KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 1 Aika tiistai 11.6.2013 klo 18-20.20 Paikka Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 KUOPIO Kokoonpano ja läsnäolo puheenjohtaja valtuutetut Kokouksen avaus Puheenjohtaja toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Kokouksen aluksi tuomiorovasti Ilpo Rannankari piti alkuhartauden, jonka aikana veisattiin virsi 408:1 ja 2. 17 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkojärjestyksen 8 luvun 5 :n mukaan kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä ilmoitus seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksesta on asetettu ilmoitus keskusrekisterin ja jokaisen seurakunnan ilmoitustaululle. Kirkkovaltuuston jäsenille on lähetetty esityslista liitteineen 22.5.2013. Puheenjohtaja pyysi toimittamaan nimenhuudon. Nimenhuudossa todettiin, että läsnä oli 38, kohdasta 25 alkaen 40 valtuutettua 51:stä. Nimenhuudon aikana todettiin, että valtuutetuista olivat ilmoittaneet olevansa tilapäisesti estyneitä saapumaan kokoukseen liitteestä A ilmenevät valtuutetut. Kirkkovaltuusto hyväksyi esteet. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsuksi ja päätösvaltaiseksi. 18 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAIN VALINTA, PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA NÄHTÄVÄNÄOLO Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Matti Jantunen ja Riitta Huittinen. Pöytäkirja tarkastetaan välittömästi kokouksen jälkeen ja pidetään nähtävänä hallintovirastossa viraston aukioloaikana 13.6.- 14.7.2013. 19 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi. 20 ERON MYÖNTÄMINEN MIKA RISSASELLE YHTEISEN SIELUNHOIDON JOHTOKUNNAN JÄ- SENYYDESTÄ JA VARAJÄSENEN VALITSEMINEN HÄNEN TILALLEEN JOHTOKUNTAAN JÄLJELLÄ OLEVAKSI TOIMIKAUDEKSI Mika Rissanen on toimittanut yhteiselle kirkkoneuvostolle esityslistan liitteenä 1 olevan kirjelmän, jossa hän pyytää eroa sairaalasielunhoidon johtokunnan jäsenyydestä henkilökohtaisista syistä.
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 2 Kirkkojärjestyksen 7 luvun 2 2 momentin mukaan jos muu kuin seurakuntavaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee tai menettää vallikelpoisuutensa, kieltäytyy tai saa eron 1 momentissa mainitusta syystä, jonka hänet valinnut toimielin hyväksyy, on tämän toimielimen viivytyksettä valittava hänen sijaansa uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa 4.2.2013. Kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle eron myöntämistä Mika Rissaselle yhteisen sielunhoidon johtokunnan jäsenyydestä ja varajäsenen valitsemista johtokuntaa hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 1. että Mika Rissaselle myönnetään ero yhteisen sielunhoidon johtokunnan jäsenyydestä ja 2. että hänen tilalleen valitaan jäsen yhteisen sielunhoidon johtokuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mika Rissaselle myönnettiin ero yhteisen sielunhoidon johtokunnan jäsenyydestä ja hänen tilalleen valittiin Mari Paukkonen. 21 VARAJÄSENEN VALITSEMINEN SEPPO NISKASELLE KIINTEISTÖ- JA HAUTATOIMEN JOHTOKUNTAAN JÄLJELLÄ OLEVAKSI TOIMIKAUDEKSI Seppo Niskanen on valittu varsinaiseksi jäseneksi kiinteistö- ja hautatoimen johtokuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kirkkojärjestyksen 7 luvun 2 2 momentin mukaan jos muu kuin seurakuntavaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee tai menettää vallikelpoisuutensa, kieltäytyy tai saa eron 1 momentissa mainitusta syystä, jonka hänet valinnut toimielin hyväksyy, on tämän toimielimen viivytyksettä valittava hänen sijaansa uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa 4.2.2013. Kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle varajäsenen valitsemista kiinteistöja hautaustoimen Seppo Niskasen tilalle johtokuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. - että Seppo Niskasen tilalle kiinteistö- ja hautaustoimen johtokuntaan valitaan varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Seppo Niskasen tilalle kiinteistö- ja hautaustoimen johtokuntaan varajäseneksi valittiin Maija Taskinen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 3 22 VUODEN 2012 TILINPÄÄTÖS Kirkkojärjestyksen 15 luvun 9 :n mukaan seurakunnassa on tilikaudelta laadittava tilinpäätös, johon kuuluvat tuloslaskelma, tase, niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 :ssä tarkoitettu toimintakertomus. Samassa yhteydessä on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Toimintakertomus on osa tilinpäätöstä. Kirkkojärjestyksen 9 luvun 6 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista seurakunnan talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa, taseessa tai taseen liitetiedoissa. Taloussäännön 25 :n mukaan seurakunnan tilinpäätös on laadittava maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltainen kirkkoneuvosto ja hallintojohtaja. Vuoden 2012 tilinpäätösasiakirjat - toimintakertomus, tuloslaskelma, tase ja liitetiedot - ovat esityslistan liitteenä 2. Vuoden 2012 toimintatuottojen loppusumma on 4 040 830,47 euroa ja toimintakulujen loppusumma 22 222 057,87 euroa. Toimintatuottoja kertyi 359 855,61 euroa eli 9,8 % enemmän kuin vuonna 2011. Toimintatuottojen kasvu aiheutui erilaisten maksutuottojen lisääntymisestä.. Verotuloja kertyi 19 802 135,69 euroa mikä on 2,4 % vähemmän kuin vuonna 2011 ja 437 164 euroa eli 2,2 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa oli arvioitu. Kirkollisverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,3 % ja yhteisöveron tuotto pieneni 24,7 %. Vuosikate on 1 007 739,98 euroa positiivinen. Tilikauden tulos osoittaa 336 570,90 euron alijäämää. Alijäämä aiheutuu verotulojen romahtamisesta. Vuosikate ei kata poistoja. Poistoeron ja varausten jälkeinen tilikauden tulos osoittaa 228 928,93 euron alijäämää. Seurakuntayhtymän verotulojen kasvun hiipuminen ja kääntyminen laskuun marraskuussa 2012 antaa aihetta varovaisuuteen. Erityisesti kirkollisverotulojen kasvun hiipuminen on selkeä uhka seurakuntayhtymän taloudelle. Mikäli kirkollisverotulojen kehitys jatkuu lähivuosina vuoden 2012 kaltaisena, joudutaan investointisuunnitelmaa tarkastelemaan uudelleen ja henkilöstö- ja kiinteistöstrategiaan sisältyviä säästötoimenpiteitä nopeuttamaan konkreettisten säästöjen aikaansaamiseksi. Toteutuneet seurakuntaliitokset ja tiedossa oleva Maaningan seurakunnan liittyminen Kuopion seurakuntayhtymään kiristävät myös osaltaan seurakuntayhtymän taloutta. Ehdotus kirkkoneuvoston esitykseksi tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi on esitetty toimin-
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 4 takertomuksessa. Tilikauden alijäämä, 228 928,93 euroa, esitetään kirjattavaksi oman pääoman tilikauden alijäämä-tilille. Hallintojohtaja esittelee tilinpäätöstä tarkemmin kokouksessa. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli tilinpäätöstä 25.3.2013. Kirkkoneuvosto hyväksyi tilinpäätöksen, päätti esittää sen yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi ja jätti tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien tarkastuskertomus sisältyy tilinpäätösasiakirjaan. 1. että vuoden 2012 tilinpäätös vahvistetaan, 2. että esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi hyväksytään ja 3. että yhteinen kirkkovaltuusto päättää vastuuvapauden myöntämisestä. Kirkkoneuvoston ehdotukset hyväksyttiin. Tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus tilikaudelta 2012. 23 NILSIÄN SEURAKUNNAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 Nilsiän seurakunta yhdistyi 1.1.2013 Järvi-Kuopion seurakuntaan ja osaksi Kuopion seurakuntayhtymää. Nilsiän seurakunnassa laaditaan vielä vuoden 2012 tilinpäätös. Kirkkohallituksen antamien ohjeiden mukaan laajentuneen seurakunnan yhteinen kirkkoneuvosto ja taloushallinnosta vastaava viranhaltija laativat ja allekirjoittavat yhdistyneiden seurakuntien tilinpäätöksen. Näin ollen Kuopion seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto ja hallintojohtaja laativat ja allekirjoittavat Nilsiän seurakunnan tilinpäätöksen vuodelta 2012. Tilintarkastuksen suorittavat Nilsiän seurakunnan kirkkovaltuuston valitsemat tilintarkastajat. Yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä. Nilsiän seurakunnan tilinpäätös vuodelta 2012 on esityslistan liitteenä 3. Toimintatuottojen loppusumma vuonna 2012 oli 294 536,51 euroa ja toimintakulujen loppusumma 1 500 854,02 euroa. Verotuloja kertyi 1 110 172,34 euroa, mikä on 4,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Vuosikate on 144 876,12 euroa miinuksella. Tilinpäätös osoittaa 176 283,27 euron alijäämää. Tilikauden alijäämä 176 283,27 esitetään kirjattavaksi oman pääoman alijäämä tilille.
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 5 Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli Nilsiän seurakunnan tilinpäätöstä 25.3.2013. Kirkkoneuvosto hyväksyi tilinpäätöksen, päätti esittää sen yhteisen kirkkovaltuuston vahvistettavaksi ja jätti tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi.. Tilintarkastuskertomus sisältyy tilinpäätösasiakirjaan. Kirkkoneuvosto ehdottaa 1. että Nilsiän seurakunnan tilinpäätös vuodelta 2012 hyväksytään, 2. että esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi hyväksytään ja 3. että yhteinen kirkkovaltuusto päättää vastuuvapauden myöntämisestä. Kirkkoneuvoston ehdotukset hyväksyttiin. Tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus tilikaudelta 2012. 24 HAUTAINHOITORAHASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 Hautausmaat hoidetaan verovaroin. Yksittäisten hautojen hoitoon ei voida käyttää verovaroja. Hautojen hoito kuuluukin omaisille. Haudat voidaan jättää myös seurakunnan hoidettaviksi. Tällöin hautojen hoito tapahtuu hautainhoitorahaston puitteissa. Hautainhoitorahasto on oma talousyksikkönsä. Yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa vuosittain hautainhoitorahaston talousarvion ja tilinpäätöksen. Hautainhoitorahaston tuloslaskelma ja tase vuodelta 2012 ovat toimintakertomus- ja tilinpäätösasiakirjan sivuilla 126-128. Hautainhoitorahaston toimintatuotot vuodelta 2012 ovat 452.404,79 euroa ja toimintakulut 479.626,82 euroa. Tuloslaskelma osoittaa 90 879,64 euron ylijäämää. Kirkkohallitus on ohjeissaan edellyttänyt hautainhoitorahaston hoitovastuun ilmoittamista. Hoitovastuu saadaan kertomalla keskimääräinen haudan vuosihoitohinta hoidettavana olevien hautapaikkojen lukumäärällä ja hoitoajalla. Vertaamalla hoitovastuuta hautainhoitorahaston pääomaan voidaan selvittää rahaston yli- tai alikatteisuus. Hautainhoitorahasto on vuoden 2012 lopussa 275 358 euroa ylikatteinen. Tilintarkastajat suorittavat hautainhoitorahaston tilintarkastuksen seurakuntayhtymän tilintarkastuksen yhteydessä. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli hautainhoitorahaston tilinpäätöstä 25.3.2013. Kirkkoneuvosto hyväksyi tilinpäätöksen ja päätti esittää sen yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Seurakuntayhtymän tilintarkastajat ovat suorittaneet hautainhoitorahaston tilintarkastuksen seurakuntayhtymän tilintarkastuksen yhteydessä.
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 6 Kirkkoneuvosto ehdottaa; - että hautainhoitorahaston tilinpäätös vuodelta 2012 hyväksytään. Hautainhoitorahaston tilinpäätös vuodelta 2012 hyväksyttiin. 25 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomuksen laatiminen on seurakunnille ja seurakuntayhtymille vapaaehtoista. Henkilöstökertomuksen tavoitteena on, että luottamushenkilöt, johto ja henkilöstö saisivat sen avulla luotettavaa ja käyttökelpoista tietoa päätöksenteon ja henkilöstön kehittämistyön pohjaksi. Henkilöstökertomus vuodelta 2012 on esityslistan liitteenä 4. Henkilöstöasian johtokunta käsitteli henkilöstökertomusta 26.2.2013. Johtokunta hyväksyi kertomuksen ja päätti antaa sen tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle. Yhteistyötoimikunta käsitteli henkilöstökertomuksen kokouksessaan 21.2.2013. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli henkilöstökertomusta 25.3.2013. Kirkkoneuvosto päätti merkitä henkilöstökertomuksen tiedoksi ja antaa sen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. VS. henkilöstöpäällikkö Arja Keränen esittelee henkilöstökertomusta tarkemmin kokouksessa. - että henkilöstökertomus vuodelta 2012 merkitään tiedoksi. Henkilöstökertomus vuodelta 2012 merkittiin tiedoksi. 26 KERTOMUS ELLI KANKKUSEN TESTAMENTTIRAHASTON TOIMINNASTA VUODELTA 2012 Elli Kankkunen testamenttasi omaisuuttaan seurakuntayhtymälle 11.3.1993 päivätyllä testamentilla. Testamentin määräyksen mukaan testamentattu omaisuus tuli rahastoida testamenttaajan nimeä kantavaan rahastoon. Testamentin määräysten mukaan rahaston tuotosta tulee testamenttaajan sukuhaudan hoitokulujen ja hallintokulujen maksamisen jälkeen käyttää neljä viidesosaa Kuopion läänin alueella asuvien, 75 vuotta täyttäneiden vähävaraisten vanhusten kuntoutushoitoon tarkoitettuihin avustuksiin. Loppuosa rahaston vuotuisesta tuotosta tulee rahastoida. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 31.5.1994 ottaa testamentin vastaan ja sitoutua täyttämään sen ehdot. Yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti 27.9.1995 rahastolle säännöt. Rahaston sääntöjen mukaan rahaston
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 7 hallituksena toimii ja sen hallintoa hoitaa yhteisen kirkkoneuvoston valitsema kolmijäseninen hoitokunta. Hoitokunta päättää myös varojen jakamisesta testamentin tekijän määräämään tarkoitukseen. Yhteinen kirkkoneuvosto valitsi 14.2.2011 rahastolle hoitokunnan vuosiksi 2011-2012. Hoitokunnan puheenjohtajaksi nimettiin käräjätuomari Seppo Hyartt ja muiksi jäseniksi varatuomari Seppo Huttunen ja hallintojohtaja Timo Korhonen. Rahaston sääntöjen mukaan hoitokunnan toimintaa valvoo yhteinen kirkkoneuvosto, jolle hoitokunnan tulee vuosittain antaa kertomus toiminnastaan. Rahaston sääntöjen mukaan hoitokunnan jäsenille maksetaan rahaston varoista palkkio, jonka hyväksyy yhteinen kirkkoneuvosto. Yhteinen kirkkovaltuusto velvoitti 6.6.1995 testamentti- ja lahjoitusrahastojen hoitokunnat antamaan vuosittain kertomuksen rahastojen toiminnasta ja varojen käytöstä kirkkovaltuustolle. Elli Kankkusen testamenttirahaston toimintakertomus vuodelta 2012 ja tuloslaskelma ja tase ovat esityslistan liitteenä 5. Testamenttirahaston tilinpäätös vuodelta 2012 osoittaa 72 726,44 euron ylijäämää. Tästä tulee testamentin määräysten mukaan jakaa avustuksina 58 181,15 euroa. Loppuosa ylijäämästä 14 545,29 euroa tulee rahastoida testamenttirahaston pääoman lisäykseksi. Hoitokunta päätti 14.2.2012, ettei avustuksia vuonna 2012 jaeta, koska testamenttirahaston nettotuotto vuodelta 2011 jäi niin vähäiseksi, ettei avustusten jakamista ja niiden käyttöä koskevaa raportointivelvollisuutta voitu pitää tarkoituksenmukaisena. Vuoden 2012 avustukset tullaan jalkamaan vuoden 2013 avustusten jakamisen yhteydessä. Tästä syystä kuluvan vuonna jaetaan avustukset kahdelta vuodelta. Yhteensä jaettava määrä on 58 181,15 euroa + 25 376,83 euroa = 83 557,98 euroa. Avustusten jakoperusteita kuntien kesken on tarkistettu KELA:lta tammikuussa 2013 saatujen tietojen perusteella. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli Elli Kankkusen testamenttirahaston tilinpäätöstä 18.2.2013. Kirkkoneuvosto päätti antaa tilinpäätöksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Samalla kirkkoneuvosto hyväksyi hoitokunnan jäsenille maksettavan palkkion suuruudeksi 1 200 vuodelta 2012. - että Elli Kankkusen testamenttirahaston toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2012 merkitään tiedoksi Elli Kankkusen testamenttirahaston toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2012 merkittiin tiedoksi.
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 8 27 KERTOMUS ASTA HEIMON TESTAMENTTIRAHASTON TOIMINNASTA JA VAROJEN KÄY- TÖSTÄ VUODELTA 2012 Männistön seurakunnalla on Asta Heimon testamenttirahasto. Rahasto muodostuu Asta Heimon Männistön seurakunnalle 16.2.1980 päivätyllä testamentilla määräämästä omaisuudesta ja sen tuotosta. Testamenttirahaston varoja voidaan käyttää Männistön seurakunnan diakoniatyöhön. Kertomus testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 on esityslistan liitteenä 6. Männistön seurakuntaneuvosto käsitteli asiaa 16.4.2013. Seurakuntaneuvosto päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa 20.5,2013. Kirkkoneuvosto päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. - että kertomus Asta Heimon testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 merkitään tiedoksi. Kertomus Asta Heimon testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 merkittiin tiedoksi. 28 KERTOMUS ELSA VARTIAISEN TESTAMENTTIRAHASTON TOIMINNASTA JA VAROJEN KÄYTÖSTÄ VUODELTA 2012 Järvi-Kuopion seurakunnalla on Elsa Vartiaisen testamenttirahasto. Rahasto muodostuu Elsa Vartiaisen Kaavin seurakunnalle 11.12.2001 päivätyllä testamentilla määräämästä omaisuudesta ja sen tuotosta. Rahaston tehtävänä on testamentin mukaan hoitaa testamentin tekijän sekä suvun hautojen hoito viidenkymmenen vuoden ajan. Loppuosa varoista voidaan käyttää Kaavin alueseurakunnan alueella yksinäisten ihmisten sekä vanhusväestön hyvinvointia tukevalla tavalla ja ensisijaisesti virkistystoimintaan. Yhteisen kirkkovaltuuston tekemän periaatepäätöksen mukaan testamenttirahastojen tulee antaa vuosittain sille kertomus edellisen vuoden toiminnastaan ja varojen käytöstä. Kertomus Elsa Vartiaisen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 on esityslistan liitteessä 7. Järvi-Kuopion seurakuntaneuvosto käsitteli asiaa 24.4..2013. Seurakuntaneuvoston päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle.
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 9 Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kertomusta 20.5.2013. Kirkkoneuvosto päätti antaa kertomukseen yhteiselle kirkkovaltuustolle tiedoksi. - että kertomus Elsa Vartiaisen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 merkitään tiedoksi. Kertomus Elsa Vartiaisen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 merkittiin tiedoksi. 29 KERTOMUS ANNA NISKASEN TESTAMENTTIRAHASTON TOIMINNASTA JA VAROJEN KÄYTÖSTÄ VUODELTA 2012 Järvi-Kuopion seurakunnalla on Anna Niskasen testamenttirahasto. Rahasto muodostuu Anna Niskasen Säyneisen seurakunnalle 21.9.2004 päivätyllä testamentilla määräämästä omaisuudesta ja sen tuotosta.. Testamentin tavoitteena on ollut varmistaa Anna ja Veikko Niskasen hautojen ainaishoito. Jos varoja jää, voidaan rahaston varoilla tukea Säyneisen alueseurakunnan toimintaa seurakunnan parhaaksi katsomalla tavalla. Kertomus Anna Niskasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 on esityslistan liitteenä 8. Järvi-Kuopion seurakuntaneuvosto käsitteli asiaa 24.4.2013. Seurakuntaneuvosto päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kertomusta 20.5.2013. Kirkkoneuvosto päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. - että kertomus Anna Niskasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 merkitään tiedoksi. Kertomus Anna Niskasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 merkittiin tiedoksi. 30 KERTOMUS HANNES JA ALINA PARTASEN TESTAMENTTIRAHASTON TOIMINNASTA VUODELTA 2012 Järvi-Kuopion seurakunnalla on Hannes ja Alina Partasen testamenttirahasto. Rahasto muodostuu Hannes ja Alina Partasen Säyneisen seurakunnalle 26.11.1962 päivätyllä testamentilla määräämästä omaisuudesta ja sen tuotosta. Rahaston tarkoituksena on rahaston korkotuotolla kunnossa Säyneisen hautausmaalla osastolla 1 olevat hautapaikat 596
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 10 599 ja osastolla 3 olevat hautapaikat 23 24 ja 34 35. Loppuosavuosittaisista korkotuotoista voidaan käyttää diakoniatyön johtokunnan parhaaksi katsomalla tavalla Säyneisen alueseurakunnan alueella avuntarpeessa olevien auttamiseen. Kertomus Hannes ja Alina Partasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 on esityslistan liitteenä 8. Järvi-Kuopion seurakuntaneuvosto käsitteli asiaa 24.4.2013. Seurakuntaneuvosto päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kertomus 20.5.2013. Kirkkoneuvosto päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. - että kertomus Hannes ja Alina Partasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä merkitään tiedoksi. Kertomus Hannes ja Alina Partasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä merkittiin tiedoksi 31 KERTOMUS PEKKA PARTASEN TESTAMENTTIRAHASTON TOIMINNASTA JA VAROJEN KÄYTÖSTÄ VUODELTA 2012 Järvi-Kuopion seurakunnalla on Pekka Partasen rahasto. Rahasto muodostuu Pekka Partasen Riistaveden seurakunnalle 15.1.2004 päivätyllä testamentilla määräämästä omaisuudesta ja sen tuotosta. Rahaston tarkoituksena on avustaa nälkää näkeviä lähimmäisiä. Lähimmäisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, joka on joutunut pysyvään tai tilapäiseen avuntarpeeseen oman tai perheensä jokapäiväisen toimeentulon suhteen. Kertomus Pekka Partasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 on esityslistan liitteenä 8. Järvi-Kuopion seurakuntaneuvosto käsitteli asiaa 24.4.2013. Seurakuntaneuvosto päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kertomusta 20.5.2013. Kirkkoneuvosto päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. - että kertomus Pekka Partasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 merkitään tiedoksi. Kertomus Pekka Partasen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 merkitään tiedoksi.
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 11 32 KERTOMUS AUNE HIRVISEN TESTAMENTTIRAHASTON TOIMINNASTA JA VAROJEN KÄY- TÖSTÄ VUODELTA 2012 Järvi-Kuopion seurakunnalla on Aune Hirvisen testamenttirahasto. Rahasto muodostuu Aune Hirvisen Kaavin seurakunnalle 22.5.1989 päivätyllä testamentilla määräämästä omaisuudesta ja sen tuotosta. Rahaston varoja voidaan käyttää avustusten myöntämiseen Kaavin alueseurakunnan alueella diakoniatyöhön. Yhteisen kirkkovaltuuston tekemän periaatepäätöksen mukaan testamenttirahastojen tulee antaa vuosittain sille kertomus edellisen vuoden toiminnastaan ja varojen käytöstä. Selvitys testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 on esityslistan liitteessä 8. Järvi-Kuopion seurakuntaneuvosto on käsitellyt asiaa 24.4.2013. Seurakuntaneuvosto päätti antaa selvityksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kertomusta 20.5.2013. Kirkkoneuvosto päätti antaa kertomuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. - että kertomus Aune Hirvisen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 merkitään tiedoksi. Kertomus Aune Hirvisen testamenttirahaston toiminnasta ja varojen käytöstä vuodelta 2012 merkittiin tiedoksi. 33 KATRI VÄÄTÄISEN TESTAMENTTIRAHASTON SÄÄNTÖJEN HYVÄKSYMINEN Järvi-Kuopion seurakunnalla on Katri Väätäisen testamenttirahasto. Rahasto muodostuu Katri Väänäsen Nilsiän seurakunnalle 15.1.2010 päivätyllä testamentilla määräämästä omaisuudesta ja sen tuotosta. Nilsiän seurakunnan kirkkoneuvosto on laatinut ehdotuksen Katri Väätäisen testamenttirahaston säännöiksi. Järvi-Kuopion seurakuntaneuvosto on käsitellyt sääntöjä 24.4.2013. Seurakuntaneuvosto päätti esittää säännöt yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Ehdotus Katri Väätäisen testamenttirahaston säännöiksi on esityslistan liitteenä 9. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli sääntöehdotusta 20.5.20.5.2013. Kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle sääntjen hyväksymistä liitteen 12 mukaisesti.
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 12 - että Katri Väätäisen testamenttirahaston säännöt vahvistetaan liitteen 12 mukaisesti. Katri Väätäisen testamenttirahaston säännöt vahvistettiin liitteen 12 mukaisesti. 34 LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN VUODEN 2013 TALOUSARVIOON KIRKKO JA KOTI LEHDEN KUSTANNUSKULUIHIN Kirkko ja koti lehden kustantajana on toiminut jo useiden vuosien ajan Kustannus Oy Kotimaa. Kustannustoiminta tuli arvonlisäverolliseksi vuoden 2012 alusta lukien. Tuolloin verokanta oli 9 %. Kustantaja tarjosi vuodenvaihteessa 2011 2012 mahdollisuutta maksaa vuoden 2012 maksu ennakkoon vuoden 2011 puolella, jolloin oli mahdollisuus välttää arvonlisäveron maksaminen. Kuopion seurakuntayhtymä maksoi laskun vuoden 2011 puolella ja vältti arvonlisäveron maksamisen. Keskusverolautakunnan tekemän tulkintapäätöksen mukaan kustannustoiminnan arvonlisäverokanta nousee vuoden 2013 alusta lukien 9 %.sta 24 %.iin. Tulkinnasta on valitettu Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen, joka antanee asiassa ratkaisunsa joskus tulevaisuudessa. Näin ollen on syytä valmistautua arvonlisäveron maksamiseen vuoden 2013 osalta. Kustannustoiminnan arvonlisäveroon ja sen korotukseen ei oltu varauduttu vuoden 2013 talousarviossa. Tarkoitukseen tulisi saada lisämääräraha.. Kirkko ja Koti lehden kustantamiseen on varattu vuoden 2013 talousarviossa 240 000 euron määräraha. Tästä laskettu 24 % arvonlisävero on 57 600 euroa. Vuoden 2013 talousarvioon tulisi saada siis 57 600 euron lisämääräraha. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa 21.1.2013. Kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lisämäärärahan myöntämistä Kirkko ja koti lehden kustannuskuluihin. Kirkkoneuvosto ehdottaa: - että vuoden 2013 talousarvion käyttötalousosaan kohtaan 3111 Kirkko ja koti myönnetään 57 600 euron määräraha Kirkkoneuvoston ehdotus hyväksyttiin. 35 LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KESKUSSEURAKUNTATALON TULEVAISUUDEN NÄKYMIEN SELVITYKSEEN Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 13.12.2012 seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian vuosille 2013 2022. Strategian mukaan Keskusseurakuntatalon tulevaisuuden näkymistä on laadittava selvitys vuoden 2013
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 13 aikana. Kiinteistöstrategiaan on linjattu vaihtoehdot, joista selvitys tehdään. Kiinteistöstrategiassa Keskusseurakuntatalon osalta on linjattu seuraavat vaihtoehdot: 1. Kiinteistön myydään ulkopuoliselle kiinteistösijoittajalle. Seurakuntayhtymä jää siihen vuokralaiseksi 10 vuodeksi. Kiinteistösijoittaja peruskorjaa rakennuksen nykyvaatimusten mukaiseksi. 2. Kiinteistön korkean osan muuttaminen vanhusten palveluasunnoiksi ja matala osa jää nykyiseen käyttöön Tuomiokirkkoseurakunnan kokoontumistiloiksi. 3. Kiinteistölle haetaan kaavamuutoksen kautta lisärakennusoikeutta ja koko kiinteistö muutetaan vanhusten palveluasunnoiksi. 4. Kiinteistön peruskorjaus omaan nykyiseen käyttöön ja korkean osan toimistokerroksista oman käytön ylimenevien tilojen vuokraaminen ulkopuoliseen käyttöön. Selvitystyöllä haetaan edellä mainittujen vaihtoehtojen kustannusvaikutukset (menot/tuotot), vaikutukset toimintaan/toimintojen jatkuminen ja aikataulu. Rasitteena Keskusseurakuntatalon kiinteistöllä on 52 autopaikan lunastusvelvoite. Selvitystyön kustannuksiksi on arvioitu 50 000 euroa. Selvitystyölle ei ole vuoden 2013 talousarviossa määrärahaa, joten tarkoitukseen joudutaan hakemaan lisämääräraha vuoden 2013 talousarvioon.. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa 19.2.2013. Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle lisämäärärahan myöntämistä selvitystyöhön. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa 20.5.2013. Kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lisämäärärahan myöntämistä Keskusseurakuntatalon tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittämiseen. Kirkkoneuvosto ehdottaa; - että vuoden 2013 talousarvion investointiosaan myönnetään Keskusseurakuntatalon tulevaisuuden vaihtoehtojen selvitykseen 50 000 euron lisämääräraha Kirkkoneuvoston ehdotus hyväksyttiin.
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 14 36 LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN VUODEN 2013 TALOUSARVIOON MÄÄRÄAIKAISEN TOIMISTOSIHTEERIN PALKKAAMISEEN HALLINTOVIRASTOON Kirkolliskokous teki toukokuussa 2010 periaatepäätöksen kirkon kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskuksen HeTan perustamisesta.. Palvelukeskus nimettiin myöhemmin KIPA:ksi. Samassa yhteydessä kirkolliskokous hyväksyi myös kirkkolain muutokset, jotka mahdollistavat palvelukeskuksen perustamisen ja kirjanpidon ja palkanlaskennan järjestämisvastuun siirtämisen seurakunnilta kirkkohallituksen tehtäväksi. Lainmuutoksen jälkeen kaikki seurakunnat ovat velvollisia ostamaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelut palvelukeskukselta. Kirkkohallituksen täysistunto teki 22.2.2011 päätöksen palvelukeskuksen sijoituspaikkakunnista. Palvelukeskuksen pääkonttori päätettiin sijoittaa Ouluun. Muut toimipisteet tulevat Lahteen, Kuopion ja Porvooseen, johon on tarkoitus sijoittaa ruotsinkielisten seurakuntien palvelut.. Kirkon palvelukeskus KIPA aloitti toimintansa 1.9.2012. Palvelukeskus tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan asiantuntijapalveluja seurakuntayhtymille, seurakunnille hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle. Palvelukeskuksen aloittaessa toimintansa syyskuun alusta 2012 sen asiakkaina aloitti 13 seurakuntataloutta. Vuoden 2013 aikana asiakkaiden määrä lisääntyy 40 seurakuntataloudella. Palvelukeskuksen perustamista valmisteltaessa kirkkohallitus selvitti valtakunnallisesti, milloin seurakuntataloudet haluavat siirtyä palvelukeskuksen asiakkaiksi. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa 11.4.2011. Kirkkoneuvosto päätti ilmoittaa kirkkohallitukselle, että seurakuntayhtymä siirtyy palvelukeskuksen asiakkaaksi, kun palvelukeskuksen toimipiste aloittaa toimintansa Kuopiossa. Toimipisteiden perustamisaikataulua on nopeutettu ja tiedossa on, että Kuopion toimipiste aloittaa toimintansa vuonna 2014. Tästä johtuen yhteinen kirkkoneuvosto päätti 4. 2.2013, että Kuopion seurakuntayhtymä siirtyy palvelukeskuksen asiakkaaksi 1.1.2014. Palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymisen valmistelut on aloitettu. Aloitustilaisuus pidettiin 11.2.2013 Oulussa. Siirtymisen valmisteluun on nimetty yhteyshenkilöt ja heidän varahenkilönsä seurakuntayhtymässä sekä taloushallinnon että palkkahallinnon osalta. Lisäksi on erikseen nimetty projektivastuuhenkikö ja hänen varahenkilönsä. Siirtymiseen liittyvät koulutukset alkavat toukokuussa ja jatkuvat koko loppuvuoden. Koulutuksia järjestetään sekä Oulussa, että ns. etäkoulutuksena Kuopiossa. Siirtyminen palvelukeskuksen asiakkaaksi vaatii erittäin paljon valmistelevaa työtä varsin tiukkojen aikataulujen puitteissa. Onnistuneen siirtymisen takaamiseksi hallintovirastoon on välttämätöntä saada määräaikaisesti lisätyövoimaa. Erityisesti tämä koskee palkanlaskentaa. Molemmat palkanlaskijat osallistuvat koulutuksiin ja heidän velvollisuutenaan on kouluttaa myös seurakuntayhtymän henkilö-
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 15 kunta uuteen järjestelmään. Samaan aikaan myös normaalit palkanlaskennan tehtävät on edelleen hoidettava. Hallintovirastoon voitaisiin palkata määräaikainen toimistosihteeri toukokuun alusta vuoden loppuun. Määräaikaisen työvoiman palkkaamiseen ei ole varauduttu vuoden 2013 talousarviossa. Tämä edellyttää lisämäärärahan saamista tarkoitukseen. Mikäli hallintovirastoon palkataan määräaikainen toimistosihteeri 1.5. -31.12.2013 väliseksi ajaksi, tarvitaan tarkoitukseen 30 000 euron lisämääräraha. Lisämäärärahan myöntämisestä päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Kirkkovaltuusto kokoontuu 11.6.2013. Yhteinen kirkkoneuvosto voisi kuitenkin oikeuttaa hallintoviraston palkkaamaan määräaikaisen toimistosihteerin jo 1.5.2013 lukien. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa 22.4.2013. Kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lisämäärärahan myöntämistä määräaikaisen toimistosihteerin palkkaamiseen. Lisäksi kirkkoneuvosto valtuutti hallintoviraston palkkaamaan määräaikainen toimistosihteeri jo 1.5.2013 lukien. Kirkkoneuvosto ehdottaa; - että vuoden 2013 talousarvion käyttötalousosaan kohtaan 1500 taloushallinto myönnetään 30 000 euron lisämääräraha määräaikaisen toimistosihteerin palkkaamiseen. Kirkkoneuvoston ehdotus hyväksyttiin. 37 MÄÄRÄAIKAISEN VIESTINNÄN KEHITYSPÄÄLLIKÖN VIRAN PERUSTAMINEN SEURAKUNTAYHTYMÄÄN Viestintäyksikön työilmapiiristä ja siellä todetusta epäasiallisesta kohtelusta johtuen viestintäyksikössä on jouduttu toteuttamaan työjärjestelyjä, jonka seurauksena viestintäpäällikkö Lahja Pyykösen kanssa on sovittu, että hän siirtyy määräaikaiseen viestinnän kehityspäällikön virkaan. Tämä virka on tarkoitus sijoittaa hallintovirastoon. Kehityspäällikön esimiehenä tulisi toimimaan hallintojohtaja. Kehityspäällikön tehtävänä olisi kehittää ja tukea seurakuntayhtymän ja seurakuntien viestintää sekä toteuttaa tarkemmin sovittavia viestinnän kehittämisprojekteja. Ehdotus viestinnän kehityspäällikön tehtäväkuvaukseksi on esityslistan liitteenä 10. Näiden järjestelyjen toteuttamiseksi seurakuntayhtymään tulee perustaa määräaikainen viestinnän kehityspäällikön virka. Viran määräaikaisuus määräytyisi viestintäpäällikkö Lahja Pyykösen eläkkeelle jäännin perusteella. Virka voitaisiin perustaa 1.7. 2013 30.9.2015 väliseksi ajaksi. Viran palkkaus määräytyisi vaativuusryhmän 602 mukaan. Viestintäpäällikkö Lahja Pyykönen siirrettäisiin suostumuksellaan kehityspäällikön virkaan virkaa haettavaksi julistamatta.
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 16 Lahja Pyykönen on ilmoittanut, että hän on muuttanut nimensä Itä- Suomen Maistraatin päätöksellä 29.4.2013 Wilhelmiina Honkaseksi. Tarkoitukseen ei ole varattu määrärahaa vuoden 2013 talousarvioon. Mikäli virka perustetaan tulee siihen saada lisämääräraha. Lisämäärärahan suuruus on 31 000 euroa. Uuden viran perustamisesta päättää yhteinen kirkkovaltuusto..kirkkolain 9 luvun 3 :n mukaan uuden viran perustamiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista valtuuston jäsenistä sitä kannattaa. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa 22.4.2013. Kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että seurakuntayhtymään perustetaan määräaikainen viestinnän kehityspäällikön virka 1.7.2013 30.9.2015 väliseksi ajaksi ja että viran palkkauskuluihin myönnetään vuoden 2013 talousarvioon lisämääräraha. Kirkkoneuvosto ehdotti viran tehtäväkuvauksen hyväksymistä esitetyn mukaisesti. Lisäksi kirkkoneuvosto päätti, että kehityspäällikön virkaan siirretään suostumuksellaan viestintäpäällikkö Wilhelmiina Honkanen virkaa haettavaksi julistamatta edellyttäen, että yhteinen kirkkovaltuusto perustaa viran. 1. että seurakuntayhtymään perustetaan määräaikainen vaativuusryhmän 602 viestinnän kehityspäällikön kokonaispalkkausvirka 1.7.2013 30.9.2015 väliseksi ajaksi, 2. että viran palkkauskuluihin myönnetään 31 000 euro lisämääräraha vuoden 2013 talousarvion käyttötalousosaan kohtaan 1500 taloushallinto ja 3. että kehityspäällikön tehtävänkuva hyväksytään liitteen 13 mukaisena Keskustelun aikana Pekka Niiranen esitti, että kehityspäällikön virkaa ei perusteta, jota Minna Reijonen kannatti. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys siten, että ne jotka kannattavat kirkkoneuvoston ehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Pekka Niirasen ehdotusta äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 35 JAA ääntä, 4 EI ääntä ja yksi tyhjä. Kirkkoneuvoston ehdotukset hyväksyttiin.
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 17 38 MÄNNISTÖN VANHAN KIRKON MYYNTI Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 13.12.2012 seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian vuosille 2013 2022. Kiinteistöstrategia sisältää linjaukset säilytettävistä ja myytävistä kiinteistöistä sekä suunnittelujaksolla toteutettavista investoinneista. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että seuraavat seurakuntayhtymän kiinteistöt laitetaan myyntiin: Kaavin vanha pappila, Kettulan seurakuntakoti, Inkilänmäen seurakuntatalo, Penkereen leirikeskus, Nimenpappilan leirikeskus, Syvänniemen pappila, Vehmersalmen rivitalo, Hatunkiven leirialue ja Männistön vanha kirkko. Männistön vanhan kirkon myyntiasia käynnistyi Suomen Katolisen Kirkon kiinnostuksesta hankkia toimitila Itä-Suomesta. Myyntejä on toteutettu viimevuoden aikana ja seuraavista kiintesitöistä on olemassa yhteisen kirkkovaltuuston myyntipäätökset: Päivärannan seurakuntatalo (YKV 29.5.2012) Pajulahden kesäkoti/pappilanniemi (YKV 2.10.2012) Vehmersalmen pappila (YKV 2.10.2012) Inkilänmäen seurakuntatalo (YKV 15.1.2013) Männistön vanha kirkko sijaitsee Kuopion kaupunginosan Männistön kaupunginosan korttelissa 7 tontilla nro 5. Kirkon kiinteistötunnus on 297-10-7-5. Osoite Lönnrotinkatu 24, 70500 Kuopio. Tontin pinta-ala on 1473,3 m2. Alueella on vahvistettu asemakaava kaavamerkinnällä Yk= kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue. Tontilla oleva kirkkorakennus: Bruttoala on 905,50 m2 ja huoneistoala 729,50 m2. Tilavuus on 3700 m3. Kirkko on rakennettu vuonna 1913 ja vuosina 2002-2003 siihen on tehty merkittävä peruskorjaus. Pohjakerroksessa teknisten tilojen lisäksi on kerho- ja toimistohuoneita. Pohjakerroksen pinta-ala n. 350 m2. Ensimmäisessä kerroksessa on kirkkosali ja sakasti. Toisessa kerroksessa on urkuparvi ja lehteri. Rakennus on valmistunut Sisälähetysyhdistyksen rukoushuoneeksi ja vihitty kirkoksi vuonna 1945. Valtioneuvoston päätöksellä 20.9.1962 tuomiokirkkoseurakunnasta on erotettu Männistön seurakunta ja samalla päätöksellä Männistön kirkko määrätty seurakunnan väliaikaiseksi kirkoksi. Männistön seurakunta on aloittanut toimintansa 1.1.1963. Kirkosta ei ole tehty varsinaista kiinteistöarviota. Yleisauktorisoitu kiinteistöarvioija on laatinut kirkosta arviolausunnon. Lausunto käsittää
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 18 kirkkorakennuksen nykyhinnan määrittämisen. Lausunnon mukaan kirkkorakennukselle ei voida määrittää normaaleilla ja yleisesti käytetyillä arviointimenetelmillä IVS 2003 mukaista ns. markkina-arvoa. Arviomies on arvioinut tontin ja sillä olevan kirkkorakennuksen markkina-arvon lähinnä kustannusarvomenetelmällä. Kauppa-arvomenetelmää ei voida käyttää, koska Suomessa ei ole myyty varsinaisia kirkkorakennuksia. Kustannusarvomenetelmää käytettäessä rakennukselle määritetään ensin ns. uudishinta, josta voidaan laskennallisesti määrittää nykyhinta jolloin ikä, käyttökelpoisuus ja kuluneisuus huomioidaan vähentävinä tekijöinä sekä tehdyt peruskorjaukset ja kunnostustoimenpiteet korottavana tekijänä. Vuosina 2002 2003 on tehty merkittävä peruskorjaus. Edellä mainituilla perusteilla arviomies on arvioinut tontin ja siinä olevan kirkkorakennuksen hintaan 710 000 euroa. Arvion tarkkuus +- 10 %. Seurakuntayhtymän kirkkorakennuksen tasearvo on 706 800 euroa ja urkujen kirjanpitoarvo 19 600 euroa. Toiminta-aikainen keskimääräinen käyttökulu ilman henkilöstökuluja 10 vuoden ajalta on n. 25 000 euroa/vuosi. Katolinen Kirkko Suomessa on tehnyt Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymälle Männistön vanhasta kirkosta 24.1.2013 päivätyn 800 000 euron kirjallisen tarjouksen. Esityslistan liite 11. Tarjous sisältää kirkkorakennuksen ja tontin. Tarjousneuvotteluissa urut on sisällytetty kiinteistökauppaan. Taideteokset ja irtaimisto ei sisälly hintaan. Tarjous vastaa yleisauktorisoidun kiinteistöarvioijan lausuntoa hintaarviosta, joten tarjous voitaneen hyväksyä. Tarjous ei sisällä ehtoja ja ostaja on valmis ostamaan kiinteistön nykyisessä kunnossa. Kiinteän omaisuuden myynnistä päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Männistön vanha kirkko ei ole kirkkolain 14 luvun 2 :n mukainen kirkkorakennus, koska sitä ei ole alun perin rakennettu kirkoksi. Näin ollen sen käyttämättä jättämistä ei tarvitse erikseen alistaa kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkolain 14 luvun 4 :n mukaan kirkkovaltuuston päätös, joka koskee seurakunnan kiinteän omaisuuden myymistä, vaihtamista tai luovuttamista, on alistettava kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa 19.2.2013. Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle Männistön vanhan kirkon myyntiä esitetyin ehdoin. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa 25.3.2013. Kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle Männistön vanhan kirkon myyntiä Katoliselle kirkolle 800 000 euron kauppahinnalla. Kirkkoneuvosto esittää, että kauppahinta sisältäisi kirkon urut mutta ei muuta irtaimistoa. Lisäksi kirkkoneuvosto päätti pyytää myynnistä Männistön seurakuntaneuvoston lausunnon. Männistön seurakuntaneuvosto on käsitellyt asiaa 16.4.2013. Seurakuntaneuvoston lausunto on esityslistan liitteenä 12. Seurakuntaneuvosto puoltaa Männistön vanhan kirkon myyntiä. Samalla seurakunta-
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 19 neuvosto katsoo, että säästösuunnitelmia laadittaessa tulisi ottaa huomioon Vanhan kirkon pääoma- ja käyttökustannuksista saatavat säästöt. Kirkkoneuvosto ehdottaa; 1. että tontti 297-10-7-5 ja siinä oleva kirkkorakennus myydään Katolinen Kirkko Suomessa 800 000 euron kauppahinnalla, 2. että urkulehterillä olevat urut sisällytetään kauppaan, 3. että taideteokset ja muu irtaimisto eivät sisälly kauppaan, 4. että yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Väinö Matti Miettinen ja hallintojohtaja Timo Korhonen valtuutetaan allekirjoittamaan myyntiä koskeva kauppakirja ja 5. että myyntipäätös alistetaan kirkkohallituksen vahvistettavaksi Kirkkoneuvoston ehdotukset hyväksyttiin. 39 PENKEREEN LEIRIKESKUKSEN MYYNTI Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 11.12.2012 seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian vuosille 2013 2022. Kiinteistöstrategia sisältää linjaukset säilytettävistä ja myytävistä kiinteistöistä sekä suunnittelujaksolla toteutettavista investoinneista. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että seuraavat seurakuntayhtymän toimitilakiinteistöt laitetaan myyntiin: Kaavin vanha pappila, Kettulan seurakuntakoti, Inkilänmäen seurakuntatalo, Penkereen leirikeskus, Nimenpappilan leirikeskus, Syvänniemen pappila, Vehmersalmen rivitalo, Hatunkiven leirialue ja Männistön Vanha kirkko. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 26.3.2012 arvioituttaa kiinteistöjen arvot asiantuntijoilla. Samalla päätettiin ko. kiinteistöjen myyntiin laittaminen kohteittain kiinteistönvälitysliikkeiden kautta. Myyntejä on toteutettu viime vuoden aikana ja seuraavista myyntikohteista on yhteisen kirkkovaltuuston myyntipäätökset: Päivärannan seurakuntatalo (YKV 29.5.2012) Pajulahden kesäkoti/pappilanniemi (YKV 2.10.2012) Vehmersalmen pappila (YKV 2.10.2012) Inkilänmäen seurakuntatalo (YKV 15.1.2013) Penkereen leirikeskus on ollut myynnissä toukokuusta 2012 lähtien Kiinteistömaailma / Kuopion Kodit Oy:llä.
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 /2013 20 Välitysliike on markkinoinut kiinteistöä Asuntotori- lehdessä kuvallisilla ilmoituksilla. Internetissä myynti-ilmoitus on ollut Kiinteistömaailman, Jokakodin ja Etuoven portaaleissa. Paikan päällä on pidetty yleisesittelyjä 3 kpl yksittäisesittelyjä 11 kpl ja uusintaesittelyjä 2 kpl. Leirikeskus sijaitsee Kuopion kaupungin Rytkyn kylässä sijaitsevalla Rytkyn tilalla RN:o 2:50, osoitteessa Joutenjärventie 136 70800 Kuopio. Kiinteistötunnus on 297-429-2-50. Leirikeskusta on markkinoitu vaihtoehtoisesti n. 5 ha:n suuruisella määräalalla tai n. 10,5 ha:n suuruisella määräalalla. Määräalalla sijaitsevat seuraavat rakennukset: 1. Päärakennus - rakennusvuosi 1900 - bruttoala 448 m2 - tilavuus 840 m3 - perusparannukset 1968 ja 1998 2. Entinen navettarakennus ja siihen liittyvä majoitusosa / opetustila - rakennusvuosi 1900 - perusparannus 1998 - bruttoala 1114 m2 3. Riihikappeli - rakennettu 1946 - bruttoala 29 m2 4. Maakellari 5. Rantasauna n. 25 m2 6. Riihi- / varastorakennus Päärakennuksesta on Kuopion Kiinteistötekniikan tekemä kuntotarkastus, josta laadittu raportti 29.6.2012. Käyttövesiliittymä on vesiosuuskunnan vesijohtoverkostosta. Jätevedet on johdettu Rytkyn leirikeskuksen jätevesipuhdistamolle. Myynnin kohteena olevalla määräalalla olevista viljelypelloista on voimassa olevat vuokrasopimukset 4,33 ha:n alasta, jonka vuokrasopimus päättyy 31.12.2016 ja 2,0 ha:n alasta, jonka vuokrasopimus päättyy 30.4.2017. Leirikeskuksesta on laadittu 27.3.2012 auktorisoidun kiinteistöarvioijan arvio n. 4-5 ha:n määräalasta 270 000 euroa ja n. 10,5 ha:n määräalasta 290 000 euroa. Arvion tarkkuus on n. +/- 20 %. Arvio on nähtävänä kokouksessa. Toiminta-aikaiset käyttökulut em. kiinteistöllä ovat olleet n. 80 000 euroa/vuosi. Kohteesta on tullut neljä tarjousta, määräaloihin sisältyvät edellä luetellut rakennukset: 203 000 euroa, 31.10.2012 n. 10,5 ha:n määräalasta 278 000 euroa, 22.01.2013 n. 10,5 ha:n määräalasta