Netti liittää lapset toisiinsa

Netti liittää lapset toisiinsa Lapsen ääni 2006 -kysely

Sisällysluettelo 1. Mikä on Lapsen ääni? 4 2. Yleistä vastaajista 4 3. Ikävuodet 7 10 4 4. Ikävuodet 11 17 6 4.1 Netti on lapselle yhteydenpitoa 6 4.2 Pojat kasvavat pelaajista yhteydenpitäjiksi 7 4.3 Kolmasosa lapsista on ahdistunut tai järkyttynyt netin materiaalista 8 5. Vanhempien rajat netin käytölle ovat tiukentuneet 8 5.1 Vanhemmat rajoittavat netin käyttöä 8 5.2 Netti koetaan hyödylliseksi lapselle, äitien nettikielteisyys lisääntynyt 8 5.3 Omien lasten myötä yhteydenpito ja netin viihdekäyttö vähenee 10 5.4 Vanhemmat kertovat juttelevansa lastensa kanssa netistä 11 5.5 Lapset taas kokevat netistä ja sen käytöstä juttelemisen vähentyneen 12 5.6 Lapsiperheen nettikone on olohuoneessa 13 6. Pelastakaa Lasten suosituksia 13 Tarkempi raportti tuloksista löytyy Pelastakaa Lasten nettivihjeen sivuilta osoitteesta http://www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/nettikayton-kyselyja. Etukannen kuva: Arttu-Eerik Ristola, Lapsen ääni -piirustuskilpailu

1. Mikä on Lapsen ääni? Lapsen ääni on Pelastakaa Lasten lapsille suunnattu nettikysely, jota on toteutettu vuodesta 2001 lähtien. Tavoitteena on saada lapsen ääni kuuluviin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja toisaalta aktivoida lapsia osallistumaan siihen. Osa kysymyksistä on pysynyt samoina vuodesta toiseen. Osa on vaihdellut riippuen kulloinkin ajankohtaisista asioista. Tietotekniikkaan liittyvät kysymykset ovat olleet vahvasti painotettuina vuosina 2005 ja 2006. Tämän vuoden kyselyyn keräsimme jo toisen kerran vastauksia myös aikuisilta. Lapsen ääni -kyselyyn vastanneita ei ole poimittu otantamenetelmillä, vaan kysely on toteutettu avoimena internetkyselynä. Kyselyn linkkiä on mainostettu eri vuosina hieman eri tavoin. Lapsen ääni ei ole varsinainen tutkimus, vaan pikemminkin suuntaa antava nettikysely. Keskeiset tulokset vuonna 2006 Pienten lasten vanhempien kaipuu kasvaa; erityisesti tytöt kaipaavat isäänsä. Pienten lasten yleinen elämäntilanne on hyvä. Tytöt pitävät yhteyttä ystäviinsä, pojat kasvavat pelaajista yhteydenpitäjiksi. Netti on kyselyyn vastanneille lapsille luonteva osa elämää. Kolmasosa lapsista on ahdistunut tai järkyttynyt netin materiaalista. Vanhempien rajat lasten netin käytölle ovat tiukentuneet Netti koetaan yhä hyödylliseksi lapselle: äitien kielteisyys nettiä kohtaan on lisääntynyt, isien vähentynyt Vanhemmat kertovat juttelevansa lastensa kanssa netistä. Etenkin isien keskustelu lasten kanssa nettiin liittyvissä asioissa kasvoi edellisestä vuodesta Lapset puolestaan kokevat netistä ja sen käytöstä juttelemisen vähentyneen 2. Yleistä vastaajista Lapsen ääni -kysely oli avoin nettikysely. Kyselyn vastaajien iästä ei ole täyttä varmuutta ja sama henkilö on saattanut vastata useampaan kertaan. Voidaan olettaa, että nettikyselyyn vastanneet ovat keskimääräistä tottuneempia netin käyttäjiä. Kyselyn tulosten hyöty on ehkä parhaimmillaan siinä, että voimme seurata, millaiseksi netin käyttö ja sitä koskevat arvot ja asenteet muotoutuvat, kun nettikelkkaan tulee astuneeksi. Kysymykset esitettiin pääosin samassa muodossa vuosien 2005 ja 2006 kyselyissä, joten tuloksia on mahdollista vertailla. Linkki kyselyyn oli huhtikuun alussa 2006 Suomi24:n ja Soodan sivuilla. Kysymykset vaihtelivat ikäryhmittäin. Eri kysymykset suunnattiin alle 11-vuotiaille (jotka jaettu yli ja alle 7-vuotiaisiin), 11 17-vuotiaille, lapsettomille aikuisille sekä aikuisille, joilla on lapsia. Kyselyyn vastasi yhteensä 4092 henkilöä. Alle 7-vuotiaita oli niin vähän, ettei heidän vastauksiaan käsitellä tässä raportissa. Eri kohderyhmille esitetyt kysymykset ja kaikki vastaukset löytyvät osoitteesta www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/nettikayton-kyselyja Vastaajaryhmät ja vastanneiden määrät 7 10-vuotiaat, tytöt (82), pojat (59) 11 12-vuotiaat, tytöt (115), pojat (34) 13 15-vuotiaat, tytöt (250), pojat (94) 16 17-vuotiaat, tytöt (237), pojat (73) lapsettomat aikuiset, naiset(961), miehet(202) vanhemmat, äidit (1715), isät (243) lisäksi alle 7-vuotiaita vastaajia oli 27 3. Ikävuodet 7 10 Yhä harvempi lapsi vastaa myönteisesti kysymykseen: vietätkö mielestäsi riittävästi aikaa vanhempiesi kanssa. Laskeva suuntaus on ollut selvä vuodesta 2003 lähtien. Eri vuosien tulokset eivät ole aivan vertailukelpoisia, sillä ikäryhmät, kysymykset sekä myös vastausten keräystavat ovat hieman vaihdelleet. Vuosina 2005 ja 2006 kysyimme 7 10-vuotiailta tytöiltä ja pojilta kysymykset Vietätkö mielestäsi tarpeeksi aikaa äitisi kanssa? ja Vietätkö mielestäsi tarpeeksi aikaa isäsi kanssa?. Vuosina 2003 ja 2004 kohderyhmänä taas olivat 7 12-vuotiaat lapset ja kysymykset kuuluivat Onko äiti kanssasi tarpeeksi? ja Onko isä kanssasi tarpeeksi?. Isän aika näyttää lasten silmissä siis olevan kortilla; erityisesti tytöt kaipaavat isää. Lapsista 89 prosentilla on hyvä kaveri. Tässä suhteessa tulokset noudattavat aikaisempien vuosien linjaa. Tulosta voidaan pitää hyvänä. Melko positiivista on myös, että 79 % lapsista kokee vanhempiensa kuuntelevan häntä. 62 % kertoo, että hänellä on kivaa koulussa ja 58 % katsoo, että mikäli vanhemmat lupaavat hänelle jotakin, he myös pitävät lupauksensa. 4

Kuva 1. Äidin kanssa riittävästi aikaa viettävien tyttöjen osuus on vähentynyt kolmessa vuodessa 18 prosenttiyksikköä. Kuva 2. Isän kanssa riittävästi aikaa viettävien tyttöjen osuus on vähentynyt kolmessa vuodessa 20 prosenttiyksikköä. Kuva 3. Äidin kanssa riittävästi aikaa viettävien poikien osuus on vähentynyt kolmessa vuodessa 15 prosenttiyksikköä. Kuva 4. Isän kanssa riittävästi aikaa viettävien poikien osuus on vähentynyt kolmessa vuodessa 15 prosenttiyksikköä. 5

4. Ikävuodet 11 17 4.1 Netti on lapselle yhteydenpitoa Niin tytöt kuin pojatkin käyttävät nettiä varsin runsaasti, pojat hieman enemmän kuin tytöt. Poikien joukosta löytyy myös yli kaksi kertaa tyttöjä enemmän netin tehokäyttäjiä. Kun 11 17-vuotiaista tytöistä 8 % käyttää nettiä yli 20 tuntia viikosta, on näin ahkeria netinkäyttäjiä poikien joukossa jo 21 %. Kyselyn netinkäytön määriin liittyviin kysymyksiin on kuitenkin syytä suhtautua varauksella. Lapsen ääntä on markkinoitu suosituilla sivustoilla ja on oletettavaa, että kyselyssä ovat jonkin verran yliedustettuina paljon nettiä käyttävät. Netin käyttöä kartoitettiin kysymyksellä Mikä kuvaa sinua parhaiten netinkäyttäjänä? Kysymykseen saattoi valita vain yhden vastausvaihtoehdon. Vastausten perusteella netti on tytöille nimenomaan väline yhteydenpitoon ystävien kanssa. Erityisen ahkeria tässä suhteessa ovat 13 15-vuotiaat, joista peräti 57 % valitsi tämän vaihtoehdon. Varsin moni luokittelee itsensä nettiseikkailijaksi, heidän osuutensa nousee 20 %:iin. Tiedonhakijoiden määrä tuntuu kasvavan, kun ikää tulee lisää; 11 12-vuotiaista tiedonhakijoiden osuus on 2 % ja 16 17-vuotiaista 10 %. Myös musiikkia ja muita tiedostoja lataavien määrä kasvaa iän myötä: 11 12-vuotiaat 3 %, 13 15- vuotiaat 4 % ja 16 17-vuotiaat 5 %. Nettipelaajien määrä sen sijaan vähenee; 11 12-vuotiaista 8 % pelaa, kun 16 17-vuotiaista pelaa enää 2 %. Myös nettiriippuvaisiksi itsensä tunnustavien määrä laskee jyrkästi 11 12-vuotiaista nettiriippuvaisina itseään pitää 9 %, 13 15-vuotiaista 7 % ja 16 17 vuotiaista enää vain 2 %. Tämä kehityskulku vaikuttaa myönteiseltä. Kuva 5. Tyttöjen netinkäytön tavat eri ikäryhmissä. 6 Kuva 6. Poikien netinkäytön tavat eri ikäryhmissä.

Kuva 6. Poikien netinkäytön tavat eri ikäryhmissä. Kuva 7. Lasten yhteydenpito netissä. 4.2 Pojat kasvavat pelaajista yhteydenpitäjiksi Moni poika tunnustautuu nettipelaajaksi. Määrä kuitenkin vähenee jyrkästi iän lisääntyessä. Kun 11 12- vuotiaista joka kolmas luokittelee itsensä nettipelaajiksi, 13 15-vuotiaissa heitä on hieman vähemmän ja 16 17-vuotiaissa enää joka kahdeksas. Nettipelaamisen tilalle nousevat vahvasti yhteydenpito ystäviin ja nettiseikkaileminen. Yhteydenpitäjiä on 16 17-vuotiaiden ikäluokassa kaksi viidestä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin tytöillä. Nettiseikkailijapoikia taas on 16 17-vuotiaista joka viides eli hieman enemmän kuin nettiseikkailijatyttöjä. Nousijoista mainittakoon vielä tiedostojen lataajat, joiden määrä nousee 6 %:sta ylöspäin niin, että jo joka kymmenes 16 17-vuotias poika tunnustautuu ensisijaisesti tiedostojen lataajaksi. Pelaajien ohella laskusuunnassa on myös nettiriippuvaisiksi tunnustautuvien määrä. 16 17-vuotiaista 4 % kokee kuuluvansa tähän ryhmään, kun sekä 11 12-vuotiaiden että 13 15-vuotiaidenkin ryhmissä riippuvaisiksi tunnustautuvia on peräti 9 %. Niin tyttöjen kuin poikienkin kohdalla tulokseksi siis saadaan varsin korkeita nettiriippuvuusluku- 7

Kuva 8. Lapset ja aikuiset, jotka ahdistuneet tai järkyttyneet netin aineistosta. ja 11 15-vuotiaiden ryhmässä, jolloin myös nettipelaajien osuudet ovat koholla. Nettiriippuvuuden ja nettipelaamisen yhteydestä ei kyselyn perusteella kuitenkaan voida tämän enempää sanoa, sillä netin käyttöä kartoittavaan kysymykseen saattoi valita vain yhden vaihtoehdon, eikä eri vastausvaihtoehtojen välisiä yhteyksiä voi tutkia. Netti toimii siis niin tytöillä kuin pojillakin selkeästi yhteydenpitovälineenä. Yhteydenpitoa kartoitettiin tarkemmin kysymyksellä Mikä seuraavista kuvaa sinua? Kysymykseen sai valita vain yhden vastausvaihtoehdon. Vaihtoehdot on rakennettu siten, että ne ikään kuin sulkevat toisensa pois. Kolmasosa lapsista pitää netin kautta yhteyttä vain ennestään tuttuihin ihmisiin. Hieman useampi juttelee netissä myös tuntemattomien kanssa, mutta ei tapaa heitä. Joka neljästoista on tavannut netissä tapaamiaan myös oikeassa elämässä. Joka kuudennelle nettituttavista on tullut myös ystäviä. Vastaukset ovat kohtuullisen samankaltaisia kaikissa 11 17-vuotiaiden ikäryhmissä. Netti on lapsille tarpeellinen väline. Juuri kukaan ei toivo, ettei nettiä olisi. Viidennes kertoo, etteivät he voisi elää ilman nettiä. Kaksi kolmasosaa pitää nettiä tarpeellisena, mutta ei anna sen hallita itseään. Vaikuttaa siltä, että lapset kokevat netin luontevana osana omaa elämäänsä, eivätkä tee siitä ongelmaa. 4.3 Kolmasosa lapsista on ahdistunut tai järkyttynyt netin materiaalista Lapsen ääni -kyselyssä tiedusteltiin: Oletko löytänyt netistä sinua ahdistanutta tai järkyttänyttä materiaalia? Lapsista noin kolmasosa oli löytänyt tällaista aineistoa. Aikuisista kyllä-vastaajia oli yli puolet. 11 12-vuotiaiden enemmistö oli ahdistunut tai järkyttynyt eniten seksipitoisesta aineistosta, kun taas aikuiset ja vanhemmat lapset olivat järkyttyneet eniten väkivaltaa sisältävästä tai sivuavasta aineistosta. 5. Vanhempien rajat netin käytölle ovat tiukentuneet 5.1 Vanhemmat rajoittavat netin käyttöä Lapsen ääni -kyselyssä kysyimme Rajoitatko lastesi netin käyttöä jollain lailla? Vastausvaihtoehdoista saattoi valita vain yhden, mutta vaihtoehdot olivat toisensa poissulkevia; etenemisjärjestys oli lievimmästä jyrkimpään. Suurin osa vanhemmista rajoittaa lastensa netin käyttöä jollain lailla. Vain 23 % vastanneista kertoo, ettei rajoita lastensa netin käyttöä millään lailla. Todennäköisesti osalla heistä lapset ovat jo niin isoja, ettei rajoittaminen enää onnistu. Viime vuoden kyselyyn verrattuna vanhempien asenteet ovat hieman tiukentuneet. Vain keskustelun voimaan rajoittajana luottavien osuus oli pudonnut vuoden 2005 28 %: sta vuonna 2006 26 %:iin. Aikarajoituksia käyttävien osuus oli noussut 35 %:sta 38 %:iin. Suodatinohjelmaa eli lapsilukkoa käyttävien osuus oli noussut 12 %:sta 13 %:iin. 8

Kuva 9. Vanhempien rajoitukset lasten netinkäytölle. Kuva 10. Äitien suhtautuminen netin hyötyihin lapselle. Kuva 11. Isien suhtautuminen netin hyötyihin lapselle. 9

5.2 Netti koetaan hyödylliseksi lapselle, äitien nettikielteisyys lisääntynyt Lapsen ääni -kyselyssä esitettiin väittämä Internetin hyödyt lapselle ovat suuremmat kuin sen haitat. Vastausvaihtoehdoiksi saattoi valita joko voimakkaasti samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, voimakkaasti eri mieltä tai en tiedä. Vanhemmat kokevat netin pääosin hyödylliseksi lapselle. Isien ja äitien suhtautumisessa on tapahtunut pieni muutos viime vuoteen verrattuna. Äitien kielteisyys nettiä kohtaan on lisääntynyt kun taas isien suhteen on tapahtunut päinvastoin. Jokseenkin tai voimakkaasti eri mieltä olevien äitien osuus taas oli noussut 34 %:sta 37 %:iin. Isien myönteisyys lasten netin käyttöä kohtaan on lisääntynyt. Kun vuonna 2005 66 % vastanneista isistä oli joko voimakkaasti tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, nyt tätä mieltä oli 68 % isistä. Jokseenkin tai voimakkaasti eri mieltä olevien isien osuus taas oli laskenut 26 %:sta 25 %:iin. Mainittavaa on kuitenkin, että väittämän kanssa voimakkaasti samaa mieltä olevien isien joukko oli pienentynyt, jokseenkin samaa mieltä olevien joukko taas kasvanut. Kun vuonna 2005 59 % vastanneista äideistä oli joko voimakkaasti tai jokseenkin samaa mieltä netin hyödyllisyydestä, nyt tätä mieltä oli 54 % äideistä. Kuva 12. Äitien netinkäyttö. Kuva 13. Isien netinkäyttö. 10

5.3 Omien lasten myötä yhteydenpito ja netin viihdekäyttö vähenee Aivan kuten lastenkin kohdalla, myös aikuisten netin käyttöä luodattiin kysymyksellä Mikä kuvaa sinua parhaiten netinkäyttäjänä?. Vastausvaihtoehdot olivat muutoin samat, mutta näiden lisäksi oli lisätty kohta käytän nettiä työssäni. Suurin osuus äideistä ja isistä luokittelee itsensä tiedonhakijoiksi. Isillä seuraavalla sijalla tulevat netin työkäyttö ja yhteydenpito ystäviin. Äideillä taas liki tiedonhaun kanssa tasavahvana on yhteydenpito ystäviin. Lapsettomista naisista ja miehistä suurin osuus taas luokittelee itsensä yhteyttä ystäviinsä pitäviin. Vaikuttaa siltä, että omien lasten saamisen myötä ylimääräinen aika vähenee, sosiaalisille suhteille ei ainakaan netin kautta jää aikaa. Myös internetin viihdekäyttö vähenee. Nettiriippuvaisiksi itsensä luokittelevien osuus on vähentynyt äitien kohdalla vuoden 2005 3 %:sta tämän vuoden 1 %:iin. Isien kohdalla nettiriippuvaisten osuus on vähentynyt 4 %:sta 2 %:iin. Myös lapsettomien naisten nettiriippuvuus on vähentynyt 3 %:sta 2 %:iin. Ainoastaan lapsettomien miesten nettiriippuvuus on hieman noussut, 6 %:sta 8 %:iin. Netin käyttö tuntuu olevan hieman paremmin hallinnassa kuin viime vuonna. 5.4 Vanhemmat kertovat juttelevansa lastensa kanssa netistä Lapsen ääni -kyselyn kysymyksen Oletko jutellut lastesi kanssa internetistä ja sen käytöstä? vastausvaihtoehdot olivat usein, joskus, en koskaan tai lap- Kuva 14. Äitien juttelu lapsensa kanssa netistä Kuva 15. Isien juttelu lapsensa kanssa netistä. 11

seni ovat niin pieniä, etteivät ymmärrä asiasta vielä mitään. Seuraavaksi vastauksia tarkastellaan vasta sen jälkeen, kun on karsittu pois viimeisen vaihtoehdon valinneet vastaajat. Äideistä 49 % juttelee aiheesta lastensa kanssa usein, 49 % juttelee joskus ja vain 2 % ei koskaan. Vuonna 2005 ei koskaan -vastausvaihtoehdon valinneita oli 4 %. Isät ovat lisänneet internetistä ja sen käytöstä juttelemista vielä enemmän. Usein juttelevien osuus on noussut huomattavasti: vuoden 2005 32 % on kohonnut 42 %:iin. Joskus juttelevien osuus on kuitenkin laskenut hieman: 55 %:sta 54 %:iin. Ei koskaan juttelevien osuus on laskenut puolella 14 %:sta 7 %: iin. Näyttää siltä, että isät ottavat yhä enemmän vastuuta lastensa nettikasvatuksesta. Toki on mahdollista, että ne asiat, joista isät ja äidit lastensa kanssa netin suhteen juttelevat, ovat eri tyyppisiä. Oletettavaa on, että äidit painottavat enemmän kasvatuksellista näkökulmaa kun taas isien näkökulma on enemmän tekninen, välineen käyttöön liittyvä. Tähän kysymykseen ei Lapsen ääni -kysely kuitenkaan anna vastausta. 5.5 Lapset taas kokevat netistä ja sen käytöstä juttelemisen vähentyneen Myös lapsilta kysyttiin, ovatko he jutelleet vanhempiensa kanssa internetistä ja sen käytöstä. Useampi kuin kaksi kolmesta vastasi juttelevansa joskus, joka kymmenes usein ja joka viides ei koskaan. Viime vuoden kyselyssä vanhempien kanssa juttelijoita oli hieman enemmän; ei koskaan jutelleita oli 17 % kun nyt heitä oli 21 %. Eräs mahdollinen syy vanhempien ja lasten väliseen näkemyseroon nettijutteluasiassa on se, että kyselyyn vastanneet vanhemmat edustavat juuri niitä, jotka liikkuvat paljon netissä ja myös osaavat enemmän keskustella netistä lastensa kanssa. Toisaalta lasten kokemaan nettijuttelun vähenemiseen löytyy näkökulma myös vanhempien tiukentuneesta asenteesta netin käytön rajoittamiseen. Keskusteleminen netin käytön rajoittimena oli vähentynyt ja aikarajoitusten sekä suodatinohjelmien käyttö lisääntynyt. Kuva 16. Lasten juttelu vanhempiensa kanssa netistä. 12

Kuva 17. Nettikoneen sijainti lapsiperheessä. 5.6 Lapsiperheen nettikone on olohuoneessa Kaikista nettiyhteydellä varustetuista vanhempien koneista olohuoneessa sijaitsi 36 %. Seuraavaksi yleisin sijaintipaikka oli työhuone 27 %, makuuhuone 27 %, lastenhuone 9 %, keittiö 4 %. Jossain muussa huoneessa oli 6 % koneista ja 11 %:lla oli kannettava, jonka paikkaa vaihdellaan. Kotitalouksissa olevien tietokoneiden määrät ovat kasvaneet. Tämän kyselyn vastausten mukaan kasvu on ollut 20 %:n luokkaa. 6. Pelastakaa Lasten suosituksia Vanhempien ajan niukkuus kuultaa edelleen läpi kyselyn vastauksista. Yhdessä vietetty aika on perusluottamuksen rakentamista, myös netissä ja nettiin liittyen. Tietokoneen sijoittaminen perheen yhteisiin tiloihin antaa vanhemmille mahdollisuuden seurata lapsen reaktioita. Luonnollisten keskustelutilanteiden mahdollisuus kasvaa, kun lapsi reagoi lukemaansa tai kokemaansa. Vanhemmalle tarjoutuu näin luontevia tilaisuuksia keskusteluun lapsen kanssa. Perehdy lapsen käyttämiin nettiympäristöihin. Älä ylireagoi, äläkä syyllistä. Netti on lapselle yhteydenpidon väline. Tutustu lapsesi nettiystäviin, mutta kunnioita hänen yksityisyyttään. Kiusaaminen ja häirintä on verkkomaailmassa valitettavan yleistä. Keskustele lapsen kanssa näistä asioista ja tue tarvittaessa. Tarkempi raportti tuloksista löytyy Pelastakaa Lasten nettivihjeen sivuilta osoitteesta http://www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/nettikayton-kyselyja. Samassa osoitteessa on myös Kännykkäkamera käy kysely, jossa selvitetään mm. kännykkäkiusaamista ja sen yleisyyttä. 13

Pelastakaa Lapset tekee työtä kaikkein vaikeimmissa oloissa elävien lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien puolesta kotimaassa ja maailmalla. Kansainvälinen Pelastakaa Lapset toimii yli sadassa maassa lapsen oikeuksien toteutumiseksi. Suomen Pelastakaa Lapset perustettiin vuonna 1922. Jos haluat tutustua muuhun toimintaamme, saat lisätietoja Pelastakaa Lasten toimistoista ja www-sivuiltamme www.pelastakaalapset.fi Keskustoimisto Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen Koskelantie 38 00610 Helsinki (Postiosoite: PL 95, 00601 Helsinki) Puh. (09) 4135 5400 Fax (09) 4135 5444 info @ pelastakaalapset.fi Etelä-Suomen aluetoimisto Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen Koskelantie 38 00610 Helsinki (Postiosoite: PL 95, 00601 Helsinki) Puh. (09) 4135 5400 Fax (09) 4135 5444 Länsi-Suomen aluetoimisto Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen Hämeenkatu 14 C 23, 3 krs. 33100 Tampere Puh. (03) 3142 8000 (puhelinaika klo 10.00-15.00) Fax (03) 3142 8030 Keski-Suomen aluetoimisto Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen Keskustie 18 E 21 40100 Jyväskylä Puh. (014) 860 5500 (puhelinvaihde auki arkisin klo 9-15) Fax (014) 860 5533 Itä-Suomen aluetoimisto Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen Siltakatu 12 C, 5 krs. 80100 Joensuu Puh. (013) 264 5200 Fax (013) 264 5215 Pohjois-Suomen aluetoimisto Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen Valtatie 67 90500 Oulu Puh. (08) 562 4200, Fax (08) 554 5202 Turun paikallistoimisto Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen Hämeenkatu 32 20700 Turku Puh./fax (02) 2517 333 Seinäjoen paikallistoimisto Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen Järjestötalo Kauppakatu 1 60100 Seinäjoki Puh. (06) 4333 444 Lasten hätäapurahasto Keräyspuhelin 0700-0-441 (12,56 + ppm) Keräystilit Nordea 101730-210727 Okopankki 5722411-238692 Sampo 800018-71026424 Handelsbanken 313130-1117951 16 www.pelastakaalapset.fi