Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt 24.4.2018

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt Väestö ja väestönmuutokset Espoon väestöennusteet Maankäyttö, asunnot ja rakentaminen Yritykset ja työpaikat Palvelut Hyvinvointi Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Hyvinvointitietoa ikäryhmittäin Ekologisesti kestävä kehitys Kaupungin talous, tilinpäätös 2017 Kaupungin henkilöstö Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 2

Väestö ja väestönmuutokset Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 3

Espoon väkiluku oli 279 044 asukasta vuodenvaihteessa 2017/2018. Espoon väestönkasvu alkoi 1950-luvulla ja jatkuu väestöennusteen mukaan edelleen. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 4

Espoon on väestöltään Suomen kunnista toiseksi suurin Helsingin jälkeen. Kuusikkokuntien väestö kasvaa tasaisesti. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 5

Espoon väestö kasvaa vuosittain keskimäärin 4 500 asukkaalla. Vuonna 2017 väestö kasvoi 4 461 asukkaalla eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvusta 67 prosenttia oli vieraskielistä. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 6

Viime vuosina luonnollinen väestönlisäys on kääntynyt laskuun alenevan syntyvyyden vuoksi. Kotimainen muuttovoitto on ylittänyt ulkomaisen muuttovoiton vuonna 2015. Ulkomainen muuttovirta ollut voitollista lähes koko 2000-luvun. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 7

Espoo saa eniten muuttovoittoa työikäisistä ja lapsista. Vieraskielisistä saadaan kaikissa ikäryhmissä enemmän muuttovoittoa kuin kotimaankielisistä. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 8

Espoon väestöstä valtaosa on työikäisiä 25 64- vuotiaita. Ikääntyneessä väestönosassa on selkeä naisenemmistö. Ikäryhmä Lapset (0 17-v) Nuoret (18 24-v) Työikäiset (25 64-v) Väestömäärä 2017/2018 63 669 23 915 151 128 Ikääntyneet 65 + 40 332 75+ 15 472 85+ 3 945 Yhteensä 279 044 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 9

Espoolaisista seitsemän prosenttia oli ruotsinkielisiä vuodenvaihteessa 2017/2018. Ikääntyneessä väestössä on enemmän ruotsinkielisiä kuin työikäisessä väestössä. Ikäryhmä Ruotsinkielinen väestö 2017/2018 lkm, (osuus ikäryhmästä) Lapset (0 17-v) 5 340 (8,4 %) Nuoret (18 24-v) 1 550 (6,5 %) Työikäiset (25 64-v) 8 812 (5,8 %) Ikääntyneet 65 + 4 375 (10,8 %) 75+ 1 926 (12,4 %) 85+ 573 (14,5 %) Yhteensä 20 077 (7,2 %) Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 10

Espoolaisista 16 prosenttia oli vieraskielisiä vuodenvaihteessa 2017/2018. Vieraskielinen väestö painottuu työikäisiin ja lapsiin. Työikäisestä väestöstä 19 prosenttia oli vieraskielistä, lapsista 18 prosenttia. Ikäryhmä Vieraskielinen väestö 2017/2018 lkm, (osuus ikäryhmästä) Lapset (0 17-v) 11 268 (18 %) Nuoret (18 24-v) 3 805 (16 %) Työikäiset (25 64-v) 28 367 (19 %) Ikääntyneet 65 + 1 215 (3 %) 75+ 353 (2 %) 85+ 82 (2 %) Yhteensä 44 655 (16 %) Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 11

Espoon väestöennusteet Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 12

Espoon väestönkasvu alkoi 1950-luvulla ja jatkuu myös tulevaisuudessa. Vuonna 2050 Espoossa on asukkaita 407 800. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 13

Espoon väestö kasvaa keskimäärin 4 100 asukkaalla vuodessa vuoteen 2050 mennessä Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 14

Espoon väestö 1980-2018 ja Nopea vaihtoehto vuoteen 2050: Ikäryhmittäin. 30 44 -vuotiaiden ikäryhmä säilyy suurimpana. Lähde: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050. Kaupunkitutkimus TA Oy Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 15

Espoon vuosittainen väestönlisäys 2004-2029 äidinkielen mukaan. Kantaväestön määrä väestönlisäyksestä pienenee ja vieraskielisten määrä kasvaa. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 16

Suur-Leppävaara ja Suur-Espoonlahti ovat suurimmat alueet Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 17

Pienalueista eniten kasvavat Suurpelto 4 400, Niittykumpu 3 000, Perkkaa 2 500, Saunaniemi 2 500, Otaniemi 2 300 ja Kuninkainen 2 000 asukkaalla Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 18

Maankäyttö, asunnot ja rakentaminen Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 19

Asemakaavoituksen painopiste on kestävin kulkutavoin hyvin saavutettavilla alueilla Vuonna 2017 kunnassa hyväksytyt asemakaavat sisälsivät uutta asumisen kerrosalaa yhteensä 364 300 k-m². Tästä noin 80 % sijoittui hyville saavutettavuusvyöhykkeille I-III. Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 20

Asuntotuotanto on vilkastunut merkittävästi: Vuonna 2016 Espooseen valmistui 2474 asuntoa, Vuonna 2017 valmistui 3269 asuntoa, arvio vuoden 2018 valmistuvaksi tuotannoksi on 3700 asuntoa Valmistuneiden asuntojen määrä Espoossa Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 21

Asuntotuotanto on vilkastunut merkittävästi: Vuonna 2016 Espoossa aloitettiin 3500 asunnon rakentaminen, Vuonna 2017 aloitettiin 4095 asuntoa, rakennuslupia 5287 asunnolle, arvio vuoden 2018 määräksi on 4100 aloitusta Aloitettujen asuntojen määrä Espoossa Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 22

Vuosina 2018 2028 Espooseen arvioidaan valmistuvan vuosittain keskimäärin 3 200 asuntoa. Tulevasta asuntotuotannosta 80 % valmistuu kerrostaloihin. Valmistumisvuosi Kaikki yhteensä Talotyyppi 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2018-2028 % Keskiarvo/ vuosi Kerrostalo 2 094 2 855 2 722 2 586 2 761 2 797 2 342 2 592 2 383 2 752 2 608 28 492 80,0 2590 Rivitalo 323 543 263 247 241 308 374 302 263 249 202 3 315 9,3 301 Omakotitalo 289 352 295 355 331 364 372 371 384 361 347 3 821 10,7 347 Pientalot yhtensä 612 895 558 602 572 672 746 673 647 610 549 7 136 20,0 649 Pientalojen osuus % 22,6 23,9 17,0 18,9 17,2 19,4 24,2 20,6 21,4 18,1 17,4 Kaikki yhteensä 2 706 3 750 3 280 3 188 3 333 3 469 3 088 3 265 3 030 3 362 3 157 35 628 3 239 Lähde: Asuntoyksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 23

Espoon tavoitteena on nostaa asuntotuotantoa yli 3 000 asuntoon vuosittain Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 Lähde: Espoon kaupunki, Asuntoyksikkö 24

Yritykset ja työpaikat Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 25

Yritysten määrä Espoossa on kasvanut viime vuosina Yritysrekisterin mukaan Espoossa oli 16 000 yritystä vuoden 2017 alussa. Luvuissa on mukana mm. asunto-osakeyhtiöt ja pöytälaatikkoyritykset. Asunto-oy:t ja toimimattomaksi arvioidut yritykset* pois lukien yrityksiä oli vuoden 2017 lopulla 13 200. * Yritykset, joilla ei ole liikevaihto- tai henkilömäärätietoa Lähteet: Tilastokeskus, Yritysrekisteri, YritysEspoo Oy, Soldeman Oy: Ekry (Espoon kaupungin reaaliaikainen yritystietokanta) Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 26 24.4.2018

Tuorein virallinen Espoon työpaikkamäärä on 116 246 vuonna 2015. Vuosina 2013-2015 määrä väheni 1000-2000 työpaikalla vuodessa. Arvio vuoden 2017 työpaikkamääräksi on suunnilleen sama - työvoimatutkimuksen perusteella työpaikkojen määrä pysytellyt viiden edeltävän vuoden tasolla - myös estimaatti yritystyöpaikkojen määrän kehityksestä on saman suuntainen (seuraava dia) Työvoimatutkimuksen luvuissa on kuntatasolla huomattava virhemarginaali, joten ne ovat suuntaa-antavia. Lähteet: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto (virallinen tilasto) ja työvoimatutkimus (otoskysely). Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 27

Espoossa oli vuoden 2017 tammi-lokakuussa noin 105 000 yritystyöpaikkaa: - 57 % palveluissa - 24 % kaupassa, matkailussa ja ravitsemustoiminnassa - 19 % teollisuudessa ja rakentamisessa Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 28

Länsimetron kehityskäytävällä oli vuoden 2017 tammi-lokakuussa noin 47 000 yritystyöpaikkaa: - 61 % palveluissa - 22 % kaupassa, matkailussa ja ravitsemustoiminnassa - 17 % teollisuudessa ja rakentamisessa Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 29

Kaupunkiradan kehityskäytävällä oli vuoden 2017 tammi-lokakuussa noin 35 000 yritystyöpaikkaa: - 54 % palveluissa - 24 % kaupassa, matkailussa ja ravitsemustoiminnassa - 22 % teollisuudessa ja rakentamisessa Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 30

Espoossa yritysten liikevaihto kasvanut voimakkaasti vuosina 2016 ja 2017, myös henkilöstömäärä kääntyi nousuun vuonna 2017 Yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendi Espoossa vuodesta 2005 Indeksitarkastelu, vuosi 2010=100 Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 31

Länsimetron kehityskäytävällä yritysten liikevaihto on kasvu-uralla muutaman vuoden laskukauden jälkeen, mutta on edelleen pienempi kuin vuonna 2010. Henkilöstömäärä on pysytellyt samalla tasolla useamman vuoden. Yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendi Länsimetron kehityskäytävällä vuodesta 2005 Indeksitarkastelu, vuosi 2010=100 Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 32

Kaupunkiradan kehityskäytävällä yritysten liikevaihto kasvanut voimakkaasti viime vuosina, henkilöstömäärän laskusuuntaus taittui viime vuoden alussa Yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendi Kaupunkiradan kehityskäytävällä vuodesta 2005 Indeksitarkastelu, vuosi 2010=100 Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 33

Palvelut Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 34

Vertailukaupungit Alueet Espoo Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Espoo, 2017 (n=627) Espoo, 2015 (n=616) Espoo, 2012 (n=646) Espoo, 2005 (n=993) Espoo, 2001 (n=1997) Leppävaara, 2017 (n=142) Tapiola, 2017 (n=99) Matinkylä-Olari, 2017 (n=118) Espoonlahti, 2017 (n=138) Espoon keskus, 2017 (n=120) Helsinki, 2016 Lahti, 2015 Oulu, 2016 Turku, 2016 Vantaa, 2016 Keskiarvo 3,76 3,79 3,59 3,55 3,47 3,80 3,77 3,76 3,78 3,70 3,73 3,55 3,47 3,61 3,56 3,58 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 35

Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin pysynyt hyvällä tasolla 5 Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 3,79 3,47 3,61 3,55 3,59 3,51 3,57 3,56 3,60 3,59 3,64 3,70 3,76 3,76 2001 2003 2005 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 36

Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 1 2 3 4 5 Tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt ja tyytyväisyyserot alueiden välillä ovat tasoittuneet Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäri-palveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. Leppävaara 2017, n=142 2016, n= n. 300 2015, n=167 2014, n=163 2013, n=184 Tapiola 2017, n=99 2016, n= n. 200 2015, n=98 2014, n=134 2013, n=135 Matinkylä-Olari 2017, n=118 2016, n= n. 180 2015, n=90 2014, n=104 2013, n=113 Espoonlahti 2017, n=138 2016, n= n. 240 2015, n=108 2014, n=128 2013, n=153 Espoon keskus 2017, n=120 2016, n= n. 210 2015, n=127 2014, n=141 2013, n=143 3,80 3,86 3,81 3,67 3,71 3,77 3,76 3,76 3,76 3,74 3,76 3,71 3,82 3,60 3,56 3,78 3,73 3,80 3,78 3,67 3,70 3,73 3,76 3,68 3,53 2017 2016 2015 2014 2013 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset 24.4.2018 37

Vuonna 2016 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset alenivat ennätyksellisen paljon Espoossa 3,2 % vuodesta 2015 Suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa) väliset erot terveydenhuollon kustannuksissa kasvoivat vuodesta 2015. Vuonna 2016 kustannuksiltaan suurimman ja pienimmän kaupungin välinen ero oli 318 /asukas, kun se vuonna 2015 oli 277 /asukas. Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 38

Espoon ja Vantaan terveydenhuollon kustannukset suurista kaupungeista alhaisimmat vuonna 2016, Helsingin kustannukset mediaanissa 2600 2500 2400 2300 2200 2100 2000 Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas vuonna 2016 Suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa) joukossa Espoon ikävakioidut kokonaiskustannukset olivat vuonna 2016 pienimmät. Vuonna 2016 Espoon terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset asukasta kohden laskivat hieman vuodesta 2015. Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 39

Espoossa vuonna 2016 suurista kaupungeista korkeimmat yksityisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti Suurten kaupunkien Kelan korvaaman yksityisen terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 40

Kaikissa kuusikkokunnissa perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaita alle puolet väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % väestöstä 2016 0 10 20 30 40 50 60 Espoo 41,8 Helsinki 45,8 Oulu 38,9 Tampere 45 Turku 47,8 Vantaa 44,4 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 24.4.2018 41

Säännöllisessä kotihoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä kuusikkokunnissa pienin Espoossa ja suurin Turussa Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 v. täyttäneet 2016, % vastaavanikäisestä väestöstä Espoo 6,8 Helsinki 11,6 Oulu 11,1 Tampere 11,2 Turku 12,4 Vantaa 8,3 0 2 4 6 8 10 12 14 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 42

Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Espoossa kuusikkokuntien pienin Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 v. täyttäneet 2016, % vastaavanikäisestä väestöstä Espoo 6,8 0,9 Helsinki 6,1 2,4 Oulu 6,4 2,3 Tampere 6,1 2,6 Turku 6,3 3,8 Vantaa 7,5 1 0 2 4 6 8 10 12 Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien kokonaisprosenttilukua varten laskettava yhteen sekä tehostetun palveluasumisen että laitoshoidon prosentit. Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 43

Espoossa ja muissa pääkaupunkiseudun kunnissa suurin osa 3 6-vuotiaiden lasten ikäluokista on varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus ikäluokittain pääkaupunkiseudun kunnissa vuonna 2016 (6-vuotiaat varhaiskasvatus ja esiopetus) Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 44

Ruotsinkielisestä lapsiväestöstä kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus suurin Kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus ikäryhmittäin ja äidinkielen mukaan vastaavan kielisestä väestöstä Sis. suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisten palvelujen järjestämä kunnan oma toiminta, ostopalvelut, yksityisen hoidon tuen yksiköiden esiopetus Ei sisällä yksityisen hoidon tuella olevia alle 6- vuotiaita lapsia eikä suomenkielisen opetuksen järjestämää esiopetusta niiden lasten osalta, jotka eivät tarvitse esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatusta Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 45

Suuri osa on pieniä päiväkoteja ja ryhmäperhepäiväkoteja Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnalliset päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit niihin sijoitettujen lasten määrän mukaan 123 toimipaikkaa 84 toimipaikkaa Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 46

Suomenkieliseen varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää koulutettua henkilöstöä Vuosi Syyskuun tilanne Suomenkielinen varhaiskasvatus, epäpätevien hoitamien %-osuus vakansseista Lastentarhanopettaja Erityislastentarhanopettaja 2011 15,4 30,4-2012 24,5 32,0-2013 19,9 25,2 15,6 2014 22,6 17,0-2015 18,7 16,3 12,1 2016 15,7 15,2 11,0 2017 14,3 17,2 10,0 Lastenhoitaja Lähde: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 47

Espoolaiset perheet ovat tyytyväisiä varhaiskasvatuspalveluihin Lasten vanhempien antama yleisarvosana varhaiskasvatukselle järjestämismuodoittain vuosina 2017 ja 2014 Lähde: Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen asiakaskysely 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 48

Perusopetusikäisten määrä kasvaa 2017-2027 voimakkaasti suuralueilla: Matinkylä, Leppävaara ja Vanha-Espoo Perusopetusikäisten väestöennuste suuralueittain, kaikki kieliryhmät yhteensä (määrät ilmoitettu kunkin vuoden syksyn tilanteesta) Suuralue 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Muutos 2017-2027 1 Suur-Leppävaara 7681 7864 8003 8214 8400 8536 8473 8503 8609 8642 8645 964 2 Suur-Tapiola 4735 4844 4892 5031 5089 5160 5167 5220 5274 5294 5363 628 3 Suur-Matinkylä 4029 4132 4317 4530 4662 4788 4888 4967 5032 5127 5209 1180 4 Suur-Espoonlahti 6683 6768 6824 6941 7035 6975 7088 7098 7125 7112 7134 451 5 Suur-Kauklahti 1517 1587 1667 1709 1745 1754 1766 1793 1797 1788 1795 278 6 Vanha-Espoo 4886 4957 5024 5077 5119 5211 5350 5463 5547 5599 5680 794 7 Pohjois-Espoo 1754 1766 1743 1759 1719 1690 1705 1719 1746 1727 1713-41 Yhteensä 31285 31918 32470 33261 33769 34114 34437 34763 35130 35289 35539 4254 Lähde: Espoon väestöennuste 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 49

Espoolaisten vastaajien tyytyväisyys peruskouluun on pysynyt hyvällä tasolla Miten hyvin peruskoulu on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Vastaajia 619, joista kantaa ottaneita 67 %. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset 24.4.2018 50

Suomenkielisten lukioiden opiskelijamäärä kasvaa 1565 oppilaalla 2016-2026 Peruskoulun päättävien nuorten määrän arvioidaan lisääntyvän vuoden 2016 tasosta seuraavina vuosina merkittävästi. Jos lukiopaikkoja varataan vuodesta 2018 lähtien 62,5 %:lle perusopetuksen päättävistä nuorista, vuoteen 2026 mennessä tarvitaan 558 aloituspaikkaa lisää vuoteen 2016 verrattuna. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, lukiolinja. 51 24.4.2018

Vain puolet 4. luokkalaisista pojista saavutti riittävän lukutaidon tason *ALLU on suomenkielisessä perusopetuksessa käytetty 2. ja 4. luokan luetun ymmärtämisen ja teknisen lukutaidon tasoa mittaava standardoitu lukutesti *Suomea toisena kielenä opiskelevat maahanmuuttajataustaiset oppilaat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Suomenkielinen opetustoimi 24.4.2018 52

Ulkopaikkakuntalaisten ja vieraskielisten lukiolaisten määrä kasvussa Kevään 2016 yo-kirjoituksissa Espoon lukiolaisten ylioppilaskokeiden pakollisten aineiden puoltoäänien keskiarvo oli 4,65*. Valtakunnallinen keskiarvo oli 4,32. Espoon lukioissa on muiden kuntien opiskelijoita 12,8 %. Eniten Kirkkonummelta ja Helsingistä. Vieraskielisten määrä noussut vuosittain: nyt 6,2 % Espoon suomenkielisten päivälukioiden opiskelijat 2014-2016 2014 2015 2016 lkm %-osuus lkm %-osuus lkm %-osuus Ulkopaikkakuntalaisia 483 10,6 % 503 11,2 % 578 12,8 % Vieraskielisiä 235 5,1 % 256 5,7 % 282 6,2 % Tyttöjä 2388 52,3 % 2372 52,7 % 2352 52,0 % 4. vuoden opiskelijoita 233 5,1 % 220 4,9 % 238 5,3 % Opiskelijoita yhteensä 4565 4505 4525 *Suom. kiel. lukiot. Laudaturista saa 7 pistettä ja approbaturista 2 pistettä. (L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2 ja I=0.) **Lähde: Tilastokeskus. V. 2011 lukion päättäneiden tilanne v. 2014. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 53

Lähes kaikki kantaa ottaneet edelleen sitä mieltä, että Espoossa lukiot on hoidettu hyvin Miten hyvin lukio on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Vastaajia 610, joista kantaa ottaneita 56 %. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset 24.4.2018 54

Kaikukortti mahdollistaa kulttuuripalveluiden käytön myös taloudellisesti tiukassa tilanteessa Kaikukortilla taloudellisesti tiukoilla olevat voivat hankkia maksuttomia pääsylippuja Espoon kulttuurilaitosten palveluihin Vuonna 2017 Kaikukorttia luovuttivat asiakkailleen 19 espoolaista sote-alan toimijaa. Vuonna 2017 uusia Kaikukortteja jaettiin sosiaalisin perustein 1347 asiakkaalle (2016: 1320). Kaikukortin saaneiden asiakkaiden elämäntilanne 18% 2% 5% 5% 29% työssäkäyvä/yrittäjä työtön/lomautettu opiskelija tai koululainen työkyvyttömyyseläkkeellä / pitkäaikaisesti sairas Vuonna 2017 asiakkaista 12,8 % oli vieraskielisiä (2016: 16,5%). 35% 7% eläkkeellä iän / työvuosien perusteella tai työttömyyseläkkeellä omaa kotitaloutta hoitava muu Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 55

Espoon kaupunginkirjasto on asukkaiden suosiossa Vuonna 2017 Espoon kirjastoissa oli 4,2 milj. kävijää (2016: 3,7 milj.). Lisäys edelliseen vuoteen 12,4 %. tehtiin 2 390 000 lainausta (2016: 2 440 000). Lainoja oli 14,6/asukas (2016: 15,5/asukas). Lastenaineiston lainauksen osuus kaikista lainoista oli 45 % (2016: 45 %) verkkokäyntejä oli 2,5 milj. (2016: 2,1 milj.) Omatoimikirjastot otettiin käyttöön vuonna 2016 yhdeksässä kirjastossa. Näissä kirjastoissa ei ole aina henkilökuntaa ja asiakas pääsee sisään kirjastoon kirjastokortilla. Omatoimikirjastoissa käynnit lisääntyivät vuonna 2017 14-64 % (2016: 38-87 %) ja lainaus nousi 5-17 % (2016: 11-40 %) Kirjastot tarjoavat kirjojen lisäksi kulttuuripalveluja: 2017 Espoon kirjastoissa oli yli 6500 tapahtumaa (2016: 4600) 2017 tapahtumien osallistujia 127 200 (2016: 104 800) Lastentapahtumia 2409, osallistujia 52011 Perhetapahtumia 473, osallistujia 29623 Senioreille 307 tapahtumaa, osallistujia 4362 24.4.2018 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Espoon kaupunginkirjaston tilastot 2017 56

KULPS! -kulttuuri- ja liikuntapolku tuo elämyksiä peruskoululaiselle ja tekee palvelut tutuiksi KULPS! mahdollistaa peruskoululuokille kirjastojen, liikunnan ja kulttuurin palveluiden hyödyntämisen oppimisympäristöinä. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 57

Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. Noin puolet vastanneista arvioi yritystoiminnan edellytykset kokonaisuudessaan hyviksi tai erittäin hyviksi. Espoossa yritykset ovat tyytyväisimpiä toimitilojen ja alihankkijoiden tai osatoimittajien saatavuuteen Tyytymättömimpiä ollaan kaavoitukseen sekä julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2017 (n=301) (järjestys 'Espoo 2017' keskiarvon mukaan) 0% 50% 100% ka. Toimitilojen saatavuus 18 47 19 5 7 5 3,70 Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Näkyminen medioissa Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Verotus Lupakäytännöt yritystoiminnassa Yritysneuvonta Kaavoitus yritystoiminnan kannalta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 2 3 3 3 2 2 3 13 9 12 10 21 19 23 19 30 49 30 29 37 47 27 34 29 52 39 29 26 46 22 27 24 27 39 4 1 12 14 18 13 16 15 15 12 1 13 8 8 10 6 8 9 8 2 2 3,44 4 5 2 3,21 3 4 3,57 3,42 3,20 3,14 3,03 2,94 2,92 2,92 n=kaikki vastaajat 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono Lähde: Kantar TNS Espoon yritystutkimus 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 58

Helsingissä yritykselle sopivan työvoiman ja saatavuus sekä näkyminen medioissa ovat parempia kuin vertailukunnissa Espoossa yritysneuvonta saa heikon arvion Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. KAIKKI 2017 (n=513) (järjestys 'Espoo 2017' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Näkyminen medioissa Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Verotus Lupakäytännöt yritystoiminnassa Yritysneuvonta Kaavoitus yritystoiminnan kannalta n=kaikki vastaajat Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 3,70 3,57 3,44 3,42 3,21 3,20 3,14 3,03 2,94 2,92 2,92 ESPOO 2017 (n=301) KAIKKI 2017 (n=513) Helsinki (n=60) Vantaa (n=51) Ympäristökunnat yhteensä (n=101) Lähde: Kantar TNS Espoon yritystutkimus 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 59

Kyselyyn vastanneiden kuntalaisten tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen Espoossa vuoden 2015 tasolla Miten hyvin yritystoiminnan edistäminen on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Vastanneita 611, joista kantaa ottaneita 36 %. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 60

Hyvinvointi Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 61

Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: Väestö- ja perherakenne Espoon väkiluku oli vuoden 2018 alussa 279 044 asukasta. Väestö kasvoi 4 461 asukkaalla eli 1,6 prosenttia vuoden 2017 aikana. Espoon väestö on kaksinkertaistunut vuodesta 1981 ja viime vuosina väestö on kasvanut keskimäärin 4 500 asukkaan vuosivauhtia. Väestönlisäyksestä valtaosa on vieraskielistä. Viime vuosina syntyneiden enemmyys on kääntynyt laskuun ja kotimainen muuttovoitto on ylittänyt ulkomaisen muuttovoiton. Väestöstä yli puolet on työikäisiä 25 64-vuotiaita. Vieraskielisten osuus väestöstä painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin. Lasten (0 17-vuotiaiden) osuus väestöstä on Espoossa kuusikkokuntien suurin, kun taas 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on kuusikkokuntien pienin. Perheiden määrä kasvaa tasaisesti vuosittain, lapsettomien perheiden hieman lapsiperheitä voimakkaammin. Yleisin perhetyyppi Espoossa on aviopari ja lapsia. Yksinasuvien osuus asuntokunnista on Espoossa pienempi kuin koko maassa. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 62

Perheiden määrä kasvaa tasaisesti väestönkasvun myötä Vuodenvaihteessa 2016/2017 Espoossa oli 73 931 perhettä. Lapsettomia perheitä oli 31 574. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi 0 17-vuotias lapsi oli 34 521. Sellaisia perheitä, joissa kaikki lapset olivat täysi-ikäisiä oli 7 836. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 63

Espoossa oli 119 963 asuntokuntaa vuoden 2018 alussa Yhden hengen asuntokuntia oli 43 187 eli 36 prosenttia Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 64

Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: Koulutus, työ ja toimeentulo Yli puolella 30-64-vuotiaista espoolaisista on korkea-asteen tutkinto Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen kuusikkokunnista yleisintä Espoossa Hieman useampi nuori on koulutuksen ulkopuolella kuin maassa keskimäärin Työttömyyden tilanne helmikuussa 2018 Espoossa: 11 656 työtöntä työnhakijaa (vähennystä 9 % helmikuusta 2017, työttömyyden kasvu taittui lokakuussa 2016) Työttömyysaste oli 9,1 % (0,9 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) Tammi-huhtikuussa nuorten työttömyysaste oli 9,3 %, (1,1 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) Tammi-huhtikuussa ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli 22,2 % (1,9 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) Vuonna 2016 kuusikkokuntien korkeimmat mediaanitulot oli Espoossa Pienituloisuusaste Espoossa on noussut Perustoimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut Valtaosa on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseen Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 65

Yli puolella 30 64-vuotiaista espoolaisista on korkeakoulututkinto Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 66

Pääkaupunkiseudulla hieman useampi nuori on koulutuksen ulkopuolella kuin maassa keskimäärin Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 16 14 12 10 10,2 9,3 8,8 9,3 8 6 4 2 0 2013 2014 2015 2016 Koko maa 9,4 8,6 8,3 8,3 Espoo 10,2 9,3 8,8 9,3 Helsinki 12 11,2 10,5 10,3 Vantaa 14 12,5 12,2 12 Koko maa Espoo Helsinki Vantaa Lähde: THL, Sotkanet Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 67

Espoon työttömyysaste 8,2 % helmikuussa 2018 1,5 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin Kuuden suurimman kaupungin alhaisin Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 68

Nuorten työttömyysaste kääntyi laskuun v. 2016 ja laskusuunta jatkuu Vuosikeskiarvo v. 2017 oli 8,9 % (1,6 %-yksikköä vuodentakaista alhaisempi) Tammi-helmikuun 2018 keskiarvo oli 7,4 % (1,9 %-yksikköä vuodentakaista alhaisempi) Alle 25 v työttömien määrä on todellisuudessa pienentynyt tilastoja maltillisemmin. Syynä on se, että TEtoimisto käynnisti vuoden 2017 alussa asiakkaiden määräaikaishaastattelut. Niiden tuloksena työvoimahallinnon asiakasrekistereistä on poistettu mm. henkilöitä, jotka ovat jo aiemmin siirtyneet avoimille työmarkkinoille, oppilaitokseen tai eläkkeelle, mutta eivät ole ilmoittaneet muutoksesta TEtoimistolle. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 69

Helmikuun 2018 lopulla Espoossa ulkomaalaisten työttömyysaste 18,1 % pääkaupunkiseudun alhaisin 3,8 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin Ulkomaalainen = ulkomaan kansalainen Lähde: TEM Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 70

Helmikuun 2018 lopulla Espoossa 11 656 työtöntä työnhakijaa työttömien määrä laskenut v. 2016 lopulta lähtien naisia 46 %, miehiä 54 % Naisten osuus on kasvanut vuodesta 2014 lähtien, tosin kasvu on hidastunut vuodesta 2017 alkaen Lähde: TEM Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 71

Helmikuun 2018 lopulla Espoossa pitkäaikaistyöttömiä 4043 (1725 vähemmän kuin vuotta aiemmin) osuus työttömistä 35 % (7 %-yksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin) Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25 v työttömien määrä on todellisuudessa pienentynyt tilastoja maltillisemmin. Syynä on se, että TEtoimisto käynnisti vuoden 2017 alussa asiakkaiden määräaikaishaastattelut. Niiden tuloksena työvoimahallinnon asiakasrekistereistä on poistettu mm. henkilöitä, jotka ovat jo aiemmin siirtyneet avoimille työmarkkinoille, oppilaitokseen tai eläkkeelle, mutta eivät ole ilmoittaneet muutoksesta TEtoimistolle. Lähde: TEM Konserniesikunta, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 72

Pienituloisuusaste Espoossa on kääntynyt nousuun vuonna 2016 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 73

Perustoimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 74

Perustoimeentulotukea saaneiden vieraskielisten määrä sekä osuus ovat kasvaneet Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 75

Perustoimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut Perheitä 4500 4000 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet (%-osuus lapsiperheistä) 3986 (11,6 %) 3500 3306 (9,8 %) 3524 (10,4 %) 3000 Perustoimeentulotuki 2500 2177 2400 2283 Harkinnanvarainen toimeentulotuki 2000 1500 1000 500 0 2015 2016 2017 2017 = Kelasta perustoimeentulotukea saaneet Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 Lähde: Effica ja Kela 76

Alueet. Vertailtava tulos Neljä viidestä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 81 % vastaajista. Tyytyväisten osuus on kasvanut hiukan edellisestä kerrasta. Espoon keskuksessa ja Leppävaarassa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää. Huomaa väittämän suunta: samaa mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sam % os Espoo 2017, n=622 43 38 1 11 7 81 % Espoo 2015, n=605 40 37 1 14 6 78 % Espoo 2014, n=569 35 38 1 18 8 73 % Espoo 2013, n=628 37 36 1 16 10 72 % Espoo 2012, n=641 35 39 2 15 8 75 % Espoo 2011, n=668 34 40 1 16 8 75 % Leppävaara 2017, n=141 39 38 1 16 7 77 % Tapiola 2017, n=99 47 33 0 13 6 81 % Matinkylä-Olari 2017, n=118 47 38 0 8 7 85 % Espoonlahti 2017, n=138 46 38 1 7 7 85 % Espoon keskus 2017, n=119 38 39 3 12 9 76 % Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 (¹) 81 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 24.4.2018 77

Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: Asumisen tila Espoossa rakennetaan ennätysmäärä asuntoja: viime vuonna aloitettiin 4 095 uuden asunnon rakentaminen. Määrä on yli 500 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen asunnottomista yli puolet on pääkaupunkiseudulla. Väestönkasvusta huolimatta asunnottomien määrä ei ole kasvanut merkittävästi. Asunnottomuuden kasvua on pystytty ehkäisemään toteuttamalla asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa Yksinäisten maahanmuuttajataustaisten ja pitkäaikaisasunnottomien määrä väheni vuonna 2017 Kaupungin vuokra-asuntoa hakevien määrä pääkaupunkiseudun kunnissa on kasvanut viime vuodesta Keskimäärin 80 % kaupungin vuokra-asunnon hakijoista kuuluu yhden tai kahden hengen talouksiin Kaupungin vuokra-asunnon saa vuosittain keskimäärin 2 000 hakijataloutta Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 78

Suomen asunnottomista yli puolet on pääkaupunkiseudulla Koko maassa oli vuonna 2017 yli 7 100 asunnotonta, joista 3 500 Helsingissä. Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Asunnottomien osuus kasvoi Helsingin lisäksi myös Espoossa, Turussa ja Oulussa. Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset (ARA) Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 79

Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: Elinympäristö Matkustajien tyytyväisyys HSL-alueen joukkoliikenteeseen parantunut viimeisen vuoden aikana Espoolaisista 70% on tyytyväisiä julkisen liikenteen hoitoon Pyöräilyn suosio on kasvanut merkittävästi ja myös kävelyn suosio on lisääntynyt Liikenneolot jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta on espoolaisten vastaajien mielestä hoidettu hyvin ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuus on parantunut Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Tyytyväisyys ilman laatuun on parantunut viime vuosina Meluntorjuntaan tyytyväisten osuus kasvaa hitaasti Maankäytön suunnittelussa huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 80

Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Typpidioksidin vuosikeskiarvo µg/m 3 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Raja-arvo Leppävaara Luukki Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 81 Lähteet: HSY, Espoon ympäristökeskus

Pyöräilyn suosio on kasvanut merkittävästi ja myös kävelyn suosio on lisääntynyt Kestävien kulkutapojen liikennemäärän kasvu on ollut asukasmäärän kasvua suurempi: kävely keskustaalueilla on kasvanut 25 % ja keskusten välinen pyöräily 96 % laskentakohteissa. Lähde: Espoon liikennekatsaus 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 82

Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: Lähiympäristön turvallisuus Espoolaiset kokevat pääsääntöisesti hyväksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden Katuturvallisuusindeksin mukaan Espoo on kuusikkokunnista turvallisin. Indeksiluku hieman huonompi nyt kuin kahtena edellisenä vuotena. Rikoslakirikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt pienempänä kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Omaisuusrikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt tasaisena useita vuosia Pahoinpitelyrikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena. Lievää nousua viimeisten kolmen vuoden aikana. Määrä edelleen Kuusikko-kuntien pienin. Kotihälytysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena. Luvut ovat Kuusikko-kunnista selvästi alhaisimmat. Tieliikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt Espoossa viime vuosina. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä oli vuonna 2017 korkein kuuteen vuoteen. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 83

Vertailukunnat Espoon alueet Espoo Espoolaiset kokevat pääsääntöisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hyväksi Vastaajista 89 % piti yleistä järjestystä ja turvallisuutta Espoossa hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt kuusi prosenttiyksikköä. % vastaajista Espoo 2017, n=620 Espoo 2016, n=1265 Espoo 2015, n=606 Espoo 2014, n=564 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=1380 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=692 Espoo 2006, n=880 Espoo 2005, n=1731 Espoo 2003, n=950 Leppävaara 2017, n=142 Tapiola 2017, n=97 Matinkylä-Olari 2017, n=117 Espoonlahti 2017, n=137 Espoon keskus 2017, n=119 Helsinki 2016, n=1054 Lahti 2015, n=464 Oulu 2016, n=518 Turku 2016, n=581 Vantaa 2016, n=1040 VERTAILUKUNNAT, ka.=3,94 0 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 89 95 91 89 89 91 83 84 87 86 8892 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 93 87 88 87 90 86 89 89 82 87 6 5 232 7 9 2 7 5 2 7 10 7 96 77 5 7 7 53 8 63 4 7 6 9 3 8 6 4 6 4 10 45 86 4 13 9 84 K Keskia 4,0 4,1 4,1 4,0 4,0 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 4,0 4,0 4,0 4,1 3,9 4,0 3,8 3,9 4,0 3,8 3,9

Katuturvallisuusindeksissä on kolmen viimeisimmän vuoden osalta pientä laskua Espoossa on edelleen kuusikkokuntien paras katuturvallisuus 160,00 Katuturvallisuusindeksi: 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Oulu Lähde: Polstat Painokertoimella 10 - törkeä pahoinpitely, ryöstö, törkeä ryöstö Painokertoimella 5 - pahoinpitely, lievä pahoinpitely Painokertoimella 1 - rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesiliikennejuopumus - vahingonteko, törkeä vahingonteko, lievä vahingonteko Indeksi on muutosta ilmaiseva suhdeluku. Suhteellista arvoa verrataan jonkin vuoden koko maan suhteelliseen arvoon, joka on 100. Yleensä suurempi arvo eli yli 100 tarkoittaa parempaa arvoa kuin vertailuvuoden arvo. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ilmoitettujen rikosten ja asukasluvun avulla. Tietyt nimikkeet saavat painokertoimen. Asukasluku jaetaan painotetulla rikosmäärällä. Luku suhteutetaan tietyn vuoden koko maan arvoon Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 85

Hyvinvointitietoa ikäryhmittäin: Lapset, nuoret ja lapsiperheet Suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä Alakoululaisista tytöistä ja pojista 90 % on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä, nuoruusikäisistä 75 %. Nuoruusikäiset pojat ovat selvästi tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt. Yli 85 % lapsista ja nuorista kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöään. Vähintään yksi hyvä ystävä on lähes kaikilla alakoululaisilla (99,5 %) ja suurella osalla myös nuoruusikäisistä (90 %). Viikoittain harrastaa noin 90 % alakoululaisista ja yläkoululaisista, lukiolaisista 95 % ja ammattiin opiskelevista 80 %. Mielen hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa on huolenaiheita Koulukiusaamista kokee viikoittain 7 % alakoululaista ja 5 % yläkoululaisista. Toisella asteella koulukiusaaminen on selvästi vähäisempää. Syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla ulkonäön, kielen, uskonnon, sukupuolen, perheen tai vammaisuuden takia kokee yläkoululaisista noin joka neljäs, alakoululaisista joka viides ja toisen asteen opiskelijoita noin joka kymmenes. Viidesosa nuoruusikäisistä kokee oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Osuus on noussut erityisesti yläkoulussa ja lukiossa. Alakoululaisista noin joka kymmenes on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia lähiaikoina. Tyttöjen ahdistuneisuus on selvästi yleisempää kuin poikien kaikissa nuoruusikäisten ryhmissä. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 86

Nuorten tupakointi on vähentynyt ja raittius on lisääntynyt Nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Yläkoululaista ja lukiolaisista 3 % tupakoi päivittäin ja ammattiin opiskelevista 13 %. Nuuskaaminen on lisääntynyt ammattiin opiskelevilla. Pojat nuuskaavat selvästi yleisemmin kuin tytöt. Raittius on lisääntynyt selvästi sekä yläkoululaisilla että toisen asteen opiskelijoilla. Yläkoululaisista joka kymmenes ja toisen asteen opiskelijoista noin joka viides juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Säännöllinen humalajuominen on vähentynyt ammattiin opiskelevilla. Joka kymmenes yläkoululainen, joka viides lukiolainen ja joka neljäs ammattiin opiskeleva on kokeillut marihuanaa tai kannabista. Kiireellisten sijoitusten syinä on yhä useammin lasten ja nuorten päihteidenkäyttö. Palvelut hyvinvoinnin tukena Lasten ja nuorten palveluissa toimintaa on pyritty kehittämään ennaltaehkäisevään suuntaan. Opiskeluhuollon yhteisöllistä työtä ja lasten terapiapalveluiden ennaltaehkäisevää palvelua on lisätty. Perusopetuksessa 36 % vieraskielisistä lapsista saa tehostettua tukea, kun osuus suomenkielisistä lapsista on 6 %. Yleisesti lasten ja nuorten palveluissa on näkyvissä tuentarpeen kasvua. Esimerkiksi nuorisopoliklinikan, opiskeluhuollon ja lasten terapiapalvelujen asiakkaiden määrät ovat nousseet. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvussa. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 87

Yhä suurempi osa nuorista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 24.4.2018 88

Ylipaino on lisääntynyt nuoruusikäisten ikäryhmässä Ylipainoisuus, % Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 24.4.2018 89

Tyttöjen ahdistuneisuus on huomattavasti yleisempää kuin poikien Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana on kokenut 14 % yläkoululaisista, 12 % lukiolaisista ja 11 % ammattiin opiskelevista. Tyttöjen osuudet kaikissa näissä ryhmissä ovat selvästi suuremmat kuin poikien, esimerkiksi yläkoululaisissa 22 % vrt. pojat 6%. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana, % Lähde: Kouluterveyskysely 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 90

Yhä suurempi osa nuorista on raittiita. Joka kymmenes yläkoululainen ja joka neljäs ammattiin opiskeleva on kokeillut marihuanaa tai kannabista Ammatillinen oppilaitos Lukio 1. ja 2. vuosi Perusopetus 8. ja 9. lk Raittius, % 33,7 34,2 63,1 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 10,1 20,2 22,1 Kokeillut marihuanaa tai kannabista ainakin kerran, % 11,8 18,3 26,1 Nuuskaa päivittäin, % 4,7 4,0 11,0 Tupakoi päivittäin, % 2,5 3,2 12,9 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 0,0 20,0 40,0 60,0 24.4.2018 91

Suurin osa lapsista ja nuorista harrastaa säännöllisesti ja kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöään (perhe, suku, ystäväporukka, harrastusporukka) Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 92

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvaa Uudet sijoitukset v. 2011-2017 (lkm) 300 257 250 200 184 182 219 174 208 195 164 178 150 100 137 135 116 102 98 95 114 68 138 86 68 81 50 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Uudet huostaanotot Avohuollon sijoitukset Kiireelliset sijoitukset Lähde: Kuusikko-raportit 2011-2016 ja Effica 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 93

Hyvinvointitietoa ikäryhmittäin: Työikäiset Työikäisten terveydentila ja työkyky ovat keskimääräistä parempia Sairauspäivärahaa saaneiden määrä on vähentynyt, osuus on keskimääräistä pienempi Lääkekorvauksia saavien osuus keskimääräistä pienempi Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on vähentynyt, osuus on keskimääräistä pienempi Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus ei kuitenkaan ole pienentynyt vuosituhannen alkuun nähden Koettua hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavaa tietoa on saatavissa seuraavan kerran keväällä 2019. Aiemmat tiedot löytyvät vuoden 2017 Hyvinvointi-koosteesta. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 94

Sairauspäivärahaa saaneiden määrä on vähentynyt Osuus pienempi kuin maassa ja kuusikkokunnissa keskimäärin 140 Sairauspäivärahaa saaneet 25-64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 120 100 80 60 73 83 79 84 85 86 84 85 80 77 77 75 72 72 70 65 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 40 Vantaa 20 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Tilastot sairauspäivärahasta (Kela) 24.4.2018 95

Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on pienentynyt viime vuosina samoin kuin muissa kuusikkokunnissa ja koko maassa Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 -vuotiaat, % vastaavankäisestä väestöstä 10 9 8 7 Koko maa 6 Espoo 5 4 4,9 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 4,6 4,7 4,6 4,6 4,5 4,3 4,1 4 3,8 3,7 3,6 Helsinki Oulu Tampere Turku 3 Vantaa 2 1 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 Lähde: Eläketilastot (ETK) 96

Elinolot Hyvinvointitietoa ikäryhmittäin: Ikäihmiset Suuri osa ikäihmisistä elää itsenäistä ja aktiivista elämää. Vain pieni osa tarvitsee varsinaisia vanhuspalveluja. Yksinasuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus on Espoossa pienempi kuin Kuusikko-kunnissa 75 vuotta täyttäneiden kotona asuminen on Espoossa hieman keskimääräistä yleisempää 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus on kuusikkokuntia vähäisempää Terveydentila ja toimintakyky Ikäihmisten hyvinvointi on ollut useiden osoittimien osalta parempi kuin kuusikkokunnissa tai maassa keskimäärin. Tiedot löytyvät vuoden 2017 Hyvinvointi-koosteesta. Seuraavan kerran koettua hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavaa tietoa on saatavissa keväällä 2019. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 97

Espoossa kotona asuu hieman keskimääräistä useampi 75 vuotta täyttänyt 94 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 92 90 90,8 89,4 90,6 91,6 92 91,1 90,7 91,9 92,3 Koko maa Espoo 88 Helsinki Oulu Tampere 86 Turku Vantaa 84 82 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit (THL) Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 98

65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kuusikkokuntia vähäisempää Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä / 100 000 vastaavanikäistä Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 4009 3004 3985 3469 3731 4169 3505 2016 2015 2014 2013 2012 2011 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Tilastokeskus, kuolleiden tilasto 24.4.2018 99

Hyvinvointitietoa koskien kaikkia ikäryhmiä: Kuolleisuus kuusikkokuntia vähäisempää Kuolleisuus / 100 000 asukasta Koko maa Espoo 0 200 400 600 800 1000 1200 530,9 981,3 Helsinki Oulu Tampere 632,5 812,1 831,5 2016 2015 2014 2013 2012 2011 Turku 979,9 Vantaa 642,5 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 100 Lähde: Kuolleiden tilasto (Tilastokeskus)

Hyvinvointitietoa koskien kaikkia ikäryhmiä: Sairastavuus kuusikkokuntia vähäisempää Espoo Vantaa Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 75,9 88,4 Turku Tampere Oulu 98,1 96,7 107,9 2016 2015 2014 2013 2012 2011 Helsinki 89,2 0 20 40 60 80 100 120 Lähde: Kelan tilastot Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 101

Ekologisesti kestävä kehitys Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 102

Kasvihuonekaasupäästöt laskevat edelleen, kokonaispäästöissä vuoden 1990 lähtötaso lähes saavutettu vaikka asukkaita 100 000 lisää Kasvihuonekaasupäästöt Espoossa, 1 000 tonnia CO 2 -ekv 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaukolämpö 200 0 1990 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: HSY Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 103

Nimellisteho (kw) Nimellisteho kw Aurinkosähkön tuotanto kasvaa 3000 2500 2000 1500 1000 Verkkoon liitetty tuotanto Espoon alueella 500 Kaupungin oma tuotanto 350 300 250 200 150 100 50 0 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Caruna ja Espoon kaupunki 24.4.2018 104

Espoolaiset investoivat maalämpöön 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2 017 poratut kaivot yhteensä kpl 806 1372 1768 2093 2482 2700 3273 3430 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 105

Euroopan kestävin kaupunki pärjää luonnolla ja ympäristönsuojelulla* Luonto ja vedet Espoossa on paljon ja laadukkaita viheralueita sekä laajat, arvokkaat Natura 2000- alueet. Runsas järvien ja jokien määrä nostaa Espoon sijoitusta. Tulvariskit ovat pieniä ja läpäisemätöntä pintaa on vähän. Ympäristönsuojelu Pienhiukkaspäästöt ovat alhaiset ja ilman laatu on hyvä. Liikenteen melu on hallinnassa. Pyöräteitä on paljon. Maaperä ja pohjavedet ovat hyvässä kunnossa. Jätehuolto ja vesihuolto toimivat. *Espoo on kahdesti arvioitu Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi hollantilaisen Telos-tutkimuslaitoksen tekemässä selvityksessä. Espoon vahvuutena on erityisesti hyvin hoidetut ympäristöasiat. 2016: Towards Sustainable EU Cities, A quantitative benchmark study of 114 European and 31 Dutch cities 2017: Benchmarking Sustainability performance of Espoo with selected EU cities. 2018: Tulokset ovat käytettävissä kesäkuussa 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 106

Kaupungin talouden toimintaympäristö Tilinpäätös 2017 Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 107

Verotulojen rakenne ja kehitys Kunnallisvero 1 236,9 (TA 1 185) M muutos 0,9 % Yhteisövero 137,2 (TA 121,8) M muutos 13,7 % Kiinteistövero 116,2 (TA 114) M muutos 16,5 % Yhteensä 1 490,3 (TA 1 420,9)M muutos 2,9 %, ylitys 69 ME: suhdannekäänne, oikaisutilitykset ja yhteisöveron Kahon2 tilitys Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 108

1 000 euroa Rahastot kirjanpitoarvo 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Elinkeino ja työll. Vahinkorahasto Investointirahasto Peruspalvelujen keh.r. PP+maanh. rah. Rahastojen kirjanpidollinen tulos oli 38,6 milj. euroa ja talousarvioon oli budjetoitu 15,2 M. Rahastot tuottivat vuonna 2017 yhteensä 45,7 M. Tuotto PMIR osalta 7%. Rahastoja ei purettu vuonna 2017 Tuotot eivät ole vuoden aikana käytettävissä, vaan ne kertyvät rahastoon. Sieltä ne ovat jatkossa valtuuston päätöksellä käytettävissä rahastojen sääntöjen mukaisesti Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 109

Toimintakulut tiliryhmittäin Milj. euroa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Tarvikkeet Avustukset Muut kulut yht. sis. ulkoiset kulut Vertailukelpoinen kasvu (toimeentulotuen siirto, valmistus omaan käyttöön kirjaustavan muutos ja Kiky huomioiden) kasvu edelliseen vuoteen 3,1 % Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 110

Arvioitu konsernilainojen kehitys (metron kustannusnousu huomioiden) MEUR 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP TPE 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2016 2017 Kaupungin lainakanta Konsernilainat (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) Lainamäärä kasvaa 3,5 mrd euroon valtuustokauden lopulla. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 111

Konsernin lainakanta 2017 eur/asukas Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 112

Konsernin keskeiset tunnusluvut 2017 2016 Toimintakate -1 251-1 254 parantunut Toimintatuotot/kulut 44,7 44 Vuosikate/ poistot % 119,2 125 heikentynyt Tilikauden tulos 52,5 73,6 heikentynyt Omavaraisuusaste % 40,9 42 heikko, hyvä +70 % Suhteellinen velkaantuneisuus% * 147,3 140,3 heikentynyt Lainanhoitokate** 2,0 1,9 tyydyttävä 1-2 Investointien tulorahoitus% 56,2 42,7 Lainakanta eur/as 12 280 11 608 heikentynyt * Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. ** Lainanhoitokate kertoo kunnan/konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 113

Kaupungin henkilöstö Kuvasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 114

Henkilöstömäärä- ja rakennemittarit 2013-2017 (1) Kaupungin henkilöstömäärän kehitys v. 2013-2017 (lkm, tilanne 31.12.) Espoolaisia yhtä kaupungin työntekijää kohden v. 2013-2017 (lkm) 15000 14000 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 13970 14004 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 22,00 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 15000 14000 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 Henkilötyövuosien määrän kehitys v. 2013-2017 (lkm) 11104 11035 5000 0,00 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 115 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Maahanmuuttajataustaisten osuus henkilöstöstä v. 2013-2017 (%) 5,1 5,9

Henkilöstömäärä- ja rakennemittarit 2013-2017 (2) henkilöä 2200 Henkilöstön ikärakenne 31.12.2017 henkilöä 6000 Henkilöstön palvelusaika 31.12.2017 1700 1200 700 65 258 1031 344 1294 342 1432 386 1623 399 422 1493 1560 390 1372 222 930 26 5000 4000 3000 2000 1041 4469 527 394 Naiset Miehet 308 200-300 77 338 <25 v. 25-29 v. 30-34 v. 35-39 v. 40-44 v. 45-49 v. 50-54 v. 55-59 v. 60-64 v. >65 v. Naiset Miehet 1000 0 2073 145 1445 1189 552 201 675 238 747 alle 5v. 5-9 v. 10-14 v. 15-19 v. 20-24 v. 25-29 v. yli 30 v. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus v. 2013-2017 (%) Koko- ja osa-aikaiset sekä sivutoimiset palvelussuhteet 31.12.2017 7,00 78 6,00 1 371 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Koko lähtövaihtuvuus Eläkkeelle siirtyneiden osuus 12 633 Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset 0,00 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 24.4.2018 116

Riittävän lukutaidon tason saavuttaneiden osuus laski hieman kaikkien osalta kuitenkin parannusta S2-oppilaissa *ALLU on suomenkielisessä perusopetuksessa käytetty 2. ja 4. luokan luetun ymmärtämisen ja teknisen lukutaidon tasoa mittaava standardoitu lukutesti *Suomea toisena kielenä opiskelevat maahanmuuttajataustaiset oppilaat 24.4.2018 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Lähde: Suomenkielinen opetustoimi 117