MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA 14.3.2018 Mirja Koivunen Yleislääkäri
VANHOJA TOTUUKSIA Muistisairauden oireiden tunnistaminen ja erottaminen normaalista vanhenemisesta on taitolaji Mahdollisimman varhainen diagnoosi ja monipuolinen hoito ovat tärkeitä Mitä paremmin hoitava läheinen voi, sitä paremmin voi potilas Kysy itseltäsi: puhunko lähimmäiseni terveeksi vai sairaaksi
KANSALLINEN MUISTIOHJELMA Sosiaali ja terveysministeriön muistio, jossa on suunnitelma vuosille 2012 20120 Tavoitteena muistiystävällinen Suomi, joka rakennetaan neljän kivijalan varaan: 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen
KANSALLINEN MUISTIOHJELMA 3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin 4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen.
1. MITEN EDISTÄÄ AIVOTERVEYTTÄ Aivojen monipuolinen käyttö kaikissa ikävaiheissa Vireä elämä, mielekäs liikunta, terveellinen ravinto Aivojen suojaaminen vammoilta Tupakka pois! Verenpainetaudin ja diabeteksen hyvä hoito Sydän ja verisuonitautien ehkäisy ja hoito Mitä varhaisemmassa vaiheessa aivoterveyden hoito aloitetaan, sitä parempi
MITÄ MUUTA MEIDÄN AIVOMME TARVITSEVAT? Ystävien ja läheisten seuraa, keskustelua, yhdessä tekemistä, vaikkapa yhteislaulua! Tunnetta siitä, että meitä rakastetaan, meitä arvostetaan ja meidät hyväksytään Joskus hiljaisuutta, joskus musiikkia Taide ja muut kulttuurinautinnot ovat hyvää ravintoa aivoille ja muistille. Aivot kaipaavat sopivasti virikettä, mutta ei liikaa. Aivot kaipaavat lepoa: hyvä yöuni on tärkeä, mieluiten ilman unilääkettä.
TARVITAAN MYÖS HUUMORIA JA ARMOLLISUUTTA JA MUISTELUA! Huumori auttaa rentoutumaan, se on tarpeen, koska kauhea pinnistely voi aiheuttaa ahdistuneisuutta ja se huonontaa muistia. Parhaiten pärjätään kun saadaan mennä eteenpäin hyvällä mielellä! On hyvä olla itselleen armollinen ja suurpiirteinen: ei kaikkea tarvitse muistaa! Rakentava muistelu on hyväksi!
MIKÄ NEUVOKSI? Jos huomaat paljon muistipulmia itselläsi, lähde selvittämään asiaa. Kerää paperille kaikki muistipulmat, jotka olet havainnut ja pyydä mukaan se perheenjäsen, joka eniten on sinun voinnistasi kiinnostunut tai sinun muististasi huolestunut Jos huomaat läheiselläsi muistipulmia, jotka haittaavat jokapäiväistä elämää, kannusta tutkimuksiin! Menkää yhdessä ja kertokaa huolenne.
MITKÄ MUUT ASIAT VOIVAT HUONONTAA MUISTIAMME? Suru ja masentuneisuus Uupumus ja loppuun palaminen Vaikeat sairaudet ja voimakkaat lääkitykset Hoitamaton vaikea anemia Huonossa tasapainossa oleva diabetes Runsas alkoholi ja pään vammat Hoitamaton kilpirauhasvika ja B vitamiininpuutos Nämä tilat pitää löytää ja hoitaa!
HÄLYTYSMERKIT, JOTKA VOIVAT ENTEILLÄ MUISTISAIRAUDEN TULOA Muistin muutokset verrattuna aiempaan muistamiseen: toistuvat unohdukset, samojen asioiden kysymiset, läheisten nimien unohtamiset Uusien toimintatapojen oppiminen ei onnistu ja käytännön taidot heikentyvät Puheen ymmärtäminen vaikeutuu Sanoja joutuu puhuessa hakemaan (aivohalvaus tekee samaa!) Eksymistä aiemmin tutuissa paikoissa
LISÄÄ HÄLYTYSMERKKEJÄ Kiinnostuksen kohteet ja harrastukset vähenee Tulee aloitekyvyttömyyttä ei toimeennu Ajattelu syrjähtelee toistamiseen sivuasioihin Harkintakyky heikkenee tai tulee estottomuutta Uudenlainen välinpitämättömyys itsestä ja muista Näköharhoja Käytännön selviytyminen huononee ilman selvää muuta syytä Tärkein hälytys on se, että hälytysmerkit pahenevat jatkuvasti ja ongelmat haittaavat arkea!
MITÄ HYÖTYÄ MUISTITUTKIMUKSISTA ON? Jos hyvänlaatuinen selitys muistipulmille löytyy, se hoidetaan! Jos ei muistisairauteen viittaavaa löydy, ovat kaikki onnellisia! Epätietoisuus loppuu! Jos muistisairaus löytyy, saadaan iloita siitä, että on saatu diagnoosi ja hoito Hoito on usein taudin etenemistä jarruttavaa lääkehoitoa ja paljon tärkeää muuta hoitoa: neuvoa, tukea ja apua! Muistisairas ja perheenjäsen saavat tarvitsemaansa tietoa ja tukea.
2. ASENTEISTA MUISTISAIRAIDEN SUHTEEN Asenneilmasto on paranemassa: Kielteinen asennoituminen ja muistisairauden salaaminen ovat yhteiskunnassamme pikkuhiljaa vähenemässä, tähän tarvitaan meidän kaikkien panostusta! Muistisairas halutaan nähdä itse tekijänä eikä sairaana, joka on passiivinen hoidon kohde! Rajoituksia vain sen verran kuin on tarpeen! Mitä minä saan tehdä, kun kaikki on kielletty! Parempi on, jos voi ehdottaa jotain myönteistä kieltämisen sijaan: esim. käydäänkö ulkona
KIELTOJA VAIN KUN ON PAKKO! EI SAA LAITTAA TULTA PESÄÄN! TURVALLISUUSRISKI! HORMI EI TOIMI
MUISTISAIRAAN ja PERHEENJÄSENEN ELÄMISEN LAATU Perheenjäsenten avoimuus ja juttelu kaikista tavallisista asioista on tärkeää Muistisairas nauttii kuullessaan asioita, vaikka ei niitä hetken päästä muista Hetkellinenkin hyvä mieli siivittää eteenpäin meitä kaikkia, niin myös muistisairasta Myötäsukaan juttelu on parempi kuin väärin muistetun korjaaminen. Korjaa vain jos on pakko!
MUISTISAIRAAN ja PERHEENJÄSENEN ELÄMISEN LAATU Hienotunteisuus on tarpeen Lähden kauppaan, työvuoro alkaa Kävin jo suihkussa, vaatteita ei tarvitse vaihtaa Täällä on taas käynyt varkaita Sulatan nyt pakastimen Myös muistisairaalla on tunteet kuten meillä muillakin: loukkaaminen, moittiminen, häväiseminen ja huutaminen loukkaavat
LÄÄKKEISTÄ Uusia lääkkeistä muistisairauden hoitoon ei ole vuosiin tullut, kehitteillä on! Neljä eri lääkettä on ja niillä pyritään jarruttamaan muistisairauden etenemistä Joskus käytetään kahta eri lääkettä kerrallaan Lääkkeet ovat jossain määrin aktivoivia Kun sairaus etenee, lääkkeitä yleensä vähennetään, koska liika aktiivisuus voi tehdä potilaalle levottomuutta, kiihtyneisyyttä, unettomuutta, jopa kiukkuisuutta
LÄÄKKEISTÄ Tavallisimmat käytösoireet sairauteen liittyen ovat mustasukkaisuus ja varastamisharhat Potilas ei useinkaan pysty erottamaan onko ne totta vai harhaa Läheinen on avainasemassa ymmärtämään asian Miten? Lääkehoitoa harhoja vastaan on olemassa ja sitä pitää käyttää, jotta molempien kärsimystä voidaan vähentää Yöuni on tärkeä molemmille!
OMAISHOITAJAN JAKSAMINEN Omaishoitajat ovat ihmeellinen ammattiryhmä Heidän työterveyshuoltonsa on välttämätön, siihen on vasta viime vuosina havahduttu Omasta terveydestä tulee huolehtia Omaishoitajille järjestetään apua kunnasta KELA kustantaa omaishoitajien kuntoutuskursseja, mm Diakonialaitoksella (yksin tai yhdessä)
OMAISHOITAJAN JAKSAMINEN On sekä oikeus että velvollisuus pitää huolta omasta jaksamisesta! ONKO? On. MIKSI? Omaishoitajan väsymys ja kireys kostautuvat potilaalle: Potilas voi sitä paremmin mitä paremmin omaishoitaja voi Varsinkin naisille avun vastaanottaminen kodin ulkopuolelta tuntuu vaikealta MIKSI?
APUVÄLINEITÄ KOTIIN Apuvälinelainaamosta saa liikkumisen, siirtymisen ja hygienia asioiden hoitoon apuvälineitä Sosiaalitoimen ja mahdollisesti vammaispalvelun kautta saa hälytys apuvälineitä, esim. rannekkeen Ranneke on Porin perusturvassa Vivago, jonka saa tarpeen vaatiessa PKS os:lta T3, hakemus tarvitaan Muistiluotsi avustaa erikoisvälineiden hankkimisessa perusturvalta tai omalla rahalla Dementiaonlineshop.com on nettiosoite, josta löytyy paljon vaihtoehtoja, katsotaan! Myös kuulemiseen on hyviä apuvälineitä, ks TOIMIVA KOTI, kuulon apuvälineet, malli mukana!
3. TUKEA ON SAATAVILLA Muistiyhdistys: neuvonta, päivätoiminta ja vertaistuki Muistiluotsi: neuvontaa ja tukea Diakonialaitoksen Muistineuvola: muistiselvityksiä Diakonialaitoksen kolme erikoislääkäriä, jotka ovat perehtyneet ikäihmisten sairauksiin ja eritoten muistiin (geriatreja) Geriatriset selvitysjaksot tarkempia tutkimuksia varten Omaishoitajien kuntoutuskurssit
4. TUTKIMUSTYÖTÄ JA OSAAMISTA Tutkimustyötä ja kehittämistä tehdään koko ajan Suomessa ja kansainvälisesti Muistisairauksien hoidon osaamista opiskellaan jatkuvasti Koulutusta tarvitaan sekä lääkäreille, että hoitajille, myös sosiaalialan osaajille Asioiden ymmärrystä tarvitaan suunnittelijoille, sairaaloihin, hoitolaitoksiin ja niihin koteihin, joissa muistisairaat asuvat Tietoa, taitoa, ymmärrystä, kärsivällisyyttä ja jaksamista tarvitaan paljon! Ja lepoa ja virkistymistä!