N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavamuutos N 44 Detaljplaneändring för SR-Rauta-kvarteret

N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavamuutos N 44 Detaljlaneändring för SR-Rauta-kvarteret Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Program för deltagande och bedömning 16.5.2013

Asia/Ärende 133 / 2013 Kaavarosessi ja käsittelyvaiheet - Planrocess och behandlingsskeden Kaavatyö vireille ja OAS Planarbetet anhängigt och PDB Kuulutus/Kungörelse 16.5.2013 Kaavan valmisteluvaihe Planens beredningsskede Kaavoitusjaosto/Planläggningssektionen Valmisteluaineisto nähtävillä/beredningsmaterialet läggs fram (62 ) Kaavaehdotus Planförslaget Kaavoitusjaosto/Planläggningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavaehdotus nähtävillä/planförslaget läggs fram (65 ) Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin Bemötanden till utlåtanden och anmärkningar Kaavoitusjaosto/Planläggningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavan hyväksyminen Godkännande av lanen Valtuusto/Fullmäktige Kaavan laatijat - Planens beredarna Jarkko Lyytinen Kaavoitusarkkitehti - Planläggningsarkitekt Arkkitehti SAFA - Arkitekt SAFA, YKS-487 Matti Kanerva Maankäyttöäällikkö - Markanvändningchef Arkkitehti SAFA - Arkitekt SAFA Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy Yhteystiedot raortin loussa. Kontaktugifter i slutet av raorten.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on virallinen asiakirja, joka määrittelee kaavan valmistelussa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen eriaatteet ja tavat sekä kaavan vaikutusten arvioinnin menetelmät. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa asemakaavan laadintaan sekä miten asemakaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Lisäksi siinä esitetään ääiirteittäin kaavatyön tarkoitus, tavoitteet ja lähtötilanne sekä kaavan laadinnan eri työvaiheet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua koko kaavatyön ajan Kuntalassa, Iso Kylätie 18, Nikkilä ja kunnan verkkosivuilla osoitteessa htt://www.sioo.fi / fi /asuminen_ja_rakentaminen/kaavoitus/asemakaavat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa äivitetään kaavatyön aikana tareen mukaan. Program för deltagande och bedömning I markanvändnings- och bygglagen 63 stagdas om utarbetandet av rogrammet för deltagande och bedömning. Programmet för deltagande och bedömning (PDB) är ett officiellt dokument som definierar rincierna och förfarandet för deltagande och växelverkan i utarbetandet av lanen samt metoderna för lanens konsekvensbedömning. Programmet för deltagande och bedömning informerar om hur intressenterna kan åverka och delta i utarbetandet av detaljlanen samt hur detaljlanens konsekvenser kommer att utvärderas. Dessutom resenteras i huvuddrag lanarbetets syfte, mål och utgångsläge samt de olika skedena i utarbetandet av lanen. Man kan bekanta sig med lanen för deltagande och bedömning under hela lanarbetets gång i Sockengården, Stora Byvägen 18, Nickby, och å kommunens webblats å adressen htt://www.sibbo.fi /se/bygga_ och_bo/lanlaggning/detaljlaner. Planen för deltagande och bedömning udateras vid behov under lanarbetets gång. OAS:n valokuvat Sioon kunnan kaavoitusyksikkö. OAS:n ovat laatineet Jarkko Lyytinen /Sioon kaavoitusyksikkö ja Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy Fotografier i PDB Sibbo kommuns lanläggningsenhet. PDB har utarbetats av Jarkko Lyytinen/lanläggningsenheten i Sibbo kommun och Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy 1

Suunnittelualue Asemakaavan muutosalue sijaitsee Sioon suurimman taajaman ja hallinnollisen keskuksen Nikkilän keskustassa, Ison Kylätien varrella. Alue käsittää voimassa olevan asemakaavan mukaisen korttelin 1014. Alue rajautuu idässä Isoon Kylätiehen, etelässä Mixintiehen, lännessä Svärdfältinolkuun ja ohjoisessa Eläkeläisolkuun. Alustavan rajauksen mukaan asemakaava koskee seuraavia tiloja: 4:45, 4:46, 4:11, 23:71 ja 4:126. Planeringsområdet Detaljlanens ändringsområde ligger längs Stora Byvägen i centrum av Nickby, som är den största tätorten och centrumet för förvaltning i Sibbo. Området omfattar kvarter 1014 i den gällande detaljlanen. Området gränsar i öster till Stora Byvägen, i söder till Mixvägen, i väster till Svärdfältsstigen och i norr till Pensionärsstigen. Enligt den reliminära avgränsningen berör detaljlanen följande fastigheter: 4:45, 4:46, 4:11, 23:71 och 4:126. Kaava-alueen (kaava-alueen alustava rajaus on esitetty kartalla unaisella, alustava lähivaikutusalue on esitetty oranssilla katkoviivalla) sijainti kunnan oaskartalla Sioon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö. Planområdets läge (lanområdets reliminära avgränsning anges å kartan med rött, det reliminära närinfluensområdet med orange streckad linje) å kommunens guidekarta Sibbo kommun, Mätning och fastigheter. 2

Kaavatyön määrittely ja tavoitteet Asemakaavamuutos on Sioon kaavoitusohjelman 2013-2016 kohde nro N44. Kaavatyön tarkoituksena on mahdollistaa asuinkerrostalojen rakentaminen kortteliin. MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinymäristölle, alveluiden alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ymäristöä ja luonnonymäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiymäristössä on oltava riittävästi uistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaava ei saa aiheuttaa kenenkään elinymäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole erusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaisia kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Suunnittelun tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena tehostaa Nikkilän keskustassa sijaitsevan korttelin rakentamista taajamakuvallisesti soveltuvin keinoin. Kaavalla mahdollistetaan enintään viisikerroksisten asuinkerrostalojen rakentaminen. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa asumisen ohella liiketiloja Ison Kylätien varrelle. Uutta asuinrakentamista sijoitetaan alueelle enintään noin 9000 kerrosneliötä, joka vastaan noin 150-180 uutta asukasta. Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualue kuuluu Nikkilän taajamakeskusta-alueeseen. Itäosastaan kortteli liittyy Ison Kylätien varren kaksikerroksisista uutaloista muodostuvaan kokonaisuuteen. Maasto laskee korttelissa itään kohti Isoa Kylätietä ja Sioonjokilaaksoa. Ison Kylätien varressa sijaitseva kaksikerroksinen, itkä, satulakattoinen raattu liikerakennus on vuodelta 1943. Se on Sioon kunnan kulttuuriymäristö- ja rakennuserintöselvityksessä arvotettu maiseman ja ymäristökokonaisuuden kannalta tärkeäksi (luokka 2). Rakennus on osa Ison Kylätien kokonaisuutta ja se ajalleen tyyillinen myöhemmästä laajennusosasta huolimatta. Rakennus on erustuksiltaan erittäin huonossa kunnos- Definiering av lanarbetet samt mål Detaljlaneändringen är objekt nr N 44 i Sibbo kommuns lanläggningsrogram för erioden 2013 2016. Syftet med lanarbetet är att göra det möjligt att uföra bostadshus i flera våningar i kvarteret. MarkByggL 54 Krav å detaljlanens innehåll När en detaljlan utarbetas skall landskaslanen och en generallan med rättsverkningar beaktas å det sätt som bestäms ovan. Detaljlanen skall utarbetas så att det skaas förutsättningar för en hälsosam, trygg och trivsam livsmiljö, för regional tillgång till service och för reglering av trafiken. Den byggda miljön och naturmiljön skall värnas och särskilda värden i anslutning till dem får inte förstöras. På det område som lanläggs eller i dess närmaste omgivning skall det finnas tillräckligt med arker eller andra områden som lämar sig för rekreation. Detaljlanen får inte leda till att kvaliteten å någons livsmiljö försämras avsevärt å ett sätt som inte är motiverat med beaktande av detaljlanens syfte. Genom detaljlanen får inte heller markägaren eller någon annan rättsinnehavare åläggas sådana oskäliga begränsningar eller orsakas sådana oskäliga olägenheter som kan undvikas utan att de mål som ställs för lanen eller de krav som ställs å den åsidosätts Planarbetets mål Målet med ändringen av detaljlanen är att effektivisera byggandet av ett kvarter i Nickby centrum med iakttagande av metoder som lämar sig för tätortsbilden. Planen gör det möjligt att bygga bostadshus med högst fem våningar. I anslutning till lanarbetet undersöks möjligheten att utöver bostäder lacera affärslokaler längs Stora Byvägen. Omfattningen å de nya bostadsbyggnaderna är högst ca 9 000 kvadratmeter våningsyta, vilket motsvarar ca 150-180 nya invånare. Utgångsunkter för laneringen Planeringsområdet ingår i centrum av Nickby tätort. I den östra delen ansluter kvarteret till en gru av trähus i två lan längs Stora Byvägen. Inom kvarteret sluttar terrängen österut mot Stora Byvägen och Sibbo ådal. Längs Stora Byvägen finns en lång affärsbyggnad i två våningar med sadeltak och utsad fasad från år 1943. I utredningen om kulturmiljö och byggnadsarv i Sibbo kommun har byggnaden klassificerats som viktig för landskaet och miljön (klass 2). Byggnaden är en del av helheten längs Stora Byvägen och tyisk för sin tid trots att den utvidgats senare. Husgrunden är i mycket dåligt skick ihosjunken och rämnad, och byggnaden kan inte renoveras utan betydande kostnader. Den ufyller 3

sa, ainunut ja haljennut, eikä rakennusta voida korjata ilman suuria kustannuksia. Se ei myöskään vastaa alueen kehittämiselle asetettuja tavoitteita. Itäuolisella tontilla on lisäksi kaksi kevytrakenteista varastorakennusta. Länsiuolinen tontti on rakentamaton. Liikenteellisesti suunnittelualue tukeutuu Isoon Kylätiehen ja Mixintiehen. Tonteille ajo voidaan suunnitella myös Svärdfältinolun ja Eläkeläistenolun kautta. Tulevaisuudessa Iso Kylätie rauhoitetaan ajoneuvoliikenteeltä suunnittelualueen ohjoisuolella. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueen suunnittelun lähtökohtina toimivat MRL:n 24 :n mukaisessa tarkoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joista tätä asemakaavatyötä ohjaavien asiakohtien myötä korttelin kehittämiselle on löydettävissä kestävät erusteet: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinymäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kauunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä arannetaan elinymäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että alvelut ja työaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja yöräilyn edellytyksiä arannetaan. Kauunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinymäristölle. inte heller de mål som ställts för utvecklingen av området. På tomten i öster finns därtill två lättkonstruerade lagerbyggnader. Tomten i väster är obebyggd. Trafikmässigt stödjer sig laneringsområdet å Stora Byvägen och Mixvägen. Infarten till tomten kan även laneras från Svärdfältsstigen och Pensionärsstigen. I framtiden kommer fordonstrafik att förbjudas å Stora Byvägen å norra sidan av laneringsområdet. Riksomfattande mål för områdesanvändningen Som utgångsunkter för laneringen fungerar de riksomfattande målen för områdesanvändningen (RMO) enligt 24 i markanvändnings- och bygglagen, av vilka följande ger hållbara grunder för utvecklandet av kvarteret och styr detaljlanearbetet: Genom områdesanvändningen främjas den ekologiska, ekonomiska, sociala och kulturella hållbarheten i samhällena och livsmiljöerna. Befintliga samhällsstrukturer nyttjas och stadsregioner och tätorter görs mer enhetliga. Samtidigt som tätorterna blir enhetligare förbättras kvaliteten å livsmiljön. Samhällsstrukturen utvecklas så att tjänster och arbetslatser är lättillgängliga för olika befolkningsgruer och i mån av möjlighet laceras nära bostadsområden så att behovet av ersonbilstrafik är så litet som möjligt. Trafiksäkerheten förbättras liksom betingelserna för kollektivtrafiken och gång- och cykeltrafiken. I stadsregionernas endlingsområden säkerställs för områdesanvändningens del att det finns förutsättningar att bygga bostäder som är ändamålsenligt lacerade och att kraven å en god livsmiljö kan tillgodoses. 4

Ilmakuva kaava-alueelta vuodelta 2009 Blom Kartta Oy. Kaava-alueen alustava rajaus esitetty kuvassa unaisella. Flygbild av lanområdet från år 2009. Planområdets reliminära avgränsning anges å bilden med rött. Kauunkiseutuja kehitetään tasaainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään moniuolisina alvelujen, asumisen, työaikkojen ja vaaa-ajan alueina. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja yöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskunta-rakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Maakuntakaava Ymäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa lainvoimaisessa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, hyväksytty Maakuntavaltuustossa 20.3.2013, alueella on merkinnät keskustatoimintojen alue, taajamatoimintojen alue ja tiivistettävä alue. Stadsregionerna utvecklas som balanserade helheter genom att stödja sig å befintliga centra. Centrumen och särskilt deras centrumområden utvecklas till områden med ett mångsidigt utbud av tjänster, boendemöjligheter, arbetslatser och fritidssysselsättningar. Vid områdesanvändningen ska tillräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och cyklister, och nätverkens kontinuitet, säkerhet och kvalitet ska främjas. Genom områdesanvändningen främjas verksamhetsbetingelserna för näringslivet genom att tillräckliga etableringsmöjligheter anvisas för näringslivet genom utnyttjande av den befintliga samhällsstrukturen. Sådana funktioner i näringslivet som medför rikligt med ersontrafik inriktas till områden innanför den befintliga samhällsstrukturen och till andra områden nära goda kollektivtrafikförbindelser. Landskaslanen I den av miljöministeriet 15.2.2010 fastställda och lagkraftvunna landskaslanen för Östra Nyland har laneringsområdet i huvudsak anvisats som ett område för centrumfunktioner (C). I etalandskaslan 2 för Nyland, godkänd av Landskasfullmäktige 20.3.2013, har området beteckningar för ett område för centrumfunktioner, ett område för tätortsfunktioner och ett område som ska förtätas. 5

Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta (YM 15.2.2010). Utdrag ur landskaslan för Östra Nyland (miljöministeriet 15.2.2010). OteUudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta, hyväksytty Maakuntavaltuustossa 20.3.2013 Yleiskaava Sioon kunnanvaltuuston 15.12.2008 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa Sioon yleiskaavassa 2025 kaavaalue on keskustatoimintojen aluetta (C). Generallanen I Generallan för Sibbo 2025, en lan med rättsverkningar godkänd av fullmäktige 15.12.2008, är lanområdet ett område för centrumfunktioner (C). Ote Sioon yleiskaavasta 2025. Utdrag ur generallanen för Sibbo 2025. 6

ninen verkosto Liite niskt nätverk Bilaga 2 2 Putki- ja johtokartta Rör- och JV 30 0B K( VJ 19 72 15 ) 0V (19 72 ) N 44 Tekninen verkosto 110 PVC Tekniskt nätverk (199 5) ledningskarta JV 30 0B K( VJ 19 72 15 ) 0V (19 72 ) JV 1 10 P VC (199 5) K (1 972 ) 00 V (197 2) 25 00 M (19 50 V 00 V JV 1 50 V 0M 60 M 60 M JV 1 60 M 0 M 60 0 0M 60 M 0 1 0M 0M 100 V V 200 M 10 M 00 V V2 25 100 B 160 V M 00 V 24 50 V 0 V 00 V 5B 2 0 0 0 00 M 50 V 50 V 50 V 0 50 V 50 V VJ 15 JV 200 225 B V 00 50 V M JV 225 00 M B 00 JV 160 V VJ 15 0V JV 200 M

Aluetta koskevat soimukset Sioon kunnan ja maanomistajien välille on tehty soimus asemakaavan muutoksen käynnistämisestä kortteleihin 1014. Vaikutusten arviointi Asemakaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ymäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla (MRL 9 ja M 1 ). Vaikutuksia arvioidaan suhteessa asetettaviin tavoitteisiin. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten kaavan tavoitteet ja sisältövaatimukset toteutuvat. Kaavan vaikutusten arviointi erustuu alueelta laadittaviin erusselvityksiin, käytössä oleviin muihin erustietoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja mieliiteisiin sekä laadittavien suunnitelmien ymäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Vaikutusten arvioinnissa verrataan esitetyn kaavaratkaisun mukaista tilannetta nykytilanteeseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Tehdyt selvitykset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee erustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan laadinnan ja vaikutusten arvioinnin ohjana käytetään muun muassa seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia: Katsaus Sioon Nikkilän osayleiskaava-alueen maiseman historiaan. Museovirasto. Nikkilän keskusta-alueen ideasuunnitelma. Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, Trafix Oy ja Maisema-arkkitehdit Byman ja Ruokonen Oy, 18.8.2009 Nikkilän keskustan liikenneverkkoselvitys. Trafix Oy, 29.4.2009 Nikkilän maisemaselvitys. Suunnittelukeskus Oy, 2002 Sioon kunnan kulttuuriymäristö- ja rakennuserintöselvitys. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy ja Ymäristötoimisto Oy, 2006 Sioon tieliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsultit Oy, 2006 ja 2010 Tehtävät selvitykset Kaavatyön yhteydessä tullaan tekemään ainakin seuraavat erillisselvitykset: Radan tärinän vaikutukset maaerään, rakennusten suunnitteluun ja toteutukseen Avtal om området Ett avtal om start av detaljlaneändring för kvarter 1014 har gjorts u mellan Sibbo kommun och markägaren. Konsekvensbedömning I samband med utarbetandet av detaljlanen utreds miljökonsekvenserna, inklusive de samhällsekonomiska, sociala, kulturella och övriga konsekvenserna, av lanens genomförande å det sätt som markanvändningsoch bygglagen förutsätter (9 MBL och 1 MBF). Konsekvenserna bedöms i förhållande till de mål som ska ställas. Konsekvensbedömningens ugift är att stöda lanberedningen och valet av godtagbara lanlösningar samt fungera som hjäl vid bedömningen av hur lanens mål och innehållskrav förverkligas. Planens konsekvensbedömning grundar sig å basutredningar över området, å övrig tillgänglig grundinformation, utredningar, laner, terrängbesök, utgångsmaterial från intressenterna, utlåtanden och åsikter samt analysering av de egenskaer som förändrar miljön i lanerna som utarbetas. I konsekvensbedömningen jämför man den resenterade lanlösningen med nuläget och ställda mål. Gjorda utredningar Enligt markanvändnings- och bygglagen 9 ska en lan basera sig å tillräckliga undersökningar och utredningar. Som underlag för sammanställandet av lanen och bedömningen av konsekvenserna används bland annat följande utredningar och laner: Katsaus Sioon Nikkilän osayleiskaava-alueen maiseman historiaan. Museiverket. Idélan för Nickby centrum. Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, Trafix Oy ja Maisema-arkkitehdit Byman ja Ruokonen Oy, 18.8.2009 Nikkilän keskustan liikenneverkkoselvitys. Trafix Oy, 29.4.2009 Nikkilän maisemaselvitys. Suunnittelukeskus Oy, 2002 Utredning om kulturmiljö och byggnadsarv i Sibbo kommun. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy ja Ymäristötoimisto Oy, 2006 Sioon tieliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsultit Oy, 2006 och 2010 Utredningar som ska göras I samband med lanarbetet kommer åtminstone följande searata utredningar att göras: Konsekvenserna av sårtrafikens vibrationer för jordmånen, lanering och genomförande av byggnader 8

Vaikutusalue Kaavan vaikutusalueen laajuus vaihtelee eri osatekijöiden osalta. Korttelin rakentaminen useamikerroksiseksi vaikuttaa rakennettuun maisemaan. Rakennusten korkeussuhteita arvioidaan suhteessa korttelin ymäristöön ja maisemakuvaan. Erityisesti liittymistä Ison Kylätien miljööseen tullaan tarkastelemaan huolellisesti. Keskeinen sijainti asettaa vaatimuksia rakentamisen laadulle. Rakentamisen tehostamisella on liikenteellisiä vaikutuksia lähialueella. Pysäköintijärjestelyt suunnitellaan uudelleen kokonaistilannetta vastaavaksi. Kaavan mahdollistamalla uudella asuinrakentamisella on jollain tasolla vaikutusta koko Nikkilän taajamaan ja Sioon kuntaan. Uudisrakentaminen lisää elinvoimaisuutta muun muassa luomalla edellytyksiä alveluiden arantamiselle ja verotulojen kasvuun. Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavaa saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavatyön kannalta keskeisiä osallisia ovat: suunnittelualueen ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajat ja asukkaat alueella toimivat yhdistykset ja järjestöt kunnan hallintokunnat ja asiantuntijatahot, kuten tekniikka- ja ymäristöosasto ja sivistysosasto muut viranomaiset ja yhteistyötahot, kuten Uudenmaan ELY-keskus, Museovirasto, Liikennevirasto, Keravan Energia Oy, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ja Itä-Uudenmaan elastuslaitos. Vuorovaikutus Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mieliiteensä asiasta (MRL 62 ). Osallisilla on koko kaavatyön ajan mahdollisuus antaa asemakaavatyöhön liittyvää alautetta sähköostitse, kirjeitse tai uhelimitse kaavoituksesta vastaavalle kunnan edustajalle. Kaavan laatijaa voi myös tulla taaamaan Kuntalaan, soimalla taaamisajasta kuitenkin etukäteen. Konsekvensområde Influensområdets omfattning varierar beroende å vilka faktorer som granskas. Att byggnader i flera våningar uförs i kvarteret inverkar å den bebyggda miljön. Byggnadernas höjdrelationer bedöms i förhållande till kvartersomgivningen och landskasbilden. Hur kvarteret knyter an till miljön längs Stora Byvägen kommer att granskas särskilt omsorgsfullt. Det centrala läget ställer krav å byggkvaliteten. Att byggandet effektiviseras har trafikmässiga konsekvenser för närområdet. Parkeringsarrangemangen kommer att laneras om så att de tillgodoser det nya läget. Det nya bostadsbyggande som lanen möjliggör har i viss grad konsekvenser för hela Nickby tätort och Sibbo kommun. Nybyggandet ökar livskraften bl.a. genom att man skaar förutsättningar för bättre service och högre skatteinkomster. Intresenter Intressenter är markägarna och de vars boende, arbete eller andra förhållanden kan åverkas betydligt av lanen. Intressenter är också de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas i laneringen. Centrala intressenter i detaljlanearbetet är: fastighetsägare och invånare å laneringsområdet och områden som gränsar till det föreningar och organisationer som har verksamhet i området kommunens förvaltningsenheter och sakkunniga som t.ex. avdelningen för teknik och miljö och bildningsavdelningen övriga myndigheter och samarbetsorgan som t.ex. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (ELY-centralen), Museiverket, Trafikverket, Kervo Energi Ab, samkommunen för Tusby vattenverk och Räddningsverket i Östra Nyland. Växelverkan Planläggningsförfarandet samt informationen om utgångsunkterna, målen och eventuella alternativ för laneringen ska ordnas så att intressenterna har möjlighet att delta i beredningen av lanen, bedöma verkningarna av lanläggningen och skriftligen eller muntligen uttala sin åsikt om saken (MarkByggL 62 ). Intressenterna har under hela lanläggningsarbetets gång möjlighet att ge resons angående detaljlanearbetet er e-ost, brev eller telefon till kommunens reresentant som svarar för lanläggningen. Man kan också komma till Sockengården och träffa lanens beredare, bara man kommer överens om en besökstid å förhand. 9

Kaavatyön ohjausta ja koordinointia varten erustetaan yhteistyöryhmä, johon kunta ja soimusalueen maanomistaja nimeävät edustajansa. Käynnistysvaihe Asemakaavatyö käynnistyy kaavatyön kuuluttamisella vireille, työn ohjelmoinnilla sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinnalla (MRL 63 ). OAS asetetaan julkisesti nähtäville Kuntalaan koko kaavarosessin ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua myös kunnan internet-kotisivuilla. Kaavatyön käynnistymisestä informoidaan kunnan tiedossa oleville kaava-alueen ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajille kirjeitse. Osalliset voivat antaa alautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun alautteen ohjalta kaavarosessin aikana. Suunnitelmaa koskevissa uutteellisuuksissa yydetään kääntymään ensisijassa kunnan edustajien uoleen. Mikäli osallinen katsoo yhteydenotosta ja kunnan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tekemistä muutoksista huolimatta OAS:n uutteelliseksi, on hänellä mahdollisuus esittää Uudenmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville (MRL 64 ). Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan kaava-aluetta koskien kaavaluonnos, joka asetetaan julkisesti nähtäville Kuntalaan 30 äivän ajaksi. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mieliiteensä kaavaluonnoksesta ja mahdollisesta muusta kaavan valmisteluaineistosta nähtävillä olon aikana (MRL 62 ja M 30 ). Viranomaistahoilta ja tarvittavilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) yydetään valmisteluaineistosta lausunnot. Valmisteluaineiston nähtävillä ollessa järjestetään ns. valmisteluvaiheen kuuleminen. Tässä kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa esitellään kaavaluonnosta ja muuta valmisteluaineistoa, ja osallisilla on mahdollisuus esittää niitä koskevia kannanottoja sekä käsityksiä suunnitelman vaikutuksista. Ehdotusvaihe Kaavan valmisteluaineistosta saadun alautteen ohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 äivän ajaksi (MRL 65 ja M 27 ). Nähtävillä oloaikana osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Tarvittavilta viranomaistahoilta yydetään kaavaehdotuksesta lausunnot (M 28 ). Muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan kunnan erusteltu vastine. Kaavaehdotukseen tehdään muistutusten ja lausuntojen erusteella mahdollisesti muutoksia ennen sen loul- För styrningen och samordnandet av lanarbetet tillsätts en samarbetsgru till vilken kommunen och avtalsområdets markägare utser sina reresentanter. Startskedet Detaljlanearbetet startar när lanarbetet kungörs anhängigt, arbetet laneras samt rogrammet för deltagande och bedömning (PDB) utarbetas (MarkByggL 63 ). PDB läggs fram offentligt i Sockengården under hela lanrocessen. Programmet för deltagande och bedömning kan även läsas å kommunens internetsidor. Utöver de allmänna kungörelserna informeras ägare och av kommunen kända innehavare av mark inom detaljlaneområdet och i angränsning till det er brev. Intressenterna kan ge resons å huruvida rogrammet för deltagande och bedömning är tillräckligt och rogrammet kan komletteras utgående från den erhållna resonsen under lanrocessen. Angående bristfälligheter i rogrammet ombes intressenten i första hand vända sig till kommunens reresentanter. Såvida intressenten anser att PDB fortfarande är bristfälligt, trots kontakt med kommunen och kommunens ändringar i rogrammet, har han möjlighet att för Närings-, trafikoch miljöcentralen i Nyland föreslå samråd om huruvida rogrammet för deltagande och bedömning är tillräckligt innan lanförslaget läggs fram (MarkByggL 64 ). Beredningsskedet I beredningsskedet utarbetas över lanläggningsområdet ett lanutkast, som läggs fram i Sockengården i 30 dagar. Intressenterna och kommunens medlemmar har möjlighet att framföra sina åsikter om lanutkastet och eventuellt annat beredningsmaterial inom den tid lanberedningsmaterialet är framlagt (MarkByggL 62 och MarkByggF 30 ). Utlåtanden om beredningsmaterialet begärs av myndighetshåll och övriga behövliga håll (t.ex. föreningar). När beredningsmaterialet är framlagt anordnas s.k. hörande under beredningsskedet. Vid detta informationsmöte för allmänheten resenteras lanutkastet och det övriga beredningsmaterialet, och intressenter har möjlighet att lägga fram ställningstaganden och ufattningar om lanens konsekvenser. Förslagsskedet På basis av resonsen om lanens beredningsmaterial utarbetas ett detaljlaneförslag som hålls framlagt offentligt i 30 dagar (MarkByggL 65 och Mark ByggL 27 ). Under framläggningstiden kan intressenterna framföra en skriftlig anmärkning mot lanförslaget. Utlåtanden av myndighetshåll begärs enligt behov över lanförslaget (MarkByggF 28 ). Kommunen ger sitt motiverade ställningstagande till anmärkningarna och utlåtandena. På basis av anmärkningarna och utlåtandena görs 10

lista käsittelyä. Mikäli tehtävät muutokset ovat oleellisia, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Jos muutoksia ei tarvita tai ne eivät ole olennaisia, korjattu asemakaavaehdotus viedään kaavoitusjaoston kautta kunnanhallitukseen, joka esittää sen valtuuston hyväksyttäväksi. Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy valtuusto kaavoitusjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. Kunnanvaltuuston hyväksymisäätöksestä voi valittaa kirjallisesti Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimaan hallinto-oikeuteen. Alustava aikataulu Kaavatyön tavoitteellisen aikataulun mukaisesti osallisten kannalta tärkeimmät osallistumis- ja vuorovaikutusajankohdat ovat seuraavat: Toukokuu 2013 Kaavatyön kuuluttaminen vireille sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville Elokuu - syyskuu 2013 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä Marraskuu joulukuu 2013 Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä Vuoden 2014 alkuuoli Asemakaava valtuuston hyväksyttäväksi eventuella ändringar i lanförslaget innan den slutliga behandlingen. Om lanförslaget förändras väsentligt skall det läggas fram å nytt. Om inga ändringar görs eller om de inte är väsentliga, behandlas det korrigerade lanförslaget först av lanläggningssektionen och sedan av kommunstyrelsen som föreslår för fullmäktige att lanen godkänns. Godkännande Fullmäktige godkänner detaljlanen enligt lanläggningssektionens och kommunstyrelsens förslag. Man kan besvära sig över fullmäktiges beslut till Helsingfors förvaltningsdomstol och högsta förvaltningsdomstolen. Preliminär tidtabell De viktigaste tidunkterna för deltagande och växelverkan är enligt den målinriktade tidtabellen för lanarbetet följande: Maj 2013 Planarbetet kungörs anhängigt och rogrammet för deltagande och bedömning läggs fram Augusti setember 2013 Planens beredningsmaterial läggs fram offentligt November december 2013 Planförslaget läggs fram offentligt Början av år 2014 Detaljlanen läggs fram för godkännande av fullmäktige. Tiedottaminen Lähtökohtana tiedottamisessa on, että niillä, joita kaavatyö koskee on mahdollista seurata suunnittelua ja osallistua siihen. Kaavan etenemisen ja osallistumisen kannalta tärkeistä vaiheista ilmoitetaan aikallislehdissä (Sioon Sanomat ja Borgåbladet), kunnan internet-kotisivuilla ja virallisella ilmoitustaululla, Kuntalassa. Yleisten kuulutusten ohella tiedotetaan kunnan tiedossa oleville kaava-alueen ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajille kirjeitse kaavatyön keskeisistä vaiheista. Asemakaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen tehneille ja yhteystietonsa jättäneille toimitetaan kunnan erusteltu kannanotto (ns. vastine) muistutukseen. Kaavan hyväksymistä koskevasta äätöksestä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallisesti yytäneet ja ovat jättäneet yhteystietonsa. Information Utgångsunkten i informationen är att de som berörs av lanläggningsarbetet ska ha möjlighet att följa med laneringen och delta i den. Viktiga skeden i laneringen och deltagandet annonseras i lokaltidningarna (Borgåbladet och Sioon Sanomat), å kommunens internetsidor och å den officiella anslagstavlan i Sockengården. Utöver de allmänna kungörelserna informeras ägare och av kommunen kända innehavare av mark inom detaljlaneområdet och i angränsning till det, brevledes om lanläggningsarbetets centrala skeden. De som gjort en anmärkning mot detaljlanen och som skriftligen har begärt det och samtidigt ugett sin adress skall underrättas om kommunens motiverade ställningstagande (bemötande) till den framförda anmärkningen. Information om godkännande av lanen sänds till de kommunmedlemmar samt de som gjort en anmärkning och som när lanen var framlagd begärde det skriftligen och samtidigt ugav sin adress. 11

Kaavatyön etenemisestä tiedotetaan laajimmin kunnan verkkosivuilla, jossa julkaistaan kaavaa koskevaa aineistoa. Kaavoitusta koskevia tietoja löytyy osoitteesta htt://www.sioo.fi/fi/asuminen_ja_rakentaminen/kaavoitus/asemakaavat. Kuulutukset Kaavaa koskevat kuulutukset kunnan ilmoituslehdissä (Sioon Sanomat ja Borgåbladet), internetkotisivuilla (www.sioo.fi) ja kunnan ilmoitustaululla (Kuntala). Yhteyshenkilöt Lisätietoja asemakaavatyöstä antaa: Jarkko Lyytinen, kaavoitusarkkitehti uh. (09) 2353 6724 jarkko.lyytinen@sioo.fi Matti Kanerva, maankäyttöäällikkö uh. (09) 2353 6720 matti.kanerva@sioo.fi Postiosoite: Sioon kunta, Kehitys- ja kaavoituskeskus, PL 7, 04131 Sioo Käyntiosoite: Kuntala, Iso Kylätie 18, Sioo (Nikkilä) Information om lanläggningsarbetets framskridande ubliceras å kommunens webblats där materialet som berör lanen finns åskådligt. Information om lanläggningen finns å adressen htt://www.sibbo.fi /se/ bygga_och_bo/lanlaggning/detaljlaner. Kungörelser Kungörelser om lanläggningsarbetet ubliceras i kommunens annonsorgan (Borgåbladet och Sioon Sanomat), å kommunens internetsidor www.sibbo.fi och å kommunens anslagstavla (Sockengården). Förfrågningar Tilläggsugifter om detaljlaneändringen ges av: Jarkko Lyytinen, lanläggningsarkitekt tfn (09) 2352 6724 jarkko.lyytinen@sibbo.fi Matti Kanerva, markanvändningschef tfn (09) 2353 6720 matti.kanerva@sibbo.fi Postadress: Sibbo kommun, Utvecklings- och lanläggningscentralen PB 7, 04131 Sibbo Besöksadress: Sockengården, Stora Byvägen 18, Sibbo (Nickby) 12

ninen verkosto Liite niskt nätverk Bilaga 2 Putki- ja johtokartta Rör- och JV 30 0B K( VJ 19 72 15 ) 0V (19 72 ) N 44 Tekninen verkosto 110 PVC Tekniskt nätverk (199 5) ledningskarta JV 30 0B K( VJ 19 72 15 ) 0V (19 72 ) JV 1 10 P VC (199 5) K (1 972 ) 00 V (197 2) 25 00 M (19 50 V 00 V JV 1 50 V 0M 60 M 60 M JV 1 60 M 0 M 60 0 0M 60 M 0 1 0M 0M 100 V V 200 M 10 M 00 V V2 25 100 B 160 V M 00 V 24 50 V 0 V 00 V 5B 2 0 0 0 00 M 50 V 50 V 50 V 0 50 V 50 V VJ 15 JV 200 225 B V 00 50 V M JV 225 00 M B 00 JV 160 V VJ 15 0V JV 200 M

Liite 3 Bilaga 3 Voimassa oleva / oistuva asemakaava (rakennuskaavat) Gällande/utgående detaljlan (byggnadslan) N 1 Nikkilä rakennuskaava, v. 1971 N 1 Nickby byggnadslan, 1971 25

16,2 Liite 4 Asemakaavakartta 10 16:2 16,6 1:37 11 90 16,2 Bilaga 4. Detaljlanekarta 2:135 286 2 3000 25 26 k 28 3 1 2 1022 AK AO 3 e =0.30 4 20 2:23 12:2 4:47 kt 55 54 33 21,2 77 74 92 37 32 36 1 k k II k 21,7 7 20 2 415 2:22 kt 4:91 ar k AR 32 27 k 3 kt 35 1 14 4:96 16,5 4:95 35 4:111 2:15 34 38 33 k 19,7 4:126 III 1100 4:97 30 35 414 31 4:108 39 15,9 32 18 2:3 KAUKOLÄMPÖPUTKI 18,0 17 16,1 var IV 1600 4:92 4:16 IV 1600 var 16,1 Linja-autoas 16,9 kt var kt 14,8 KLH-1 4:79 14,5 16,3 BANVÄGEN TATIE 2 SVÄRDFÄLTINTIE 1 4 1017 3 le SVÄRDFÄLTSSTIGEN SVÄRDFÄLTINPOLKU AO e =0.30 UL P 97 1 A-4 e =0.35-2 2 19 87 34 I I I III 1100 30 1 a I I I 28 I I 5 86 27 MIXINTIE 680 76 1100 ELÄKELÄISPOLKU 2 1 2 AK le 4:45 var 24-2 1014 AK-7 I I I 4:80 6 4:15 2:7 16,2 2:212 1013 YK 9:3 9 1015 I 680 2 1250 ALK a 4:14 14,0 4 3-2 1800 29 8 7 3 14 I I 600+600M Päiväkoti kt II k 15,1 1800 15,0 III II IV m15% 26 yr III 6 25 16 66 16 PENSIONÄRSSTIGEN IV m15% 4:46 4 67 3 1 14,1 k 2:3 7:73 kt Päiväkoti 40 II 39 2 74 5 10 1 3 2/3 2 4 11 1 le 8 2/3 1 16 14,5 38 le 13 a 76 2/3 12 37 ISO KYLÄTIE 14 75 II k 2:95 21 89 15,9 7:30 7:87 83 7:204 kt 5:8 7:89 l 50% s 7:211 7:96 7:88 7:68 36 le s s s s s le 640 2/3 310 3 2/3 7:129 le 12,8 1 nä kt k II le 7:39 7:91 12,8 287 kt kt kt 13,6 13 IIl 50% II 2/3e =0.35 1008 AL II e =0.35 l 50% 4 72 73 7:40 7 5 43 7:90 52 95 81 44 le 7:210 12,5 7:97 17 7:205 AK-1 18 52 15 410 13,1 1010 AL AL 85 MIXVÄGEN le VINKELGND KULMAKUJA BUBBISVÄGEN 5 II e =0.3 Nuo 1012 Y 5 32 AK-1 AL II e =0.3 2/3 e =0.30 2 l 50% 2/3 2/3

Liite 5. Asemakaavan merkinnät ja määräykset 5. Beteckningar och bestämmelser i detaljlanen A-4 AK-7 Asuinrakennusten korttelialue. Korttelin ysäköimisaikat on sijoitettava osittain rakennusten ensimmäiseen kerrokseen. Kvartersområde för bostadshus. Kvarterets arkeringslatser ska laceras delvis i byggnadernas första våning. Asuinkerrostalojen korttelialue. Korttelin ysäköimisaikat on sijoitettava osittain rakennusten ensimmäiseen kerrokseen. Kvartersområde för flervåningshus. Kvarterets arkeringslatser ska laceras delvis i byggnadernas första våning. 3 m kaava-alueen rajan ulkouolella oleva viiva. Linje 3 m utanför lanområdets gräns. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Kvarters-, kvartersdels- och områdesgräns. Osa-alueen raja. Gräns för delområde. Ohjeellinen osa-alueen raja. Riktgivande gräns för område eller del av område. Sijainniltaan likimääräinen eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. Ungefärligt läge för gräns mellan delområden där olika lanbestämmelser råder. 1014 1100 IV Korttelin numero. Kvartersnummer. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Byggnadsrätt i kvadratmeter våningsyta. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Romersk siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. Rakennusala. Byggnadsyta. Poikkiviiva osoittaa rajan sen uolen, johon merkintä kohdistuu. Tvärstrecken anger å vilken sida av gränsen beteckningen gäller. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Linje som anger takåsens riktning. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Pilen anger den sida av byggnadsytan som byggnaden skall tangera. -2 Pysäköimiseen varattu ohjeellinen alueen osa. Parkeringslats Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Pilen anger den sida av byggnadsytan som byggnaden skall tangera. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. För underjordisk ledning reserverad del av område. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Del av gatuområdes gräns där in- och utfart är förbjuden. le Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. För lek och utevistelse reserverad del av område. Istutettava alueen osa. Del av område som skall lanteras. m15% Merkintä osoittaa, kuinka monta rosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää liiketiloja varten. Beteckningen anger hur många rocent av den å byggnadsytan tillåtna våningsytan som får användas för affärslokaler. 27

YLEISET MÄÄRÄYKSET: Alueelle laaditaan sitovat rakennustaaohjeet. Alueella on ohjeellinen tonttijako. Rakennus on yleensä sijoitettava tontille vähintään neljän metrin äähän naaurin tontin rajasta, ellei asemakaavassa muuta osoiteta. Rakennusluaa haettaessa on selvitettävä, ettei radonista aiheudu terveydellistä haittaa. Korttelialueilla intavedet on mahdollisuuksien mukaan imeytettävä maahan tai ne on johdettava avoainanteiden ja/tai -ojien kautta intavesien imeytykseen ja viivytykseen soveltuville viheralueille. Vähintään 5% kortteleiden tonttien inta-alasta tulee jättää rakentamatta ja vettä lääiseväksi viheralueeksi. Autoaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - asuinkortteleissa 1a / 75 kerrosneliömetriä - vierasaikat 1 a/enintään 10 asuntoa - liike- ja toimistotiloissa 1a / 75 kerrosneliömetriä. Vierasaikkoja voidaan osittain sijoittaa korttelin viereen katualueelle, jolle sijoitettavien autoaikkojen määrä ja toteutustaa arvioidaan erikseen rakennusluvan käsittelyn yhteydessä. Pysäköintialuetta on jäsennettävä reunakiveyksillä, nurmikivellä ja betonikiveyksillä. Korttelialueittain ja rakennusryhmittäin tulee rakennusten muodostaa massoiltaan, julkisivuiltaan, kattomuodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sousuhtainen yhtenäinen kokonaisuus. Kattomuotona on tasakatto, harjakatto tai ulettikatto, kattokaltevuus 1:5-1:8. Tukimuurien ääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää luonnonkiveä. Sisäänkäyntien yhteyteen saa sallitun rakennusoikeuden lisäksi tehdä yhteiskäyttöön tarkoitettua säilytystilaa enintään 30 k-m2 / orrashuone. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa orrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa. Rakennusten katujulkisivujen tulee olla ääosin raattuja, saumattomalla rakenteella. Leikki- ja muuta oleskelutilaa on rakennettava seuraavasti: Vähintään kaksi asuntoa käsittävälle tontille on rakennettava vähintään 12 m² leikkialuetta ja 5 m² muuta oleskelualuetta/100 asuinkerrosalaneliömetriä kohden. Leikkiaikan tulee olla joka taauksessa vähintään 100 m² ja muun oleskelualueen 20 m². Leikki- ja oleskelualueet on erotettava suojaistutuksin ja/tai aidoin huoltoliikenteestä ja ysäköintiaikoista. Asuintonttien välisille rajoille ei saa rakentaa tai istuttaa aitaa. Julkisivuun, jonka kohtisuora etäisyys autoaikasta on ienemi kuin 8 m, ei saa sijoittaa asuinhuoneen ääikkunoita, ellei asuntojen lattiataso ole vähintään 1m autoaikkojen tasoa ylemänä. Rautatieyhteyden aiheuttama tärinä on otettava huomioon erityisesti rakennusten erustusten rakenteissa. 28

ALLMÄNNA BESTÄMMELSER: Bindande anvisningar för byggnadssätt ugörs å området. Tomtindelningen å området är riktgivande. Byggnaden bör i allmänhet laceras minst 4 meter från grannens tomtgräns, om inte annat anvisas i detaljlanen. Vid ansökan om bygglov skall klarläggas, att radon inte orsakar olägenheter för hälsan. n På kvartersområdena skall dagvattnet i mån av möjlighet infiltreras i marken eller ledas via öna sänkor och/eller öna diken till grönområden som lämar sig för infiltrering och fördröjning. Minst 5% av kvarterens tomtareal skall inte byggas utan lämnas som vattengenomsläligt grönområde. Billatser skall byggas minst enligt följande: - för boende 1 b / 75 våningskvadratmeter - gästbillatser 1b/högst 10 bostäder - för affärs- och kontorsutrymmen 1 b / 75 våningskvadratmeter Gästlatserna kan delvis laceras invid kvarteret å gatuområdet. I samband med bygglovsbehandlingen tas ställning till antalet billatser och hur de förverkligas. Parkeringsområdet ska grueras med lanteringar, kantstenläggningar, gräsarmering och betongstenläggningar. Kvartersvis och byggnadsgruvis bör byggnaderna bilda en harmonisk enhetlig helhet beträffande byggnadsmassa, fasader, takform, material och färg. Takformen är latt tak, åstak eller ulettak, taklutning 1:5-1:8. Stödmurarnas huvudsakliga fasadmaterial skall vara natursten. I samband med ingångarna får utöver den tillåtna byggrätten byggas förvaringsutrymmen för sambruk högst 30 m²-vy/trahus. Trahus som överstiger 15 m² får i varje våning byggas utöver den i detaljlanen anvisade våningsytan. Byggnadernas fasadytor mot gatan skall i huvudsak vara raade och fogfria. Lek- och annat utevistelseområde bör anläggas enligt följande: På tomter för minst två bostäder bör anläggas minst 12 m² lekområde och 5 m² annat utevistelseområde/100 bostadsvåningsyta. Lekområdet bör i alla fall vara minst 100 m² och annat utevistelseområde 20 m². Lek- och utevistelseområde bör med skyddslanteringar och/eller staket avskiljas från servicetrafik och billatser. Staket eller häck får inte anläggas å gränserna mellan bostadstomterna. I mindre än 8 m vinkelrätt mätt från billats belägen fasad får inte laceras till bostadsrum hörande huvudfönster, såvida inte bostädernas golvyta ligger 1 m högre än billatsnivån. Vibration som orsakas av järnvägsförbindelsen skall beaktas seciellt i byggnadernas grundkonstruktioner. 29

POHJAVEDEN SUOJELUMÄÄRÄYS Kaava-alue sijaitsee 1-luokan ohjavesialueen rajan tuntumassa, mikä on otettava huomioon rakentamisen ja muiden toimeniteiden yhteydessä: - Viemärit on rakennettava tiiviiksi siten, että jätevesiä ei ääse maaerään. - Alueella ei saa säilyttää irrallaan tai varastoida nestemäisiä olttoaineita tai muita ohjavettä likaavia aineita. - Kaikki säiliöt, jotka on tarkoitettu nestemäisille olttoaineille tai muille ohjaveden laadulle vaarallisille aineille, on sijoitettava vesitiiviiseen katettuun suoja-altaaseen. Altaan tilavuuden tulee olla suuremi kuin varastoitavan nesteen suurin määrä. - Alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (ohjaveden muuttamiskielto) sekä ymäristönsuojelulain 1 luvun 7 (maaerän ilaamiskielto) ja 8 (ohjaveden ilaamiskielto) - Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu ohjaveden laatumuutoksia tai ysyviä muutoksia ohjaveden innankorkeuteen. Rakentamisen takia ei saa aiheutua haitallista ohjaveden urkautumista. - Istutusalueilta, katoilta ja muilta iha-alueilta kertyvät uhtaat hulevedet tulee mahdollisuuksien mukaan imeyttää. - Suunniteltaessa maa- tai kalliolämöjärjestelmää ohjavesialueelle tulee osoittaa järjestelmän haitattomuus ohjavedelle. GRUNDVATTNETS SKYDDSBESTÄMMELSER Planområdet finns i närheten av gränsen för grunvattenområde av 1 klass, vilket skall beaktas då man bygger eller vidtar andra åtgärder: - Avloen skall byggas täta så att inget avlosvatten kommer ut i marken. - I området får inte oskyddat förvaras eler lagras flytande bränslen eller andra ämnen, som kan förorena grundvattnet. - Alla cisterner, som är avsedda för flytande bränslen eller andra ämnen, som kan äventyra grundvattnets kvalitet, skall anläggas i en vattentät och täckt skyddsbassäng. Bassängens volym skall vara större än den maximala mängden vätska som lagras. - På området kan byggande och annan markanvändning begränsas av vattenlagens 1 ka 18 (förbud mot grundvattensändring) samt miljöskyddslagens 1 ka 7 (förbud mot förorening av mark) och 8 (förbud mot förorening av grundvatten). - Byggande, dikning och grävning skall utföras så, att det inte medför förändringar i grundvattnets kvalitet eller bestående förändringar i grundvattennivån. Byggandet får inte förorsaka skadligt utflöde av grundvatten. - Rent dagvatten från lanteringsområden, tak och andra gårdsområden skall i mån av möjlighet infiltreras. - När mark- eller bergvärmesystem laneras i grundvattenområdet ska en lan för systemet åvisa att det är oskadligt för grundvattnet. 30