Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen.



Samankaltaiset tiedostot
19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa / Seija Karjalainen

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Toiminta- suunnitelma 2015

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

MLL:n Kainuun piiri Vierailu MLL:n Lapin piiriin Seija Karjalainen

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Kiteen Suunta

Ketterän kokeilun nimi:perhekummitoiminnan käynnistäminen Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen):_ Raasepori Kokeilun ajanjakso: syksy

Sisältö. Esite julkaistu Tilastot vuodelta 2016.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Lapsirikas-hanke: Arjen tukea lapsiperheille ammatillisen työn ja kansalaistoiminnan avulla. Anne-Maria Takkula, Saana Savela Auta Lasta ry

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

YHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVȦ. Ȧ. ARKEA YHDESSȦ. Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

LAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan

MLL:n perhekahvilatoiminta

Hakemus ennaltaehkäisevän lapsi- ja perhetoiminnan kuntakumppanuudesta

MLL kunnan kumppanina

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kolmivuotissuunnitelma

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

PERHEENTALO YHTEISTYÖ

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Valtion I kotouttamisohjelma

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

HALOO huomaako kukaan? seminaari Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

Lapsettaako? Ohjeet tulevat kuvina. Ole tarkkana. Kolme eri tehtävää.

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Lasten ja Nuorten ohjelma

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Perhetukea maahanmuuttajille

JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

ARVO. Lohja Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

15/11/2016 Kaisa Raninen. Toimintasuunnitelma 2017

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

LAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

POP perusopetus paremmaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

SISÄISESTI YHTENÄISEMMIN ULOS AVAUTUEN. Jyvälän Setlementti ry:n strategia

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013

Tervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma

Rovaniemen lapset ja perheet

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

MLL. Tukioppilastoiminta

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke Järjestöagenttitoiminta perheiden hyvinvoinnin tukena

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Transkriptio:

Suunnitelma 2015-2017

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Varsinais-Suomessa on 66 MLL:n paikallisyhdistystä. MLL:n Varsinais-Suomen piiri tukee paikallisyhdistyksiensä vapaaehtoistyötä ja toteuttaa maakuntaa kattavia palveluja. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Sepänkatu 3 20700 Turku (02) 2736 000 info.varsinais-suomi@mll.fi varsinaissuomenpiiri.mll.fi Taitto Jane Seppänen 2

Suunnitelman 2015-2017 taustaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto on lapsiperheiden arjen asiantuntija, vapaaehtoistyön tekijä, arjen tuen kehittäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. MLL rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa yhteiskuntaa, jossa lapsia ja lapsuutta arvostetaan ja jossa kaikki kantavat vastuunsa lasten hyvinvoinnista. MLL toimii lasten oikeuksien puolesta. Lasten oikeuksien perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Suuntaviivat MLL:n Varsinais-Suomen piirin suunnitelmalle vuosiksi 2015 2017 luodaan MLL:n valtakunnallisessa strategiassa, joka ulottuu vuoteen 2024. Valtakunnallinen strategia luo perustan piirin seuraavan kolmivuotiskauden suunnitelmille ja päätöksille. MLL:n Varsinais-Suomen piirin tärkein tehtävä on toimia ja vaikuttaa siten että lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemansa tuen arkeensa. Tätä tavoitetta piiri edistää auttamalla paikallisyhdistyksiään lapsiperheiden tarpeista lähtevän vapaaehtoistyön toteuttamisessa, tarjoamalla itse ehkäisevää tukea lapsille, nuorille ja lapsiperheille sekä tekemällä yhteistyötä kuntien, muiden järjestöjen, seurakuntien ja yrityksien kanssa. Muut MLL:n Varsinais-Suomen piirin toimintaa määrittävät suunnitelmat ja ohjelmat: YK:n lapsen oikeuksien sopimus MLL:n Suunta 2024 MLL:n Varsinais-Suomen piirin säännöt Monikulttuurisen lapsi- ja perhetoiminnan suunnitelma 2014-2016 Perhetalo Heidekenin osakassopimus MLL: n Varsinais-Suomen piirin missio MLL:n Varsinais-Suomen piiri on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n Varsinais-Suomen piiri on täyden palvelun piirijärjestö, joka toteuttaa kaikkia MLL:n keskeisiä toimintamuotoja. MLL:n Varsinais-Suomen piirin visio Varsinaissuomalaiset lapsiperheet tuntevat MLL:n inhimillisesti toteutetuista, lapsiperheen arkea ymmärtävistä ja tukevista palveluista. Kunnat ja muut yhteistyökumppanit kokevat MLL:n innovatiivisena, vastuullisena ja ketteränä yhteistyökumppanina, joka tuo merkittävän lisäarvon omaan työhön. Vapaaehtoisille ja ammattihenkilöille MLL on vetovoimainen paikka toimia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. MLL:n arvot ja periaatteet Arvot Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Yhdenvertaisuus Periaatteet Avoimuus Ilo Kumppanuus Osallisuus Arjen arvostus MLL:n Varsinais-Suomen piirin toimitaympäristö Vuonna 2013 Varsinais-Suomen väestöstä 18,8 % oli 0 17-vuotiaita lapsia. Lapsiperheitä maakunnassa oli kaikista maakunnista neljänneksi eniten. Vuonna 2012 varsinaissuomalaisten lasten pienituloisuusaste oli 14,2 %, ja toimeentulotukea saaneita perheitä oli 7,7 %. Yksinhuoltajaperheitä oli 20,7 %, prosentuaalisesti eniten niitä oli Turussa. 0 17-vuotiaista lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 6,9 % ja kodin ulkopuolelle sijoitettuina 1,3 %. Vuonna 2014 Varsinais-Suomessa on 28 kuntaa ja niiden määrä on vähenemässä. Sosiaali- ja terveyspalveluuudistus tulee muuttamaan palvelujen tuottamista merkittävästi. Uudistuksen vaikutukset järjestöjen toimintaan ovat vielä avoinna. Varsinais-Suomi on toiminta-alueena pieni ja kompakti. Matkaa Turkuun on pisimmillään 80 kilometriä, ja etäisimpien paikkakuntien välinen matka on noin 150 kilometriä. MLL:n paikallisyhdistyksiä on vuoden 2014 lopulla 67. MLL:n paikallisyhdistys jokaisessa kunnassa ja useissa kaupunginosissa mahdollistaa ehkäisevän tuen tarjoamisen tasapuolisesti lähellä jokaista lapsiperhettä. Piirin tukema yhdistysten välinen yhteistyö tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet toimia kuntien kumppanina. Erilaiset lapsiperheet MLL tekee työtä hyvin erilaisten lapsiperheiden kanssa. Perhekahviloissa ja muussa toiminnassa on erilaisia perhetyyppejä. Suurin osa lapsiperheistä on edelleen kahden vanhemman aviopariperheitä, toiseksi eniten on yhden vanhemman perheitä ja kolmanneksi avopariperheitä. 3

Lapsiperheitä, joissa vanhemmat ovat rekisteröidyssä parisuhteessa, on hyvin vähän. Maahanmuuttajia Varsinais-Suomessa on Uudenmaan jälkeen toiseksi eniten. Vuoden 2012 lopulla Turun suurimmat kieliryhmät suomen ja ruotsin jälkeen olivat venäjä, arabia, kurdi, eesti ja albania. Vieraskieliset jakaantuvat Varsinais-Suomen kuntiin hyvin epätasaisesti. Prosentuaalisesti eniten heitä on Turussa, Salossa ja Raisiossa, joiden väestöstä 4,01-8,03 % on vieraskielisiä. Laitilassa, Taivassalossa, Liedossa, Kaarinassa, Sauvossa, Marttilassa, Koski TL:ssä ja Somerolla väestöstä 3,01-4,00 % on vieraskielisiä. Maahanmuuttajanaisten työttömyysaste on korkeampi kuin miesten. Erityisesti puolisoina maahan saapuneet ja kotona lapsia hoitavat äidit voivat jäädä kokonaan kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle. Tämä vaikeuttaa myös perheiden lasten yhteiskuntaan kasvun tukemista. Maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät selvästi kantaväestöä useammin peruskoulun jälkeisten opintojen ulkopuolelle. Keskeinen syy on heikko kielitaito. Lapsen tukeminen tulisikin aloittaa jo ennen kouluikää. Kotona lapsiaan hoitavien maahanmuuttajaäitien suomen kielen taito jää usein heikoksi. Vaikka motivaatio kielen oppimiseen olisi vahva, kielikurssille osallistuminen on vaikeaa, jos lapsella ei ole päivähoitopaikkaa. Varsinais-Suomessa kunta-järjestökumppanuus lisää ehkäisevää tukea Varsinais-Suomessa on joissakin kunnissa lähdetty rohkeasti siirtämään lastensuojelun painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään. Tuloksiakin on saatu esimerkiksi Raisiossa, jossa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on laskenut merkittävästi. Kunnat tekevät myös entistä innokkaammin yhteistyötä järjestöjen kanssa. MLL on tehnyt kuntakohtaisia sopimuksia, joissa järjestön ehkäisevät palvelut ovat kiinteä osa kunnan ehkäisevää työtä. Tällaiset kokeilut ja avaukset lisäävät mahdollisuuksia tukea lapsiperheitä. Koulu- ja opiskelijamaailma THL tekee joka toinen vuosi kouluterveyskyselyn peruskoulujen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Kyselyjen tulokset kertovat, että Varsinais-Suomi on monessa kohdin maan keskitasoa, mutta kuntakohtaiset erot ovat suuria. Kouluterveyskyselystä käy ilmi monia huolenaiheita. Peruskoululaisten vastauksissa erityisen hälyttävää on, että 37 % kokee koulupsykologille ja 36 % koululääkärille pääsyn vaikeaksi. Koulutyöhön liittyy monia huolenaiheita. 38 % kokee koulun työmäärän liian suureksi, 32 % kokee vaikeuksia opiskelussa, 45 % ei tiedä, miten voisi vaikuttaa koulun asioihin ja 25 % kokee ettei tule kuulluksi koulussa. Peruskoululaisista 7 % kokee tulevansa kiusatuksi vähintään kerran viikossa. Vanhempien lisääntynyt työttömyys on suuri huolenaihe. Lukion ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla on samoja vaikeuksia kuin peruskoululaisillakin; työmäärä on liian suuri, opiskelussa on vaikeuksia, ei tiedä miten voisi vaikuttaa koulun asioihin. Merkittävä ero kouluterveyskyselyn mukaan sen sijaan on ammattioppilaitosten ja lukion opiskelijoiden terveystottumuksissa. Ammattioppilaitosten opiskelijat tupakoivat, ovat tosi humalassa ja kokeilevat huumeita merkittävästi useammin kuin lukion opiskelijat. 4

Menestystekijämme MLL on kaikkien lapsiperheiden oma järjestö 1. MLL tuntee erilaiset lapsiperheet ja ymmärtää heidän arkeaan MLL:n vapaaehtoistyö ja ammatilliset palvelut ovat inhimillisesti toteutettuja ja niissä tunnetaan asiakkaiden arki. Huolehditaan vapaaehtoisten ja ammattihenkilöiden koulutuksesta ja ohjauksesta, jotta MLL:n arvot, periaatteet ja asiakkaan arvostava kohtaaminen toteutuvat. Arviointimenetelmät, jotka mahdollistavat erilaisten käyttäjien, kuten lapsiperheiden, lasten, maahanmuuttajien, palvelun tilaajien ja yhteistyökumppaneiden osallistumisen. Koulutetaan koko henkilöstö reflektiiviseen työotteeseen, joka auttaa tunnistamaan tilanteet, jotka edistävät turvallisen asiakassuhteen syntymistä tai voivat estää sen. Toteutetaan kaikki koulutus ja ohjaus tällä työotteella. Koulutusmateriaalit Lapsiystävällinen Varsinais-Suomi - ilmapuntari Hyödynnetään omasta toiminnasta sekä kuntakohtaisilla indikaattoreilla saatua tietoa toiminnan kehittämisessä. MLL on aidosti kynnyksetön ja osaa toimia erilaisten lapsiperheiden kanssa. Kehitetään erilaisille lapsiperheille kuten eri kulttuuritaustaisille suunnattuja työmuotoja, ohjausosaamista ja ammattitaitoa. Eri kulttuuritaustaisten palvelujen käyttäjien, vapaaehtoisten ja työntekijöiden määrä Monikulttuuriset työmuodot Monikulttuuriset ohjausmallit MLL:n palvelut on helppo löytää. MLL:n esitteitä ja sähköistä viestintää kehitetään helppokäyttöisiksi ja arkikielisiksi. Kehitetään kunta-asiakkaiden verkkoasiointimahdollisuuksia. Käyttäjäpalaute ja käyttäjätestaus Verkkoasiointimahdollisuuksien laajeneminen 5

2. MLL:n perhekeskustoiminta yhdistää lapsiperheitä, sukupolvia ja kulttuureja Perhekeskustoiminta ehkäisee vanhempien yksinäisyyttä, tukee vanhemmuutta ja lisää lasten sosiaalisia taitoja MLL:n perhekeskustoiminta on tärkeä osa kunnan varhaista, ehkäisevää tukea. Kehittämisperhekeskus Marakatti on suunnannäyttäjä kuntajärjestöyhteistyössä ja uusien vanhemmuutta tukevien työmuotojen kehittäjänä. Tehdään vuosittain 1-2 uutta kuntasopimusta. Sovitaan vuotuiset painopisteet kunnan ja MLL:n paikallisyhdistysten kanssa. Hankitaan kokemuksia Salon yhteistyömallista ja levitetään niitä. Edistetään paikallisyhdistysten taloudellisia toimintamahdollisuuksia kuntayhteistyön avulla. Tehdään näkyväksi Marakatin merkitystä vanhemmuuden tukemisessa ja ongelmien ehkäisemisessä. Lisätään Marakatin henkilöstöresursseja. Luodaan malli kunnan, MLL:n ja seurakunnan välisestä kumppanuudesta. Kuntasopimusten määrä Uudet kuntasopimukset Sopimuksen tavoitteiden toteutuminen Salon mallin arviointi yhdistysten, kunnan ja piirin kannalta Säännöllinen asiakaspalaute Kävijämäärät Toimintaluvut Henkilöstömäärä Talous Perhekeskustoimintaa on tarjolla jokaisessa kunnassa ja kaupunginosassa. Sukupolvet kohtaavat perhekeskustoiminnassa. Maahanmuuttajat ovat mukana perhekeskustoiminnassa. Isät ovat mukana perhekeskustoiminnassa. Autetaan yhdistyksiä perustamaan perhekahvila jokaiseen kuntaan ja kaupunginosaan. Kylämummi- ja -vaaritoimintaa laajennetaan eri ympäristöihin esimerkiksi sairaaloihin. Perustetaan Terhokerhoja jokaiseen kuntaan. Monikulttuurisessa lapsi- ja perhetoimintahankkeessa kehitetään uusia työmuotoja. Koulutetaan MLL:n ohjaajia ja vapaaehtoisia arvostavaan kohtaamiseen. Isä-lapsitoiminta on osa perhekeskustoiminnan koordinaattorien työtä. Järjestetään yhdistysten kanssa vuosittain isä-lapsileiri. Ylläpidetään isien verkostoa. Perhekahviloiden määrä Valtakunnallinen perhekahvila-kysely joka toinen vuosi Uudet toimintamuodot Vapaaehtoisten määrä Terhokerhojen määrä Uudet työmuodot Maahanmuuttajataustaisten osallistujien ja vapaaehtoisten määrä Asiakaspalaute Koulutusohjelmat ja koulutukset Toimenkuvan määrittely Järjestyt leirit, osallistujamäärä ja palaute Yhdistysten isä-lapsitoiminnan Vetäjien tapaamiset ja koulutus 6

3. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukipalvelut torjuvat yksinäisyyttä ja auttavat arjessa. Katkaistaan syrjäytyminen varhaisessa vaiheessa Lasten ja nuorten on mahdollista saada tukihenkilö tai kaveri koko Varsinais-Suomessa. Lapset ja nuoret saavat ryhmätoiminnasta uusia mahdollisuuksia sosiaalisten taitojen ja itsetunnon kehittämiseen. Lasten ja nuorten vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteensa. Perhekummi tukee pikkulapsiperheiden vanhempia, jotka kokevat itsensä yksinäisiksi tai väsyneiksi. Lastenhoitotoimintaa on tarjolla kaikissa niissä kunnissa, joissa asukaspohja ja kuntarakenne soveltuvat toiminnan toteuttamiseen. Kehitetään lastenhoidosta joustavasti perheen erilaisia hoidon tarpeita tukevaa Toteutetaan jokaisella seudulla vapaaehtoisten tukihenkilöiden koulutus kerran vuodessa Toteutetaan yhteistyökumppaneiden kanssa teatteri-ilmaisun, kädentaitojen, luonnon ja retkeilyn, taiteen tai muun yhdistävän teeman ympärille seudullisia toiminnallisia ryhmiä. Toteutetaan seudullisia vanhempainryhmiä, joissa teemoina ovat rajojen asettaminen, vuorovaikutus lapsen tai nuoren kanssa ja muut tärkeiksi koetut asiat. Käynnistetään suunnitelmakaudella vuosittain 50 70 perhekummisuhdetta ja palkataan tehtävään kokoaikainen työntekijä Käydään neuvottelut kaikkien soveltuvien kuntien kanssa toiminnan käynnistämisestä. Liitetään lasten hoitajien toteuttama ryhmähoito osaksi palvelua niissä kunnissa, joissa tavanomaisen lastenhoitotoiminnan tarve on vähäinen. Koulutusten määrä Uusien vapaaehtoisten määrä Koulutuspalaute Toiminnan piirissä olevat kunnat Tukea saavien lasten ja nuorten määrä Tukihenkilöiden määrä Vanhempainryhmien määrä/ osallistujamäärä/palaute Vaikutusten arviointi tukisuhteen puolivälissä ja sen päättyessä Tukea saavat lapsiperheet Perhekummien määrä Vaikutusten arviointi Mukana olevien kuntien määrä Uusien kuntien määrä Hoitotuntien määrä Lastenhoidon asiakaskysely joka toinen vuosi Työntekijöiden itsearviointi Kuntakysely joka toinen vuosi 7

4. MLL:n palvelut kouluille vahvistavat inhimillistä arkea MLL on vahva toimija oppilaiden, vanhempien ja koulun ammattilaisten rinnalla. MLL:n palvelut kouluille tukevat koulun omaa toimintaa, lisäävät oppilaiden kouluviihtyvyyttä ja tukevat vanhempien kasvatustyötä. Markkinoidaan toimintaa kouluille. Laaditaan koulupalveluista MLL:n palvelut koulussa -esite. Tehdään yhteistyötä MLL:n paikallisyhdistysten kanssa. Koulut, joihin on otettu yhteyttä Jaetut esitteet Jokaisessa yläkoulussa on koulutettuja tukioppilaita ja ohjaajia ja koulujen koko henkilöstö tuntee hyvin toiminnan mahdollisuudet. MLL tekee tiivistä yhteistyötä koulujen koko henkilöstön kanssa. MLL järjestää perus- ja jatkokoulutukset kaikille tukioppilaille ja ohjaajille. Aiheina ovat esimerkiksi kiusaamisen, päihteiden käytön ja yksinäisyyden ehkäisy sekä mediakasvatus. Yhteydenotot koulujen henkilökuntaan Tukioppilaskoulutusten määrä/ osallistujamäärä/palaute MLL:n vanhempainillat tukevat vanhempien kasvatustyötä. MLL järjestää kouluissa vuorovaikutteisia vanhempainiltoja, joiden aiheina ovat mediakasvatus, rajojen asettaminen, päihteiden käytön ja kiusaamisen ehkäisy. Vanhempainiltojen määrä Osallistujapalaute Vanhemmat saavat vertaistukea MLL:n vanhempainryhmästä. MLL on yhteydessä vanhempainyhdistyksiin ja tarjoaa koulujen yhteyteen vanhempainryhmiä. Vanhempainryhmien määrä Osallistujamäärä Osallistujapalaute MLL:n kaveritoiminta tuo apua yksinäisille koululaisille. MLL järjestää seudullisia tukihenkilökoulutuksia ja on yhteydessä koulujen henkilökuntaan, jotta he osaavat tarjota kaveritukea lapsille, jotka sitä tarvitsevat. Tukioppilaiden koulutuksissa kerrotaan kaveritoiminnasta. Tuettavien lasten ja nuorten määrä Kavereiden määrä Vaikutusten arviointi väli- ja loppupalavereissa 8

5. MLL:n ammatilliset perhepalvelut auttavat koko perhettä arjessa Oikeanlaista apua oikeaa aikaan Palveluiden ydinosaamista ovat lapsilähtöinen, koko perhettä tukeva konkreettinen työote. Reflektiivisen työotteen avulla työntekijä voi auttaa vanhempaa eläytymään lapsen kokemusmaailmaan ja vahvistaa vanhemman myönteistä kuvaa itsestään vanhempana. Palveluiden kehittämisessä ja akuuteissa tilanteissa hyödynnetään perhetyöntekijöiden monipuolista osaamista ja reflektiivistä työotetta. Järjestetään lasten ja vanhempien vuorovaikutusta vahvistavaa leiri- ja ryhmätoimintaa. Työntekijöiden osaamisen näkyväksi tekeminen ja esittely Tuntimäärät palvelutuotteittain ja kunnittain Uusien palvelutuotteiden käynnistäminen Nuoret saavat tukea haastavissa elämäntilanteissa sekä yksilöllisesti että ryhmässä. Toteutetaan ammatillista tukihenkilötyötä. Palvelua käyttävien lasten, nuorten ja perheiden palaute Palveluiden sisällöistä sovitaan ja niitä kehitetään ketterästi tukemaan lapsen ja perheen tarpeita ja toimeksiantajan toiveita. Järjestetään nuorten sosiaalisia taitoja vahvistavaa ammatillista ryhmätoimintaa yhdessä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kanssa. Lapsiperheet saavat tarvitessaan sosiaalihuoltolain mukaista kotipalvelua. MLL:n piirit ja keskusjärjestö kehittävät MLL:n lapsiperheiden kotipalvelu -tuotteen, jota markkinoidaan kunnille eri puolilla maata. Lapsiperheiden kotipalvelujen tuntimäärät ja asiakaspalaute Turvataan lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa. Toteutetaan kuntien toimeksiannosta valvottuja tapaamisia. Toimeksiantajien palaute MLL:n ammatillisten perhepalvelujen mahdollisuudet ovat kaikkien kuntien avainhenkilöiden tiedossa. Tehostetaan markkinointia kunnille. Kootaan neuvolatyöntekijöille suunnattu Palvelut neuvoloille - esite. Henkilökohtaisten kuntakontaktien määrä Esitteiden jakelumäärä 9

6. MLL vaikuttaa lapsiperheiden hyvinvointiin Vaikuttaminen perustuu tietoon ja kokemukseen. Maakunnassa on joka toinen vuosi päivitettävä Lapsiystävällinen Varsinais-Suomi ilmapuntari, jolla tuodaan näkyväksi lapsiperheiden hyvinvoinnin tila ja sitä tukevia ja estäviä tekijöitä. Lapsivaikutusten arviointi käynnistyy MLL:n kumppanuuskunnissa Kuntien lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmissa huomioidaan järjestöjen ehkäisevät työmuodot. MLL kokoaa Lapsiystävällinen Varsinais-Suomi -ilmapuntarin tiedot hyvinvointi-indikaattoreista ja omista toiminnoista. MLL julkistaa lapsen oikeuksien viikolla katsauksen lapsiperheiden hyvinvoinnin tilasta ja sitä tukevista ja ehkäisevistä tekijöistä Varsinais-Suomessa. MLL hyödyntää tietoja kuntakohtaisesti kehittäessään toimintaansa. MLL kouluttaa kaksi piirin työntekijää konsulteiksi lapsivaikutusten arviointityöhön. Piiri tukee kumppanikuntia toiminnan aloittamisessa. MLL tarjoutuu aktiivisesti mukaan kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien tekoon ja tuo niihin lasten ja perheiden äänen ja tiedon MLL:n tarjoamasta ehkäisevästä työstä. Asioiden esiin tuominen tiedotusvälineissä MLL:n toiminnan suuntaaminen saadun tiedon pohjalta Tiedon hyödyntäminen kuntien suunnittelussa ja toiminnassa Lapsivaikutusten arvioinnin käynnistäneet kunnat Arviointien määrä ja laatu Suunnitelmat, joissa MLL on mukana Ehkäisevien työmuotojen huomioiminen suunnitelmissa 10

7. Kumppanuus MLL:n kanssa tuo lisäarvoa MLL on tärkeä lenkki lapsiperheiden varhaisessa tukemiseessa MLL on kunnan strateginen kumppani ehkäisevien palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. MLL tunnetaan vastuullisena, luotettavana ja innovatiivisena kumppanina. MLL:n yhdistys ja piiri toimivat yhdessä ja tarjoavat perhekeskustoimintaa, tukihenkilötoimintoja, lastenhoitoa ja ammatillisia perhepalveluja osaksi kunnan palveluja. Kunta ja MLL laativat sopimuksen, jossa tavoitteet, toimenpiteet ja niiden seuranta on määritelty ja niitä arvioidaan säännöllisesti yhdessä. Perhekeskustoimintaa ohjaa kuntatiimi, jossa eri osapuolet ovat edustettuina. Kumppanuustyökalut: Palvelumme kunnille -esitteet Kuntasopimukset Tavoitteiden määrittely ja seurantalomake Kuntatiimit Palautteet lapsilta, nuorilta, lapsiperheiltä ja kunnan työntekijöiltä MLL edistää lapsiperheiden hyvinvointia yhdessä muiden järjestökumppaneiden kanssa. MLL koordinoi Ilo auttaa -kampanjaa, jonka avulla lastensuojelujärjestöt etsivät uusia vapaaehtoisia. MLL koordinoi Perheiden taiteiden yö -tapahtuman. MLL on jäsenenä Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:ssä, joka edistää järjestöjen välistä sekä järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä. Mukana olevat järjestöt Uudet vapaaehtoiset Vapaaehtoistyön saama näkyvyys tiedotusvälineissä Mukana olevat yhteistyötahot Kävijämäärä ja asiakaspalaute Järjestöjen väliset yhteistyömuodot Kunta-järjestöyhteistyön muodot ja välineet 11

8. Työntekijöiden osaaminen on avainasemassa Osaavat, motivoituneet ja rohkeat työntekijät saavat aikaan laadukasta jälkeä. Työntekijöillä on hyvät työolosuhteet. Työntekijät ovat motivoituneita työhönsä. Heillä on rohkeus muutoksiin ja halu jatkuvasti kehittää omaa työtään. Työntekijöiden osaaminen on korkeaa tasoa, ja se on koko työyhteisön käytössä. Työskentely on moniammatillista. Hanketyö on strateginen osa toimintaa. Työllistämistoiminta tukee yhdistysten ja piirin perustyötä. Työntekijöille tarjotaan laadukasta ja monipuolista työhyvinvointitoimintaa. Kehityskeskusteluissa keskustellaan työolosuhteista ja kehittymistarpeista. Työsuhteiden turvallisuudella edistetään rohkeutta muutoksiin Huolehditaan, että jokaisella erityisosaamisalueella toimii työpari tai tiimi. Vuosittain toteutetaan ajankohtainen yhteinen oppimisprosessi. Rakennetaan sektorirajat ylittäviä moniammatillisia tiimejä ja työryhmiä. Suunnitellaan uudet kehittämishankkeet siten, että niissä voidaan kehittää myös perustehtävässä havaittuja puutteita. Kytketään hanketyö kiinteäksi osaksi perustyötä, jolloin tulokset juurtuvat toimintaan. Työllisty järjestöön -hankkeen kautta tarjotaan työpaikkoja ja työkokeilupaikkoja piiritoimistossa ja paikallisyhdistyksissä. Hankkeen rekrytointiosaaminen kytketään osaksi piirin rekrytointikäytäntöjä. Työnantajina toimiville yhdistyksille tarjotaan tukea työnantajana toimimiseen. Työolosuhdekartoitus kerran vuodessa Henkilöstön ohjaus- ja johtamisjärjestelmän toteutuminen Osaamiskartoitukset Toimenkuvat Moniammatilliset tiimit ja työparit Uusien työmuotojen juurtuminen Pysyvät muutokset ja vaikutukset perustyössä Työllistyneiden määrä Rekrytointiprosessin selkeys 12

9. Talous ja organisaatio ovat kunnossa ja palvelevat perustyötä Kevyt, ketterä ja taloudellisesti terve organisaatio palvelee yhdistyksiä ja lapsiperheitä parhaiten Piirin talous on tasapainossa. Organisaatiorakenteet ja johtaminen palvelevat tasapainoista taloutta. MLL toimii kattavasti lähellä lapsiperheitä. Seurataan taloutta kuukausittain, raportoidaan siitä piirihallitukselle ja ryhdytään tarvittaessa nopeasti korjaaviin toimenpiteisiin. Tuotteistetaan palvelut ja huomioidaan hinnoittelussa kaikki kustannukset. Tehostetaan palvelujen markkinointia. Tehdään kaikille työntekijöille näkyväksi piirin kokonaisuus ja ehkäistään osaoptimointia. Edistetään johtamisella ja työkäytännöillä sektorirajat ylittävää työskentelyä. Vahvistetaan MLL:n toiminnan kattavuutta perustamalla uusia yhdistyksiä lapsiperhevaltaisille asuinalueille. Tilinpäätös ja tase Talouden tunnusluvut Hinnoitteluperusteet Toimenkuvat Sektorirajat ylittävät työryhmät Uudet yhdistykset Yhteistyö kuntien kanssa on strategista ja pitkäjänteistä. MLL on yrityksille kiinnostava kumppani. MLL:n rahoituskanavat ovat monipuoliset. Luodaan kuntiin luottamukselliset yhteistyösuhteet, jotka perustuvat sopimuksiin ja yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Etsitään aktiivisesti uusia yrityskumppaneita. Varmistetaan sopimuksilla, että yhteistyö palvelee molempia osapuolia. Etsitään uusia rahoituslähteitä RAY:n rahoituksen rinnalle. Kuntasopimukset Yhteinen tavoitteiden asettaminen ja seuranta Yhteistyöyritykset Yhteistyön jatkuvuus Rahoituslähteet Uudet rahoituslähteet Yhteistyö MLL:n keskusjärjestön ja piirien välillä lisää lastensuojelutyön resursseja ja ehkäisee päällekkäisyyksiä. Etsitään uusia vastavuoroisia ja eri osapuolia hyödyttäviä yhteistyömuotoja. Uudet yhteistyömuodot Kehittämistyön tulosten leviäminen Osoitettavissa olevat hyödyt 13

MUISTIINPANOJA 14

15

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku (02) 2736 000 info.varsinais-suomi@mll.fi http://varsinaissuomenpiiri.mll.fi http:/www.facebook.com/mllvarsinaissuomenpiiri