KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS TYÖNUMERO: 20600 572 KAUHAVAN KAUPUNKI LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVA 31.12.2015 Kauhava
2 Suunnittelualueen rakennusten rakentamisvuodet.
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Aineisto ja menetelmät... 4 3 Inventointialue... 4 4 Arvottamismenetelmän kuvaus ja arvotus... 4 4.1 Arvojen määrittely... 4 4.2 Luettelo arvokkaista kohteista... 5 4.3 Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde... 5 4.4 Paikallisesti merkittävät kohteet, arvokkaampi luokka pk-1... 8 4.5 Paikallisesti merkittävät kohteet, lievempi luokka pk-2... 12 5 Yhteenveto inventoinnista... 15 6 Suunnittelu ja korjaussuositukset... 15 6.1 Rakennusten ja kulttuurimiljöön suojelu... 15 6.2 Rakennusten korjaaminen ja ylläpito... 16 6.3 Uudisrakentaminen suojelukohteen yhteyteen tai arvokkaaseen kulttuuriympäristöön... 16 6.4 Avustuksista... 17 Liite: Kulttuuriympäristökartta A3 Valokuvat: Riitta Yrjänheikki, Sweco Karttaotteet: Maanmittauslaitoksen paikkatietokanta, Kauhavan kaupunki Kuvaotteet raportista: Kauhavan lentosotakoulu rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuva selvitys. Arkk. tsto Hannu Puurunen, 2013 Suunnittelualueen rajaus sinisellä rasterilla.
1 Johdanto Tämä raportti on yhteenveto Kauhavan lentokenttäalueen osayleiskaavaalueen vanhan rakennuskannan inventoinnista. Kulttuuriympäristöselvitys on osa kaavatyön perusselvityksiä. Työ on tehty arvokkaiden ja paikallisesti arvokkaiden kohteiden sekä aluekokonaisuuksien inventoimiseksi. Maastokäynnit suoritettiin marraskuussa 2015. Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu Kauhavan kaupungin toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:ssä. Selvityksen ovat koonnut ja laatinut arkkitehti Riitta Yrjänheikki. 2 Aineisto ja menetelmät Selvityksen lähtötiedoiksi koottiin aiemmin tehdyt inventoinnit ja kartoitettiin tilaajan toimittamien kiinteistörekisteri- ja rakennuslupatietojen avulla asemakaavoittamattomilta alueilta kaikki rakennukset ja pihapiirit, jotka on rakennettu ennen vuotta 1960. Suunnittelualueelle sijoittuu 13 pientalon pihapiiriä, joista 7 kpl on inventoitu ja lisäksi on huomioitu suunnittelualueen rajalla oleva Uunimaan tilan aittapari. Yleiskaavoitusta palvelevassa selvityksessä painopiste on pihapiirien ja aluekokonaisuuksien tarkastelussa mutta myös yksittäiset rakennukset huomioidaan. Rakennusten lisäksi huomioidaan kohteisiin liittyvät vanhat pellot ja tielinjaukset, puukujat yms. mahdolliset rakenteet. Lentosotakoulun alue on määritetty Museoviraston toimesta Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (lausunto 15.1.2015). Vireillä on alueen suojelu rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla. Senaatti-kiinteistöt teetti alueesta vuonna 2013 Kauhavan lentosotakoulu rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuva selvitys arkkitehtitoimisto Hannu Puurusella ja siitä on oma erillinen rapotti. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaselostukseen on listattu valtakunnallisesti merkittävä Kauhavan lentosotakoulu Museoviraston vanhan luettelon pohjalta (1993). Sotakoulualueen ulkopuolelle sijoittuvat kohteet tarkistettiin ja valokuvattiin maastokäyntien yhteydessä. Kohteet olivat asuinpihapiirejä. Kulttuuriympäristö-kartalle on esitetty kaikki maastossa tarkistetut kohteet (7 kpl). 4 Raportin liitteenä on DVD, jonne on tallennettu tämän raportin kuvien lisäksi kaikki maastokäynnillä otetut valokuvat myös muista tarkistetuista kohteista. Kohteiden lopullinen arvotus ja päätökset kaavassa suojeltaviksi esitettävistä rakennuksista tehdään yhdessä museoviranomaisen kanssa (Museovirasto ja Etelä-Pohjanmaan museo). Perinteinen jaotus on ollut kohteen valtakunnallinen, maakunnallinen tai paikallinen arvokkuus. Alustavasta arvottamisesta keskusteltiin tilaajan ja museoviranomaisen kanssa työpalaverissa 3 Inventointialue Selvitysalue rajautuu alustavan yleiskaava-alueen mukaan. Kaikkiaan inventoinnissa tarkistettuja, ennen vuotta 1960 rakennettuja kohteita tai pihapiirejä koko selvitysalueella oli 13 kpl. 4 Arvottamismenetelmän kuvaus ja arvotus 4.1 Arvojen määrittely Kohteella voi olla monenlaista kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennushistoriallisesti tai -taiteellisesti merkittävä kohde saattaa edustaa jotain arkkitehtonista tyyliä tai tyylivaikutteita, jollakin tavalla mielenkiintoista, harvinaista tai tyypillistä rakennusteknistä ratkaisua tai rakennustyyppiä, tai tietylle ajalle tai sosiaaliryhmälle tyypillistä rakentamisen tapaa.
Maisemallisesti merkittävässä kohteessa ympäristöarvot ovat tärkeitä. Kohde saattaa olla osa arvokasta ympäristökokonaisuutta, näkyä ympäristöönsä hyvin tai muodostaa oman maisemallisen kokonaisuuden. Yksittäinen rakennus voi olla maisemallinen kiintopiste tai kohteella voi olla merkitystä osana ajallisesti tai tyylillisesti kerroksellista kokonaisuutta. Historiallisesti merkittäviksi luokiteltuihin kohteisiin liittyy tapahtuma- tai henkilöhistoriaa tai ne voivat edustaa tiettyä asutushistoriaa tai yhteiskunnan kehityksen vaihetta. Kohde voi liittyä esim. koululaitoksen, yhdistyksen, ja seurojen historiaan, teollisuus- tai taloushistoriaan, elinkeinoihin, uskonnonharjoittamiseen, tapoihin tai henkilöhistoriaan. Kohteet arvotetaan hierarkkisesti valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviin. Luokittelussa käytetään seuraavia kriteereitä: Valtakunnallisesti arvokas (VK): Maakunnan parhaiten säilyneet tyyppikohteet, valtakunnallisiin elinkeino-, sivistys-, hallinto-, kulttuuri-, uskonto-, liikenne- ja sotahistoriallisiin kehityskulkuihin liittyvät, hyvin säilyneet ja huomattavat kohteet, jotka on huomioitu valtakunnallisessa Museoviraston RKY 2009-inventoinnissa. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeiltään monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Huomattavan arvokas (MK): Huomattavan arvokkaat kohteet ovat inventoinnin esitys maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kohteet kuvaavat yleis- ja tyylihistoriallisia kehityskulkuja maakunnan mittakaavassa. Ne voivat olla jäänteitä sellaisista jo kadonneista kulttuuripiirteistä, joihin liittyviä ensiluokkaisia kohteita ei ole jäljellä, tai kuvata valtakunnallisesti toissijaisia mutta maakunnallisesti tärkeitä kulttuuripiirteitä. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin nähden nämä voivat olla toiminnan laajuudeltaan pienempiä, rakenteiltaan tai toiminnoiltaan muuttuneita tai tyylihistoriallisesti epäyhtenäisempiä. Paikallisesti arvokas (PK-1 ja PK-2): Kohde on rakentamisajalleen ja/tai seudulleen tyypillinen, jonka alkuperäiset rakennus- ja tyylipiirteet ovat mahdollisista muutoksista huolimatta nähtävissä. Kohteella saattaa olla rakennushistoriallisen arvon lisäksi myös maisemallista arvoa. Paikallisesti arvokkaat kohteet on jaettu inventoinnissa kahteen arvoluokkaan, joilla voi kaavassa olla eriasteinen suojelumääräys; PK-1 on varattu arvokkaimpia paikallisia kohteita varten, ja PK-2- luokan kohteisiin kuuluu lähinnä parhaiten säilyneitä jälleenrakennuskauden kohteita sekä muita kohteita, joilla on kohteiden ulkoasuun tehdyistä mahdollisista muutoksista huolimatta edelleen kyläkuvallista arvoa. 4.2 Luettelo arvokkaista kohteista Valtakunnallisesti merkittävät alueet ja kohteet (RKY 2009) Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt: 1.1 Kauhavan lentosotakoulun alue rakennuksineen ja ulkoalueineen Paikallisesti merkittävät kohteet, arvokkaampi luokka PK-1 1. Eskolan pihapiiri: asuinrakennus ja vilja-aitta 1890-luvulta, navetta 1935 2. Perälän / Vähäsalon asuinrakennus 1935 3. Pikkumäki, pihapiiri: asuinrakennus, aitta ja aittavarasto 1861 Paikallisesti merkittävät kohteet, lievempi luokka PK-2 4. Orrenmaa, asuinrakennus, navetta, aittavarasto 1936 5. Paloniemi: asuinrakennus, aitta, tupa 1800-1900 luvun vaihde 6. Hietikon navetta, 1950-luku 4.3 Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde Lentosotakoulun alue on määritetty Museoviraston toimesta Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (lausunto 15.1.2015). Vireillä on alueen suojelu rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla. Senaatti-kiinteistöt teetti alueesta vuonna 2013 Kauhavan lentosotakoulu rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuva selvitys arkkitehtitoimisto Hannu Puurusella ja siitä on oma erillinen rapotti. Alla karttaote museoviraston lausunnon liitteestä. 5
Lentosotakoulun alueen suojeltavat rakennukset: Upseerikerho Upseerien asuinrakennukset 3, 5, 7, 9 Talli ja varasto 13 lentokonehallit 14 ja 16 sivutiloineen Esikunta- ja verstasrakennus / hävittäjälentolaivue 15 Koulu / esikunta 17 päävahti /Linnarakennus 18 Aliupseeriruokala, sotilaskoti, kirjasto, päävartio, turvallisuusyksikkö 18 Aliupseerien asuinrakennukset 21, 23 ja 25, 29 Sotilaskoti ruokalarakennus 22 Aliupseerikerho, toimiupseerikerho, opistoupseerikerho 28 Oppilasasuntola, esikuntakomppania, tukikohtakomppania 33 Sairaala, terveyskeskus 34 Asuinrakennus 39 Rakennustoimisto ja työtila 44 Kurssiosasto, oppilasasuntola, koulutuskeskus 46 Lämpökeskus, varasto ja muuntamo 48 Kuljetuskeskus, paloasema ja autohuoltola 49 ja 50 Lentokoneiden korjaamohalli 54 1.1 Kauhavan lentosotakoulun alue rakennuksineen ja ulkoalueineen Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet em. alueella /museoviraston ehdotus: Ulkoalueet: 1929 ja 1972 valmistuneiden lentokonehallien rajaama lentokentän alue rullausteineen, seisonta-alueineen ja nurmikenttineen, Alkuperäisen yleissuunnitelman päätiet, keskusaukio, linnarakennuksen sisäpiha ja asuinrakennusten etupihat sekä tukikohtakomppanian ja sotilaskoti-ruokalarakennuksen välinen aukio. Alkuperäisen istutussuunnitelman tavoitteiden mukaiset istutukset ja nurmialueet. 6 Kohteiden numerointi viittaa H Puurusen selvitysraporttiin. Kohteiden rakentamisajankohdat: 1928-29: lentokonehallit, esikunta ja verstasrakennus, varasto ja talli, linnarakennus, neljä upseerien asuinrakennusta, aliupseerikerho 1930-31: varasto, yksi upseerien asuinrakennus, yksi aliupseerien asuinrakennus, koulurakennus, upseerikerho 1934-37: sairaala, lentokonehallien siipirakennukset, oppilasasuntola, aliupseerikerho, yksi upseerien asuinrakennus, yksi aliupseerien asuinrakennus ja piharakennus 1940-50 luvulla: asuinrakennus 1957 1960-70 luvulla: varasto, sairaalan laajennus, GCA-korsu, oppilasasuntola, lämpökeskus, kuljetuskeskus, autohuoltola, lennonjohtotorni, autosuoja ja huoltorakennus, varasto, lentokoneiden huoltorakennus, kiitotievalojen säädinhuone, asuinrakennus, ruokala ja sotilaskoti
Ilmakuva alueesta 1960-luvun alusta. Selkeät puukujat rajaavat keskeistä katua. Asuinrakennusten takana on hyötypuutarhat varastorakennuksineen. Keskeinen juhla-aukio puukujineen (nykyisin myös vesialtaineen) on lentokonehallien ja sairaalan välissä. Etualalla lentokonehallit ja linna puukujineen vuodelta 1928-29. Viistovalokuvat alueelta 26.6.2014. 7
4.4 Paikallisesti merkittävät kohteet, arvokkaampi luokka pk-1 Aitan pihapuolen julkisivua. Uudempi peltikatto suojaa rakenteita. 1. Eskola Pihapiiri sijaitsee Lentosotakoulun kaakkoispuolella sen välittömässä läheisyydessä pellolla. Pihalle johtaa kapea puukuja Loppusuoralta. Pihapiiri on asumaton ja siihen nähden suhteellisen hyväkuntoinen. Pihaan ajetaan tiilinavetan ja hirsisen varastorakennuksen välistä. Navetta on vuodelta 1935 ja hirsirakennus sekä asuinrakennus 1890-luvulta. Aitta on paikoin painunut mutta helposti oikaistavissa. Hieno pihapiiri peltoaukean keskellä, LSK Businessparkin omistuksessa. Navetan komeat ikkunat ja ovet ovat alkuperäiset. Uudehko peltikatto suojaa rakenteita. 8
Karttaote v. 1969 arvokkaista pihapiireistä Eskola, Vähäsalo ja tila 1:142. Asuinrakennuksen kuisti ja ikkunat on uusittu mutta vanhan puitejaon mukaan. Alakuvassa etelään avautuva komea ikkunarivistö. Yläkerran ikkunat lienevät alkuperäiset. Eskola on inventoitu myös Kauhavan lentosotakoulun rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvassa selvityksessä. 2. Perälä / Vähäsalo Pihapiiri sijoittuu Turjantien varteen lentokenttäaukean laidalle. Korkea ja jyrkkäkattoinen rakennus vuodelta 1935 erottuu maisemassa. Rakennus on hirsirunkoinen ja siinä on alkuperäiset ikkunat ja tiilikate sekä avokuisti. Autiona oleva rakennus on suhteellisen hyväkuntoisen näköinen. Pihapiirissä on uusi varastorakennus ja hieman etäämmällä tiilinen asuinrakennus vuodelta 1983. Komea pihamänty vartioi vanhaa, tyyliltään klassista taloa. Taajamakuvallisesti tärkeällä paikalla. 9
Näkymä Turjantieltä Vähäsalon / Perälän pihapiiriin. 10
3. Pikkumäki Turjantielle avautuva pihakuja yhdistää kohteen Vähäsalon pihapiiriin. Saapuminen pihaan hienosti aittavaraston takaa. Asutun pihapiirin rakennukset ovat hyvässä kunnossa. Asuintalon kuisti ja ikkunat on uusittu perinteisen mallin mukaan. Kaikissa rakennuksissa on hirsirungot ja asuinrakennuksessa pystyrimalaudoitus. Talo on perustettu lohkokiville ja piharakennukset luonnonkiville. Hieno kokonaisuus, missä uudet rakennukset riittävän etäällä, aitan peittäessä näkymiä. Rakennukset ovat vuodelta 1861 ja 1945. Sisääntulo pihaan on varaston sivulla. Hirsirakenteet ovat joustavia. 11
4.5 Paikallisesti merkittävät kohteet, lievempi luokka pk-2 4. Orrenmaa Talon on rakentanut Ville Orrenmaa vuonna 1930-37. 8 hehtaarin tila on vieläkin viljelyksessä. Rakennukset ovat rapistuneet koska paikalla ei ole asuttu vuosiin. Rakennukset ovat kuitenkin pelastettavissa jos intoa löytyy. Hirsinavetta ja aitat vaativat oikomista ja uudet katot sekä asuinrakennus tyyliin sopimattoman, uudemman kuistin purkua. Rakennuksissa on alkuperäiset ikkunat ja tiilikate sekä rimalaudoitus, tyyliltään 30-luvun klassismia. 12
5. Paloniemi Tila on perustettu 1900-luvun alussa ja vanhimmat rakennukset lienevät siltä ajalta. Sivummalle on rakennettu uusi tiilitalo vuonna 1974. Tilan peltoja viljellään ja jatkossa ne vuokrataan viljeltäviksi muille. Valkoisen asuintalon tyylipiirteet ovat hyvin säilyneet ja siinä on mm. alkuperäiset ikkunat, pariovet, ikkunoiden pielilaudoitus ja seinien rimalaudoitus. Vieressä punainen hirsiaitta. Tien toisella puolen on siirretty hirsitupa. 13
6. Hietikko / Korpelan tilan navetta Laakean kumpareen laella on tyylikäs ja iso, L-mallinen jälleenrakennuskauden tiilinavetta vuodelta 1949, jonka toinen siipi on osittain rankorakenteinen. Uudempi asuinrakennus on tien toisella puolella. Käyttämätön rakennus on säilynyt hyvin ehjän katon ansiosta. Edustalla pieni hirsilato. Tilan osa on pakkolunastettu ilmasotakoululle ja se on inventoitu Kauhavan lentosotakoulun rakennettuun ympäristöön kohdistuvassa selvityksessä. 7. Uunimaa Pelastustien varsi kaava-alueen rajalla. Pihapiiriä rajaa kaksi hirsiaittaa tien puolelta. 14
5 Yhteenveto inventoinnista Inventoinnissa tarkistettiin kaikki tiedossa olevat ennen vuotta 1960 rakennetut kohteet yleiskaavassa suojeltavien arvokkaiden kohteiden tunnistamiseksi. Tämä inventointi sisältää esityksen paikallisesti arvokkaista rakennetun kulttuuriympäristön kohteista ja alueista. Kohteiden ja alueiden suojelustatus varmistuu aikanaan kaavoituksen ja siihen liittyvien lainmukaisten kuulemisten kautta. Seudun pitkästä asutushistoriasta johtuen tälläkin lievealueella on vanhaa rakennuskantaa ja hyvin säilyneitä rakennuskohteita. 1800-luvun lopun ja vuosisadan vaihteen vanhat asuinrakennukset ovat pohjalaiseen tyyliin melko kookkaita ja näyttäviä. Kauhavan lentosotakoulun alue vuodelta 1928 on valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Uusia paikallisesti arvokkaita, kaavassa suojeltavia rakennuskohteita on alueelle esitetty 6 / 7 kpl. Maanomistajia kuullaan kaavan nähtävillä olon yhteydessä, ja muutamien tässä inventoinnissa esitettyjen kohteiden suojelua voidaan vielä maanomistajien palautteen perusteella harkita. Museoviranomainen tulee ottamaan kantaa mahdollisiin muutoksiin. Valtakunnallisesti arvokkaat Kauhavan lentosotakoulun upseerien asuntolat vuodelta 1928 Lentokentäntien varressa, jotka ovat nykyisin asunto-osakeyhtiöitä. Ote Maanmittauslaitoksen paikkatietokannasta. 6 Suunnittelu ja korjaussuositukset 6.1 Rakennusten ja kulttuurimiljöön suojelu Tämä selvitys arvotuksineen hyödynnetään yleiskaavatyössä. Kauhavan kaupunki tekee kohteiden arvotuksen yhdessä Etelä-Pohjanmaan museon edustajien kanssa. Kaavassa tullaan osoittamaan suojeltavat rakennuskohteet ja arvokkaat kulttuuriympäristökokonaisuudet eriasteisilla suojelumerkinnöillä, sillä suojelumerkintä edesauttaa arvokkaan kulttuuriympäristön säilymistä. Myös maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kulttuuriympäristön huomioimista kaavoituksessa. Kaavassa arvokkaaksi todettujen ja suojeltujen rakennusten kunnostamiseksi on mahdollista saada korjaus- ja entistämisavustuksia. Suojelu koskee useimmissa tapauksissa pihapiirikokonaisuutta ja rakennusten ulkoasua, niiden alkuperäisten tyylipiirteiden säilyttämistä ja ennallistamista. Kaavan suojelumerkintä ei ole este rakennusten korjaamiselle tai laajentamiselle, mutta muutoksissa on kunnioitettava kohteeseen liittyviä arvoja. Tästä syystä paikallinen museoviranomaisen antaa lausunnon ja usein myös rakennusneuvontaa suojelukohteisiin tehtävistä korjauksista ja muutoksista. Suojelumerkintä ei välttämättä estä edes rakennuksen purkamista, jos kohde on heikkokuntoinen eikä säilymisedellytyksiä enää ole. Myös purkaminen edellyttää kuitenkin museoviranomaisen arviota ja purkamista puoltavaa lausuntoa. Esimerkki yleiskaavan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita koskevasta suojelumääräyksestä, joka voi olla sama riippumatta siitä, onko kyseessä merkinnällä valtakunnallisesti tai paikallisesti arvotettu kohde: Rakennusten ja muun ympäristön olennaisista muutoksista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne muuttuu. Rakennuksia kunnostettaessa tulee pyrkiä rakennuksen rakennusaika ja tyylipiirteet huomioon ottavaan suunnitteluun. Lisä- ja talousrakennusten sijoittelusta tulee pyrkiä pihapiirin muodostamiseen. 15
6.2 Rakennusten korjaaminen ja ylläpito 6.3 Uudisrakentaminen suojelukohteen yhteyteen tai arvokkaaseen kulttuuriympäristöön Uudisrakentaminen olemassa olevaan ympäristöön vanhaa miljöötä kunnioittaen on haastava tehtävä. Täydennysrakentaminen istuu miljööseen parhaiten silloin, kun eri aikakausien rakennusten väliin jätetään riittävästi tilaa tai näkösuojaa, joka voi minimissään olla esim. kuusiaita, koivukuja tai peltoaukea. Avoimia peltoalueita tulisi säilyttää viljelykäytössä. Metsäsaarekkeiden sisälle voidaan sijoittaa uudisrakentamista mutta ei vanhojen pihapiirien väliin tai aivan viereen. Alueiden ja kohteiden arvo perustuu perinteiseen maatalouden harjoittamiseen ja näkyvyyteen kyläkuvassa pihapiirin vieressä oleva peltomaisema on kulttuuriympäristön perusta. Jos perinteinen rakenne tielinjauksineen, pelto- ja pihapiirinäkymien vuorottelu ja kyläkuvan väljyys menetetään, koko alueen luonne ja sen myötä arvo häviää. Muuallakin hyviä uuden asutuksen sijoituspaikkoja ovat peltoja ympäröivät metsäsaarekkeet, ei pääteiden varret. Tien varteen rakentaminen sopii perinteisten raittimaisten kyläteiden varsille. Uudisrakennuksen mittasuhteissa tulee ottaa huomioon ympäröivä maisema ja rakennuskanta. Hieman korkeampi kerroskorkeus ja korkea sokkeli ovat tekijöitä, jotka auttavat rakentamaan ilmeeltään perinteisen kaltaisen rakennuksen. Lisäksi on suositeltavaa käyttää harjakattoa. Mansardi- tai pulpettikattoiset rakennukset poikkeaisivat alueen perinteisestä rakentamisen tavasta liikaa. Kapearunkoisia rakennuksia tulisi suosia. Liian leveärunkoiset rakennukset (runkosyvyys yli 9 metriä) ovat yleensä hahmoltaan raskaita, eivätkä istu perinteiseen ympäristöön. Myös liian isoja rakennuksia tulee välttää ja sijoittaa perinteiseen tapaan osa tiloista kuten harrastustilat, saunaosasto, lämpökeskus ja autotalli erilliseen piharakennukseen eikä kaikkea yhteen suureen rakennusmassaan. Näkyvälle paikalle raitin varteen tai peltoaukealle sekä arvokkaaksi todetun kohteen läheisyyteen rakennettaessa tulisi pihapiiriä täydentävän uudisrakennuksen olla kapearunkoinen ja ulkoverhouksen tulisi olla puuta. Tielle tai avoimessa maisemassa näkyvä julkisivu on tavallisesti suora ja selkeä. Ovet tulisi sijoittaa pihan puolelle, missä voi olla sisäänkäyntikuisti. 16
Ikkuna- ja nurkkalaudoituksissa sekä listoissa tulisi käyttää pelkistettyjä yksityiskohtia. Vanhan kopioiminen ei ole tavoitteena uudisrakennuksia suunniteltaessa, eikä nykyajan kirvesmiestaito aina riitä toteuttamaan koristeaiheita laadukkaasti. Maalina on suositeltavaa käyttää sellaista maalia, jota perinteisestikin on käytetty: esimerkiksi pellavaöljymaali tai keittomaali (punamulta). Nykyaikaisista katemateriaaleista on suositeltavinta käyttää kolmiorimakiinnitteistä bitumikattohuopaa tai konesaumattua peltiä. Ulkorakennuksissa voi bitumihuovan ohella käyttää myös perinteisiä puukattoja. Raskaita tiilikattoja tai keinotekoisen näköisiä katemateriaaleja (profiilipeltiä, palahuopakatetta ym.) olisi syytä välttää. 6.4 Avustuksista Museovirasto ja ympäristöministeriö myöntävät avustuksia rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen. Asuntorahaston korjausavustuksia myönnetään asumisolosuhteiden parantamiseksi. Rakennuksesta on aina laadittava kunto- ja käyttökelpoisuusarvio sekä korjaussuunnitelma hakemuksen liitteeksi. Jotkin kunnat voivat myöntää korjausavustusta mm. kuntoarvion ja korjaussuunnitelman laatimiseen. Lisätietoja saa oman kunnan viranomaisilta. ELY-keskus myöntää rakennusperinnön hoitoavustuksia rakennusten omistajille, yhteisöille tai kunnille sellaisiin korjauksiin, joilla säilytetään rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Korjauskohteen tulee olla kulttuurihistoriallisesti arvokas, kaavalla suojeltu rakennus tai maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävään alueeseen kuuluva kohde. Ensisijaisia kohteita ovat valtakunnallisesti arvokkaat rakennuskohteet. Avustuksia voidaan myös myöntää kunnalle sen suorittamiin rakennussuojelukorvauksiin, kohteen hankkimiseksi kunnalle ellei suojelua muuten voida turvata, kohteiden ja niiden ympäristön kunnostamiseen sekä hoidon edellyttämiin selvityksiin ja kulttuuriympäristöohjelmiin. Museovirasto myöntää entistämisavustuksia rakennussuojelulailla suojeltujen tai niihin verrattavien muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen, konservointiin tai historiallisen asun palauttamiseen. Kotiseutuliitto myöntää seurantalojen korjausavustuksia. Korjausavustuksella on tarkoitus säilyttää ja parantaa seurantalojen kulttuurihistoriallista arvoa, kuntoa ja toimivuutta. Vanhojen rakennusten arvo perustuu mm. niiden alkuperäisiin mittasuhteisiin, rakennusdetaljeihin ja niiden vaalimiseen. Tässäkin kunnostukseksi riittää hirsinurkkien nosto ylemmäksi kiville ja tarvittaessa seinien oikaisu följareilla sekä irronneiden lautojen kiinnitys. Ehjä katto on säilymisen perusedellytys. 17