Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi

Samankaltaiset tiedostot
Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa. Esimerkki: Lintujen tarkkailua

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto

Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä. Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.

Mä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Kuluttajien luottamusmaailma

Asiantuntijaorganisaation johtaminen

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Osallistumisen mahdollisuuksia - yksinasuvan muistisairaan ihmisen näkökulma. Elisa Virkola, YTT Osallisuus vanhuudessa -seminaari

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Joka kaupungissa on oma presidentti

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

Et kai sä nyt mennyt sinne koneelle? Mun pitää tehdä tää sun helvetan mekkos eikä siitä tuu mitään, jos sä et oo tässä mallinukkena.

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

KOTITYÖT. Sanasto ja lämmittely

Kun lapsella on ikävä Sijaisperheissä asuvien lasten ajatuksia ikävästä

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Lasten käsityksiä kielenoppimisesta

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

Luottamus ja vanhuspalvelut. Minna Zechner, tutkija Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos, Tampereen yliopisto

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

Työkykyyn ja terveyteen liittyvät neuvot työterveystarkastuksissa

Harrastukset oppimisen ja hyvän arjen aineksina

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

PUHEKIELEN PRONOMINIT

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM

Mitä teet viikonloppuna?

TRAFI, AJOVARMA JA KATSASTUS. Lämmittely. Tykkäätkö autoista? Millaisista? Ajatko paljon? Millä matkustat?

Aikuisten maahanmuuttajien ohjauksen erityispiirteet ammatillisessa koulutuksessa. Katarzyna Kärkkäinen, Jyväskylän yliopisto Oulu, 22.3.

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

VERTAISOPPIMINEN OPISKELIJAMODUULISSA VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Anne-Mari Seppälä Sh AMK, YAMK-opiskelija

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

MINNESOTA. versio Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen ja Anni Mustonen

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

VIKLO: Ohjauksen haasteet - Ohjaussopimuksen käyttö ohjauksen apuna. Kirsi Pyhältö, Dos. Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö

Preesens, imperfekti ja perfekti

AV = ALUS- TAVA VARAUS MYYDÄÄN VUOKRATAAN OSTETAAN ANNETAAN NOUTO

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Olutharrastuksen tutkimisesta Katsaus gradututkimukseeni

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita

Senior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys tutkimusohjelma Avajaisseminaari

Kun sä olet poissa kurssilta

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

Esimerkkejä kvalitatiivisen aineiston anonymisoinnista. Tutkimusaineistojen anonymisointi seminaari Tampereen yliopisto Emilia Lehto, FSD

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse?

Huomaa lapsi, Kuopion 1. ja 2. ryhmät

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

SUORAAN VASEN OIKEA TAAKSEPÄIN KÄÄNNY

Ihminen järjestelmän keskiössä

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

KAHVIN KEITTÄMINE LOMA TYÖMATKA TAUKO KOPIOKONE AUTO VIRKISTYS- PÄIVÄ UUSI TYÖNTEKIJÄ TIIMI SEMINAARI WORKSHOP SISÄILMA VESSAT

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu

Koulun arki ja aika-tila-polut

Psykoterapian arvoitus. PSYKOTERAPIATUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2015 Jarl Wahlström Jyväskylän yliopisto

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Puolikas. Kokonaisesta. - Ja minun perheeseeni kuuluu isä: Jhon Turner ja koirani Puppy, sanoo Amy luokan edessä.

Itsenäinen asuminen tukiasunnossa vakiintunut (2vko-)

Kärkölän uimahallin asiakastyytyväisyyskysely

Paloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

PUHEKIELEN KIELIOPPIA

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Journalismin muutos päättäjien näkökulmasta

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Lapset Luotu :25

Moniammatillinen verkostoyhteistyö lisärasite vai resurssien lähde?

Transkriptio:

Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi Osallistujat: esiopettaja ja 15 lasta Aika: esiopetuksen syksy Lähde: TESSI-hanke, www.jyu.fi/tessi Kuvat: Kati Costiander

Opettaja ja lapset pohtivat yhdessä käsitettä vesi. Opettaja esittää avoimia kysymyksiä, joihin kuullaan usean lapsen vastaus. Opettaja tarkentaa tai laajentaa aihetta lasten vastausten ja kommenttien pohjalta ja lopuksi hän tiivistää pääasiat. Keskustelu ja yhteinen tiedonrakennus rakentuu lasten jakaman tiedon avulla.

Opettaja: Mitäs me tehdäänkään? Elviira? Elviira: Jotain semmosta sillä vedellä juttuja. Opettaja: Vähän semmossia vesi juttuja tutkitaan tänään. Mitäs se vesi oikein onkaan? Osaisko joku sanoo? Oskari? Oskari: Juomaa Opettaja: Se on juomaa. Mitäs muuta se on? Arttur? Arttur: Märkää Opettaja: Se on märkää. Louna? Louna: Siel voi uiia Opettaja: Siinä voi uida. Mitäs Elviira? Elviira: Se voi olla lämmintä tai kylmää Opettaja: Se voi tuntua lämpöselle tai kylmälle. Milles muulle se tuntuu? Elia? Elia: Voi olla kyl- tulikuumaa tai

Opettaja: Voi olla tulikuumaa tai viileetä. Bruno. Bruno: Tota, se on Opettaja: Elia. Elia: Se on semmosta ihan lierun lääry tai semmosta läpinäkyvää ja ihan litkua. Opettaja: Mmm-m. No se näyttää läpinäkyvälle ja litkulle. Milles muulle se näyttää? Ei se paljon muulle näytäkkään. Arttur? Arttur: Mutta sinne ku sinne koskee ni se vesi vesi ni sitten tota ni ko- ni kostaa sen käden (epäselvää kuiskailua) Opettaja: Kyllä. Arttur: Sitten se käsi on märkä Opettaja: Niin se kastuu se käsi. Mitäs Louna? Louna: Ööö.. Ku sitä ottaa vaikka ja pyyhkii eiku sitä ottaa sormella ja nii sitte se näyttää et sitä ei vettä ois sormessa. Opettaja: Mmm-m. Kyllä

Bruno: Se näyttää peililtä Opettaja: Mmm. Totta sieltä voi myös peilailla joskus itseään sieltä vedestä Bruno: Mää nään tästä lam - tosta vedestä lampun. Ahti: Mää nään tuon Opettaja: No mihinkäs sitä vettä tarvitaan? Osaisko joku sanoo jotain? Bruno: Pesukoneella ku pestään pyykkiä ja Opettaja: Pesemiseen Bruno: Nii joo oooo Opettaja: Haluisko Elviira jatkaa? Elviira: Juomiseen Opettaja: Juomiseen. Se on ihan elintärkeä juttu. Ei ois elämää ollenkaan, jos ei ois vettä. Louna? Louna: Kukkii Opettaja: Kukkien kasteluun. Arttur?

Arttur: Sellasee siihen suihkuun. Opettaja: Suihkussa käymisee. Arttur: Sittei haise pahalle. Opettaja: Totta. Sekin on hyvin tärkeetä. Niko? Niko: Vessaan Opettaja: Vessaan. Mutta aatelkaapas ei oo ihan kaikissa maissa ei oo samallaisia vessanpönttöjä ku meillä, että siihe siihenkää ei välttämättä tarvii, mutta Suomessa siihen tarvii sitä vettä. Bruno: Joissain maissa mun mielestä ei oo koko pönttöö. Opettaja: Nii, sielä voi olla vaan kuoppa maassa. Arttur: Ai johon pissataa? Opettaja: Nnn. Elia? Elia: Hanaan taii Opettaja: Joo, hanaan. Hanasta tulee vettä. No missäs kaikkialla sitä vettä voi nähdä? Lapset: Hehe

Opettaja: Stella? Stella: Jotain tota järvessä. Opettaja: Järvessä, mitäs muita paikkoja on? Ahti? Ahti: Meri Opettaja: Meri. Arttur? Arttur: Karibia, Karibia Opettaja: Karibialla on sitä merta paljon ka Muistatteko, että voi se o, voi se Lari purjehtia ihan tuolta koko maailman ympäri ku sitä merta on niin paljon. Elia: (Epäselvää) Opettaja: *Naurahtaa* Louna? Louna: Öööö.. Jär- Eiku siis tota puro. Opettaja: Puroissa on vettä. Niko: Ja ojissa Opettaja: Ja ojissa

Maija: Ei ihan jokasessa oo. Opettaja: Kyllä nii, ei joskus on joo semmossia kuivuneita puroja. No kerrohan. Bruno: Kattilassa Opettaja: Kattilassa. Muistetaanhan hei sitten, että viitataan ja sitten kun olet saanut puheenvuoron niin avaat sen suun. Niilo? Niilo: Sillalla Opettaja: Sillalla Bruno: Sillan alla Opettaja: Joo, totta. Mitäs vielä? Milla? Milla: Kahvipannussa Opettaja: Missä? Milla: Kahvipannussa Opettaja: Kahvipannussa, kyllä. Arttur? Arttur: Kaivoksessa missä on vettä ja uimahallissa.

Opettaja: Uimahallissa, kyllä. Elia? Elia: Vessanpöntössä, hanassa ja suihkussa ja vielä Opettaja: Kyllä. No entäs sitten mitä tuolta taivaalta joskus tulee, mistäs se? Onni: Helppoa Opettaja: Onni? Onni: Vettä Opettaja: No nii. No entäs sitte, muistaako joku mitäs sitten tapahtuu kun se vesi sataa maahan ja sitten se ilma vähän lämpenee ja sitten se alkaa, mitä siinä alkaa tapahtua sille vedelle? Arttur? Arttur: Sitte tulee lätäköitä ja sillon voi nähä lunta ja sitten sulaa lumet ja sillonki voi nähä niinku vettä ja silloin kuin käy tuolla tuolla ku tuolla ni suolla. Opettaja: Kyllä, suollakin on. Arttur: Mä oon yhen kerran käyny suolla ilman aikuista. Opettaja: Joo, kuinka moni on joskus käynyt suolla? Mm m. Niilo: Sata kertaa

Opettaja: Siellä on aika monesti aika märkää. Elia: Mä oon käyny rentulassa suolla sata kertaa ja mattilassa suolla sata kertaa. Opettaja: Okei, entäs kuinka moni on käynyt uimassa meressä? Entäpä järvessä? Kaikki on tainu käydä. Onko joku uinu purossa ikinä? Mä oon vahingossa tipahtanu joskus. Niilo: Mä oon Opettaja: Ni mitäs sitten Niilo: Kuuntele Essi! Ku mä yhen kerran yhessä heinikossa sielä oli pikkune puro mä laitoin uikkarit päälle ja siel oli niin paljon vettä et mä hyppäsin sinne ja sitte otin siitä vähän hiekkaa pois ja sitte mä meinasin lähtee sen mukana, mutta ku mä vaan kävin siinä pikkuisessa purossa. Opettaja: Joo. No, mitäs sille sitten tapahtuu sille lum- ööö sille vedelle kun tulee kylmempi ilma? Kun tulee pakkasta? Veera? Veera: Jäätyy Opettaja: Jäätyy, kyllä. Ja se lumikin on sitä vettä. Millenkkäs se lumi haisee tai tuoksuu tai toi vesi? Elia? Elia: Hyvälle Opettaja: Joo

Bruno: Jossain pahalta ja jossain hyvältä. Opettaja: Nii, entäs juomavesi, haiseeko se jollekki teistä? Elia: Haisee niin hyvälle että. Opettaja: Joo Bruno: Meillä on kotona parempaa vettä kun täälä. Opettaja: Nii siinä voi olla vähän eroja Maija: Meillä haisee kotona ihan joku, joku kuivunu. Opettaja: Kuivunu persimon?*nauraen* Haiseeko? Elia: Jos tekee (jotain) nii se kyllä haisee niin pahalle Opettaja: Kyllä. Mutta mitäs meiän semmonen johtopäätös tästä on tästä keskustelusta, että onko se vesi tärkeetä? Kaikki: OOoon. Opettaja: Kuinka mones mielestä se on tärkeetä? Opettaja: Joo-o. Kyllä se on ihan niin kuin sanoinki ihan elintärkeä juttu ja sitä on myös kiva tutkia. Katotaanpas sitten, mitkä asiat kelluu.