Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys

Transkriptio

1 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Sivistystoimen palvelut: perusopetus, lukiot, varhaiskasvatus Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Sivistystoimi

2 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Terveydenhuolto Vanhuspalvelut Lastensuojelu Toimeentulotuki Espoo yritysten toimintaympäristönä Palvelutyytyväisyys Arjen ongelmat Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Lukiot Ruotsinkieliset sivistyspalvelut Kulttuuri, liikunta ja nuorisopalvelut

3 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Sisällysluetteloon

4 Keskeisiä ilmiöitä Suurten kaupunkien terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla, eniten kustannukset nousivat Espoossa Espoon ja Vantaan terveydenhuollon kustannukset olivat suurista kaupungeista alhaisimmat vuonna 2017, Helsingin kustannukset lähellä mediaania Espoossa oli vuonna 2017 suurista kaupungeista korkeimmat yksityisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti Kaikissa kuusikkokunnissa perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaita oli alle puolet väestöstä Turussa kuusikkokunnista eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä asukasta kohti, Oulussa vähiten Helsingissä ja Espoossa kuusikkokuntien alhaisimmat perusterveydenhuollon avohoidon (pl. suun terveydenhuolto) käyttökustannukset vuonna 2017 Espoossa kuusikkokunnista vähiten somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä vuonna 2017 ja alhaisimmat erikoissairaanhoidon käyttökustannukset vuonna 2017 Espoossa kuusikkokuntien alhaisimmat suun terveydenhuollon käyttökustannukset vuonna

5 Keskeisiä ilmiöitä Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus Espoossa kuusikkokuntien matalin ja palvelujen kustannukset toiseksi matalimmat Sekä säännöllisessä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä Espoossa kuusikkokuntien pienin Lastensuojelun asiakkuudet pääosin vähentyneet kuusikkokunnissa, Espoossa osuus saman ikäisestä väestöstä kasvoi hiukan, mutta on yhä kaikkein pienin Espoossa kuusikkokuntien pienin ja Vantaalla suurin osuus lastensuojelun avohuollon 0-17 vuotiaita asiakkaita (vastaavanikäisestä väestöstä) vuonna 2017, kokonaiskustannuksissa vuotiasta asukasta kohden suuria eroja kuusikkokuntien välillä Vantaalla ja Tampereella kuusikkokuntien suurimmat prosenttiosuudet toimeentulotukea saaneita henkilöitä vuonna 2017 Vuodessa kuukautta toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus vuoden aikana tukea saaneista kotitalouksista kuusikkokuntien suurin Helsingissä ja Vantaalla

6 Palvelutyytyväisyys Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on Kuntapalvelututkimuksen mukaan vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi Pitkällä aikavälillä tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt ja tyytyväisyyserot alueiden välillä ovat tasoittuneet Parhaimmin hoidettuina pidettiin juomavettä, asuinalueiden turvallisuutta, yleistä järjestystä ja turvallisuutta, ulkoilualueita ja puistoja sekä kirjastopalveluita. Myös koulut ja liikenneolot saivat hyviä arvioita Tyytyväisyys terveyskeskusten lääkäripalveluihin ja hammaslääkäripalveluihin pysyi hyvällä tasolla ja tyytyväisyys sairaalapalveluihin lisääntyi Tyytyväisyys koulupalveluihin pysyi hyvänä Tyytyväisyys joukkoliikenteeseen ja yritystoiminnan edistämiseen on kuitenkin laskenut

7 Arjen ongelmat 26 % Kuntapalvelututkimuksen kyselyyn vastanneista kokee oman tai perheenjäsenen sairauden vaikeuttavan jokapäiväistä arkielämästä selviytymistä Lähes neljäsosa Espoolaisista kokee kiireen ja ajan puutteen ongelmallisena joko itselleen tai jollekin perheenjäsenelleen Liian suuri työmäärä vaikeuttaa elämää 23 %:lla vastanneista tai heidän läheisistään Seuraavaksi eniten vastaajien tai heidän läheistensä elämää vaikeuttavat taloudelliset ongelmat (15 %), työttömyys (14 %) ja asumiseen liittyvät ongelmat (12 %) Moniin arjen ongelmiin ei haeta apua, vaan niistä yritetään selvitä itse. Tällaisia olivat tyypillisesti esimerkiksi ajankäytön ongelmat, ongelmat työn hallinnassa, yksinäisyys ja taloudelliset ongelmat

8 Vertailukaupungit Alueet Espoo Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Espoo, 2018 (n=644) Espoo, 2016 (n=1265) Espoo, 2012 (n=646) Espoo, 2005 (n=993) Espoo, 2001 (n=1997) Leppävaara, 2017 (n=142) Tapiola, 2017 (n=99) Matinkylä-Olari, 2017 (n=118) Espoonlahti, 2017 (n=138) Espoon keskus, 2017 (n=120) Helsinki, 2016 Lahti, 2015 Oulu, 2018 Turku, 2018 Vantaa, 2016 Keskiarvo 3,76 3,76 3,59 3,55 3,47 3,80 3,77 3,76 3,78 3,70 3,73 3,55 3,47 3,65 3,56 3,59 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

9 Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin pysynyt hyvällä tasolla 5 Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. 4,5 4 3,5 3 3,47 3,61 3,55 3,59 3,51 3,57 3,56 3,60 3,59 3,64 3,70 3,81 3,76 3,78 3,76 Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. 2,5 2 1, Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

10 Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt ja tyytyväisyyserot alueiden välillä ovat tasoittuneet Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. Leppävaara 2018, n= , n= , n= n , n= , n= , n=184 Tapiola 2018, n= , n= , n= n , n= , n= , n=135 Matinkylä-Olari 2018, n= , n= , n= n , n= , n= , n=113 Espoonlahti 2018, n= , n= , n= n , n= , n= , n=153 Espoon keskus 2018, n= , n= , n= n , n= , n= , n=143 3,77 3,80 3,86 3,81 3,67 3,8 3,77 3,76 3,76 3,76 3,74 3,76 3,71 3,82 3,60 3,78 3,78 3,73 3,80 3,78 3,71 3,70 3,73 3,76 3, Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

11 Terveydenhuolto - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys Sisällysluetteloon Strategiayksikkö

12 Vuonna 2017 Suurten kaupunkien terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla Eniten kustannukset kasvoivat Espoossa Suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa) väliset erot terveydenhuollon kustannuksissa jatkoivat kasvuaan. Vuonna 2017 kustannuksiltaan suurimman ja pienimmän kaupungin välinen ero oli 345 /asukas, kun se vuonna 2016 oli 318 /asukas. Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 Vertailukuntien joukossa Espoon ikävakioidut kokonaiskustannukset olivat toiseksi pienimmät eli 4,7 % mediaanikustannuksia matalammat. Ne kuitenkin kasvoivat edellisvuodesta 1,6 %, mikä vuoden 2017 rahassa on 3,3 %

13 Espoon ja Vantaan terveydenhuollon kustannukset suurista kaupungeista alhaisimmat vuonna 2017, Helsingin kustannukset lähellä mediaania Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas vuonna 2017 Suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa) joukossa Espoon ikävakioidut kokonaiskustannukset olivat vuonna 2017 toiseksi pienimmät. Vuonna 2017 Espoossa terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset asukasta kohden nousivat vuodesta Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna

14 Espoossa vuonna 2017 suurista kaupungeista korkeimmat yksityisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti Suurten kaupunkien Kelan korvaaman yksityisen terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas Espoo Helsinki Turku Vantaa Tampere Pori Oulu Kouvola Jyväskylä Kuopio Kaikki Mediaani Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna

15 Espoon ikävakioidut terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset 4,7 % mediaania matalammat vuonna 2016 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen terveydenhuollon kustannusten prosentuaalinen ero vertailukuntien mediaaniin, Espoo Vertailukunnat: Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Euroissa kustannukset Espoossa olivat 30,0 milj. mediaanikustannuksia pienemmät (v ,1 milj.). Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna

16 Kaikissa kuusikkokunnissa perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaita alle puolet väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % väestöstä Espoo 42,1 Helsinki 44,2 Oulu 40,4 Tampere 44,5 Turku 46,9 Vantaa 44,0 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet

17 Turussa kuusikkokunnista eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä asukasta kohti Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit asukasta kohti vuonna ,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 Espoo 0,9 Helsinki 1,0 Oulu 0,8 Tampere 1,0 Turku 1,1 Vantaa 1,0 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet

18 Helsingissä ja Espoossa kuusikkokuntien alhaisimmat perusterveydenhuollon avohoidon (pl. suun terveydenhuolto) käyttökustannukset vuonna 2017 Perusterveydenhuollon avohoidon (pl. suun terveydenhuolto) käyttökustannukset /asukas vuonna Espoo 325 Helsinki 290 Oulu 336 Tampere 335 Turku 339 Vantaa 344 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet

19 Espoolaisten vastaajien tyytyväisyys terveyskeskuksen lääkäripalveluihin on säilynyt ennallaan Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

20 Espoossa vähiten somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä vuonna 2017 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät asukasta kohti vuonna ,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 Espoo 0,33 Helsinki 0,46 Oulu 0,42 Tampere 1,05 Turku 0,74 Vantaa 0,39 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet

21 Espoossa kuusikkokuntien alhaisimmat erikoissairaanhoidon käyttökustannukset vuonna 2017 Erikoissairaanhoidon käyttökustannukset /asukas vuonna Espoo 1003 Helsinki 1140 Oulu 1284 Tampere 1513 Turku 1339 Vantaa 1060 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet

22 Espoolaisista kantaa ottaneista 91 % oli sitä mieltä, että sairaalapalvelut on hoidettu hyvin Miten hyvin sairaalapalvelut on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

23 Espoossa kuusikkokuntien alhaisimmat suun terveydenhuollon käyttökustannukset vuonna 2017 Suun terveydenhuollon käyttökustannukset /asukas vuonna Espoo 98 Helsinki 101 Oulu 121 Tampere 102 Turku 105 Vantaa 104 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet

24 Hammaslääkäripalveluista mielipiteensä ilmaisseiden Espoolaisten tyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla Miten hyvin kunnan hammaslääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

25 Vanhuspalvelut - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys Sisällysluetteloon Strategiayksikkö

26 Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus Espoossa kuusikkokuntien matalin Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä joulukuussa 2017 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu

27 Säännöllisessä kotihoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä kuusikkokunnissa pienin Espoossa ja suurin Oulussa Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 v. täyttäneet 2017, % vastaavanikäisestä väestöstä Espoo 6,8 Helsinki 12,0 Oulu 12,5 Tampere 11,9 Turku 12,3 Vantaa 8,7 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,

28 Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä Espoossa kuusikkokuntien pienin Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 v. täyttäneet 2017, % vastaavanikäisestä väestöstä Espoo 6,6 0,5 Helsinki 6,0 2,0 Oulu 6,8 1,9 Tampere 6,2 2,6 Turku 7,0 2,9 Vantaa 7,4 0,8 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien kokonaisprosenttilukua varten laskettava yhteen sekä tehostetun palveluasumisen että laitoshoidon prosentit. Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet

29 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Espoossa kuusikkokuntien toiseksi matalimmat 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavan ikäistä asukasta kohti 2017 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu

30 Vanhusten kotihoidosta mielipiteensä ilmaisseet espoolaiset arvioivat sen paremmaksi kuin vertailukuntien asukkaat, mutta tyytyväisyys on laskenut Miten hyvin vanhusten kotihoito on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

31 Lastensuojelu - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys Sisällysluetteloon Strategiayksikkö

32 Espoossa kuusikkokuntien pienin ja Vantaalla suurin osuus lastensuojelun avohuollon 0-17 vuotiaita asiakkaita (vastaavanikäisestä väestöstä) vuonna 2017 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat, 0-17-vuotiaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Espoo 3,8 Helsinki 4,7 Oulu 4,3 Tampere 4,4 Turku 5,3 Vantaa 7,6 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet

33 Lastensuojelun asiakkuudet pääosin vähentyneet kuusikkokunnissa, Espoossa osuus saman ikäisestä väestöstä kasvoi hiukan, mutta on yhä kaikkein pienin Lastensuojelun vuotiaiden asiakkaiden osuus saman ikäisestä väestöstä Lastensuojelun asiakkuuden määritelmä muuttui , mistä johtuen avohuollon ja samalla koko lastensuojelun asiakasmäärä väheni. Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna

34 Lastensuojelun kokonaiskustannuksissa vuotiasta asukasta kohden suuria eroja kuusikkokuntien välillä Lastensuojelun kokonaiskustannukset vuotiasta asukasta kohden vuosina Korotettu vuoden 2017 arvoon julkisten menojen hintaindeksillä sosiaalitoimelle. Lastensuojelun asiakkuuden määritelmä muuttui , mistä johtuen avohuollon ja samalla koko lastensuojelun asiakasmäärä väheni. Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna

35 Toimeentulotuki - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys Sisällysluetteloon Strategiayksikkö

36 Vantaalla ja Tampereella kuusikkokuntien suurimmat prosenttiosuudet toimeentulotukea saaneita henkilöitä vuonna 2017 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista, ,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Espoo 9,9 Helsinki 12,3 Oulu 8,8 Tampere 12,6 Turku 10,1 Vantaa 14,3 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet

37 Vuodessa kuukautta toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus vuoden aikana tukea saaneista kotitalouksista kuusikkokuntien suurin Helsingissä ja Vantaalla Vuodessa kuukautta toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus kaikista vuoden aikana tukea saaneista kotitalouksista vuosina Lähde: Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2016 (v tiedot valmistuvat kesällä 2019)

38 Espoo yritysten toimintaympäristönä Sisällysluetteloon Strategiayksikkö

39 Mielikuva Espoon yritysilmastosta säilynyt positiivisena vuonna 2018, 60 % espoolaisista vastanneista yrityksistä arvioi kaupungin yritysilmaston vähintään hyväksi Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Miten arvioisitte Espoon kaupungin yritysilmastoa? Arvioikaa asteikolla, missä 1 on erittäin huono, 5 erittäin hyvä, ja muut numerot siltä väliltä. ESPOO 2018 (n=310) ESPOO 2018 (n=310) 0% 50% 100% ka. 1 3,57 Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. ESPOO 2017 (n=301) ESPOO 2016 (n=310) ESPOO 2015 (n=298) ,62 3,53 3,50 Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. ESPOO 2014 (n=311) ,56 n=kaikki vastaajat 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono Lähde: Kantar TNS, Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus

40 Helsinkiläisten, vantaalaisten ja ympäristökuntien yritysten mielikuva Espoon yritysilmastosta oli vuonna 2017 jotakuinkin ennallaan Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. Helsingissä ja ympäristökunnissa Espoon saamat huono tai erittäin huono -arviot ovat lisääntyneet jonkin verran vuodesta Millainen mielikuva Teillä on Espoon kaupungin yritysilmastosta? 0% 50% 100% ka. 2017: KAIKKI 2017 (n=212) , : KAIKKI 2015 (n=212) , : KAIKKI 2014 (n=203) , : ESPOO 2017 (n=301) , : ESPOO 2015 (n=298) , : ESPOO 2014 (n=311) , : Helsinki (n=60) , : Helsinki (n=58) , : Helsinki (n=46) , : Vantaa (n=51) , : Vantaa (n=54) , : Vantaa (n=44) , : Ympäristökunnat yhteensä (n=101) , : Ympäristökunnat yhteensä (n=100) 2014: Ympäristökunnat yhteensä (n=103) ,50 3,67 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono Lähde: Kantar TNS Espoon yritystutkimus

41 Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Espoossa yritykset ovat tyytyväisimpiä toimitilojen saatavuuteen, liikenneyhteyksiin ja alihankkijoiden ja osatoimittajien saatavuuteen. Tyytymättömimpiä ollaan yritysneuvontaan, julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen sekä kaavoitukseen. Sopivan työvoiman saatavuus on ongelma lähes kolmannekselle yrityksistä. Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2018 (n=310) (järjestys 'Espoo 2018' keskiarvon mukaan) 0% 50% 100% ka. Toimitilojen saatavuus ,69 Liikenne ja yhteydet Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Espoon näkyminen medioissa ,44 3,37 3,19 Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. Verotus Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus ,17 3,06 Noin puolet vastanneista arvioi yritystoiminnan edellytykset kokonaisuudessaan hyviksi tai erittäin hyviksi. Lupakäytännöt yritystoiminnassa Kaavoitus yritystoiminnan kannalta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen n=kaikki vastaajat Yritysneuvonta , ,90 2, ,86 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono Lähde: Kantar TNS, Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus

42 Espoossa yritysneuvonta saa heikon arvion, sopivan työvoiman saatavuus ja alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus ovat heikentyneet Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. ESPOO 2018 (n=310) (järjestys 'Espoo 2018' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Liikenne ja yhteydet Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Espoon näkyminen medioissa 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Verotus Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Lupakäytännöt yritystoiminnassa Kaavoitus yritystoiminnan kannalta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen Yritysneuvonta 3,69 3,44 3,37 3,19 3,17 3,06 3,00 2,90 2,87 2,86 2,82 2,95 2,86 3,06 3,06 3,30 3,21 3,14 3,413,20 3,03 2,92 2,92 3,44 2,94 3,67 3,78 3,42 3,57 3,70 Heikentynyt Heikentynyt n=kaikki vastaajat ESPOO 2018 (n=310) ESPOO 2017 (n=301) ESPOO 2016 (n=310) Lähde: Kantar TNS, Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus

43 Eniten Länsimetron valmistumisesta ovat hyötyneet henkilömäärältään suurimmat yritykset, joista 42 % arvioi vaikutuksen myönteiseksi Kuinka myönteinen tai kielteinen vaikutus Länsimetron valmistumisella on ollut yrityksellenne? ESPOO 2018 (n=310) 0% 50% 100% ka. ESPOO 2018 (n=310) ,31 TOIMIALA: Teollisuus (n=32) Tukkukauppa (n=62) Vähittäis- ja erikoiskauppa (n=18) n=kaikki vastaajat Asiantuntija ym. (n=92) Muut palvelut (n=82) Rakentaminen (n=24) YRITYKSEN KOKO: Yksinyrittäjät (n=56) 2-9 henkilöä (n=56) henkilöä (n=129) 50+ henkilöä (n=69) Erittäin myönteinen (5) Melko myönteinen (4) Ei myönteinen eikä kielteinen (3) Ei osaa sanoa Melko kielteinen (2) Erittäin kielteinen (1) ,31 3,10 3, ,50 3,23 3,36 3,16 3,04 3,23 3,

44 Kyselyyn vastanneiden kuntalaisten tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen Espoossa vuoden 2015 tasolla Miten hyvin yritystoiminnan edistäminen on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

45 Palvelutyytyväisyys Sisällysluetteloon

46 Vertailukaupungit Alueet Espoo Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Espoo, 2018 (n=644) Espoo, 2016 (n=1265) Espoo, 2012 (n=646) Espoo, 2005 (n=993) Espoo, 2001 (n=1997) Leppävaara, 2017 (n=142) Tapiola, 2017 (n=99) Matinkylä-Olari, 2017 (n=118) Espoonlahti, 2017 (n=138) Espoon keskus, 2017 (n=120) Helsinki, 2016 Lahti, 2015 Oulu, 2018 Turku, 2018 Vantaa, 2016 Keskiarvo 3,76 3,76 3,59 3,55 3,47 3,80 3,77 3,76 3,78 3,70 3,73 3,55 3,47 3,65 3,56 3,59 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

47 Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on laskenut kaksi prosenttiyksikköä. Tyytyväisten osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea, joskin Helsingissä tyytyväisyys on suurempaa. En osaa sanoa vastausten määrä on suuri. Kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksia hyvinä ja huonoina pitäneiden osuudet lähes saman suuruiset Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

48 Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on laskenut yhden prosenttiyksikön. Kysymyksestä ei ole vertailutietoa muista kaupungeista. En osaa sanoa vastausten määrä on suuri. Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien uhkien torjuntaan ollaan Espoossa useammin tyytyväisiä kuin tyytymättömiä Miten hyvin ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien uhkien torjunta on hoidettu asuinkunnassa? Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

49 Espoolaisten vastaajien tyytyväisyys terveyskeskuksen lääkäripalveluihin on säilynyt ennallaan Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

50 Espoolaisista kantaa ottaneista 91 % oli sitä mieltä, että sairaalapalvelut on hoidettu hyvin Miten hyvin sairaalapalvelut on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

51 Hammaslääkäripalveluista mielipiteensä ilmaisseiden Espoolaisten tyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla Miten hyvin kunnan hammaslääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

52 Vanhusten kotihoidosta mielipiteensä ilmaisseet espoolaiset arvioivat sen paremmaksi kuin vertailukuntien asukkaat, mutta tyytyväisyys on laskenut Miten hyvin vanhusten kotihoito on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

53 Espoossa asiasta mielipiteensä ilmaisseet tyytymättömämpiä julkiseen liikenteeseen kuin vertailukaupungeissa keskimäärin Miten hyvin julkinen liikenne on hoidettu asuinkunnassa Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %

54 Vertailukunnat Espoon alueet Espoo Espoolaiset kokevat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden useimmin hyväksi Vastaajista 89 % piti yleistä järjestystä ja turvallisuutta Espoossa hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt kuusi prosenttiyksikköä. % vastaajista Espoo 2017, n=620 Espoo 2016, n=1265 Espoo 2015, n=606 Espoo 2014, n=564 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=1380 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=692 Espoo 2006, n=880 Espoo 2005, n=1731 Espoo 2003, n=950 Leppävaara 2017, n=142 Tapiola 2017, n=97 Matinkylä-Olari 2017, n=117 Espoonlahti 2017, n=137 Espoon keskus 2017, n=119 Helsinki 2016, n=1054 Lahti 2015, n=464 Oulu 2016, n=518 Turku 2016, n=581 Vantaa 2016, n=1040 VERTAILUKUNNAT, ka.=3,94 0 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset K Keskia 4,0 4,1 4,1 4,0 4,0 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 4,0 4,0 4,0 4,1 3,9 4,0 3,8 3,9 4,0 3,8 3,9

55 Vertailukunnat Espoon alueet Espoo Tyytyväisten osuus on hiukan pienempi kuin vuonna Matinkylä-Olarin alueella tyytyväisyys oli pienintä ja Tapiolassa suurinta. Espoolaiset kokevat, että oman asuinalueen turvallisuutta hoidetaan hyvin Miten hyvin asuinalueen turvallisuus on hoidettu asuinkunnassa? % vastaajista Espoo 2017, n=619 Espoo 2016, kysymys ei mukana Espoo 2015, n=605 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=1381 Espoo 2011, n=665 Espoo 2010, n=693 Espoo 2006, n=880 Espoo 2005, n=1735 Espoo 2003, n=946 Leppävaara 2017, n=141 Tapiola 2017, n=97 Matinkylä-Olari 2017, n=118 Espoonlahti 2017, n=137 Espoon keskus 2017, n=118 Helsinki 2012, n=1549 Lahti 2015, n=464 Oulu 2012, n=420 Turku 2012, n=569 Vantaa 2012, n= VERTAILUKUNNAT, ka.=4,07 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset Kesk Keskiarvo 4,15 4,27 4,20 4,13 4,15 4,05 4,07 4,10 4,11 4,11 4,13 4,23 4,10 4,15 4,13 4,00 4,13 4,07 4,06 4,09 4,07

56 Väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämistä positiivisesti arvioineiden osuus on laskenut Miten hyvin väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistäminen on hoidettu asuinkunnassa? Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt viisi prosenttiyksikköä Asiasta ei ole vertailutietoa muista kaupungeista En osaa sanoa -vastausten määrä on suuri Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

57 Alueelliset erot tyytyväisyydessä päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisyyn suuria Miten hyvin päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisy on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Vastaajia 630, joista kantaa ottaneita 37%. (Espoo ) Tyytyväisyys on pienintä Espoon keskuksessa Asiasta ei ole vertailutietoa muista kaupungeista En osaa sanoa -vastausten määrä on suuri (Espoo ) Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2019 Asukastyytyväisyystulokset

58 Alueelliset erot vastauksissa ovat selkeitä, arviot huonoimmat Espoon keskuksessa Syrjäytymisen estämisen hoidon huonoksi arvioineiden vastaajien osuus kuusi prosenttiyksikköä suurempi kuin sen hyväksi arvioineiden, osuus laski vuodesta 2017 Miten hyvin syrjäytymisen estäminen on hoidettu asuinkunnassa? Asiasta ei ole vertailutietoa muista kaupungeista En osaa sanoa -vastausten määrä on suuri Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

59 Vastanneista 45 % pitää koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja palotapaturmien ehkäisyä hyvin hoidettuna Miten hyvin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja palotapaturmien ehkäisy on hoidettu asuinkunnassa? Asiasta ei ole vertailutietoa muista kaupungeista En osaa sanoa -vastausten määrä on suuri ja asiaa huonosti hoidettuna pitävien määrä on pieni Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

60 Arjen ongelmat Sisällysluetteloon

61 Arjen ongelmina useimmin sairaudet, aikapula, liian suuri työmäärä tai taloudelliset ongelmat Moniin näistä ei haeta apua vaan ongelmista yritetään selvitä itse Asian ongelmana maininneiden osuus, % vastaajista (koko palkki) ja avun saaminen arjen ongelmiin, % vastaajista (värit) Elämää vaikeuttava sairaus Aika ei riitä Liikaa työtä Taloudellisia ongelmia Työttömyys Asumiseen liittyviä ongelmia Työttömäksi joutumisen pelko Yksinäisyys Liian suuria lainoja hoidettavaksi Ihmissuhdevaikeudet Vaikeus järjestää vanhuksen hoito Kiusaaminen Liikaa aikaa, ei tekemistä Liiallinen päihteiden käyttö Pitkäaikainen lomautus 4 0 Vaikeus saada päivähoitopaikkaa Nälkä, puute ruuasta Oma yritys talousvaikeuksissa 4 0 Peliongelma 3 0 Perheväkivalta Ei haettu Saatu riittävästi Ei saatu riittävästi Ei saatu lainkaan Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

62 Neljä viidestä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 80 % vastaajista. Tyytyväisten osuus on pysynyt lähes ennallaan. Espoon keskuksessa ja Leppävaarassa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018

63 Joka kymmenes tinkii terveydenhoidosta rahapulan vuoksi Väitteen "Olen rahapulan vuoksi joutunut viime aikoina tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 9 % vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt kolme prosenttiyksikköä. Tapiolassa vastaajat ovat joutuneet tinkimään lääkkeistä tai terveydenhoidosta hyvin harvoin Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018

64 Joka kuudennen rahat eivät riitä harrastuksiin Väitteen "Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 16 % vastaajista. Osuus ei ole muuttunut edellisestä tutkimuskerrasta. Tapiolassa osuus on huomattavasti pienempi. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa

65 Rahapula vaikeuttaa joka kymmenennen kouluttautumista Väitteen "Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 10 % (¹) vastaajista. Osuus on pysynyt vuoden 2015 tasolla. Tapiolalaisten vastaajien osalta ero muihin alueisiin on tilastollisesti merkitsevä. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa

66 Palvelut Sivistystoimen palvelut: Varhaiskasvatus Perusopetus, lukiot Kulttuuri Liikunta- ja nuorisopalvelut + OMNIA Espoon kaupunki, sivistystoimi Sisällysluetteloon

67 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatusikäiset suomenkielinen varhaiskasvatus Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Lähteet: Tilastokeskus, Espoon tietohallinto/strategia ja kehittämisyksikkö, Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot (Anne Peltonen), Kaupunkija kuntapalvelut Espoossa 2018, asukastyytyväisyystulokset Sisällysluetteloon

68 Varhaiskasvatusikäiset ja varhaiskasvatuspalvelut Suomen- ja vieraskielisten lasten (10 kk-6v) määrä on vähentynyt Espoossa, lähtee uudelleen kasvuun. Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä ja osuus kasvaa Vieraskielisten lasten määrä ja osuus kasvaa Uusi varhaiskasvatuslaki korostaa erityisesti pedagogiikkaa. Varhaiskasvatukseen osallistumista halutaan lisätä Espoon varhaiskasvatusikäisistä 76,2 % oli vuoden 2018 lopussa varhaiskasvatuksessa. Espoossa suurin osa 3-6 -vuotiaiden lasten ikäluokista on varhaiskasvatuksessa Päiväkotien henkilöstörakenteen muutos nykytilasta lain edellyttämään tilaan. Noin 470 lastenhoitajan tehtävää varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväksi Henkilöstön saatavuuden haasteet Espoolaisten tyytyväisyys varhaiskasvatukseen on yhä hyvällä tasolla

69 Suomen- ja vieraskielisten lasten (10 kk-6v) määrä vähentynyt Espoossa, lähtee uudelleen kasvuun Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä ja osuus kasvaa 69 Lähde: Espoon väestöennuste (Espoon kaupunki, 2019), varhaiskasvatuksen tilastot (Anne Peltonen)

70 Vieraskielisten lasten määrä ja osuus kasvaa Varhaiskasvatusikäinen väestö vuosina (31.12.)

71 Uusi varhaiskasvatuslaki korostaa erityisesti pedagogiikkaa. Varhaiskasvatukseen osallistumista halutaan lisätä Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka (Varhaiskasvatuslaki 540/ ) Varhaiskasvatus on osa koulutusjärjestelmää Päiväkotien henkilöstörakenne muuttuu opettajapainotteiseksi vuoteen 2030 mennessä Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumisaste on alhaisempi kuin muissa OECD-maissa Tavoitteena on, että yhä suurempi osa varhaiskasvatusikäisistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen

72 Espoon varhaiskasvatusikäisistä 76,2 % oli vuoden 2017 lopussa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatusikäisten (10 kk- 6v) jakautuminen varhaiskasvatuksen järjestämismuotoihin joulukuussa 2017, prosenttia varhaiskasvatusikäisistä Lähde: Kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatuksen palvelut ja kustannukset vuonna 2017, Kuusikko-työryhmä, Lasten varhaiskasvatus, Marianne Forsell ja Aino Hiekkavuo, julkaisusarja 5/

73 Espoossa suurin osa 3-6 -vuotiaista lapsista on varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus ikäluokittain vuonna 2018 (6-vuotiaat varhaiskasvatus ja esiopetus) Suomen-, ruotsin- ja vieraskieliset lapset

74 Päiväkotien henkilöstörakenteen muutos nykytilasta lain edellyttämään tilaan Noin 470 lastenhoitajan tehtävää varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväksi + noin 470 opettajaa Laskenta on tehty henkilöstön määrätilanteessa syksy

75 Henkilöstön saatavuuden haasteet Päiväkotien henkilöstörakennetta muutetaan kaikissa kunnissa Varhaiskasvatukseen osallistumista edistetään kaikissa kunnissa Eläkeiän saavuttavien varhaiskasvatuksen opettajien määrä kasvaa lähivuosina Varhaiskasvatuksen opettaja -koulutusta ei järjestetä riittävästi etenkään pääkaupunkiseudulla Muualta Suomesta siirtyvää henkilöstöä ei ole riittävästi

76 Espoolaisten tyytyväisyys varhaiskasvatukseen on yhä hyvällä tasolla Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista,92 %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Tyytyväisten osuus noussut edellisestä tutkimuskerrasta kolme prosenttiyksikköä Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

77 Sivistystoimen palvelut Perusopetus Lähteet: Sivistystoimi: Suomenkielinen opetustoimi (Juha Nurmi, Lauri Ovaska, Leena Lemiläinen-Honkanen, Teea Kankaanpää, Astrid Kauber, Mari Silvennoinen, Mona Feodoroff), Suomenkielinen varhaiskasvatus (Minna Kokora), Sivistystoimen talousyksikkö (Kirsti Askolin), Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018, asukastyytyväisyystulokset Sisällysluetteloon

78 Suomenkielinen perusopetus 1/2 Maahanmuuttajien määrä nostaa suomenkielisen opetuksen kuluja / oppilas Perusopetusikäisten määrä kasvaa voimakkaasti suuralueilla Leppävaara, Matinkylä, Vanha-Espoo ja vähenee suuralueella Pohjois-Espoo Ennusteen mukaan vieraskielisten perusopetusikäisten osuus nousee 34 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, vuonna 2018 osuus 16% Tyttöjen, poikien ja S2-oppilaiden lukutaidossa on merkittäviä eroja ja 4. luokalla erot ovat vielä suurempia kuin 2. luokalla Vieraskielisten oppilaiden osuus tehostetun ja erityisen tuen oppilaissa kantaväestöä korkeampi

79 Suomenkielinen perusopetus 2/2 Oman äidinkielen opetuksen oppilasmäärät kasvussa Iltapäivätoiminnan huojennuksista ja vapautuksista iso osa vieraskielisille Taiteen perusopetuksen tilanne on vakaa, sen opetustarjonta on laajentunut Espoolaisten vastaajien tyytyväisyys peruskouluun on pysynyt hyvällä tasolla

80 Maahanmuuttajien määrä nostaa suomenkielisen opetuksen kuluja / oppilas Suomenkielinen perusopetus / oppilas (ei sis.psykologi- ja kuraattoripalveluita) Hallinto, opetus ja oppilashuollossa (=avustajapalvelut) suurin menoerä on opettajien ja avustajien henkilöstömenot TP TP TP TP Koulukuljetukset Kouluruokailu TA Kiinteistöjen hoito Hallinto, opetus ja oppilashuolto

81 Perusopetusikäisten määrä kasvaa voimakkaasti suuralueilla Leppävaara, Matinkylä, Vanha-Espoo ja vähenee suuralueella Pohjois-Espoo Perusopetusikäisten väestöennuste suuralueittain, kaikki kieliryhmät yhteensä (määrät ilmoitettu kunkin vuoden syksyn tilanteesta) Suuralue Muutos Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Yhteensä

82 Ennusteen mukaan vieraskielisten perusopetusikäisten osuus nousee 34 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, vuonna 2018 osuus 16% Perusopetusikäisten (6-14 v) lkm. Espoossa äidinkielen mukaan , , , , , ,0 5000,0 0, Vieraskieliset Vieraskieliset % 16,1 17,5 18,8 20,1 21,4 22,9 24,2 25,4 26,7 27,9 28,9 29,9 30,7 31,5 32,1 32,8 33,4 34,1 Kantaväestö Kantaväestö % 83,9 82,5 81,2 79,9 78,6 77,1 75,8 74,6 73,3 72,1 71,1 70,1 69,3 68,5 67,9 67,2 66,6 65,9 Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste (Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, 2019))

83 Tyttöjen, poikien ja S2-oppilaiden lukutaidossa on merkittäviä eroja ja 4. luokalla erot ovat vielä suurempia kuin 2. luokalla 100 ALLU*-tulokset 2018: Kuinka suuri osa (%) saavutti testissä riittävän lukutaidon tason luokka luokka 20 0 Kaikki Tytöt Pojat S2-oppilaat* *ALLU on suomenkielisessä perusopetuksessa käytetty 2. ja 4. luokan luetun ymmärtämisen ja teknisen lukutaidon tasoa mittaava standardoitu lukutesti *S2-oppilaat suomea toisena kielenä opiskelevat maahanmuuttajataustaiset oppilaat

84 Vieraskielisten oppilaiden osuus tehostetun ja erityisen tuen oppilaissa kantaväestöä korkeampi Perusopetuksen oppilasmäärä oppilasta oppilasta Yleisen tuen oppilaita (80,4 %) (79,4 %) Tehostetun tuen oppilaita (11,0 %) (11,7 %) Erityisen tuen oppilaita (8,6 %) (8,9 %) Vieraskielisten oppilaiden osuus oppilasta oppilasta Yleisen tuen oppilaita (49,0 %) (48,0 %) Tehostetun tuen oppilaita (36,0 %) (36,0 %) Erityisen tuen oppilaita 728 (15,0 %) 867 (16,0 %) Suomenkielisten oppilaiden osuus oppilasta oppilasta Yleisen tuen oppilaita (86,9 %) (86,7 %) Tehostetun tuen oppilaita (5,8 %) (6,1 %) Erityisen tuen oppilaita (7,3 %) (7,2 %) Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, tukipalvelut

85 Oman äidinkielen opetuksen oppilasmäärät kasvussa Oppilasmäärät vuosina Lukuvuonna oppilaita osallistui eniten venäjän (732), arabian (519), somalin (376), mandariinikiinan (272), englannin (257) ja viron (197) kielen opetukseen. Peruskoulussa opetettavat kielet lukuvuonna albania, amhara, arabia, bengali, bulgaria, englanti, espanja, farsi/dari, hindi, hollanti, indonesia, italia, kreikka, kurdi, kurmandzi, liettua, malajalam, mandariinikiina, nepali, norja, pashtu, portugali, puola, ranska, romani, romania, saksa, serbokroatia, somali, suahili, tagalog, tamili, thai, tsekki, turkki, unkari, urdu, venäjä, vietnam, viro. Yhteensä 40 kieltä Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, perusopetuslinja 85

86 Iltapäivätoiminnan huojennuksista ja vapautuksista iso osa vieraskielisille Huojennuksia/vapautuksia 2018 (2017) myönnettiin 572 (413) oppilaalle, joista vieraskielisiä 285 (184) oppilasta. Huojennukset/vapautukset jakautuivat alueittain 2018 (2017) Espoonlahti 106 (73) Itäinen Leppävaara 108 (71) Keski-Espoo 123 (92) Läntinen Leppävaara 56 (57) Matinkylä-Olari 102 (62) Pohjois-Espoo 24 (19) Tapiola 52 (36) Muuttaneet/Muu 1 (3) Lukuvuonna vuosiluokkien 1. ja 2. oppilaista 2529 ei osallistunut iltapäivätoimintaan. Heistä vieraskielisiä on 626 oppilasta Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, tukipalvelut 86

87 Taiteen perusopetuksen tilanne on vakaa, sen opetustarjonta on laajentunut* Espoossa voi opiskella arkkitehtuuria, kuvataidetta, käsityötä, musiikkia, sanataidetta, sirkusta, tanssia ja teatteria (sanataide v alkaen) Vuonna 2018 suomenkielisiä oppilaitoksia on yhteensä 17, ja ruotsinkielisiä 1. Kaupungin varhaiskasvatusyhteistyötä järjestetään 72 yksikössä Annettujen opetustuntien määrä on noussut v noin :sta vuoden 2018 reiluun :een Taiteen perusopetukseen osallistuvat lapset ja nuoret Taiteen perusopetuksessa opiskelevien määrä on pysynyt noin :ssa Vapaaoppilaspaikkoja on noin 160 Taiteen perusopetukseen osallistuvista noin 95 % on lapsia ja nuoria Taiteen perusopetuksen opetuspisteet: Taideopetukseen varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset** 2018 yhteensä 1668 lasta, joista vapaaoppilaspaikka tai maksuhuojennus 140 (8,4%) lapsella yhteensä 1745 lasta, joista vapaaoppilaspaikka tai maksuhuojennus 125 (7,2%) lapsella. * Oppilaitosten ilmoittaminen tietojen mukaan. ** Taiteen perusopetusta toteutetaan varhaiskasvatuksessa kunnallisten ja yksityisten päiväkotien lisäksi myös ostopalvelupäiväkodeissa. Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus 87

88 Espoolaisten vastaajien tyytyväisyys peruskouluun on pysynyt hyvällä tasolla Miten hyvin peruskoulu on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

89 Sivistystoimen palvelut Lukiot, suomenkielinen opetustoimi Lähteet: Sivistystoimi: Suomenkielinen opetustoimi (Jaakko Turpeinen, Lauri Ovaska), Sivistystoimen talousyksikkö (Kirsti Askolin), Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018, asukastyytyväisyystulokset Sisällysluetteloon

90 Suomenkieliset lukiot muutoksessa Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa opiskelija maksaa 8000 euroa vuodessa joka kolmas euro kiinteistökuluihin Suomenkielisen lukionopiskelija määrä kasvaa 1821 oppilaalla Espoon lukiolaisten määrä kasvanut nopeasti Kantaa ottaneiden espoolaisten mielestä Espoossa lukiot on hoidettu hyvin

91 Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa opiskelija maksaa 8000 euroa vuodessa joka kolmas euro kiinteistökuluihin Suomenkielinen lukiokoulutus / opiskelija (ei sis.psykologi- ja kuraattoripalveluita) Kiinteistökulujen merkittävin osa ovat vuokrat (sisäiset ja ulkoiset), muita kiinteistökuluja tulee mm. siivouksesta TP-2015 TP-2016 TP-2017 TP-2018 TA-2019 Kouluruokailu Kiinteistöjen hoito Hallinto, opetus ja oppilashuolto

92 Suomenkielisen lukion opiskelijamäärä kasvaa 1821 oppilaalla v Peruskoulun päättävät Espoo Lisäopetus LUVA Lukion valmistava koulutus Peruskoulun päättävät Kauniainen Peruskoulun päättävät Espoo ja Kauniainen yhteensä Espoo % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % Paikkatarve Espoo + Kauniainen Ykköset Kauniainen Ykköset Espoo Aloituspaikkamäärän muutos Espoo Lukiolaisia Espoossa Kasvu vuodesta Peruskoulun päättävien nuorten määrän arvioidaan lisääntyvän vuoden 2019 tasosta seuraavina vuosina merkittävästi. Jos lukiopaikkoja varataan vuodesta 2019 lähtien 63,96 %:lle perusopetuksen päättävistä nuorista, vuoteen 2027 mennessä tarvitaan 382 aloituspaikkaa lisää vuoteen 2019 verrattuna. Lähde: Peruskoulun päättävät: POR-tilasto ; Lukiolaisten määrä, arvio Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö

93 Espoon lukiolaisten määrä kasvanut nopeasti Espoon lukioissa oli vuonna opiskelijaa, joista ruotsinkielisessä Mattlidenin lukiossa 563. Vieraskielisten opiskelijoiden määrä on noussut vuosittain, mutta on edelleen vähäinen verrattuna peruskoulun päättävien vieraskielisten määrään 2017: 363 opiskelijaa (7,8 %), 2018: 414 (8,5 %) Espoon suomenkielisten päivälukioiden opiskelijat Vuosi lukumäärä %-osuus lukumäärä %-osuus lukumäärä %-osuus Ulkopaikkakuntalaisia % % % Vieraskielisiä % % % Tyttöjä % % % 4. vuoden opiskelijoita % % % Opiskelijoita yhteensä Lähde: Primus tilastointipäivänä Lukiopaikkoja tarjotaan Espoossa 64 %:lle peruskoulun päättävästä ikäluokasta (Helsinki 60 %, Vantaa 54 %) Espoolaisista 2. asteen koulutukseen 2018 valituista 74 % sai lukiopaikan (valtakunnallinen keskiarvo 56 %) Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, lukiolinja. 93

94 Kantaa ottaneiden espoolaisten mielestä Espoossa lukiot on hoidettu hyvin Miten hyvin lukio on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

95 Sivistystoimen palvelut Svenska bildningstjänster Lähteet: Sivistystoimi: Svenska bildningstjänster (Ida Stolt-Haglund), Sivistystoimen talousyksikkö (Kirsti Askolin), Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018, asukastyytyväisyystulokset Sisällysluetteloon

96 Ruotsinkieliset sivistyspalvelut Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lasten ja toimintayksiköiden määrä pysyy vakiona, mutta koulutettua henkilöstöä tarvitaan lisää Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärä kääntyy hitaaseen laskuun. Yksittäisten koulujen oppilasmäärä voi muuttua merkittävästi. Ruotsinkielisissä kouluissa on suhteellisen vähän vieraskielisiä oppilaita. Suuri osa oppilaista on kaksikielisiä (ruotsi-suomi). Ruotsinkielisessä perusopetuksessa palveluverkko ja koulujen koko nostavat kustannuksia / oppilas Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen hallinto, opetus ja oppilashuolto hieman suomenkielistä kalliimpaa, kiinteistö halvempi. Ruotsinkielistä toisen asteen koulutusta järjestetään Mattlidenin lukiossa, missä myös Prakticum on järjestänyt merkonomikoulutusta vuodesta 2016 Esbo Arbis, kulttuuri ja nuorisopalvelut ovat osa ruotsinkielisiä sivistyspalveluja

97 jan feb mars april maj juni juli aug sept okt nov dec Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lasten ja toimintayksiköiden määrä pysyy vakiona, mutta koulutettua henkilöstöä tarvitaan lisää Varhaiskasvatusyksiköt 01/2019 Lasten määrä kunnallisissa ja ostopalveluyksiköissä Lasten jakautuminen toimintamuodon mukaan 01/ Varhaiskasvatushenkilöstön pätevyysaste Opettajat 65 % 61 % 67 % Lastenhoitajat 65 % 70 % 70 % Erityisopettajat 100 % 88 % 75 %

98 Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärä kääntyy hitaaseen laskuun. Yksittäisten koulujen oppilasmäärä voi muuttua merkittävästi. Skola Bemböle Boställ Finno Karamalmen Kungsgård Lagstad Mattliden Rödskog Smedsby Storängen Vindängen Totalt

99 Ruotsinkielisissä kouluissa on suhteellisen vähän vieraskielisiä oppilaita. Suuri osa oppilaista on kaksikielisiä (ruotsi-suomi). Vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvussa vaikka se on toistaiseksi suhteellisen pieni. Svebi tarjoaa ruotsi toisena kielenä-opetusta ja tarpeen mukaan valmistavaa opetusta. Pieni oppilasmäärä vaatii räätälöityjä ratkaisuja opetuksen järjestämisessä. Elever med annat modersmål än svenska eller finska (2018) Valtaosa ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaista opiskelee äidinkielenomaista suomea (mofi). Elever med modersmålsinriktad finska och A-finska (2018) Elever med svenska eller finska som modersmål Elever med annat modersmål Modersmålsinriktad finska A-finska

100 Ruotsinkielisessä perusopetuksessa palveluverkko ja koulujen koko nostavat kustannuksia / oppilas Ruotsinkielinen perusopetus / oppilas (ei sis.psykologi- ja kuraattoripalveluita) Hallinto, opetus ja oppilashuollossa (=avustajapalvelut) suurin menoerä on opettajien ja avustajien henkilöstömenot TP-2015 TP-2016 TP-2017 TP-2018 TA-2019 Koulukuljetukset Kouluruokailu Kiinteistöjen hoito Hallinto, opetus ja oppilashuolto

101 Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen hallinto, opetus ja oppilashuolto hieman suomenkielistä kalliimpaa, kiinteistö halvempi. IB-lukiokoulutus kasvattaa kustannuksia Ruotsinkielinen lukiokoulutus / opiskelija (ei sis.psykologija kuraattoripalveluita) 0 TP-2015 TP-2016 TP-2017 TP-2018 TA-2019 Kouluruokailu Kiinteistöjen hoito Hallinto, opetus ja oppilashuolto Lähde: Sivistystoimen talousyksikkö 101

102 Ruotsinkielistä toisen asteen koulutusta järjestetään Mattlidenin lukiossa, missä myös Prakticum on järjestänyt merkonomikoulutusta vuodesta 2016 Mattlidenin lukiossa oli vuonna opiskelijaa, joista 146 IB-lukiolaista. Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat 2016: 1, : 1, : 1,18 (25 aloituspaikkaa lisättiin) Mattlidenin lukiossa myös Prakticumin opetusryhmiä

103 Esbo Arbis, kulttuuri ja nuorisopalvelut ovat osa ruotsinkielisiä sivistyspalveluja Esbo Arbis: kursseihin osallistuneet Esbo Arbis: opetustunnit Svebin kulttuuritapahtumien osallistujat ja tapahtumien määrät Osallistujat Tapahtumat Ruotsinkieliset nuorisopalvelut - 4 nuoriso-ohjaajaa - Säännöllistä avointa nuorisotoimintaa: Sökö ungdomslokal ja Lagstads skola - Kouluyhteistyötä - Nuoriso-ohjaajat osallistuvat säännöllisesti jalkautuvaan nuorisotyöhön ja Ison Omenan Starttipisteen toimintaan - SVEPS vastaa Espoon osalta ruotsinkielisestä pajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyössä

104 Sivistystoimi Kulttuuri, liikunta ja nuorisopalvelut hyvinvoinnin tukena Lähteet: Sivistystoimi: Kulttuurin tulosyksikön tilastot , Espoon kaupunginkirjaston tilastot 2018 (Helena Sarjakoski), Liikunta- ja nuorisopalveluiden tilastot , Espoo liikkuu 2030, Liikunta- ja nuorisopalveluiden tuloskortti, Lipas (Virpi Mikama, Petra Sorvasto) Sisällysluetteloon

105 Kulttuuri, liikunta- ja nuorisopalvelut ja hyvinvoinnin tukena Kirjastot vastaavat asukkaiden moninaisiin toiveisiin. - Lasten ja nuoren kirjojen lainausmäärät kovassa kasvussa. Espoon kulttuurilaitosten ja -tapahtumien vetovoima on korkea. Kaikukortti mahdollistaa kulttuuripalveluiden käytön myös taloudellisesti tiukassa tilanteessa KULPS! -kulttuuri- ja liikuntapolku tuo elämyksiä peruskoululaiselle ja tekee palvelut tutuiksi Uusi kohdeavustus taideharrastamisen käynnistämiseen ja kehittämiseen Kulttuurin saavutettavuutta edistetään monin tavoin: lapset ja nuoret

106 Kulttuuri, liikunta- ja nuorisopalvelut ja hyvinvoinnin tukena Kulttuurin saavutettavuutta edistetään monin eri tavoin: seniorit ja uudet kansalaiset Espoon uimahallien vesipinta-ala riittämätön hallien kävijämäärät korkeat ja eri käyttäjäryhmät moninaiset Espoossa on tarjolla monipuolisia liikuntamahdollisuuksia: Sisäliikuntatilat ovat pääsääntöisesti riittämättömät (tuetut jäähallit) Espoossa on tarjolla monipuolisia liikuntamahdollisuuksia: Sisäliikuntatilat ovat pääsääntöisesti riittämättömät Kasvava määrä matalan kynnyksen liikuntaa - Espoo liikkuu +68 rannekkeen käyttäjämäärät kasvaneet kaikissa tarjotuissa liikuntamuodoissa Ohjaamotalon toimintaa kehitettiin

107 Kirjastot vastaavat asukkaiden moninaisiin toiveisiin - Lasten ja nuoren kirjojen lainausmäärät kovassa kasvussa Kaupunginkirjasto on kohdannut vuoden 2018 aikana 80 % espoolaisista 4,3 miljoonaa kävijää (3,7 milj. v. 2016). Kahden vuoden aikana kasvua yli 15 %. Sähköisiä asiointitapahtumia oli vuoden aikana yli 2,6 miljoonaa. Lainamäärät voimakkaassa kasvussa erityisen voimakasta kasvua lastenkirjallisuudessa Uusien kirjastokorttien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 21 %. Kirjastokorttiaan vuoden aikana käyttäneiden määrä on kasvanut 22 % aiemmasta vuodesta. 4,2 miljoonaa fyysistä aineistolainaa sekä yli e-kirjalainaa. Kirjalainojen osalta kasvu edellisestä vuodesta 7%. Kaupunginkirjaston ja koulujen yhteistyö lasten ja nuorten lukemisen lisäämiseksi kantanut hedelmää Lastenkirjojen lainamäärät kasvaneet eniten (kasvu 10 % vuodesta 2016 ja peräti 25 % vuodesta 2015). 58 % vuoden 2018 hankintamäärärahasta lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Omatoimikirjastopalveluiden saatavuus parani entisestään Omatoimikirjastojärjestelmä mahdollistaa kirjastopalveluiden käyttämisen kirjastokortilla silloinkin kun paikalla ei ole henkilökuntaa. Vuoden 2018 lopussa omatoimikirjastopalveluita oli tarjolla kymmenessä espoolaiskirjastossa. Palvelut vastasivat hyvin kuntalaisten toiveita ja odotuksia Espoolaisista 89 % piti kirjastopalveluja hyvin hoidettuina, vain 1% sitä mieltä, että ne on hoidettu huonosti (EOS 10 %). Käyttäjien antamien arvosanojen (asteikko 1-5) keskiarvo 4,55 ja kaikkien arvioiden keskiarvo 4,50 Kuntaliiton ja Kirjastoseuran Vuoden kirjastokunta -palkinto myönnettiin heti palkinnon ensimmäisenä myöntämisvuonna Espoon kaupunginkirjastolle. Lähteet: Espoon kaupunginkirjaston toimintatilastot sekä Kaupunki- ja kuntapalvelututkimus

108 Espoon kulttuurilaitosten ja -tapahtumien vetovoima on korkea Kulttuuritalot Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Karatalo, Kannusali, Lasten kulttuurikeskus Aurora, Vindängen 2018 kävijöitä (2017: / 2016: / 2015:312362) 2018 tilaisuuksia 2352 (2017:2605 / 2016:2449 / 2015:2466) Museot Näyttelykeskus WeeGeen museot EMMA, KAMU, Lelumuseo Hevosenkenkä ja Kellomuseo; Helinä Rautavaaran museo, Talomuseo Glims, Saaristomuseo Pentala, Koulumuseo Lagstad, Huvilamuseo Rulludd, Gallen-Kallelan Museo 2018 museokäyntejä (2017: / 2016: / 2015:354705) Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta 2018 kuulijoita (2017:40601 / 2016:32917 / 2015:31345) 2018 esityksiä 182 (2017:166 / 2016:134 / 2015:124) Ammattiteatterit Espoon kaupunginteatteri, Teatteri Hevosenkenkä, Unga Teatern, TotemTeatteri, Tanssiteatteri Glims & Gloms 2018 kävijöitä (2017:91813 / 2016:89085 / 2015:102983) 2018 esityksiä 781 (2017:750 / 2016:740 / 2015:716) Festivaalit April Jazz, Espoo Ciné, JuuriJuhla-RotFest, Urkuyö ja aaria, PianoEspoo, VocalEspoo 2018 kävijöitä (2017:44726 / 2016:53995 / 2015:44428) 2018 tilaisuuksia 427 (2017:488 / 2016:426 / 2015:330) Kaupunkitapahtumia Espoo-päivä 2018: kävijöitä (2017: / 2016:40000 / 2015:35000) Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 2018: kuulijoita Areenalla 6000 (2017:6500 / 2016: 6500 / 2015: 5000) Uusivuosi Espoossa -tapahtuma 2018: kävijöitä

109 Kaikukortti mahdollistaa kulttuuripalveluiden käytön myös taloudellisesti tiukassa tilanteessa Kaikukortilla taloudellisesti tiukoilla olevat voivat hankkia maksuttomia pääsylippuja Espoon kulttuurilaitosten palveluihin. Kaikukortin 2018 saaneiden asiakkaiden elämäntilanne Vuonna 2018 Kaikukortissa oli mukana 29 espoolaista kulttuuritoimijaa. 2% 7% 7% Vuonna 2018 Kaikukorttia luovuttivat asiakkailleen 28 espoolaista sote-alan toimijaa. työssäkäyvä/yrittäjä Vuonna 2018 Kaikukortteja jaettiin sosiaalisin perustein 1443 asiakkaalle (2017:1347 /2016:1320). 20% 27% työtön/lomautettu Vuonna 2018 Kaikukortin saaneista 14% oli vieraskielisiä (2017:12,8% / 2016: 16,5%). opiskelija tai koululainen Vuonna 2018 Kaikukortin saaneista naisia oli 63 % ja miehiä 37 %. Kaikukortti-toiminnan ainoat kaupungille tulevat kustannukset muodostuvat tarvittavista printtimateriaaleista. Vuonna 2018 kustannukset olivat 5600 euroa. 29% 8% työkyvyttömyyseläkkeellä / pitkäaikaisesti sairas eläkkeellä iän / työvuosien perusteella tai työttömyyseläkkeellä omaa kotitaloutta hoitava muu

110 Oppilaan osallistumisia Oppilaan osallistumisia Oppilaan osallistumisia KULPS! mahdollistaa peruskoululuokille kirjastojen, liikunnan ja kulttuurin palveluiden hyödyntämisen oppimisympäristöinä koulupäivän aikana KULPS! -kulttuuri- ja liikuntapolku tuo elämyksiä peruskoululaiselle ja tekee palvelut tutuiksi Kulttuuripolku KULPS! polkujen oppilaskäynnit yhteensä syksy kevät syksy kevät 2016 syksy 2016 Kirjastopolku kevät Syksy Kevät 2018 Syksy syksy 2014 kevät 2015 syksy 2015 kevät 2016 syksy 2016 kevät 2017 Syksy 2017 Kevät 2018 Syksy Liikuntapolku syksy 2014 kevät 2015 syksy 2015 kevät 2016 syksy 2016 kevät 2017 Syksy 2017 Kevät 2018 Syksy syksy kevät syksy kevät syksy 2016 kevät 2017 Syksy 2017 Kevät 2018 Syksy

111 Uusi kohdeavustus taideharrastamisen käynnistämiseen ja kehittämiseen 2018 otettiin käyttöön kulttuurin uusi kohdeavustusmuoto: avustus taideharrastamisen käynnistämiseen ja kehittämiseen. Avustusta jaettiin 2018 yht Jaetun summan jakautuminen alueittain / taiteenlajeittain:

112 Kulttuurin saavutettavuutta edistetään monin tavoin: lapset ja nuoret Kulttuurineuvola vie kulttuuria neuvoloiden odotustilaan. Kulttuurineuvolan tavoittamat asiakkaat: Kerhomuotoisia helposti saavutettavia taideharrastuksia (ns. HOP-kerhot) kehitettiin ja kokeiltiin 2018 eri alueilla eri ikäisille lapsille ja nuorille. Keväällä 2018 toimi 14 eri kerhoa, syksyllä 2018 yhteensä 8 kerhoa. Kulttuurin ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhanke Hankkeessa luodaan pysyvä kulttuurin yhteistyörakenne ja kulttuurikasvatussuunnitelma kaikille Espoossa varhaiskasvatukseen osallistuville lapsille. Syksyllä 2018 toimintaa pilotoitiin 27 päiväkodissa. Pilottiin osallistui yhteensä 964 lasta ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan jäsentä

113 Kulttuurin saavutettavuutta edistetään monin eri tavoin: seniorit ja uudet kansalaiset Kulttuuritarjotin vie kulttuuria seniorien palvelukeskuksiin ja hoivakoteihin Kulttuuritarjottimen kautta toteutettiin yhteensä 210 esitystä ja työpajaa, jotka tavoittivat 6500 asiakasta (2017:5681 / 2016:5244) Vapaaehtoisia kulttuurikavereita voi pyytää tueksi ja seuraksi mukaan kulttuuriesityksiin. Vuonna 2018 toteutui 328 kulttuurikaveritoiminnan asiakaskäyntiä (2017:332 / 2016:390) Uusien kansalaisten kulttuuriedun 2018 saivat yhteensä 1084 espoolaista, jotka olivat edellisenä vuonna saaneet Suomen kansalaisuuden uusien kansalaisten kulttuurietuun kuului mm. puolen vuoden maksuton sisäänpääsy 9 espoolaiseen museoon, maksuttomia esityksiä Espoon kulttuuritaloissa, Tapiola Sinfoniettan konserteissa, Espoon Kaupunginteatterissa ja Teatteri Hevosenkengässä, Urkuyö ja Aaria -festivaalilla, April Jazz Clubille ja Tapiolan kuoron joulukonserteissa

114 Espoon uimahallien vesipinta-ala riittämätön hallien kävijämäärät korkeat ja eri käyttäjäryhmät moninaiset Espoossa on allaspinta-alaa 9.9 m 2 tuhatta asukasta kohden. Vastaavasti Helsingissä 12.4, Oulussa 15.5, Turussa 14.6, Vantaalla 12.8 ja Tampereella 15,7. Vuonna 2018 uimahallikäyntejä (2017= ) - Espoonlahden uimahalli, käyntimäärä (2017= ) - Keski-Espoon uimahalli, käyntimäärä (2017= ) - Leppävaran uimahalli, käyntimäärä (2017= ) - Leppävaaran maauimala, käyntimäärä (2017= ) - Olarin liikuntakeskuksen uimahalli, käyntimäärä (2017=14 723) - Tapiolan uimahalli suljettu 6/2016 lähtien Erityisryhmien uimarannekkeiden määrä (2017=2 902) ja erityisryhmien uimahallikäynnit (2017=81 382) +68 uintia uimahalleissa tuetaan uintiystävä-edulla, jossa rannekkeen haltija voi ottaa maksutta mukaan 18 vuotta täyttäneen uintiystävän. Uintiystäväkäyntejä kirjattiin (2017=17 650) Omaishoitajat maksutta uimaan 844 käyntiä ja kuntosalille 126 käyntiä (2017=563 ja 46) Alakoulujen uimaopetus käyntiä. 7 valvottua uimarantaa Lähde: Liikunta ja nuorisopalvelut 114

115 Espoossa on tarjolla monipuolisia liikuntamahdollisuuksia: Sisäliikuntatilat ovat pääsääntöisesti riittämättömät (tuetut jäähallit) Liikuntatoimen toimintamenot 135,8 /asukas v.2017 ( ) Investoinnit liikuntaan 27,4 /asukas v.2017 ( ,1 ) Liikuntapaikkojen määrä kaupungin ylläpitämä jäähalli, 100 jäädytettävää kenttää sekä 7 tekojäätä, 200 km hiihtolatua, 6 urheilupuistoa ja useita pallokenttiä. Uusia lisäyksiä: Juvanpuiston tekojää ja nurmi, Karhusuon tekonurmi, Matinkylän urheilupuiston BMX-rata, Suvelan tekonurmi, Tuuliniityn hiekkatekonurmi, Vanttilan tekonurmi, Espoonlahden tekonurmi (bio-fill) ja Puolarmaarin ulkoilukeskus. Saaristoveneliikenne tarjoaa mahdollisuuden virkistäytymiseen merellisessä Espoossa, käyttäjiä (2017= ) 10 venesatamaa, joissa on yhteensä 4200 venepaikkaa. Talvisäilytys. Kalastaa voi kalastuksen yhtenäislupa-alueilla, joita on ha Lähde: Liikunta ja nuorisopalvelut 115

116 Espoossa on tarjolla monipuolisia liikuntamahdollisuuksia: Sisäliikuntatilat ovat pääsääntöisesti riittämättömät Liikuntaseuroja on noin 400, alle 20 vuotiaita harrastajia n Liikuntapalvelut myöntää käyttövuoroja 517 eri liikuntatilaan yhteensä yli 400 ryhmälle. Suurin syy tilojen tyhjillään oloon on, etteivät tilat sovellu harrastettaviin lajeihin. Käyttötarkoitukseen soveltuvista liikunta- ja jäähallitiloista on iso pula. Liikuntatoiminta-avustusta myönnetään euroa, eli 31,50 euroa vuodessa/harrastaja. Liikuntatoiminta-avustus on noin 4% seurojen lasten ja nuorten toimintaan käyttämistä kokonaiskuluista. Erityisryhmien avustusta myönnetään euroa. Vuokra-avustusta myönnetään euroa. Nykyisellä summalla pystytään kattamaan hiukan alle 30% seurojen yksityisille maksamista tilavuokrista Lähde: Liikunta ja nuorisopalvelut 116

117 Kasvava määrä matalan kynnyksen liikuntaa - Espoo liikkuu Lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikuntaryhmiä tarjolla 253 ryhmää viikossa (2017=222) yhteistyökumppaneiden järjestämänä. WAU!, MUUVI ja JUMPPI ryhmien kävijämäärä (2017=33 701): Töpinät 6 489, WAU , Muuvi 2 080, Jumppi ja U Koululaisten loma-ajan avoimet liikuntatapahtumat: Talvilomaviikko ja syyslomaviikko 915 käyntiä. Liikunta- ja nuorisopalveluiden kumppanuustapahtumien määrä 75. Matalan kynnyksen liikuntaryhmien määrä yhdistysten, liikuntaseurojen ja yritysten järjestämänä työikäisille 36, erityisryhmille 37, +68 senioreille 84 ja maahanmuuttajille 53 ryhmää viikossa. Liikkumisen tueksi liikuntaneuvontaa, jossa henkilökohtaista liikuntaneuvontaa sai 325 asiakasta (2017=388) ja 1700 kutsunta-ikäistä (2017=1500) Lähde: Liikunta ja nuorisopalvelut 117

118 +68 rannekkeen käyttäjämäärät kasvaneet kaikissa tarjotuissa liikuntamuodoissa +68 ranneke mahdollisti ikäihmisten liikkumisen maksutta kaupungin uimahalleissa, kuntosaleilla, ohjatuissa liikuntaryhmissä ja kesällä kaupungin saaristoveneliikenteessä. Vuonna rannekkeella oli (2017=9 501) käyttäjää. (+41%) +68 uimahalliliikuntakäyntejä kirjattiin (2017= ). (+6,5%) 68 vuotta täyttäneille ikäihmisille tarjottiin 103 ohjattua +68 liikuntaryhmää viikossa ja 16 ohjattua +75 liikuntaryhmää viikossa. +68 saaristoveneliikennekäyntejä kirjattiin (2017=2 443) ja näillä 1492 kertaa mukana oli saaristoystävä. (+39%) Rannekkeen haltija voi ottaa maksutta mukaan 18 vuotta täyttäneen saaristoystävän Lähde: Liikunta ja nuorisopalvelut 118

119 Nuorisopalveluissa kohdattujen nuorten määrä kasvoi 5,5 % Nuorten kohtaamiskerrat Nuorisopalveluilla on 16 nuorisotilaa ja Gräsassa toimiva kädentaitojen keskus. Toimintaa järjestettiin lisäksi Mankkaan makasiinilla, Laajalahden nuortentilassa ja sateenkaarevassa nuorisotila Kirjavassa. Muita toimintamuotoja nuorisotiloilla tehtävän työn ohella ovat jalkautuva nuorisotyö, liikkuva nuorisotyö (Nuori Espoo -paku), pop up-toiminta ja digitaalinen nuorisotyö Nuorisopalvelujen liikkuvassa ja jalkautuvassa nuorisotyössä nuorten kohtaamiskertoja oli , joka on 20 % suurempi kuin edellisvuonna. Luku sisältää Raiteilla-tiimin, NE pakutoiminnan ja mopotoiminnan kohtaamiskerrat

120 Ohjaamotalon toimintaa kehitettiin Ohjaamotalon keskeisenä mittarina on asiakkaiden työllisyyden muutos Vuonna asiakasta, joille tehtiin työllistymis- tai aktivointisuunnitelma. Heistä 411 on sijoittunut työhön, työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin tai opiskeluun. Ohjaamotalon rekrytointitilanteisiin osallistui 399 ja kesärekry-tilaisuuteen 563. Ohjaamotalossa aktivointisuunnitelmia tehtiin yhdessä sosiaaliohjaajien kanssa 185. Suomenkielisellä etsivällä nuorisotyöllä Espoossa ja Kirkkonummella oli 959 asiakasta. Ohjaamotalon asiakkaan ohjaustilanteista 30 % oli monialaisia ja asiakastilanteissa 26 %:ssa asiakas oli vieraskielinen. Lukujen vertailutietoa ei vielä ole saatavilla. Ohjaamotalo-toiminta siirtyi Omnialta nuorisopalveluiden vastuulle aiemman ESR-hankkeen päätyttyä. Ohjaamotalon palvelukonseptin kehittäminen oli yksi ydintoimintamme vuonna Keskeinen yhteistyökumppani Ohjaamotalossa on Te-toimisto, joka toimii valtion rahoittamien Ohjaamo-asiantuntijoiden työnantajana. Lähde: Nuorisopalveluiden tilastot

121