SISÄLTÖ 5/2013 14. lokakuuta KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Rauman seutukunta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi...3 Rauman seutua koetellaan...3 Valtakunnallinen digitalisaatiokiertue Raumalla 16.10.2013...3 Syksyn tapahtumista kuvia...4 Kauppakamari kouluttaa Kauppakamari kouluttaa Connecting Business! Kauppakamarin päivitetty Koulutuskalenteri/syksy 2013...5-6 Kansainvälisiä asoita Kiinan ja Saudi-Arabian viisumikäytännöissä muutoksia...7 Pekingin päästövähennykset suomalaisyrityksille miljardimahdollisuus...7 Protektionismi ja byrokratia huolena Brasiliassa...7 Laatujärjestelmien päivä...7 Muuta yritystietoa Sopu kolmesta koulutuspäivästä...8 Työnantajille oma infosivusto ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamisesta...8 Hallituksen talousarvioesitys tuo merkittäviä muutoksia verotukseen...8 Viivästyskoron muutos toi kaksi korkokantaa...8-9 Liikehuoneiston korjaus- ja muutostyöt...9 Lakiasiat Koeaika... 9-10 CE-merkintä...10-11 Palkkojen alentaminen... 11 www.rauma.chamber.fi kauppakamari@rauma.chamber.fi
YHTEYSTIEDOT Puhelin 02 822 1199 Faksi 02 822 1194 www.rauma.chamber.fi e-mail: etunimi.sukunimi@rauma.chamber.fi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin 02 8221 396 GSM 0500 593 531 Koulutuspäällikkö Päivi Junnila Puhelin 02 822 6985 GSM 044 765 4533 Yhteyspäällikkö Johanna Huhtala (KV-asiat ja Olkiluoto-yhteyshenkilö) Puhelin 02 822 6985 GSM 044 728 0896 Lakiasiantuntija Veroasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin 02 8240 618 GSM 0400 828 940 E-mail: juha.manner@brander-manner.fi www.brander-manner.fi työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin 0400 377 700 GSM 050 555 3888 e-mail: tapani.kulmala@fi.ey.com elinkeinoverotus yritysjärjestelyt Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy GSM 0400 591 312 e-mail: jouko.tukkiniemi@junitra.inet.fi yrityskaupat sukupolvenvaihdokset Rauman Kauppakamarin alueella toimivat HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) tutkinnon suorittaneet asiantuntijat os. www.rauma.chamber.fi/asiantuntijat 2
KAUPPAKAMARIASIAA Rauman seutukunta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi Valtioneuvosto nimesi 3.10.2013 Rauman seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Valtion erityiset tukitoimet työllisyys- ja elinkeinopoliittisille toimille ovat esityksen mukaan voimassa vuoden 2016 loppuun. Rauman kaupungin lisäksi tukialueeseen kuuluvat Eura, Eurajoki, Köyliö ja Säkylä. Välittömänä syynä on STX Finland Oy:n 16. syyskuuta ilmoittama Rauman telakan toiminnan lakkauttaminen ja suunnitelma vähentää noin 700 työntekijää ja toimihenkilöä. Alueelle on mahdollisuus saada rahoitusta yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin sekä työllisyysperusteista investointiavustusta. Lisäksi apuna ovat Euroopan unionin rakennerahastojen varat sekä Finnveran, Tekesin ja Suomen Teollisuussijoituksen yritysrahoitusvälineet. Alueelle valmistellaan Rauman kaupungin, kuntien, elinkeinoelämän, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton yhteistyönä kriisin hoitamiseen tähtäävä ohjelma. Kauppakamari on mukana tässä työryhmässä. Rauman seutua koetellaan - äkillisen rakennemuutoksen alue ei voi olla tavoite Musta maanantai oli Rauman seudulla 16.9.2013 kun STX päätti lopettaa telakkatoimintansa nykymuodossaan. STX Finland Oy:n päätös lakkauttaa telakka nykymuodossaan on ankara isku paikalliselle elinkeinoelämälle. Se näkyy niin työpaikoissa kuin taloudellisissa rahavirroissakin. Välillisiä vaikutuksia on myös ostovoimaan. Kauppakamarin näkökulmasta on suuri tappio, jos raumalaisen laivanrakennuksen erityisosaaminen jää käyttämättä. Erittäin tärkeää olisi, että alueelle voidaan nyt luoda uutta kilpailukyistä meriteollisuuteen liittyvää toimintaa. Sijainti meren rannalla ja valmiudet raskaaseen teollisuustoimintaan ovat melko harvinainen yhdistelmä Suomessa. Tilalle pitäisi houkutella korvaavaa toimintaa. Toisaalta on onni, että telakkateollisuuden rinnalle on noussut paljon muutakin teollisuutta ja tuotantoa. Huolimatta monista negatiivisista talousuutisista Rauman seudun elinkeinoelämässä on edelleen hyvä vire päällä. Rauman seutu hakeutuu äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, mikä tarjoaa mm. mahdollisuuksia pk-yritysten korotetuille investointituille. Tämä mahdollisuus kannattaa nyt käyttää. Lisäksi Rauman kaupunki tarjoaa erityistukea pitkäksi aikaa työttömäksi jääneille, joita yritykset voivat työllistää. Ely-keskus ja TEtoimisto tarjoavat uudelleenkolutusta ja apua työllistämiseen. Palkkatuesta on lisätietoa lehden sivuilla. Valtakunnallinen digitalisaatiokiertue Raumalla 16.10.2013- ICT:stä uutta potkua pk-konepajoille Telakkateollisuuden alihankintakonepajat ovat jälleen perimmäisten kysymysten äärellä, kun yhden suuren asiakkaan tilalle olisi löydettävä nippu uusia. Rauman kauppakamarin ICT-valiokunnan puheenjohtajan Heimo Lähdemäen mukaan onnistumisen ehtona on entistä parempi kilpailukyky ja kustannustehokkuus. Käytännössä se vaatii aivan uudenlaisia ICT-ratkaisuja ja teollisen internetin hyödyntämistä. Muutos on aina myös mahdollisuus, muistuttaa vanha kansanviisaus. Suomalainen telakkateollisuus on viime vuosikymmeninä ajautunut säännöllisin väliajoin melkoiseen ristiaallokkoon, josta on kuitenkin aina selvitty viime tipassa selvemmille vesille. Nykyinen myllerrys on kuitenkin laittamassa koko toimialan marssijärjestyksen uusiksi eikä paluu takavuosien kulta-aikaan ole enää realismia. Tähän isoon muutokseen pitäisi myös telakoiden alihankkijaverkoston nyt kiireesti reagoida, kannustaa Rauman kauppakamarin ICT-valiokunnan puheenjohtaja ja Comprog Electronicsin toimitusjohtaja Heimo Lähdemäki. Aiemmilla kerroilla telakat ovat aina viime tipassa saaneet uusia tilauksia ja muutoksen kynnykseltä on tavallaan palattu vanhaan tuttuun toimintatapaan. Nyt tällaista pelastusta ei kannata jäädä odottamaan. Tilanteen surkuttelun sijaan pitää katsoa, millaisin keinoin päästään eteenpäin, Lähdemäki muistuttaa. Digitalisaatiosta uutta tuottavuutta Loikkaus telakkateollisuuden alihankintaketjusta kohti uusia asiakkuuksia ei kuitenkaan käy sormia napsauttamalla. Päinvastoin, se vaatii monessa kohtaa selvästi nykyistä parempaa kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Sitä taas ei synny ilman toimintatapojen ja työkalujen modernisointia. Teollinen internet, pitkälle viety automatisaatio ja koneiden kaukokäyttö ovat isoissa kansainvälisissä konepajoissa jo selkeitä kilpailuvaltteja. Tälle tielle on myös alihankkijoiden lähdettävä, mikäli ne mielivät pysyä kansainvälisessä kisassa mukana, Lähdemäki toteaa. Samaan hengenvetoon hän painottaa, että perinteistä insinööriosaamista pk-konepajoilla on riittämiin. Nyt sen rinnalle tarvitaan entistä tehokkaampia ja verkostomaisempia tuotantotapoja. Sitäkin pitäisi pohtia entistä tarkemmin, millaiset työtehtävät lopulta vaativat fyysistä läsnäoloa ja mitkä hoituisivat sujuvammin ja tehokkaammin etätyönä. Tällainen muutos ei onnistu ilman digitalisaation ja uusien ICT-järjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Ja itse asiassa näitä uusia malleja pitäisi suomalaisyritysten luoda myös itse, Lähdemäki kannustaa. Mistä kummasta sitten löydetään telakoiden tilalle ne uudet asiakkaat? Esimerkiksi ympäristö- ja cleantech-sektoreilta. Siellä tällaista uutta ajattelua osataan myös arvostaa, Lähdemäki listaa. Kauppakamarien valtakunnallinen Digitalisaatio-kiertue pysähtyy Raumalla 16.10.2013. Tapahtumapaikkana on hotelli Cumulus 3
KAUPPAKAMARIASIAA Rauman kauppakamarin hallituksen strategiakokous pidettiin 19.8.2013 Hakkiluodossa Kokouksessa kuultiin myös vierailevana tähtenä keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasilaa, joka alusti kokouksen tärkeää aihetta. Hallituksen jäsenet olivat hyvin edustettuina kokouksessa. Tommi Rasila kertoo kauppakamarien yhteisestä strategiasta hallituksen jäsenille. Vertaisklubi aloitti toimintansa Raumalla Vertaisklubimme fasilitaattori Pekka Pirhonen alustaa klubitoiminnan periaatteista kick-off tapaamisessa 18.9.2013 Marva Groupissa. Rauman kauppakamarin ja Rauman Yrittäjien jäsenille ja yhteistyökumppaneille tarkoitettu Golf-kisa järjestettiin 20.8.2013 Rauman Pomppusten kentällä. Ilmat suosivat Golf-kisaa tälläkin kerralla. Kisassa oli mukana yli 40 osallistujaa. Kisa järjestettiin tänä vuonna yhdennentoista kerran. Kisan palkitut olivat: Rita Varjonen ja Kalle Nissilä Miten turvata kv-kaupassa saatavat oikean maksutavan valinnalla koulutus 18.9.2013 kiinnosti alueen yrityksiä 4
Rauman kauppakamarin syksyn 2013 koulutuskalenterin koulutustarjontaa Koulutusten tarkemmat sisällöt ja ilmoittautumislinkit löydät Rauman kauppakamarin etusivulta alku syksyn aikana www.rauma.chamber.fi Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Asiantuntija Aika Paikka KTM Karl - Johan S i g f r i d s, Oy Certima Ab Torstai 17.10.2013, klo 9.00 13.00 (sis. aamupalan ja lounaan) Villa Tallbon Juhlatalo, Petäjäksentie 178, 26100, Rauma Koulutus sisältää mm: - Arvonlisäverovähennykset ja palautukset - Myynnin arvonlisävero - Verotusmenettely - Osallistujien alv-kysymykset Tuloksellinen ja tavoitteellinen sihteeri-/assistenttityö ( huom! järjestetään kaksi saman sisältöistä koulutusta peräkkäisinä päivinä) Asiantuntija Iina Rytikangas, Voimavaravalmentaja, LTC Life Coach Aika (1. koulutus) Torstaina 31.10.2013, klo. 9.00-16.00. (lounas noin klo: 11.30-12.30, iltapäivällä on kahvitauko). Aika (2.koulutus) perjantaina 1.11..2013, klo. 9.00-16.00. (lounas noin klo: 11.30-12.30, iltapäivällä on kahvitauko) Paikka Villa Talbon Juhlatalo, Petäjäksentie 178, 26100 Rauma Sisältö Valmennus sisältää alustuksia, keskusteluja sekä kirjallisia yksilöharjoituksia. Valmennuksen sisältö on erittäin käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen. Valmennuspäivä on innostava, kannustava, oivalluttava sekä osallistava. Tuonti tutuksi Asiantuntija Päivi S Pietarin, Paicon Aika Keskiviikko 6.11.2013, klo 10.00 15.00 (aamukahvi ja lounas 12.00-13.00) Paikka Byssa, Teknologiatalo Sytytin, Sinkokatu 11, 26100 Rauma Koulutuksessä käsitellään tuontitapahtuman hallinta ostosopimuksesta itse tuontitapahtumaan. Tarkoitus antaa hyvä yleiskuva huomioitavista asioista. Tilinpäätös- ja veropäivä 2013 Asiantuntijoina: Pauli K. Mattila, OTT ja Terhi Järvikare, KTL, johtaja, Keskuskauppakamari Aika: keskiviikko 13.11.2013 klo: 9.00-16.00 Paikka: Juhlahovi, Tikkalantie 7, 26100 Rauma Sisältö: Yritys- ja osinkoverotuksessa tapahtuu paljon muutoksia. Yhteisöverokantaa alennetaan ja veronhuojennusten voimas saoloaikaa lyhennetään. Poisto-oikeutta rajoitetaan ja edustusmenojen vähennysoikeus lakkaa kokonaan. Osinkoverotus muuttuu sekä listaamattomissa että listatuissa yhtiöissä. Tilinpäätös- ja veropäivässä käydään läpi kaikki muutoshankkeet. Mukana on myös muita ajankohtaisia verosuunnitteluun liittyviä teemoja. 5
Ennakkoperintä 2014 Aika Keskiviikko 20.11.2013, klo. 10.00 15.00! (lounas noin klo: 12.00) Paikka Villa Tallbon juhlatalo, Petäkäksentie 178, 26100 Rauma Kouluttaja Sari Wulff, Asiantuntija vero- ja oikeusyksikkö, VEROHALLINTO Koulutus sisältää mm: Verolainsäädännön muutokset Ennakkoperintä 2014 Työnantajamenettely ja sen muutokset Muutoksia ulkomaalaisten työntekijöiden verotukseen Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus alkaa vuonna 2014 Verohallinnon uudet ohjeet ja viimeaikainen oikeuskäytäntö Yrityskohtainen räätälöity koulutus ( 1-3 pv) Järjestämme myös tarvittaessa räätälöityjä koulutuspaketteja yrityksellesi laajan asiantuntijaverkostomme kautta. Kysy lisää palvelusta! - Kurssin sisältö räätälöidään vastaamaan organisaatiosi tarpeita - Joustava aikataulutus - Luottamuksellisuus Ennakkotietoa alkuvuoden 2014 koulutustarjonnastamme - To 16.1.2014 Osakeyhtiön tilinpäätös - Ke 12.2.2014 Excel-peruskurssi - Ke 19.2.2014 Tilinpäätöksen laadinnan perusteet - Ke19.3.2014 verovapaat henkilökuntaedut - Pe 25.4. ALV-ajankohtaiskoulutus - Esimiesvalmennus: Säästöä viisasti - halvaannuttavasta leikkaamisesta kannattavaan säästämiseen Keskuskauppakamarin matkaseminaarit: Lisätietoja: www. kauppakamarikauppa.fi/matkaseminaarit - Talous ja Vero -laivaseminaari 23. 25.10.2013. Asiantuntijoina: Jukka Koivumäki, Toivo Koski, Pekka Ruuhonen, Juha Sääskilahti, Risto Walden - Työsuhdepäivät Naantalissa 21. 22.11.2013 Ennakkotietona: Metallialan ennakointikamari -huomisen osaamistarpeet Aika: torstaina 21.11.2013 klo 13.00-16.00 Paikka: Samk Kanalikampus, Satamakatu 26 Rauma Lisätietoja: Marja-Leena Blomroos, marja- leena.blomroos@samk.fi Toteuttajat: Tilaisuuden toteuttavat Sataviisari ja ENSA -koulutuksen ennakointihankkeet 6
KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Kiinan ja Saudi-Arabian viisumikäytännöissä muutoksia Saudi-Arabia: Saudi-Arabian business- ja commercial viisumikäytäntöön on tullut muutoksia 3.9.2013 alkaen. Viisumianomuksen liitteeksi vaadittava takuukirje on nyt myös leimautettava sekä Kauppakamarilla että ulkoministeriössä. Viisumianomukseen tulee liittää myös kopio lentolipusta (lentolipunnumero tulee näkyä eli pelkkä varausvahvistus ei enää riitä). Täytäthän viisumianomukset huolellisesti, sillä puutteellisesti täytetyt palautetaan Saudi-Arabian konsulaatista. Kiina: Kiinan viisumianomuskaavake on muuttunut 2.9.2013 alkaen. Kiinan viisumianomukseen on täytettävä kaikki kohdat - lisää mahdollisesti tyhjiksi jääviin kohtiin N/A. Puutteellisesti täytetyt viisumianomukset konsulaatti palauttaa. Jo lähetetyt viisuminanomukset kelpaavat sellaisenaan, jos kaikki kohdat on täytetty, mutta uusissa viisumianomuksissa tulee käyttää uutta anomuskaavaketta. Pekingin päästövähennykset suomalaisyrityksille miljardimahdollisuus Pekingin päästövähennykset avaavat suomalaisyrityksille miljardiluokan vientimahdollisuudet. Pekingin savusumuun ja muihin ympäristöongelmiin haetaan nyt ratkaisuja myös suomalaisyrityksiltä. Tekesin ja Kiinan ympäristönsuojeluministeriön allekirjoittama Beautiful Beijing -hanke on Team Finlandin yhteisprojekti. Syksyllä käynnistyvässä hankkeen ensimmäisessä vaiheessa suomalaisilla cleantech-yrityksillä on mahdollisuus päästä esittelemään ratkaisujaan ja osaamistaan myös suoraan kiinalaisille päättäjille. Korkeat tullimaksut sekä niiden vaihtelut ovat ulkoasiainministeriön Kansainvälistymis- ja kaupanesteselvityksen 2013 mukaan merkittävin suomalaisyritysten kohtaama kaupaneste Brasiliassa. Ongelmallisena koetaan myös maan mutkikas verolainsäädäntö, joka lisäksi vaihtelee osavaltioittain. Yritykset joutuvat maksamaan veroja erikseen liittovaltiolle, osavaltioille sekä kunnille. Suomalaisyritysten kokemusten mukaan kaupankäyntiä rajoittavat myös jatkuvat muutokset, tullausmenettelyiden byrokratia sekä kotimaisuusastevaatimukset. Kaupanesteistä kärsitään erityisesti koneiden ja laitteiden viennissä sekä kaivannaisteollisuudessa ja ICT-alalla. Vuosi sitten Brasilia nosti yhteensä sadan tuotteen tulleja. Tänä vuonna odotettavissa on puolestaan uusia verosäännöksiä, jotka suosivat kotimaista tekstiili- ja kemikaalisektoria. Vastakkaistakin kehitystä tosin on: Brasilia ilmoitti kesäkuussa laskevansa liki 200 teollisuustuotteen tuontiveroa 2 %:iin, kun se aiemmin oli 14 16 %. Haasteista huolimatta suomalaisten on tärkeää raivata tietään hyviin valmiusasemiin Brasilian jättimarkkinoilla. Byrokratian ja protektionismin on vääjäämättä murruttava, jos Brasilia haluaa päästä takaisin investointien, talouskasvun ja modernisaation tielle Laatujärjestelmien päivä Rauman kauppakamari ja kaupunki järjestivät yhdessä yritysten laadullisiin järjestelmiin keskittyvän päivän syyskuussa. Tilaisuus järjestettiin, sillä yrityskentältä tuli viestiä, että useampi yritys on suunnittelemassa laadullisen järjestelmän rakentamista yrityksen toiminnanohjauksen tueksi. Beautiful Beijing luo hienon näyteikkunan suomalaiselle cleantech-osaamiselle. Kohdealueena ovat niin jo olemassa olevat puhtaan teknologian ratkaisut kuin yhteistyössä kehitettävät aivan uudet innovaatiot. Pienet yritykset pitävät Kiinan markkinoita haastavina, mutta tällaisella yhteistyöllä kynnystä voidaan madaltaa, toteaa johtaja Teija Lahti-Nuuttila Tekesistä. Beautiful Beijing -hanke avaa jopa usean miljardin euron mahdollisuuksia suomalaisille cleantech-yrityksille. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään ehdotus konkreettisista toimenpiteistä, joiden avulla on mahdollista parantaa Pekingin elinympäristöä ja muun muassa ilmanlaatua, Cleantech Finland for China -projektin johtaja, Finpron seniorikonsultti Eero Siitonen toteaa. Protektionismi ja byrokratia huolena Brasiliassa Brasilian talouskasvun hiipuessa protektionismi on kiristymässä. Se hidastaa suurten infrahankkeiden toteutusta ja vaikeuttaa ulkomaisten yritysten liiketoimintaa maassa. Tilaisuudessa oli mukana Ely- keskuksen edustaja, Paula Nordenswan, joka kertoi laadullisten järjestelmien rakentamiseksi tarjolla olevista rahoitusmahdollisuuksista sekä LC Logistic Centeristä Risto Uusitalo, joka puhui tilaisuudessa ISO- laatujärjestelmistä ja CE- merkinnästä. ISO- laatujärjestelmät mahdollistavat yrityksen toiminnan systematisoinnin ja antavat yritykselle toiminnan eteenpäin viemiseksi selkeitä pelisääntöjä. Järjestelmien avulla halutaan luoda myös mahdollisuus tehostaa yrityksen kilpailukykyä. Markkinoille se on varmasti hyvä viesti! 7
MUUTA YRITYSTIETOA 8 Sopu kolmesta koulutuspäivästä Hallitus ja työmarkkinaosapuolet ovat päässeet sopuun kolmesta koulutuspäivästä ja työmarkkinajärjestöjen keväällä linjaamien esitysten pohjalta laaditut lakiesitykset on saatu tehdyiksi. Muutokset on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Tärkein sisältö ratkaisussa on se, että yrityksiä kannustetaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen ylimääräisellä verovähennyksellä. Yrityksille ei siis tule varsinaista koulutusvelvollisuutta, vaan ne voivat edelleen itse päättää osaamisen kehittämisen määrästä ja kohdentamisesta. Koulutuksen täytyy kehittää työntekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä. Koulutuksen pitää tapahtua työaikana ja sen ajalta tulee maksaa palkkaa. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi Kauppakamarin järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä yrityksen sisäiset koulutukset. Työhön perehdyttäminen tai opastaminen ei ole taloudelliseen kannusteeseen oikeuttavaa koulutusta. Yritykset saavat ylimääräisen verovähennyksen koulutussuunnitelmansa mukaisesta osaamisen kehittämisestä ja sen saaminen edellyttää, että yrityksessä on laadittu yhteistoimintalain mukainen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat vaatimukset tulevat tässä yhteydessä hieman yksityiskohtaisemmiksi. Pienemmille eli yhteistoimintalain ulkopuolella oleville yrityksille ei ole tulossa velvollisuuksia koulutussuunnitelman laatimiseen, jollei yritys hae ylimääräistä verovähennystä. Jos yritys kuitenkin haluaa ylimääräisen verovähennyksen, sen on tehtävä vapaaehtoisesti koulutussuunnitelma. Verovähennyksen määrä tullee olemaan 50 prosenttia koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Vähennyksen voisi saada enintään kolmelta koulutuspäivältä vuodessa työntekijää kohti. Työnantajille oma infosivusto ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamisesta Migri.fi-verkkosivut ovat uudistuneet ja niistä löytyy erityisesti työnantajille suunnattua infoa. Työnantajalle-kohtaan on kerätty tietoa työnantajille, jotka työllistävät tai suunnittelevat työllistävänsä ulkomaalaisia EU- ja ETAmaiden ulkopuolelta. Uusilta sivuilta työnantaja saa nopean katsauksen työnantajan roolista lupaprosessissa työnantajan velvollisuuksista. Koska Maahanmuuttoviraston lisäksi myös monella muulla viranomaisella on roolinsa ulkomaalaisia työllistettäessä, virasto on koonnut työnantajien avuksi listan hyödyllisistä linkeistä muiden viranomaisten sivuille. Täsmällisempi katsaus siitä, miten Suomeen töihin tuleva hakee oleskelulupaa ja millainen on työnteko-oikeus eri oleskeluluvilla, löytyy Migri.fi-sivujen Työskentely Suomessa -kohdasta. Nämä sisällöt on kirjoitettu erityisesti työntekijän näkökulmasta, mutta ne sisältävät hyvää tietoa myös työnantajalle. http://www.migri.fi/tyoskentely_suomessa/tyonantajalle Hallituksen talousarvioesitys tuo merkittäviä muutoksia verotukseen Yritysten kannalta yhteisöveron alentaminen 20 prosenttiin on merkittävin uudistus. Se parantaa verojärjestelmän kilpailukykyä sekä kannustaa yrityksiä sijoittumaan ja investoimaan Suomeen. Samalla yritysverotuksen veropohja laajenee. Osinkoverotus muuttuu siten, että osinko on aina saajalle osittain veronalaista tuloa. Muutoksia tulee myös ansio- ja pääomatuloverotukseen sekä muun muassa valmisteveroihin. Lue lisää Keskuskauppakamarin veroasiantuntija, johtaja Terhi Järvikareen yhteenvedosta http://kauppakamari.fi/2013/09/02/ hallituksen-talousarvioesitys-tuo-merkittavia-muutoksia-verotukseen/ Viivästyskoron muutos toi kaksi korkokantaa Maksuviivästyksiin tehdyt muutokset ovat herättäneet yrityksissä kysymyksiä viivästyskoron määrästä. Sääntely muuttuikin viime maaliskuussa hieman aiempaa mutkikkaammaksi. Viivästyskorkoja on nyt kaksi eri korkokantaa. Lisäksi yritykset voivat edelleen sopia korosta erikseen. Korkolain yleinen viivästyskorko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä 7:llä prosentilla. Suomen Pankki vahvistaa viitekoron aina puoleksi vuotta kerrallaan. Tällä hetkellä viitekorko on 0,5 prosenttia. Näin ollen korkolain yleinen viivästyskorko on nyt 7,5 prosenttia. Tämä korko on maksimikorko, kun velallisena on kuluttaja. Yleistä viivästyskorkoa käytetään silloin, kun elinkeinonharjoittaja myy kuluttajalle. Sitä vastoin kaupallisissa sopimuksissa, eli yritysten keskinäisissä sopimuksissa sekä yritysten ja julkisen hankintayksikön välisissä sopimuksissa, viitekorkoon lisättävä määrä on 8 prosenttia. Näiden sopimusten viivästyskorko on tällä hetkellä siten 8,5 prosenttia. Yritysten ei ole kuitenkaan pakko siirtyä korkeamman korkokannan perimiseen. Ne voivat halutessaan käyttää edelleen prosentin alempaa korkoa eli korkolain yleistä viivästyskorkoa, joka tällä hetkellä on siis 7,5 prosenttia. Vanha periaate, että yritykset voivat keskinäisessä kaupankäynnissään so-
MUUTA YRITYSTIETOA pia erikseen noudatettavasta viivästyskorosta, on myös edelleen voimassa. Yritykset voivat sopia keskenään, että viivästyskorkoprosentti on esimerkiksi 11 prosenttia. Sopimiseksi ei riitä pelkkä laskuun merkitseminen, vaan asia on nimenomaisesti sovittava. Se voidaan esimerkiksi merkitä tarjoukseen, jonka toinen hyväksyy tai myyntiehtoihin. Velallisen ollessa julkinen hankintayksikkö on kuitenkin kiellettyä sopia alemmasta korosta, joka on 8 prosenttia + viitekorko. EU:n maksuviivästysdirektiivi saatettiin kansallisesti voimaan 16.3.2013. Helsingin seudun kauppakamari Reetta Rousu (Lakimies) Liikehuoneiston korjaus- ja muutostyöt Liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 19 :ssä säädetään liikehuoneiston korjaus- ja muutostöistä sekä hoitotoimenpiteistä. Lähtökohtaisesti vuokralaisella ei ole oikeutta suorittaa edellä mainittuja toimenpiteitä huoneistossa, vaan huoneiston kunnossapito on vuokranantajan vastuulla. Poikkeuksena on huoneiston puutteellisuuden korjaaminen, jos vuokranantaja laiminlyö sen tehdä itse. Lisäksi vuokralaisella on aina oikeus ja jopa velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin huoneistoon kohdistuvan välittömän vahingon estämiseksi tai rajoittamiseksi. Vuokranantaja ja vuokralainen voivat myös sopia vuokrasopimuksessa tai erikseen vuokralaisen oikeudesta suorittaa muutos- ja korjaustöitä huoneistossa. Tällöin tulee sopia myös siitä, kumpi vastaa toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista. Lain mukaan vuokranantajalla on oikeus tehdä välittömästi sellainen korjaus- tai muutostyö tai hoitotoimenpide, jonka suorittamista ei voida siirtää vahinkoa aiheuttamatta. Välitön korjausoikeus on vuokranantajan kannalta välttämätön esimerkiksi silloin, kun rakennuksessa on tapahtunut vesivahinko. Vaikka osapuolet olisivat sopineet, että muutos- ja korjaustyöt ovat vuokralaisen vastuulla, vuokranantaja saa aina käyttää välitöntä korjausoikeuttaan. Tämä perustuu siihen, että kyseessä on vuokranantajan omaisuus ja sen säilyttäminen. Vuokranantajalla on oikeus suorittaa myös sellainen hoitotoimenpide tai korjaus- tai muutostyö, josta ei aiheudu olennaista haittaa tai häiriötä vuokralaiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa vuosikorjausten luonteisia töitä, joita joudutaan suorittamaan rakennuksen ja huoneiston normaalin kulumisen vuoksi. Edellytyksenä on, että työstä ilmoitetaan vuokralaiselle vähintään 14 päivää ennen sen aloittamista. Osapuolet voivat sopia ilmoitusajasta myös toisin. Vuokranantajalla on omaisuutensa säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi oikeus suorittaa huoneistossa myös laajempia korjaus- ja muutostöitä. Tällaiset työt haittaavat yleensä merkittävästi huoneiston käyttöä, joten vuokranantajan tulee ilmoittaa niistä vuokralaiselle vähintään kuusi kuukautta ennen, kuin työt alkavat. Saatuaan ilmoituksen vuokralaisella on oikeus 14 päivän kuluessa purkaa vuokrasopimus päättymään silloin, kun muutos- tai korjaustyöt voivat alkaa. Purkuoikeus voidaan poistaa sopimuksella. Oikeuskäytännössä on katsottu mm., että julkisivuremontti ei ollut niin suuri toimenpide, että siitä olisi tullut ilmoittaa vuokralaiselle kuusi kuukautta ennen saneerauksen aloittamista. Silloin kun muutos- tai korjaustöitä suoritetaan, huoneisto voi olla osittain tai kokonaan poissa vuokralaisen käytöstä. Lain mukaan liikehuoneiston käytön estyessä kokonaan tai osittain, vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokran määrä alennettua kohtuulliseksi. Oikeus koskee sitä aikaa, jona huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolloin se ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa, ja se alkaa siitä, kun vuokranantaja on saanut tiedon huoneiston puutteellisesta kunnosta. Siinä tilanteessa, että huoneiston puutteellinen kunto johtuu vuokralaisesta tai kyseessä on vuokralaisen vastuulle kuuluvan vahingon korjaus, ei oikeutta vuokran alentamiseen kuitenkaan ole. Vuokran alentamisen määrä riippuu siitä, kuinka puutteellisessa kunnossa huoneisto on ja kohdistuuko puutteellisuus osaan huoneistoa vai koko huoneistoon. Esimerkkinä oikeuskäytännöstä eräässä tapauksessa, jossa liikehuoneiston käyttö oli remontin vuoksi osittain estynyt ja huoneistossa oli lisäksi rakennuspölyä, katsottiin kohtuulliseksi alentaa vuokraa 25 %. Jos vuokralainen ei voi lainkaan käyttää huoneistoa, on hänellä oikeus saada vapautus koko vuokran maksamisesta siltä ajalta, kun huoneistoa ei voi käyttää. Huoneiston puutteellisuuden seurauksista vuokranmaksuun voidaan sopia myös toisin. Voidaan sopia esim. kiinteästä alennuksesta vuokraan tai ettei vuokraa lainkaan alenneta. On hyvä huomioida, että nämä lainsäännöt eivät koske vuokrasuhteen ulkopuolella olevia. Täten jos asuntoosakeyhtiö ei ole rakennuksessaan olevan liikehuoneiston vuokranantaja, sen ei tarvitse noudattaa edellä mainittuja määräaikoja. Asunto-osakeyhtiölain mukaan korjauksista tulee ilmoittaa huoneistoa hallitseville riittävän ajoissa, mutta tarkempaa määräaikaa ei ole säädetty. LAKIASIAT Kati Mattinen, lakimies Helsingin seudun kauppakamari Koeaika Koeajan tarkoituksena on antaa työnantajalle mahdollisuus selvittää, vastaako työntekijä työnantajan odotuksia ja soveltuuko hän työtehtävään ja vastaavasti työntekijälle tilaisuus harkita, vastaako työ hänen odotuksiaan. Koeaikaehdosta on sovittava tai jos osapuolia sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeaikaehdosta, työnantajan on ilmoitettava siitä työntekijälle. Koeaika alkaa vasta työnteon aloittamisesta, joten ennen työsuhteen alkamista työsopimusta ei voi purkaa koeajan perusteella, koska työntekijän soveltumista työhön ei ole voitu vielä selvittää. Jos 9
LAKIASIAT 10 työntekijä on jo ollut työnantajaan työsuhteessa ja he solmivat keskenään uuden työsopimuksen, siihen ei yleensä voida enää ottaa koeaikaehtoa, jos kyse on samoista tai samankaltaisista työtehtävistä kuin aikaisemmin. Myös sillä on arvioinnissa merkitystä, kuinka pitkä aikaisempi työsuhde on ollut ja kuinka pitkä aika työsuhteiden välillä on kulunut. Työsuhteen kestäessä koeajasta voidaan sopia vain, jos uudet työtehtävät poikkeavat olennaisesti aikaisemmista. Silloinkaan koeaikaehdon nojalla ei voida purkaa koko työsopimusta. Koeajan enimmäispituus on neljä kuukautta siitä riippumatta, paljonko työntekijälle sinä aikana ehtii kertyä tosiasiallisia työpäiviä. Esimerkiksi sairaus tai lomautus ei siten siirrä koeaikaa, vaan se kuluu joka tapauksessa työsuhteen alussa. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän yli neljän kuukauden yhtäjaksoisen koulutuksen, koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Käyttäjäyrityksen palkatessa omaksi työntekijäkseen henkilön, joka on jo ollut sillä vuokratyössä samankaltaisissa tehtävissä, koeajan enimmäispituudesta on vähennettävä se aika, jonka hän on ollut käyttäjäyrityksessä vuokratyöntekijänä. Tästä voitaisiin poiketa, jos vuokratyön ja työsopimuksen välillä on kulunut pitkähkö aika tai jos työtehtävät poikkeavat selvästi aikaisemmista. Sekä työnantaja että työntekijä saavat purkaa työsopimuksen koeajan kuluessa. Koeaikapurusta on ilmoitettava henkilökohtaisesti tai jos se ei ole mahdollista, kirjeitse tai sähköpostilla. Tällöin riittää, että ilmoitus on lähetetty koeajan kuluessa. Työsopimusta ei saada purkaa syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Koeajan tarkoituksena on arvioida toisen osapuolen suoritusta, joten tuotannolliset ja taloudelliset syyt eivät voi myöskään olla koeaikapurun perusteena. Reetta Rousu, lakimies Helsingin seudun kauppakamari Koeaikapurun perusteen tulee olla työntekijän henkilöön ja työsuoritukseen liittyvä syy, jonka vuoksi työnantajalla on peruste katsoa, että työsopimus ei vastaa työnantajan vaatimuksia. Hyväksyttäviä perusteita voivat olla esimerkiksi epätyydyttävä työn tulos, luvattomat poissaolot, yhteistyökyvyttömyys tai sopeutumattomuus työhön ja työyhteisöön. Jos työntekijä osoittaa todennäköisiä perusteita sille, että syy on voinut olla syrjivä tai epäasiallinen, työnantajan tulee puolestaan näyttää, että perusteet ovat olleet asianmukaisia. CEmerkintä Tuotteen CE-merkintä todistaa tuotteen olevan Euroopan unionin lainsäädännön asettamien vaatimusten mukainen. Kirjainyhdistelmä CE tulee ranskankielestä: Conformité Européenne. CE-merkintä mahdollistaa tuotteiden vapaan liikkuvuuden Euroopan talousalueella. EU on antanut yli 20 eri tuoteryhmiä koskevaa direktiiviä, joissa tuotteille asetetaan tietyt laatuvaatimukset koskien muun muassa tuotteen turvallisuutta. CEmerkintä osoittaa, että tuote täyttää direktiivin asettamat vaatimukset. Direktiivien vaatimukset eivät kuitenkaan kata kaikkia tuotteen ominaisuuksia, joten CE-merkintä ei ole yleinen turvallisuusmerkki. CE-merkintää koskevien direktiivien alaisia tuoteluokkia ovat esimerkiksi lelut, koneet, henkilönsuojaimet, lääkinnälliset laitteet, sähkölaitteet, kaasulaitteet ja rakennustuotteet. Eurooppalaiset standardisoimisjärjestöt laativat standardeja helpottamaan direktiivien vaatimukset täyttävien tuotteiden valmistusta. Suomessa toimii Suomen Standardisoimisliitto, joka vahvistaa SFS-EN-standardeja. Kaikissa tuotteissa CE-merkintää ei tarvita ja sen saakin kiinnittää vain sellaiseen tuoteryhmään kuuluvaan tuotteeseen, jossa sitä direktiivin mukaan edellytetään. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) valvoo CE-merkinnän käyttöä Suomessa ja voi puuttua väärinkäyttötapauksiin. Kuluttajaturvallisuuslain mukaan markkinoilta voidaan poistaa sellainen kulutustavara, josta puuttuu lain edellyttämä CE-merkintä tai jonka merkintä on vaatimusten vastainen. CE-merkintäprosessi Ensimmäiseksi tuotteen valmistajan on syytä tutustua tuotteiden vaatimuksia koskeviin direktiiveihin ja yhdenmukaistettuihin standardeihin, joissa on kerrottu tarkat tekniset tiedot keskeisistä vaatimuksista. Seuraavaksi tulee tarkistaa, että tuote vastaa direktiivin olennaisia vaatimuksia. Joissain tuoteryhmissä edellytetään, että tuotteen vaatimustenmukaisuus arvioidaan kolmannen osapuolen toimesta testauslaboratoriossa. Tarkastuslaitokset ovat kansallisten viranomaisten hyväksymiä, ja ne on rekisteröity Euroopan komissiolle ja luetteloitu NANDO-tietokantaan (New Approach Notified and Designated Organisations). Kaikkia CE-merkittyjä tuotteita ei kuitenkaan tarvitse hyväksyttää ulkopuolisella laitoksella. Vaatimustenmukaisuusarvioinnin lisäksi valmistajan tulee laatia tuotteesta direktiivin edellyttämät tekniset asiakirjat. CE-merkinnän kiinnittämisestä tuotteeseen vastaa tuotteen valmistaja tai tämän valtuuttama edustaja, joka on tuonut tuotteen Euroopan talousalueelle. Merkintä tulee kiinnittää tuotteeseen näkyvästi, luotettavasti ja pysyvästi. Jos tarkastuslaitos on osallistunut tuotteen vaatimustenmukaisuusarviointiin, on tuotteen tiedoissa oltava myös kyseisen laitoksen tunnistenumero. Valmistajan tulee vielä laatia ja allekirjoittaa EU:n vaatimustenmukaisuutta koskeva ilmoitus. Ilmoitus ja tekniset asiakirjat tulee esittää pyydettäessä kansallisille viranomaisille. Myös tuotteen jälleenmyyjän on varmistettava, että tuotteessa on CE-merkintä ja tarvittavat asiakirjat. CE-merkintä rakennustuotteissa CE-merkintä tuli pakolliseksi useimpiin rakennustuotteisiin 1.7.2013 alkaen. Näitä ovat rakennuskohteeseen kiinteiksi osiksi tulevat tuotteet, esimerkiksi ikkunat, betonielementit, kantavat te-
LAKIASIAT räsrakenneosat, kiviaines ja rakennesahatavara. Tilaustyönä tehdyt tuotteet, jotka valmistaja kiinnittää rakennuskohteeseen ja jotka eivät ole sarjatuotantoa, eivät tarvitse CE-merkintää. Myöskään rakennuspaikalla valmistettavat tuotteet ja historialliseen korjauskohteeseen perinteiseen tapaan valmistetut tuotteet eivät tarvitse CE-merkintää. CE-merkinnän avulla tuotteita on helppo vertailla, kun niiden ominaisuudet on kerrottu yhdenmukaisella tavalla. Rakennustuotteen CE-merkintä ei kuitenkaan takaa, että tuote soveltuu esimerkiksi tietyn maan sääoloihin. Rakennustuotteen käyttäjän tuleekin aina tarkistaa kansalliset rakentamismääräykset. Esimerkiksi Suomessa on syytä tarkistaa, vastaako muualla valmistetun tuotteen pakkasenkestävyys Suomen viranomaisvaatimuksia. mlisätietoa CEmerkinnästä ja tuotteita koskevat direktiivit löytyvät muun muassa Euroopan komission sivuilta: http://ec.europa.eu/ enterprise/index_fi.htm. Kirsi Parinila, lakimies Helsingin seudun kauppakamari Palkkojen alentaminen Kun yritys joutuu harkitsemaan irtisanomisia taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä ja karsimaan kustannuksia, vaihtoehtona voi olla myös palkkojen alentaminen. Asiasta ei ole säännöksiä laissa, mutta oikeuskäytännössä menettely on tietyin edellytyksin hyväksytty, sillä palkan alentaminen on työntekijän kannalta aina kuitenkin lievempi toimenpide kuin työsuhteen päättäminen. Palkan alentaminen voi ja tulisikin tasapuolisen kohtelun nimissä kohdistua kaikkiin työntekijöihin, vaikka tarkoituksena ei olisikaan koko henkilöstön irtisanominen vaan toiminnan jatkaminen. Irtisanomisperuste Työnantajalla on oikeus taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanoa työntekijöitä, kun työ on oleellisesti ja pysyvästi vähentynyt. Työn vähentymisellä ei tarkoiteta vain työn määrällistä vähentymistä, vaan myös työn tarjoamisen edellytysten vähentymistä. Useimmiten tappiota tuottavalla yrityksellä on oikeus irtisanoa työntekijöitä, vaikka näiden työ ei olisikaan vähentynyt. Palkkojen alentaminen osana muita saneeraustoimia Se, että työnantajalla on irtisanomisperuste, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että työnantajalla olisi aina yksipuolinen mahdollisuus alentaa palkkoja. Palkan alentaminen irtisanomisperusteella on tarkoitettu poikkeukselliseksi toimenpiteeksi, eikä sitä voida käyttää työsuhteen irtisanomisen säännönmukaisena vaihtoehtona. Sitä ei voida myöskään käyttää ainoana saneeraustoimenpiteenä vaan yhdessä muiden säästötoimien kanssa ja lähinnä viimeisenä toimenpiteenä silloin, kun vaihtoehtona on enää yrityksen toiminnan loppuminen. Mikään yleisen tehokkuuden lisääminen ei siis ole laillinen peruste palkkojen alentamiselle. Työnantaja on näyttövelvollinen siitä, että muihinkin säästötoimiin on ryhdytty. Palkkataso alentamisen jälkeen Palkkojen on niiden alentamisen jälkeenkin täytettävä työehtosopimuksen vähimmäisehdot. Silloin, kun noudatettavaa työehtosopimusta ei ole, alennuksen määrää rajoittaa lain edellyttämä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Mikä tämä kulloinkin on, riippuu olosuhteista ja tilanteesta. Korkeimman oikeuden tapauksissa KKO 1996:89 ja 1997:83 palkanalennus oli noin 25 %. Noudatettava irtisanomisaikaa Työnantajan oikeus muuttaa yksipuolisesti työsuhteen ehtoja edellyttää irtisanomisperusteen lisäksi irtisanomisajan noudattamista. Näin ollen palkanalennus voi tulla voimaan vasta irtisanomisajan kuluttua, ei heti päätöksen teon jälkeen. Voimaantuloajankohta vaihtelee siitä riippuen, kuinka pitkä työnantajan noudatettava irtisanomisaika kullakin työntekijällä on. Henkilökuntaetujen poistaminen Yritykset saattavat antaa työntekijöilleen erilaisia rahanarvoisia etuja, jotka eivät perustu työsopimukseen eivätkä työehtosopimukseen. Työnantaja voi osallistua esimerkiksi urheilun ja liikunnan kustannuksiin antamalla työntekijöilleen liikunta- ja kulttuuriseteleitä tai osoittaa työntekijöiden käyttöön vaikkapa mökin Lapissa. Pääsääntöisesti tällaiset henkilökuntaedut eivät muodostu työsuhteen ehdoiksi, vaan niitä pidetään työnantajan yksipuolisesti antamina etuuksina, joiden jatkumisesta yritys myös päättää yksipuolisesti. Palkan alentamista koskevat Korkeimman oikeuden päätökset (KKO 1996:89, KKO 1997:83, KKO 2005:29) löytyvät osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/oikeus/ kko/kko/. johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari 11
TYÖNANTAJA, TARJOA TYÖTTÖMÄLLE NÄYTÖN PAIKKA! Työnantaja voi saada TE-toimistosta tukea palkkauskustannuksiin työllistäessään työttömän työnhakijan. Tuen määrä on n. 697-1116 /kk ja se myönnetään pääsääntöisesti 1 6 kk ajaksi. Tuen myöntämiseen, määrään ja kestoon vaikuttavat aina työnhakijaan liittyvät seikat. Tukioikeus tulee tarkastaa TE-toimistosta ennen työsuhteen solmimista. Tuella solmittava työsuhde voi olla määräaikainen toistaiseksi voimassa oleva oppisopimuskoulutus Ennen työsuhteen alkamista ota yhteys TE -toimistoon tarkista palkkatuen myöntämisen ehdot Palkkatuen myöntämisen yleiset ehdot työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka työntekijän kanssa tehdään kirjallinen sopimus työaika on vähintään 85 % alalla noudatettavasta kokoaikatyöstä Palkkatukea haetaan sähköisesti Palkkatuki-verkkopalvelussa (te-palvelut.fi) tai lomakkeella TEM322 (yrityssuomi.fi). Palkkatuki on työnantajalle verotettavaa tuloa. Kysy lisää p. 0295 045 016 (ma pe klo 9 16) TE-palvelut verkossa 24/7 www.te-palvelut.fi. SATAKUNNAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO www.satakunnantetoimisto.fi Vaihde 0295 045 000 Teljänkatu 5, PL 61, 28130 PORI Aittakarinkatu 21, PL 650, 26100 RAUMA www.te-palvelut.fi Harjavallankatu 6, PL 20, 29200 HARJAVALTA Keskuskatu 42, PL 39, 38700 KANKAANPÄÄ Tule kuulemaan Työelämä 2020 -hankkeen seminaariin Työelämän muutoksen trendit ja myytti Y-sukupolvesta ke 27.11.2013 klo 8.30-11.30 Satakunnan ELY-keskus, Areena -sali, 6. kerros OHJELMA 8.30-9.00 Aamukahvit tarjolla 9.00 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 9.10 Työelämä 2020 -hanke Neuvotteleva virkamies Antti Närhinen, Työ- ja elinkeinoministeriö 9.30 Työelämän muutoksen trendit ja myytti Y-sukupolvesta Dosentti Anu Järvensivu, Työterveyslaitos 11.00 Satakunnan alueverkoston yhteisen työelämälupauksen sekä toimenpiteiden julkistaminen Asiakkuuspäällikkö, verkostovastaava Anne Jortikka, Satakunnan ELY-keskus 11.30 Salaattibuffet tarjolla Ilmoittautumiset: 18.11.2013 mennessä: minna.jarvenpaa@ely-keskus.fi Suomen työelämä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä! Alueverkostossa ovat mukana Satakunnan ELY-keskus, Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus, Prizztech Oy, Rauman kauppakamari, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät, Työterveyslaitos, Satakunnan Työhyvinvointiverkosto, Aluehallintovirasto Varsinais-Suomi Rauman Offsetpaino Oy 10.2013