Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 1(244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha /Hannu Koivula Opetussuunnitelma Audiovisuaalisen viestinnän Media-assistentti Hyväksytty Ammattiopisto Luovin johtoryhmässä 18.8.2015 Arviointisuunnitelma on hyväksytty Ammattiopisto Luovin ammattiosaamisen näyttötoimielimessä 5.11.2015
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 2 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula Sisällysluettelo 1 Audiovisuaalisen viestinnän... 5 1.1 Alan kuvaus... 5 1.2 Opetussuunnitelma... 9 1.3 Opiskelijan yksilölliset opintopolut... 10 2 Audiovisuaalisen alan perustutkinnon toteutus... 13 2.1 Oppimisympäristöt ja menetelmät... 13 2.2 Oppimista tukevat järjestelyt... 15 2.3 Tutkinnon muodostuminen... 17 3 Ammatilliset tutkinnon osat... 19 3.1 Tarjonta ja oppimisympäristöt... 19 3.2 Pakollinen tutkinnon osa... 21 3.2.1 Audiovisuaalisen tuotannon toteuttaminen 45 osp... 21 3.3 Valinnaiset tutkinnon osat... 27 3.3.1 Video- ja elokuvatuotannon toteuttaminen 30 osp... 27 3.3.2 Televisiotuotannon toteuttaminen 30 osp... 31 3.3.3 Äänituotannon toteuttaminen 30 osp... 34 3.3.4 Studio- ja saliäänituotannon toteuttaminen 30 osp... 38 3.3.5 Tapahtumateknisen tuotannon toteuttaminen 30 osp... 41 3.3.6 Valaisutuotannon toteuttaminen 30 osp... 44 3.3.7 Valokuvatuotannon toteuttaminen 30 osp... 47 3.3.8 Kuvankäsittelyn toteuttaminen 30 osp... 50 3.3.9 Graafisen tuotannon toteuttaminen 30 osp... 53 3.3.10 Verkkopalveluiden tuotannon toteuttaminen 30 osp... 58 3.3.11 Animaatio- ja tehostetuotannon toteuttaminen 30 osp... 62 3.3.12 Pelituotannon toteuttaminen 30 osp... 65 3.3.13 Tallennetuotannon toteuttaminen 30 osp... 67 3.3.14 Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp... 71 3.3.15 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 10-15 osp... 75 3.3.16 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta... 75 3.3.17 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp... 75 3.3.18 Yrityksessä toimiminen 15 osp... 77 3.3.19 Huippuosaajana toimiminen 15 osp... 82 3.3.20 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp... 85 3.3.21 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp... 90
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 3 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula 4 Yhteiset tutkinnon osat... 91 4.1 Tutkinnon osat ja osa-alueet... 91 4.2 Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen 11 osp... 92 4.2.1 Äidinkieli, suomi, pakollinen 5 osp... 93 4.2.2 Äidinkieli, suomi, valinnainen 0 3 osp... 97 4.2.3 Äidinkieli, suomi toisena kielenä, pakollinen 5 osp... 100 4.2.4 Äidinkieli, suomi toisena kielenä, valinnainen 0-3 osp... 103 4.2.5 Toinen kotimainen kieli, ruotsi pakollinen 1 osp... 105 4.2.6 Toinen kotimainen kieli, ruotsi valinnainen 0-3 osp... 106 4.2.7 Vieras kieli, A-kieli englanti pakollinen 2 osp... 108 4.2.8 Vieras kieli, A-kieli, englanti valinnainen 0-3 osp... 110 4.3 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 osp... 112 4.3.2 Matematiikka, valinnainen 0-3 osp... 113 4.3.3 Fysiikka ja kemia, pakollinen 2 osp... 115 4.3.1 Matematiikka, pakollinen 3 osp... 117 4.3.4 Fysiikka ja kemia, valinnainen 0-3 osp... 119 4.3.5 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, pakollinen 1 osp... 121 4.3.6 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, valinnainen 0-3 osp... 123 4.4 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 osp... 125 4.4.1 Yhteiskuntataidot, pakollinen 1 osp... 126 4.4.2 Yhteiskuntataidot, valinnainen osa-alue 0-3 osp... 129 4.4.3 Työelämätaidot, pakollinen 1 osp... 131 4.4.4 Työelämätaidot, valinnainen 0-3 osp... 134 4.4.5 Yrittäjyys ja yritystoiminta, pakollinen 1 osp... 136 4.4.6 Yrittäjyys ja yritystoiminta, valinnainen 0-3 osp... 139 4.4.7 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 osp... 141 4.4.8 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, valinnainen 0-3 osp... 148 4.5 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 osp... 152 4.5.1 Kulttuurien tuntemus, valinnainen 0-3 osp... 152 4.5.2 Taide ja kulttuuri, valinnainen 0-3 osp... 155 4.5.3 Etiikka, valinnainen 0-3 osp... 157 4.5.4 Psykologia, valinnainen 0-3 osp... 158 4.5.5 Ympäristöosaaminen, valinnainen 0-3 osp... 159 4.5.6 Luovi tutuksi, valinnainen 2 osp... 162 4.5.7 Arkielämän taidot, valinnainen 1-3 osp... 164 4.5.8 Asiointitaidot, valinnainen 2 osp... 167 4.5.9 Hyvinvoiva ja aktiivinen vapaa-aika, valinnainen 2 osp... 169 4.5.10 Hyvät elämäntavat, valinnainen 2 osp... 170
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 4 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula 5 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp... 171 5.1 Tarjonta ja oppimisympäristöt... 171 5.2 Ammatilliset tutkinnon osat... 176 5.2.1 3D -mallinnus ja animointi 5 /10 osp... 181 5.2.2 Graafisen tuotannon projekti 5 osp... 182 5.2.3 Ohjelmointi 5 / 10 / 15 osp... 183 5.2.4 Kuvankäsittely 5 / 10 osp... 184 5.2.5 Valokuvauksen syventävät opinnot 5 /10 osp... 185 5.2.6 Kuvittaminen 5 osp... 186 5.2.7 Tapahtuman järjestäminen 5 osp... 187 5.2.8 Animaatio 5 / 10 osp... 187 5.2.9 Verkkotuotannon projekti 5 / 10 osp... 188 5.2.10 Radiotyö 5 osp... 189 5.2.11 Äänityö 5 osp... 190 5.2.11 Esitystekniikka 5 osp... 191 5.2.12 Live-kameratuotanto 5 osp... 191 5.2.13 Streamaus 5 osp... 192 5.2.14 Musiikkituotanto 5 osp... 193 5.2.15 Videotuotanto 5 osp... 193 5.2.16 Internetin mahdollisuudet 5 osp... 194 5.2.17 Sosiaalisen median hyödyntäminen ammatillisissa tehtävissä 5 osp... 195 5.3 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat... 195 5.3.1 Audiovisuaalisen alan asiakastyöt 5 / 10 / 15 osp... 196 5.4 Yhteisiä tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja... 201 5.5 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja... 201 5.6 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia. 201 6 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat... 201 7 Tutkintokohtainen arviointisuunnitelma... 202 7.1 Opiskelijan arvioinnin toteuttaminen kaikissa tutkinnon osissa... 202 7.2 Osaamisen arviointi ammatillisissa tutkinnon osissa... 205 7.3 Osaamisen arviointi yhteisissä tutkinnon osissa... 219 7.4 Osaamisen arviointi vapaasti valittavissa tutkinnon osissa... 224
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 5 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula 1 Audiovisuaalisen viestinnän 1.1 Alan kuvaus Ammattiopisto Luovissa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnossa voi valmistua mediaassistentiksi. Media-assistentit osallistuvat viestintätuotteiden ja -palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen pääasiassa ns. suorittavan ja avustavan tason työtehtävissä. Audiovisuaalisilla viestintätuotteilla ja -palveluilla tarkoitetaan mm. valokuvia, elokuvia, video-, radio- ja tv-ohjelmia, pelejä ja ohjelmia, digitaalisia elokuvatallenteita, äänitallenteita, tapahtumateknisiä palveluja sekä verkko- ja mobiilipalveluja. Opinnot voi suorittaa joko päätoimisena opiskelijana tai työn ohessa opiskellen oppisopimuksella. Oppisopimusopiskelija tarvitsee alan työpaikan opiskeluajalleen, jolloin työpaikalla opitaan mahdollisimman paljon ammattitaidosta ja oppilaitoksessa järjestettävä opetus on täydentävää, tietopuolista opetusta. Oppisopimuskoulutukseen liittyviä asioita hoidetaan keskitetysti Oulun yksikön kautta. Media-assistentti voi työllistyä mm.: kustannus- ja lehtitalon media-, peli- ja ohjelmistotalon viestintä- ja mainostoimiston äänistudion valokuvaamon elokuva-, video- ja animaatiotuotannon radio- ja tv-työn tuotantoyksikön teatterin kulttuuri- ja tapahtumatuotannon kaupungin, kunnan, seuran, liiton ja muun yhteisön palvelukseen. Alan yritysten koot vaihtelevat yhden hengen yrityksistä suuriin kansainvälisiin yhtiöihin. Mediaassistentti voi myös työllistää itse itsensä freelancerina. Audiovisuaalisen viestinnän alalla internet ja siihen liittyvien sovellusten ja tekniikoiden osaaminen on noussut entistä merkittävämpään asemaan. Viestintä on laajentumassa kaikilla toimialoilla yhä enemmän tietoverkkoihin, jotka ovat tulleet merkittävänä osana entisten toimintojen rinnalle. Verkkoosaamisen tarve audiovisuaalisen viestinnän alalla tarkoittaa sisältöelementtien versiointia, verkkotekniikoiden hallintaa ja verkkoviestinnän luonteen ymmärrystä. Internet tuo oman vaateensa myös kielitaitoon, sillä usein kommunikointi ja sisällöt ovat verkossa englanniksi. Audiovisuaalisen viestinnän a suorittavalla kompetensseina voivat olla myös peliteollisuuden tarpeet. Tekniikan hallinta on audiovisuaalisen alan osaamisen lähtökohta, jonka pohjalle rakennetaan luovaa ja esteettistä näkemystä. Ilmaisun ja kerronnan osuutta assistenttitason tehtävissä ei voida kuitenkaan erottaa, vaan ilmaisun ymmärtäminen liittyy olennaisena osana myös teknisiin työtehtäviin. Koko työprosessin läpikäyminen alan koulutuksessa on ensisijaisen tärkeää, koska yhden työprosessin läpivienti yhden tekijän toimesta on alalla yhä tyypillisempää. Laajoissa tuotannoissa työryhmän yksilösuoritukset puolestaan integroituvat toisiinsa, jolloin koko työprosessin tunteminen on olennaista. Ammattialan arvoperusta Media-assistentti on moniosaaja, jolla on laaja viestintäalan tuntemus ja monipuolinen tekninen osaaminen. Hän hallitsee teknisesti tällä hetkellä alalla käytössä olevat työkalut, kykenee seuraamaan alan muutoksia ja on valmis päivittämään osaamistaan alan kehityksen mukaan. Hän myös kykenee työelämässä hankkimaan myös alansa edellyttämää erikoisosaamista.
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 6 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon suorittanut käyttäytyy asiallisesti, noudattaa työaikoja, kunnioittaa tekijänoikeuksia, on sosiaalisesti aktiivinen ja suhtautuu työhönsä ahkeruudella. Hän osaa arvioida oman työnsä teknistä ja esteettistä laatua ja työskentelee kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tuotannon taloudellisten arvojen ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen sekä erilaisten toimintakulttuurien ymmärtäminen on oleellinen osa tutkinnon suorittaneen osaamista. Teknisen, esteettisen ja sisällöllisen osaamisen merkitystä ei usein voida työtehtävissä eriyttää toisistaan. Audiovisuaalisen alan moniosaajan tulee myös olla mediakriittinen ja ymmärtää alan eettisiä erityiskysymyksiä. Audiovisuaalisen viestinnän ala edellyttää opiskelijalta ja tutkinnon suorittajalta lisäksi seuraavia valmiuksia: sitoutumiskyky oma-aloitteisuus itseohjautuvuus alalle suuntautuneisuus vuorovaikutustaidot sosiaalinen aktiivisuus vastuunkanto valmius ryhmätöihin esteettinen ja kulttuurinen perusnäkemys Viestintäalan teknistyminen ja digitalisoituminen on tasa-arvoistanut alaa, sillä kaluston kevenemisen myötä työtehtävien ei voida katsoa suosivan tiettyä sukupuolta. Työaika Media-assistentin työajat vaihtelevat projektien ja työtehtävien mukaisesti. Media-assistentti osaa asennoitua positiivisesti myös poikkeaviin työaikoihin. Työ voi olla säännöllistä päivätyötä tai vuorotyötä tai sijoittua mihin tahansa vuorokauden aikaan. Projektit ja tuotannot voivat tapahtua myös viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Perustutkinnon tavoitteet Perustutkinnon tavoitteissa korostuu alan yhteinen audiovisuaalinen tuotanto, joka laajana tutkinnon osana varmistaa alan yhteisen osaamisen ja tekniset perusvalmiudet hankkia tarvittavaa ammattitaitoa monilta eri viestinnän toimialoilta. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon suorittaneella on monipuoliset valmiudet toimia audiovisuaalisella alalla, joka sisältää useita erityyppisiä työnkuvia. Media-osaamiselle on kysyntää monilla eri aloilla. Ammattinimikkeistö on laaja, mutta on tyypillisiä työelämässä käytettyjä alan assistenttitason ammattinimikkeitä ovat mm. kamera-assistentti kuvausassistentti ääniassistentti valoassistentti viestintäassistentti AD-assistentti. tuotantoassistentti leikkausassistentti
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 7 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula kuvankäsittelijä tapahtumatuotantoassistentti graafisen median assistentti videokuvaaja Audiovisuaalisen alan tehtävissä media-assistentin on osattava toimia sekä itsenäisesti että osana tuotantoryhmää ja hahmotettava oma työnsä osana laajempaa tehtäväkokonaisuutta. Hänen on tunnettava tyypillinen audiovisuaalisen alan työprosessi sisältäen esituotantoon, tuotantoon ja jälkituotantoon liittyvät työvaiheet ja osattava toimia assistenttitason työtehtävissä ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Perustutkinnon suorittanut hallitsee myös asiakaslähtöisten tuotantojen toimintaperiaatteet, työelämän edellyttämät viestintätaidot ja oman työnsä markkinoinnin. Ryhmätyöskentely ja sähköiset työympäristöt yhdessä edellyttävät taitoa dokumentoida ymmärrettävästi työvaiheita ja niiden tuloksia. Kansainvälisten audiovisuaalisten tuotantojen lisääntyessä kielitaidolliset vaatimukset ovat entistä haasteellisempia. Varsinkin englannin merkitys ammattikielenä kasvaa, kun monikansallisissa ja - kulttuurisissa työryhmissä ja tuotannoissa täytyy kyetä kommunikoimaan ymmärrettävästi ja ammattitermistöä käyttäen. Myös tietoverkkojen vahva asema osana työtehtäviä ja ammattikuvaa lisää kielitaidollisia tarpeita. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja.
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 8 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Audiovisuaalisen viestinnän alalla ja alan koulutuksessa eri ammattialoilla tehtävät työt kuormittavat fyysisesti ja henkisesti eri tavoin, mikä alalle aikovan tai alalla toimivan tulee ottaa huomioon. Henkilöllä ei saa olla sellaisia sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta joihinkin alan työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan, mikäli henkilö on liikunta- tai toimintarajoitteinen tai mikäli hänen audiovisuaalinen hahmottamiskykynsä, esimerkiksi kuulo, näkö tai värinäkö, on heikentynyt.
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 9 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula 1.2 Opetussuunnitelma Ammattiopisto Luovissa opetussuunnitelma muodostuu Ammatillisten erityisoppilaitosten verkoston eli AMEO-verkoston yhteisestä opetussuunnitelmasta, sitä täydentävistä koulutuksen järjestäjäkohtaisista suunnitelmista, linjauksista ja ohjeista sekä koulutus-/tutkintokohtaisista opetussuunnitelmista (taulukko 1). AMEO-verkostossa on kaikille verkoston oppilaitoksille yhteisiä pedagogisia periaatteita, jotka on kuvattu yhteisessä opetussuunnitelmassa. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon opetussuunnitelman tavoitteet ja sisältö perustuvat 28.10.2014 annettuun määräykseen 38/011/2014 valtakunnallisista tutkinnon perusteista. Opiskelijat saavat oppilaitoksen tarjoamia ohjaus- ja opiskeluhyvinvoinnin palveluja. Opiskelijan ohjaukseen osallistuu Luovin koko henkilöstö. Ohjauksen keskeisin toimija on kuitenkin opiskelija itse. Ohjauksen osa-alueet, toimenpiteet ja toimijat kuvataan opetussuunnitelman yhteisessä osassa ja sitä tarkentavassa ohjaussuunnitelmassa. Jokaiselle opiskelijaryhmälle on nimetty omat opetuksen, ohjauksen sekä opiskeluhyvinvointipalvelujen vastuuhenkilöt. Opiskeluhyvinvoinnin toteuttamista kuvataan Luovin opiskeluhyvinvointisuunnitelmassa. Opiskelijan arvioinnin ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutussuunnitelma ohjaavat ja kuvaavat Ammattiopisto Luovin käytänteitä Opetushallituksen määräysten mukaisesti. Opetussuunnitelmaa ja opetuksen toteuttamista kehitetään Ammattiopisto Luovin asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä saadun kokemuksen ja palautteiden perusteella. Palautetta antavat opiskelijat, henkilöstö ja eri sidosryhmät, kuten työssäoppimispaikkojen ja harjoitteluyritysten taustayritysten edustajat, työnantajat ja yhteistyöviranomaiset ja järjestöt. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan mm. sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla sekä vertaisarvioinnilla itsearvioinnilla kyselyillä. Näiden perustella laaditaan opetussuunnitelman ja opetuksen kehittämissuunnitelmat joko lukuvuodelle tai pidemmälle ajanjaksolle. Kehittämissuunnitelmassa määritetään kehittämiskohteet, tavoitteet, toteuttamistavat sekä niiden seuranta ja arviointi. Opetussuunnitelman ja opetuksen arviointi ja kehittäminen on jatkuvaa ja siinä noudatetaan Ammattiopisto Luovin suunnitelmia ja työohjeita.
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 10 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula Taulukko 1. Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma ja sisältö A799/2014 ja A329/2015 mukaisesti. Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma Yhteinen osa - pedagogiset periaatteet (AMEO) - Koulutuksen toteutustavat - Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen - Opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa - Opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen - Erityisopetuksen toteuttaminen ja henkilökohtaisen opiskelun/opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadinta - Opiskelijan arvioinnin yleiset periaatteet - Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustamisen menettelytavat Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma - Tutkinnon ja valmentavan koulutuksen osien tarjonta - Tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien suorittamisjärjestys - Koulutuksen toteuttamistavat ja -ajat sekä oppimisympäristöt - Suunnitelma opiskelijan osaamisen arvioinnista Toteutusta linjaavat ohjeet, lomakkeet ja materiaalit: Satama / Erityisopetuksen arjessa. 1.3 Opiskelijan yksilölliset opintopolut Ammattiopisto Luovissa tärkeitä asioita eli arvoja ovat luovuus, uudistajuus, osaaminen, välittäminen ja ilo. Näitä arvoja noudattamalla luodaan tasavertaiset oppimismahdollisuudet, myönteinen ja turvallinen ilmapiiri sekä yksilölliset reitit työelämään. Opiskelija etenee opinnoissaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa (HOPS) mukaisesti. Opiskelijan tavoitteena voi olla ammatillinen 180 osaamispistettä, jolloin hän saavuttaa sekä alan ammattiosaamisen lisäksi yleisen jatko-koulutuskelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Koulutuksen aikana opiskelijan on mahdollista vahvistaa sekä ammatillisia että jatko-opintovalmiuksiaan valinnaisilla opinnoilla. Ammatillinen on mahdollista saavuttaa myös kokonaan tai osittain mukautetuin ammattitaitovaatimuksin ja osaamistavoittein. Mukauttamisessa on tavoitteena keskittyä sellaisen osaamisen hankkimiseen tai vahvistamiseen, joka tukee opiskelijan vahvuuksia ja edellytyksiä ja tällä tavoin tukee hänen työllistymistään. Opiskelija saa muodollisen jatko-koulutuskelpoisuuden mutta mukauttamisella voi olla vaikutusta jatko-opintoihin pääsemiseen sekä niissä menestymiseen.
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 11 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula Opiskelija voi hankkia osaamista koostamalla opintonsa tutkinnon osista. Tällöin opiskelija kouluttautuu vahvuuksiensa ja edellytystensä mukaisiin työtehtäviin (kuva 1). Alkutilanteen kartoittaminen - opiskeluvalmiudet - opiskelijan vahvuudet - opiskelun rajoitteet - aiemmin hankittu osaamisen Ammatillinen Tavoitteena - työelämässä tarvittava laaja-alainen osaaminen - yleinen jatkoopintokelpoisuus korkeaasteelle. Jatkosuunnitelma - työ, työtehtävät - jatko-opinnot - muu suunnitelma Henkilökohtainen suunnitelma jatkosuunnitelman toteuttamiseksi - opiskelun järjestämisestä (HOJKS) - opiskelusta (HOPS) Ammatillinen osin / kokonaan mukautetuin ammattitaitovaatimuksin / osaamistavoittein. Tutkinnon osan tai osien suorittaminen. Myös mukautetuin tavoittein, Tavoitteena on työelämässä tarvittava, yksilöllisiin vahvuuksiin perustuva osaaminen. Tutkinto tuottaa muodollisen jatko-opintokelpoisuuden: oikeuttaa hakemaan korkeaasteen koulutukseen mutta tutkinto ei takaa riittäviä opiskeluvalmiuksia korkeaasteella opiskeluun. Tavoitteena on, että opiskelija hankkii työelämässä tarvittavaa osaamista edellytystensä mukaisina ja/tai elämäntilanteensa vuoksi. Tutkinnon osat voivat olla mukautetuin tavoittein Kuva 1. Opiskelijan yksilöllisen opintopolun suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet.
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 12 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula Yksilöllinen opintopolku tarkoittaa myös erilaisia koulutuksen aikaisia järjestelyjä ja menetelmiä (kuva 2). Opintopolun toteuttamisen suunnitelma dokumentoidaan henkilökohtaiseen opiskelun/opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) ja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Kuva 2. Yksilöllisen opintopolun muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 13 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula 2 Audiovisuaalisen alan perustutkinnon toteutus 2.1 Oppimisympäristöt ja menetelmät Turvallinen, kannustava ja innostava oppimisympäristö vahvistaa opiskelijan elämäntaitoja ja kehittymistä vastuuntuntoiseksi ja velvollisuuksistaan huolehtivaksi kansalaiseksi ja työyhteisön jäseneksi. Opiskelijoiden oppimisen tukena toimivat opettajat, ohjaajat sekä opiskeluhyvinvointipalveluiden ja opiskelijan tukiverkostojen henkilöt. Oppimisen lähtökohtana on, että opiskelija löytää omat vahvuutensa ja omat tavoitteensa. Tekemällä oppiminen, yksiselitteiset ja toistuvat ohjeet ja erilaiset työtavat sekä opiskelijan jatkuva ohjaaminen ja suoritusten seuranta ovat opetuksessa oleellista. Oppimisympäristöt, osaamisen hankkimisen (oppimisen) menetelmät ja opetusjärjestelyt vaihtelevat opintojen eri vaiheiden ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristöt ja -menetelmät vaihtelevat yksiköittäin ja toimipisteittäin. Oppimisympäristöinä voivat olla valokuvastudio kuvausstudio äänistudio piirustusluokka kuvaustiloina kaupunki- ja luontomiljööt mac- ja pc-luokat leikkaamo, tulostamo, editti mikropaja mediapaja verkkoympäristö ja sosiaalinen media asiakastyöt asiakkaan tiloissa yksilölliset työskentelytilat työssäoppimispaikat kotimaassa ja ulkomailla vierailukohteet kuten museot, galleriat, alan messut kirjasto ja lehtilukusali, somistustila, liikuntatilat. Opetuksen, oppimisen ja osaamisen hankkimisen menetelminä käytetään tekemällä oppimista - toiminnallisuus - työpaikalla tapahtuva oppiminen yhdessä oppiminen - vertaisoppiminen - pari- ja ryhmätyöskentely - keskusteluryhmät - projektit - pelit opiskelijan oppimisprosessin tukemista - pienin askelin eteneminen - itsearviointitaitojen kehittäminen - toistot ja kertaukset - opetuksen ja tehtävien rytmitys ja vaiheistaminen - kokemuksellisuus - osaamisen näyttäminen eri tavoin - puhe- ja lukiopetus - kirjoittamisen apuvälineet
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 14 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula opetuksen eriyttämistä - tehtävien määrän ja vaikeustason vaihteleminen - tilaratkaisujen ja pienryhmien muodostaminen - ohjaajan kanssa opiskeleminen havainnollistamista - isojen kirjasinkokojen käyttäminen - värien, kuvien, kuvioiden, kertomusten käyttäminen - selkeän yleiskielen käyttäminen tietotekniikan käyttämistä oppimisessa - verkkoympäristöt - ohjelmat - pelit - muut laitteistot (esim. dokumenttikamera, smartboard, äänen vahvistajat) Ammattiin opiskeleminen tapahtuu pääsääntöisesti oppilaitoksen eri oppimisympäristöissä. Oppimisympäristöjä ovat mm. studiot, muokattava hallitila sekä pc- ja macluokat. Työtilojen kalustus vastaa av-viestintäalan yleisesti käytössä olevia tiloja ja laitteita. Av-assistentti tarvitsee työssään erilaisia video- ja stillkameroita, äänentallennus- ja valaisulaitteistoja sekä kuvauksissa ja äänitystilanteissa tarvittavia muita oheismateriaaleja ja tarvikkeita. Kuvausten jälkeen tuotokset käsitellään erilaisilla jälkituotantoon tarkoitetuilla ohjelmistoilla pc- tai mac ympäristössä. Näiden laitteiden oikeaoppisen ja turvallisen käytön opetteleminen sisältyy opintoihin. Tietokoneen ja erilaisten ammatillisten ohjelmien käyttötaito on tärkeää ja niitä harjoitellaan tietokoneluokassa (Pc- ja/tai Mac-ympäristöissä). Esimerkkejä av-alan ohjelmista ovat mm. editointi-, kuvankäsittely-, vektorigrafiikka-, taitto-, animaatio-, ja editoriohjelmat ja sovellukset. Monitoimitila muunnetaan tarpeen mukaan esimerkiksi video- ja valokuvaustiloiksi Oppilaitoksen perusluokkatiloja käytetään oppimisympäristönä ammatillisissa opinnoissa tarvittaessa. Esimerkiksi ammatissa tarvittavia äidinkielentaitoja, matemaattisia ja kielellisiä taitoja harjoitellaan luokkatiloissa mutta myös tietokoneluokissa ja aidoissa työympäristöissä. Oppilaitoksen oppimisympäristöissä opintojensa eri vaiheissa olevat opiskelijat voivat työskennellä fyysisesti ja sosiaalisesti samoissa työtiloissa, mutta myös luokkakohtaisia työskentelytiloja on käytössä. Yhdessä työskennellen opiskelijat oppivat toisiltaan. Opiskelijatovereiden antama palaute työskentelystä on tärkeä tapa oppia sekä ammatissa tarvittavia taitoja että sosiaalisia taitoja. Tapahtumat ja projektit Tapahtumat ja projektit voivat olla oppilaitoksen sisä- tai ulkopuolisia. Opiskelija suorittaa niissä koulutusohjelman tai omien tavoitteiden mukaisia ammatillisia tehtäviä, sekä saavuttaa ammattitaitovaatimusten tai omien tavoitteiden mukaiset taidot käytännössä. Tapahtumat ja projektit voivat olla myös työssäoppimisen ja näyttöjen ympäristönä alan opettajien ja ammatinharjoittajien valvonnassa ja arvioitavana. Pääpaino on siirtää opittu ammatillinen osaaminen käytäntöön oikeassa ympäristössä ja toimia työryhmän vastuullisissa tehtävissä ymmärtäen oman ammatillisen osaamisen merkityksen kokonaisuuden kannalta. Opiskelu on tekemällä oppimista ja ongelmakeskeistä. Kulmatupa (Kahvio Helsingin yksikkö) Opiskelijat suunnittelevat kahvilaan esimerkiksi mainoksia, ilmoituksia, kuvanäyttelyitä, tapahtumia ja asiakirjoja. Kahvilamiljöössä voidaan toteuttaa myös video- ja valokuvauksia. Ne voidaan aloittaa pienimuotoisista ja selkeistä tehtävistä joita voidaan opintojen edetessä muuntaa vaikeammiksi osaamistason karttuessa.
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 15 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula Työssäoppiminen Työssäoppimista sisältyy opintoihin vähintään 30 osp. Opiskelija hakeutuu työssäoppimaan pääasiassa oppilaitoksen ulkopuoliseen työpaikkaan. Työssäoppiminen voi olla myös oppilaitoksen omissa palvelu - ja työpisteissä. Opiskelijan oppimisen tukena toimivat työpaikkaohjaaja, opettaja, ohjaaja ja tarvittaessa muu opiskeluhyvinvointipalveluiden henkilö. Verkko-opiskelu Verkko-opiskeluna voi suorittaa joitakin opintoja, kuten vieraiden kielten opiskelua ja tiedonhakua vaativia oppimistehtäviä. Opintoja voidaan toteuttaa verkossa oppilaitoksessa tai kotona internetin kautta. Opintojen alussa opiskelija ja opettaja sopivat opiskelijakohtaisesta toteutustavasta. Opettaja antaa palautetta oppimisesta verkossa tai palautekeskusteluissa. 2.2 Oppimista tukevat järjestelyt Opintojen aloitus Opiskelijoilla on syksyllä koulun alkaessa noin viikon mittainen aloitusjakso. Opiskelunsa aloittavat opiskelijat tutustuvat opiskelijatovereihin, opettajiin, ohjaajiin ja oppilaitokseen. Aluksi opiskelija ja opettaja kartoittavat opiskelijan elämäntilannetta, opintojen tavoitteita ja tukitarpeita. Opintojen suunnittelu- ja arviointikeskustelut jatkuvat opiskelujen ajan. Aloitusjakson tavoitteena on ryhmäytyminen, yhteishengen luominen ja oman paikan löytäminen sekä turvallinen olo ryhmässä ja oppilaitoksessa. Ryhmäytymismenetelminä käytetään pelejä, elämysretkiä, kaupunki- ja oppilaitossuunnistuksia. Eriyttäminen Opintojen eriyttämisen tarkoituksena on, että opiskelijan valmiudet huomioidaan yksilöllisesti oppimistilanteissa. Opiskelijoiden oppimistehtävät ovat erilaisia ja opiskelijat etenevät opinnoissaan omassa tahdissaan. Osa opiskelijoista oppii nopeasti ja etenee työvaiheesta toiseen nopeasti. Osa opiskelijoista tarvitsee runsaasti aikaa harjoitellakseen ammatissa tarvittavia perustaitoja. Lisäopetus Opiskelija saa tarvitsemaansa yksilöllistä lisäopetusta niin ammattiin oppimiseen kuin elämän tilanteensa hallitsemiseen. Pääsääntöisesti opiskelija opiskelee oman ryhmänsä mukana. Lisäopetus voi olla samanaikaisopetusta, jolloin ohjaaja työskentelee niiden opiskelijoiden kanssa, joilla on vaikeuksia pysyä muun ryhmän mukana. Lisäopetus voi olla myös samanaikaisesti erillään muusta ryhmästä tai silloin kun opiskelijalla ei ole lukujärjestyksen mukaan muuta opetusta. Tukiopetus Tukiopetukseen voivat hakeutua ne opiskelijat, joilla on tilapäisiä ongelmia opiskelussa esim. poissaolojen johdosta. Tukiopetusta pyritään järjestämään silloin kun opiskelijalla ei ole muuta opetusta. Lukiopetus Mikäli opiskelijan lukemis- ja kirjoittamistaidoista ei ole saatavilla riittävää tietoa ennen opintojen aloitusta, lukitaidot kartoitetaan. Kartoituksen tai aiempien tutkimustietojen perustella mietitään tarvittavia tukitoimia opetukseen. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet, selkokieli tai kuvallisten materiaalien käyttäminen. Lukiopetus voi olla yksilö- tai pienryhmäopetusta. Ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa oppijana sekä ohjata häntä omien vahvuuksiensa hyödyntämisessä. Usein lukivaikeudet ovat osa laajempaa oppimisen ongelmaa, mikä huomioidaan kokonaisvaltaisesti opetusjärjestelyissä.
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 16 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula Opiskeluajan pidentäminen Mikäli opiskelija ei suoriudu opinnoista määritettynä aikana, voidaan hänen opiskeluaikaansa myöntää pidennystä voimassaolevien säädösten puitteissa. Ammatillisen perustutkinnon suoritusaika on kolme vuotta. Opiskeluajan pidentämistä voidaan myöntää enintään yhden vuoden. Tällöin on varmistettava, että opiskelu on päätoimista. Esityksen opiskeluajan pidentämisestä voi tehdä opiskelija, opinto-ohjaaja, opiskeluhyvinvointipalvelujen henkilöt tai luokanvalvoja. Mukauttaminen Mukauttaminen tarkoittaa osaamistavoitteiden tai ammattitaitovaatimusten suhteuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. Ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita mukautetaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti kuitenkin niin, että ammatillisissa tutkinnon osissa määritelty kaikkein keskeisin osaaminen vähintään tyydyttävä 1 mukautettu - saavutetaan. Tyydyttävä 1 mukautettu määrittely on tehty ammatillisiin tutkinnon osiin luvussa 3. Opiskelijan arviointi muutetaan opiskelijan osaamistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisiksi. Kun tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita on mukautettu, tehdään merkintä tutkintotodistukseen ja laaditaan todistukseen selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Esityksen opiskelun tavoitteiden muuttamiseksi voi tehdä opiskelija tai hänen huoltajansa, opettaja, luokanvalvoja tai muu taho. Mukauttamiseen liittyvät päätökset ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman muutokset kirjataan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan. Mukauttamisessa noudatetaan Ammattiopisto Luovin voimassaolevia ohjeita: Satama / Erityisopetuksen arjessa / HOJKS, HOPS ja HEKSU. Ohjaaja Opiskelijan tukena voi olla ryhmäkohtainen ja/tai henkilökohtainen ohjaaja. Valinnaisuus Opiskelija valitsee valinnaiset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat ja osa-alueet pääsääntöisesti Luovin opetustarjonnasta. Tarjonta vaihtelee paikkakunnittain ja lukuvuosittain. Opiskelijan kanssa voidaan sopia myös muista järjestelyistä valinnaisuuden toteuttamisessa. Opiskeluajan pidentäminen Mikäli opiskelija ei suoriudu opinnoista määritettynä aikana, voidaan hänen opiskeluaikaansa myöntää pidennystä voimassaolevien säädösten puitteissa. Ammatillisen perustutkinnon suoritusaika on kolme vuotta. Opiskeluajan pidentämistä voidaan myöntää enintään yhden vuoden. Tällöin on varmistettava, että opiskelu on päätoimista. Esityksen opiskeluajan pidentämisestä voi tehdä opiskelija, opinto-ohjaaja, opiskeluhyvinvointipalvelujen henkilöt tai luokanvalvoja. Järjestelyt osaamisen näyttämisessä Osaamisen näyttämisessä käytetään niitä osaamisen näyttämisen keinoja, jotka parhaiten opiskelijalle soveltuvat. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi näyttöjen osittamista useisiin työpaikkoihin, näyttöajan joustolla ja näytön aikaisella ohjauksella. Ammattiosaamisen näyttöön voidaan yhdistää näyttöjä toisista tutkinnon osista, myös yhteisistä tutkinnon osista.
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 17 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula Asuminen, vapaa-aika ja harrastukset Oulun yksikössä opiskelijaa tukevat asumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät järjestelyt esimerkiksi asumisvalmennus, erilaiset iltakerhot ja vapaa-ajan ohjelmat. Helsingin yksikössä ei ole asuntolaa. 2.3 Tutkinnon muodostuminen Opiskelija rakentaa opintonsa erilaisista tutkinnon osista. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:aan ja siihen sisältyvään henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) dokumentoidaan opiskelijakohtaisesti opintojen onnistumiseksi tarvittavat järjestelyt, oppimista ja opiskelua tukevat palvelut. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet ja oppimisympäristöön liittyvät järjestelyt. HOPS sisältää myös ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet tutkinnon osille ja niiden osa-alueille. Opiskeluaika tutkinnon suorittamiseksi on pääsääntöisesti 3 vuotta. Tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä mutta opiskelijalla voi olla yksilöllisesti tutkintoa laajentavia tutkinnon osia. Osaamispisteen lyhenne on osp. Tutkinto sisältää ammatillisia tutkinnon osia 135 osp yhteisiä tutkinnon osia 35 osp vapaasti valittavia tutkinnon osia 10 osp (kuva 3). 180 osp Tutkinnon muodostuminen aloittava edistynyt valmistuva 135 osp 35 osp Pakollinen tutkinnon osa Audiovisuaalisen tuotannon toteuttaminen 45 osp Valinnaiset tutkinnon osat: valitaan 90 osp Video- ja elokuvatuotannon toteuttaminen 30 osp Televisiotuotannon toteuttaminen 30 osp Äänituotannon toteuttaminen 30 osp Studio- ja saliäänituotannon toteuttaminen 30 osp Tapahtumateknisen tuotannon toteuttaminen 30 osp Valaisutuotannon toteuttaminen 30 osp Valokuvatuotannon toteuttaminen 30 osp Kuvankäsittelyn toteuttaminen 30 osp Graafisen tuotannon toteuttaminen 30 osp Verkkopalveluiden tuotannon toteuttaminen 30 osp Animaatio- ja tehostetuotannon toteuttaminen 30 osp Pelituotannon toteuttamine 30 osp Tallennetuotannon toteuttaminen 30 osp Projekti- ja tapahtumatuotannon toteuttaminen 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp Yhteiset tutkinnon osat (YTO), pakolliset ja valinnaiset osa-alueet: Äidinkieli, ruotsi, englanti, matematiikka, fysiikka ja kemia, tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen, yhteiskuntataidot, työelämätaidot, yrittäjyys ja yritystoiminta, työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, tutkinnon osa 10 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat Kuva 3. Audiovisuaalisen viestinnän muodostuu tutkinnon osista ja osa-alueista.
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 18 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula Kuvassa 4 on esimerkkejä opintopoluista erilaisiin audiovisuaalisen alan työtehtäviin. Kuvassa on esitelty ammatillisia tutkinnon osia. Kaikkiin opintopolkuihin kuuluvat lisäksi yhteiset tutkinnon osat 35 osp ja vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp. Graafisen median / Viestintäassistentin työtehtävät Verkkomedian työtehtävät Tapahtumatuotantoassistentin työtehtävät Kaikkiin opintopolkuihin sisältyvät tutkinnon osat Verkkopalveluiden tuotannon toteuttaminen 30 osp Valokuvatuotannon toteuttaminen 30 osp Graafisen tuotannon toteuttaminen 30 osp Verkkopalveluiden tuotannon toteuttaminen 30 osp Valokuvatuotannon toteuttaminen 30 osp Video- ja elokuvatuotannon toteuttaminen 30 osp Valinnainen asiakastöiden mukaisesti 15 osp Projekti ja tapahtumatuotannon toteuttaminen 15 osp Verkkopalveluiden tuotannon toteuttaminen 30 osp Video- ja elokuvatuotannon toteuttaminen 30 osp YTO pakolliset ja valinnaiset osa-alueet 35 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Audiovisuaalisen tuotannon toteuttaminen 45 osp Kuva 4 Esimerkkejä opintopoluista Yksikön ja toimipisteen mahdollisuuksien mukaan koulutusta toteutetaan yhteiset tutkinnon osat osin tai kokonaan integroituna ammatillisiin tutkinnon osiin. Perustutkinnot sisältävät valinnaisuutta ammatillisissa, yhteisissä ja vapaasti valittavissa tutkinnon osissa. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnossa valinnaisuutta on: ammatillisissa tutkinnon osissa 90 osp yhteisissä tutkinnon osissa16 osp vapaasti valittavissa tutkinnon osissa 10 osp. Ammattiopisto Luovissa yksikkö ja toimipiste toteuttaa valinnaisia tutkinnon osia ja osa-alueita mahdollisuuksien mukaan itse, yhteistyössä työelämän kanssa ja/tai toisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Yksiköissä ja toimipisteissä on kaikille tutkinnoille tai lähitutkinnoille yhteistä valinnaistarjontaa sen lisäksi, että valinnaisuutta tarjotaan ns. oman alan opiskelijoille.
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 19(244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha /Hannu Koivula 3 Ammatilliset tutkinnon osat 3.1 Tarjonta ja oppimisympäristöt Ammatillisten tutkinnon osien 135 osp tarjonta ja toteutus oppimisympäristöissä. Lisätietoa: sisäinen oppimisympäristö Lisätietoa: muu oppimisympäristö Sisäiset oppimisympäristöt Luovin sisäiset palvelut Työpaikka Ei tarjonnassa; Osaamisen tunnustaminen Luovin toinen yksikkö/ toimipiste Yhteistyö muiden koul.järjestäjien kanssa Muu oppimisympäristö Pakollinen tutkinnon osa 45 osp Audiovisuaalisen tuotannon toteuttaminen 45 osp x Valinnaiset tutkinnon osat: opiskelijan on valittava 90 osp seuraavista: Video- ja elokuvatuotannon toteuttaminen 30 osp x x Televisiotuotannon toteuttaminen 30 osp x x Äänituotannon toteuttaminen 30 osp x x Studio- ja saliäänituotannon toteuttaminen 3 osp x x Tapahtumateknisen tuotannon toteuttaminen 30 osp x x Valaisutuotannon toteuttaminen 30 osp x x Valokuvatuotannon toteuttaminen 30 osp x x Kuvankäsittelyn toteuttaminen 30 osp x x Graafisen tuotannon toteuttaminen 30 osp x x Verkkopalveluiden tuotannon toteuttaminen 30 osp x x Animaatio- ja tehostetuotannon toteuttaminen 30 osp x x Pelituotannon toteuttaminen 30 osp x x Tallennetuotannon toteuttaminen 30 osp x x Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp x Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 10 15 osp x x x x x Yksikön tarjonnan puitteissa Tutkinnon osa ammatti-/ erikoisammattitutkinnosta 15 osp x Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp x Yrityksessä toimiminen 15 osp x Huippuosaajana toimiminen, 15 osp x Projekti- ja tapahtumatuotanto 15 osp (paikallinen) x x x Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp. Ks. luku 5: Vapaasti valittavat tutkinnon osat. x x x x x Asiakastyöt oppilaitoksessa tai asiakkaan tiloissa
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 20 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula Alavuden yksikkö Ammatillisten tutkinnon osien 135 osp tarjonta yksiköissä ja toimipisteissä. Seinäjoki Kokkola Reisjärvi Vaasa Helsingin yksikkö Limingan yksikkö Raahe Ylivieska Siikajoki Liperin yksikkö Joensuu Imatra Lappeenranta Kuopio Iisalmi Muhoksen yksikkö Kajaani Suomussalmi Taivalkoski Oulun yksikkö Kemi Rovaniemi Tampereen yksikkö Pori Pakollinen tutkinnon osa 45 osp Audiovisuaalisen tuotannon toteuttaminen 45 osp x x Valinnaiset tutkinnon osat 45 osp Video- ja elokuvatuotannon toteuttaminen 30 osp x x Televisiotuotannon toteuttaminen 30 osp Äänituotannon toteuttaminen 30 osp Studio- ja saliäänituotannon toteuttaminen 3 osp Tapahtumateknisen tuotannon toteuttaminen 30 osp Valaisutuotannon toteuttaminen 30 osp Valokuvatuotannon toteuttaminen 30 osp x Kuvankäsittelyn toteuttaminen 30 osp x Graafisen tuotannon toteuttaminen 30 osp x Verkkopalveluiden tuotannon toteuttaminen 30 osp x x Animaatio- ja tehostetuotannon toteuttaminen 30 osp Pelituotannon toteuttaminen 30 osp Tallennetuotannon toteuttaminen 30 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 10 15 osp x x Tutkinnon osa ammatti-/ erikoisammattitutkinnosta 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp Yrityksessä toimiminen 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Projekti- ja tapahtumatuotanto 15 osp (paikallinen) x Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp. Ks. luku 5: Vapaasti valittavat tutkinnon osat. x x
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 21(244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha /Hannu Koivula 3.2 Pakollinen tutkinnon osa 3.2.1 Audiovisuaalisen tuotannon toteuttaminen 45 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa noudattaa aikatauluja ja työohjeita työskennellä osana työryhmää toimia asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti noudattaa sähkö- ja työturvallisuusmääräyksiä noudattaa tekijänoikeuksia käyttää kunkin ammattialan termistöä käyttää tietokoneiden käyttöjärjestelmiä ja alan keskeisiä sovelluksia kirjoittaa asiatyylistä ja ilmaisullista tekstiä eri tarkoituksiin hyödyntää sommittelua, värioppia ja typografiaa työtehtävissä dokumentoida työn vaiheita ja tuloksia hyödyntää mediakulttuurin lajityyppejä ja tyylisuuntia toteutuksessa tulkita käsikirjoituksia ja hyödyntää kerronnan teoriaa toteutuksessa valaista, kuvata, äänittää ja editoida kuvakerronnallisen kokonaisuuden tekemänsä suunnitelman mukaisesti tallentaa ja editoida äänikerronnallisen kokonaisuuden tekemänsä suunnitelman mukaisesti sekä versioida sen eri käyttötarkoituksiin rakentaa ja käyttää valaisu-, projisointi- ja äänentoistojärjestelmiä tekemänsä suunnitelman mukaisesti valaista kuvauskohteita, ottaa, käsitellä ja valmistaa valokuvia eri käyttötarkoituksiin tekemänsä suunnitelman mukaisesti valmistaa graafisia viestintätuotteita kuvankäsittely-, grafiikka-, taitto- ja editorisovelluksilla tekemänsä suunnitelman mukaisesti käsitellä ja valita tiedostomuodot, väriavaruudet ja resoluutiot eri käyttötarkoituksiin hyödyntää verkkoteknologioita tiedonsiirrossa sekä verkkopalveluiden rakentamisessa ja ylläpidossa käyttää eri tilanteisiin ja olosuhteisiin sopivia työvälineitä ja tapoja havainnoida ympäristöä ja sen kohteita tilanteen tallentamisen näkökulmasta Ammattitaitovaatimusten mukauttaminen ja arviointi Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukauttaminen ja osaamisen arviointi suunnitellaan yksilöllisesti ja dokumentoidaan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan Ammattiopisto Luovin ohjeiden mukaisesti. Tyydyttävä 1, mukautettu - osaamisen taso on saavutettava, jotta opiskelijan on mahdollista saada arviointi tutkinnon osasta ja ennen pitkää tutkintotodistus. Osaamisen tasolla tyydyttävä 1, mukautettu, opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa ohjatusti/työparin kanssa käyttää tietotekniikkaa ja alan keskeisimpiä sovelluksia osallistuu kuvauskohteiden valaisuun valokuvata automaattiasetuksilla ja siirtää kuvat tiedostojärjestelmään peruskuvankäsittelyn ja valokuvien tulostuksen osallistuu graafisten viestintätuotteiden valmistukseen kuvata ja äänittää videomateriaalia automaattiasetuksin sekä tallentaa kuvaamansa materiaalin tietojärjestelmään
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 22 (244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha / Hannu Koivula osallistuu valaisu-, projisointi- ja äänentoistojärjestelmien rakentamiseen noudattaa aikatauluja ja työohjeita työskennellä osana työryhmää tuntee sähkötyöturvallisuuden perusteet kertoa tekemästään työstä Tutkinnon osan toteutuksessa on erilaisia projekteja, kuten esimerkiksi videoprojekti: musiikkivideo, videomainos, haastattelu valokuvaprojekti: henkilökuvaus, dokumenttiprojekti, studiokuvaus verkkoprojekti: kotisivu, verkkolehti graafinen projekti lehtimainos, esite, juliste, muu painotuote tai verkkografiikan tuote. Projekteissa toimimalla opiskelija saavuttaa vaadittavan ammattitaidon ja omaksuu alan työtehtävissä tarvittavan keskeisen tiedon. Toteutuvat projektit ja niiden laajuus voivat vaihtelevat opiskelija-, ryhmä- ja yksikkökohtaisesti sekä asiakastilausten vuoksi.
Opetussuunnitelma 2.0/9.11.2015 23(244) Audiovisuaalisen viestinnän Pirjo Ruha /Hannu Koivula Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Tyydyttävä 1 mukautettu Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Esituotanto osallistuu oman työn suunnitteluun ohjatusti / työparin kanssa ja noudattaa työaikoja Tuotanto tunnistaa alan keskeisiä termejä aikatauluttaa ohjatusti työnsä ja pyrkii toimimaan sen mukaisesti avustaa laitteistojen käyttövalmiuteen kytkemisessä käyttäytyy ja pukeutuu työtilanteissa tarkoituksenmukaisesti ymmärtää alan keskeistä termistöä aikatauluttaa työnsä ja toimii sen mukaisesti tunnistaa käytettävät työvälineet ja osaa kytkeä ne käyttövalmiuteen käyttäytyy ja pukeutuu työtilanteen luonteen mukaisesti käyttää alan vakiintunutta termistöä aikatauluttaa työnsä, ottaa vastuun sen toteutumisesta ja neuvottelee poikkeamista valitsee keskeiset työvälineet ja kytkee ne käyttövalmiuteen omatoimisesti ennakoi työtilanteen luonteen sekä käyttäytyy ja pukeutuu sen mukaisesti kommunikoi sujuvasti työryhmässä käyttäen alan termistöä osallistuu ohjatusti/työparin kanssa keskeisten ohjelmistojen ja tietotekniikan käyttämiseen Jälkituotanto osaa ohjatusti työparin kanssa tallentaa töitään. käyttää tietotekniikkaa ja alan sovelluksia osaa työskennellä sisä- ja ulkotiloissa dokumentoi ja arkistoi töitään määrätyllä tavalla käyttää sujuvasti erilaisia käyttöjärjestelmiä ja alan sovelluksia käyttää tarkoituksenmukaisia työvälineitä eri olosuhteissa dokumentoi töitään ja työvaiheitaan ymmärrettävästi käyttää sujuvasti erilaisia käyttöjärjestelmiä ja ristiinkäyttää alan sovelluksia huomioi paikan ja tilanteen erityispiirteet ja käyttää sen mukaisia työvälineitä dokumentoi töitään ja työvaiheitaan jatkokäyttöä sekä arkistointia varten ottaa vastaan palautetta työnsä esteettisestä ja teknisestä lopputuloksesta arvioi oman työnsä esteettistä ja teknistä lopputulosta arvioi itsenäisesti ja kuvaavasti työnsä esteettistä ja teknistä lopputulosta