Intervju hösten 2003 - Haastattelu syksyllä 2003



Samankaltaiset tiedostot
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Arkeologian valintakoe 2015

Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät

Eduskunnan puhemiehelle

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.


JAKOBSTAD PIETARSAARI

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Stone. Design dsign Vertti Kivi&Co

Miljöministeriets förordning om byggnaders fukttekniska funktion 782/ Byggnadstillsynen i Pargas

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus


Eduskunnan puhemiehelle

SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35)

Teoreettisen filosofian valintakoe 2015

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:

Grupparbete Ryhmätyö. LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus

Matkustaminen Yleistä

ITSEARVIOINTIRAPORTTI työstetty utarbetat arviointialue, utvärderingsområde 3 henkilöstö, personal

Smart Technology Hub

KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ

MALAX KOMMUN MAALAHDEN KUNTA

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

Eduskunnan puhemiehelle

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika klo klo 16.15

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Ilmastokyselyn tulokset

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Adjektiivin vertailu

Saate. Vaasassa Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

KYSELYN YHTEENVETO SAMMANFATTNING AV FÖRFRÅGAN

Eduskunnan puhemiehelle

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10

Eduskunnan puhemiehelle

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

SYKSYISET KYSYMYKSET HÖSTFRAGOR

Nordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS

Eduskunnan puhemiehelle

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE v0.90

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Eduskunnan puhemiehelle

Katse Nikkilään! Nickby i fokus! Ympäristö, kokemukset ja osallistuminen Miljö, upplevelser och deltagande

Eduskunnan puhemiehelle

Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Matkustaminen Yleistä

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen

Eduskunnan puhemiehelle

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja haasteita De äldres service utveckling och utmaningar

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

Eduskunnan puhemiehelle

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Eduskunnan puhemiehelle

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

Eduskunnan puhemiehelle

VIRKKULA PORVOO LUNDINKATU BORGÅ LUNDAGATAN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

Eduskunnan puhemiehelle

Suurpetoaiheinen mobiililuontopolku

Tervetuloa yhteiskehittämispäivään / Välkommen till samutvecklingsdagen. Mia Montonen & Laura Yliruka

Vaalikampanjat/Valkampanjer

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

Design KYLPYTAKIT OMILLA PANTONE VÄREILLÄ/ BADROCKAR I VALBARA

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

Kuvaile tai piirrä, millainen on sinun kotiovesi. Beskriv eller rita dörren till ditt hem.

Päiväkotirauha Dagisfred

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF

KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA / GENERALPLAN FÖR STAMSTADEN

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

Detta är ett sammandrag av svaren från den skriftliga intervjun av referensgruppen som ingår som en del i projektet Meän Väylä Älvlandet. Intervjun utfördes på hösten 2003. Intervju hösten 2003 - Haastattelu syksyllä 2003 Tämä on tiivistelmä Meän Väylä - Älvlandet projektiin liittyvästä referenssiryhmän kirjallisen haastattelun tuloksesta. Haastattelu suoritettiin syksyllä 2003. Befintliga kontakter och samarbete över gränsen mellan Kolari- Pajala - Muonio Skolsamarbete mellan Muonio och Muodoslompolo Vuxen studier Ungdomsverksamhet Avfallshantering mellan Kolari och Pajala Inom de tekniska verksamheterna Plan och miljö Räddningstjänsten Träffar, studieresor tillsammans Turistinformationen Samarbete mellan hälsoinspektörerna i Pajala och Kolari Gemensamma projekt för utvecklingsstörda Service för utvecklingsstörda Gemensamma interreg-projekt Tornedalsnämnden Gemensam vattenskyddsförening Gröna Jobbet-projekt IT-samarbete Gränskulturdagarna Planering av Öppna Universitetet Gästspel av olika finska teatergrupper bl.a. utvecklingsstördas teatergrupp Närpi-projekt Tämänhetkisiä kontakteja ja yhteistyötä rajan yli Kolarin - Pajalan - Muonion välillä Kouluyhteistyö Muonion ja Muodoslompolon välillä Aikuisopiskelu Nuorisotoiminta Jätehuoltoyhteistyö Kolarin ja Pajalan välillä Teknisen toimen yhteistyö Kaavoitus ja ympäristö Pelastuspalvelu Tapaamisia ja opintomatkoja Turisti-informaatioyhteistyö Yhteistyö Pajalan ja Kolarin terveystarkastajien kesken Yhteiset kehitysvammaprojektit Yhteiset interreg- hankkeet Tornionlaaksoneuvosto Yhteinen vesiensuojeluyhdistys Gröna Jobbet- hanke IT- alan yhteistyö. Yhteiset rajakulttuuripäivät) Avoimen yliopisto- opetuksen toteuttamisen suunnittelu Eri teatteriryhmät ovat käyneet esiintymässä m.m. kehitysvammaisten näytelmäryhmä Närpin puitteissa tehty yhteistyö

Hur ser man på möjligheten att utöka samarbetet över gränsen? Vilka möjligheter skapas av en gemensam region? Mahdollisuuksia rajayhteistyön lisäämiseksi? Yhteisen alueen luomat mahdollisuudet? Tiden mogen för ett utökat samarbete. Vi bör nog kunna samarbeta inom de mest skilda områden. Bättre tillgång till service, kan söka service där den finns som närmast. Skolsamarbete, att studera i ett nätverk, ett beaktansvärt alternativ för vissa gymnasiekurser och byaskolor. Samutnyttjande av studiemöjligheter och resurser (kunskap). Viktigt att bland de unga människorna få ett större utbyte över gränsen bl.a. inom kultur och idrott. Det finns möjligheter att utveckla näringslivet. Aika on kypsä yhteistyön kehittämiselle. Yhteistyötä voitaisiin varmaankin suorittaa monilla eri sektoreilla. Palvelujen saatavuus paranisi. Niitä voisi hakea sieltä, missä ne ovat lähimpänä tarjolla. Kouluyhteistyö, verkko-opiskelu on varteenotettava vaihtoehto joidenkin lukion kurssien ja kyläkoulujen kohdalla. Opiskelumahdollisuuksien ja voimavarojen (osaaminen) hyödyntäminen. Olisi tärkeää saada aikaan rajan molemmin puolin asuvien nuorten keskuudessa suurempi vuorovaikutus esim. kulttuurin ja urheilun parissa. En viktig förutsättning för bättre samarbete vore de lagstiftningsmässiga möjligheterna att bilda kommunalförbund över riksgränsen. Ökad befolkningsunderlag skulle skapa förbättrad bärkraft för olika samhällsfunktioner som planläggning, tillsyn, m.m. Dagligt umgänge skulle bli enklare. Vi kunde lättare utnyttja båda ländernas enorma naturresurser. Elinkeinoelämän kehittämisellä olisi mahdollisuuksia Tärkeä edellytys yhteistyölle olisi mahdollisuus luoda kuntaliitto valtakunnanrajan ylitse. Suurempi väestöpohja loisi kannattavamman pohjan eri yhteiskuntatoiminnoille kuten kaavoitus, valvonta jne. Jokapäiväinen kanssakäyminen olisi paljon helpompaa. Meillä olisi käytettävissä molempien puolin mahtavat luonnonvarat.

Norra-Sverige och Norra-Finland har utgjort ett gemensamt språkområde. Vi har gemensamma rötter. De kulturella skillnaderna är mycket små och absolut inget som ska hindra ett utökat samarbete. I många avseenden har det inte funnits någon gräns. Gränsen är enbart ett människoverk, släkter har alltid varit i kontakt med varann. När det gäller släktskap så är blodet tjockare än vatten. Underlättar samarbetet. Att lyckas behålla den gemensamma grunden för ungdomarna är en utmaning. Gränslös älv erbjuder många möjligheter, men i dag kan vi mötas av språkliga hinder. Giftermål över gränsen Poikkinainti har varit vanligt. Utvecklingstendenserna inom turismen är goda. Näringen är med och bestämmer mål och inriktning. Nu när vi befinner oss på var sin sida av gränsen så utgör detta på många sätt även en rikedom och styrka d v s i ett gemen samt land skulle vi förlora dessa fördelar. Det är fram för allt identitet och kultur som till slut möjliggör förändringen. Positiv inställning till förändringar. Utvecklingsmöjligheterna är goda. Framtids utsikterna är ljusa. Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Suomi ovat olleet samaa kielialuetta. Meillä on yhteiset juuret. Kulttuurilliset erot ovat erittäin pienet, eivätkä ne todellakaan estä lisääntyvää yhteistyötä. Monissa asioissa rajaa ei ole ollut. Rajahan on vain ihmisten tekemä, suvut ovat olleet aina tekemisissä keskenään, sukulaisuusasioissa veri on vettä sakeampaa. Helpottaa yhteistyötä. Haasteena yhteisen perustan säilyttäminen nuorille. Rajaton väylä tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta nykyään eteen saattavat tulla kielelliset vaikeudet. Poikkinainti on ollut yleistä. Kehityssuuntaukset matkailualalla näyttävät hyviltä. Elinkeinoelämä on mukana päättämässä kehityksen tavoitteista ja suunnasta. Nimen omaan identiteetti/kulttuuri mahdollistavat muutoksen lopullisesti. Nyt kun olemme eri puolilla rajaa, niin se on myös rikkaus ja vahvuus monella tapaa eli yhteisessä maassa menettäisimme nämä edut. Asenteet ovat muutoksiin myönteisiä. Kehittämismahdollisuudet ovat hyvät. Näkymät eteenpäin ovat aurinkoiset.

Hinder för samarbetet Det finns många trösklar att kliva över men om man politiskt verkligen vill så går det. Kanske är det svårt för svenskar att tänka sig att söka hjälp från öster. Olika förvaltningskulturer och språket i viss mån. Som svårighet ser jag förverkligande. Vem gör och vad? Servicestrukturens och lagstiftningens olikheter utgör än så länge ett hinder för bättre samarbete. Bristande möjlighet till specialisering på läroan stalter. Borde arbetas mer för att göra området mer känd; gemensamma evenemang, annonsering i media etc. Gränsen utgör fortfarande ett stort hinder. Språkproblematiken kanske den största svå righeten, man borde se på området mer som en helhet (omfattande befolkningsunderlag, likartad kultur, mångsidiga utbildningsmöjlig heter osv. ) En realitet är förstås de olika valutorna som kan utgöra ett problem. Esteitä yhteistyölle On ylitettävä monia kynnyksiä, mutta jos poliittista tahtoa riittää niin se myös onnistuu. Ehkä ruotsalaiseen ajatusmalliin istuu vähän vaikeammin avun tai palvelun hakeminen idästä. Erilainen virastokulttuuri ja jossain määrin kieli. Vaikeutena toteutus. Kuka tekee ja mitä? Palvelurakenteiden ja lainsäädännön erilaisuus on vielä esteenä. Oppilaitoksissa erikoistumisen mahdollisuuden puute. Pitäisi tehdä enemmän työtä tunnettavuuden eteen; yhteisiä tapahtumia, tiedottamista lehdistössä jne. Raja on edelleen suuri este. Kieliongelma ehkä suurin este, alue tulisi ottaa nykyistä enemmän kokonaisuutena huomioon (laaja väestöpohja, samantyyppinen kulttuuri, monipuoliset koulutusmahdollisuudet jne. ) Oman ongelmansa reaalimaailmassa tietenkin asettaa myös maiden eri valuutta.

Slutsatser Svaren vi fick visar tydligt att man ställer sig positivt till ett ökat gränssamarbete. Man ser stora möjligheter i utökat samarbete och dess utveckling. Meän Väylä - projektet kan även ses som ett bevis på denna viljeyttring. Samarbete över gränsen är i sig inget nytt, kontakter och samarbete över gränsen har alltid förekommit i någon form. Traditionerna, den gemensamma kulturen, släktbanden och språket (Meän kieli) utgör en bra grund för samarbetet och är fortfarande viktiga gemensamma nämnare i området. Lopuksi Vastaukset osoittavat että yhteistyön kehittämiseen asennoidutaan positiivisesti. Yhteistyön laajentumisen odotetaan luovan suuria mahdollisuuksia. Meän Väylä projektin voisi jopa tulkita tahdonilmaisuna halusta laajempaan yhteistyöhön. Rajayhteistyö ei sinänsä ole mitään uutta, yhteistyötä on tehty jossain muodossa kautta aikain, ainakin yhteyttä on aina pidetty rajan ylitse. Perinteet, yhteinen kulttuuri,sukulaissiteet ja kieli ovat edelleen tärkeitä yhteisiä nimittäjiä alueella ja luovat hyvän pohjan rajayhteistyön lisäämiselle ja kehittämiselle. Men trots den gemensamma bakgrunden, har länderna under de åren de har varit åtskilda utvecklat något olika lagstiftning, planeringspraxis, företagskultur, skola etc. Att man behärskar Meän kieli är inte längre någon självklarhet i gränskommunerna. Detta är faktorer som kan utgöra trösklar i ett gränssamarbete. I en gemensam region kunde många av hindren avlägsnas och resurserna och kunnande kunde användas mer effektivt. För att få igång en förändringsprocess krävs det engagemang bland vanligt folk, näringslivet, skolväsendet etc. men framför allt krävs det politisk vilja. Förändringar kommer det att bli men vilka och i vilken takt och riktning går faktiskt att påverka. Yhteisestä taustastaan huolimatta ovat maat kehittäneet erillä olo aikana hieman toisistaan poikkeavan lainsäädännön, suunnittelu- ja kaavoituskäytännön, yrityskulttuurin, koululaitoksen jne. Meän kielen osaaminenkaan ei enää ole mikään itsestäänselvyys rajakunnissa. Nämä ovat tosiasioita jotka voivat luoda kynnyksiä rajayhteistyölle. Yhteinen alue poistaisi monia esteitä ja resurssien ja osaamisen hyödyntäminen olisi paljon tehokkaampaa. Jotta muutosprosessi saataisiin käyntiin tarvitaan tavallisten ihmisten, elinkeinoelämän, koululaitoksen jne. aktiivista panostamista. Mutta ennenkaikkea tarvitaan poliittista tahtoa. Muutoksia tulee tapahtumaan, mutta siihen milloin, mihin suunttan ja mihin tahtiin ne tapahtuvat, on mahdollista vaikuttaa.