KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 4. TULOKSET JA TARKASTELU... 4.1 Taksoniluku ja lajisto... 4.2 Yksilömäärä ja biomassa... 4 4. Havaintopaikkojen ekologinen tila... 6 5. JOHTOPÄÄTÖKSET...10 VIITTEET LIITTEET
Kalaosasto/JIT Kirjenumero 41/16 Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Vesijärvenkatu 11 C 15140 ALUSVEDEN HAPETUKSEN VAIKUTUKSET VESIJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖÖN VUODEN 2015 TULOKSET 1. JOHDANTO Vesijärven Enonselällä havaittiin hapettomien alueiden kasvavan 2000-luvulle tultaessa. Vesijärven hapetus aloitettiin talvella 2007 2008 Myllysaaren syvänteessä ja syksyllä 2009 pääsyvännealueelle asennettiin 8 kpl Mixox MD 1100-hapetinta (Kauppinen 2014). Esiselvitys pohjaeläimistön tilasta tehtiin vuonna 2009 (Hynynen & Salmelin 2010), ja hapetuksen vaikutusta syvännepohjaeläimistön tilaan on sen jälkeen seurattu vuosittain (Hynynen 2014). Tässä raportissa esitetään Vesijärven syvännepohjaeläimistön tulokset vuonna 2015. Tuloksia verrataan soveltuvasti vuosien 2009-2014 tuloksiin, Vesijärven syvännepohjien tilan kehittymiseen. 2. TUTKIMUSALUE Vesi sijaitsee Lahden kaupungin ja Hollolan alueilla. Suomen vesistöaluejaottelussa Kymijoen vesistöalueen (14) Vesijärven valuma-alueella (14.24). Vesijärven pinta-ala on n. 108 km 2, keskisyvyys 6,1 m ja suurin syvyys 40 m. Vesi kuuluu suuriin vähähumuksisiin in (SVh). Järven väriarvo on ollut 2000-luvulla 1 metrin syvyydessä yleensä luokkaa 10 20 mg PT/l ja päällysveden kokonaisfosforipitoisuus luokkaa 20 0 µg P/l. Enonselän syvänteessä on havaittu ajoittain voimakasta happivahjausta. Vuodelle 2015 seurantaan otettiin mukaan Vesijärven pohjoispään Paimelanlahden syvänteen näyteasema. Pohjaeläintutkimuksen havaintopaikat ovat esitettyinä kuvassa 1 ja taulukossa 1.. AINEISTO JA MENETELMÄT Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeiden (Meissner ym. 201) sekä näytteenottostandardin SFS 5076 (1989) mukaan 16. ja 17.11.2015. www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 0 ) 2461 111 PL 265, 101 Tampere
2 Kuva 1. Vesijärven pohjaeläintarkkailun havaintopaikat, mittasuhde(1:80 000). Taulukko 1. Vesijärven vuoden 2015 pohjaeläintarkkailun havaintopaikkojen tasokoordinaatit (ERTS-TM5FIN), syvyys ja näytteenottopäivämäärä. Näyteasema N-koord. E-koord. Syvyys (m) Pvm 1. Myllysaari 676088 425485 14,-14,4 16.11.2015 2. Vasikkasaari, syvänne 6764510 424519 21,7-22,1 16.11.2015. Vasikkasaari, välisyvyys 6764259 424627 11,8-1,1 16.11.2015 4. Lankisaari, syvänne 6765612 424425 0,-0,6 16.11.2015 5. Lankisaari, välisyvyys 6765516 424669 14,-15,0 16.11.2015 6. Enonselkä, syvänne 6766675 42694 27,4-29,1 17.11.2015 7. Enonselkä, välisyvyys 6766261 42622 1,5-1,8 17.11.2015 8. Enonsaari, syvänne 6767646 42815 18,9-19,4 17.11.2015 9. Enonsaari, välisyvyys 6767675 42977 9,2-9,6 17.11.2015 10. Karjusaari 676702 42524 14,4-14,7 16.11.2015 11. Paimelanlahti 677418 425849 1,0 16.11.2015
Syvännenäytteet otettiin -noutimella, jonka näytepinta-ala on cm 2. Kultakin näyteasemalta nostettiin kolme rinnakkaisnäytettä, jotka seulottiin 0.50 mm:n seulalla. Seulos säilöttiin 70 % alkoholiin ja pohjaeläimet poimittiin myöhemmin laboratoriossa. Kvantitatiivisista näytteistä mitattiin ns. märkäbiomassa standardin SFS 5076 (1989) mukaan. Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle (Meissner ym. 201). Syvännealueiden tuloksista laskettiin pohjaeläimistön tiheyden ja biomassan lisäksi taksoniluku sekä tiettyjen surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva Benthic Quality Index (BQI) (Wiederholm 1980). Ekologisen tilan luokittelua varten syvänneasemille laskettiin syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric) ja suhteellinen mallinkaltaisuus PMA (Percent Model Affinity) (Aroviita ym. 2012) (Liite 2.). Näytteenotosta vastasi Lahden seudun ympäristövalvonta, Malin ja Järveläinen. KVVY ry:n Laborantti Tarja Järvinen poimi ja punnitsi pohjaeläimet, ja hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku teki lajimääritykset, aineiston analysoinnin ja raportoinnin. 4. TULOKSET JA TARKASTELU 4.1 Taksoniluku ja lajisto Taksoniluku vaihteli välisyvyyksissä välillä 8 11 ja syvänteissä välillä 6 9. Myllysaaren ja Karjusaaren välisyvyyksissä mitattiin tarkkailuvuosien (2009 2015) korkeimmat taksoniluvut (11 lajia/ryhmää) molemmissa. Seurarannan aikana taksoniluku on välisyvyyksissä vaihdellut vuosien välillä. Paimelanlahden näyteasemalla taksoniluku oli 8. Syvänteissä on havaittavissa vähäistä trendiä taksoniluvun kasvamisesta vuosien 2012 2015 välillä (Kuvat 1. ja 2.). Kuva 2. Pohjaeläimistön taksoniluku Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina 2009 2015.
4 Kuva. Pohjaeläimistön taksoniluku Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina 2009 2015. Tarkkailualueen pohjaeläimistö koostui lähinnä surviaissääskistä ja harvasukasmadoista. Runsaslukuisimpia olivat harvasukasmadot Potamothrix/Tubifex ja paikoin myös Limnodrilus sp. sekä surviaissääskistä Procladius ja Chironomus plumosus-tyyppi, kaikki tyypillisiä huonohappisen ja rehevän pohjan lajeja, jotka ovat dominoineet pohjaa koko tarkkailun ajan. C. plumosus-tyyppi runsastui voimakkaasti vuodesta 2009 vuoteen 2011, jonka jälkeen sen tiheydet ovat laskeneet. Vuonna 2015 C. plumos-tyyppi esiintyi yleisesti vähäisesti harvempana kuin 2014. Paimelanlahden välisyvyys oli lajistoltaan Vesijärven muiden syvännealueiden kaltainen sillä erotuksella, että siellä esiintyi Sulkasääsken toukkia (Chaoborus flavicans) melko runsaasti (40 yks/m²) (Liite 1.) 4.2 Yksilömäärä ja biomassa Pohjaeläimistön tiheys vaihteli välisyvyyksissä välillä 724 1474 yks/m 2 ja syvänteissä välillä 90 1579 yks/m 2. Paimelanlahden näyteaseman pohjaeläintiheys (871 yks/m²) oli samaa tasoa tutkimusalueen muiden näyteasemien kanssa. Suuria muutoksia välisyvyyksien pohjaeläintiheyksissä ei havaittu, vaan tiheydet olivat lähellä seurannan keskiarvoja. Syvänteiden pohjaeläintiheydet olivat vuonna 2015 seurannan alhaisimmat kauttaaltaan (Kuvat 4. ja 5.). Tarkkailun suurimmat pohjaeläintiheydet ja biomassat mitattiin vuonna 2012 Lankisaaren ja Enonselän havaintopaikoilla erityisesti harvasukasmatojen ja C. plumosus-tyypin runsauden vuoksi. Vuonna 2015 erityisesti Lankisaaren molemmissa syvyyksissä biomassat olivat suuria, samoin Enonselän molemmilla näyteasemilla. Välisyvyyksissä mitattiin aikaisempia vuosia suurempia biomassoja (Kuvat 6. ja 7.).
5 Kuva 4. Pohjaeläimistön tiheys Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina 2009 2015. Kuva 5. Pohjaeläimistön tiheys Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina 2009 2015.
6 g/m 2 50 45 40 5 0 25 20 15 10 5 Vesi, välisyvyys 2009 2010 2011 2012 201 2014 2015 0 Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti Kuva 6. Pohjaeläimistön biomassa Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina 2009 2015. g/m 2 V Vesi, syvänne 2009 50 2010 45 2011 40 2012 5 201 0 2014 25 2015 20 15 10 5 0 Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Kuva 7. Pohjaeläimistön biomassa Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina 2009 2015. 4. Havaintopaikkojen ekologinen tila Pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vaihteli välisyvyyksissä välillä 1,20 1,62 ja syvänteissä välillä 1,28 1,44.. Indeksi ilmensi kaikilla havaintopaikoilla hyvin rehevää pohjaa kuten aiemminkin, muutokset olivat pieniä, mutta keskimäärin korkeimmat arvot mitattiin kuitenkin vuonna 2015 (Kuvat 8. ja 9.).
7 Välisyvyys, BQI vuosina 2009-2015 2,00 1,50 1,00 Myllysaari Vasikkasaari Lankiluoto Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti ka 0 2009 2010 2011 2012 201 2014 2015 Kuva 8. Vesijärven tutkimusalueen välisyvyyksien pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vuosina 2009 2015. 2,00 Syvänne, BQI vuosina 2009-2015 1,50 1,00 Vasikkasaari Lankiluoto Enonselkä Enonsaari ka 0 2009 2010 2011 2012 201 2014 2015 Kuva 9. Vesijärven tutkimusalueen syvänteiden pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vuosina 2009 2015 Syvänteiden ekologisen tilan luokittelemiseksi laskettiin kullekin havaintoasemalle prosenttinen mallinkaltaisuus PMA (Percent Model Affinity) ja syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric). Prosenttisen mallinkaltaisuuden mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2015 enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä, välttävä luokka mitattiin Lankisaaren näyteasemalla. Vuonna 2015 tilanne oli suunnilleen sama kuin vuonna 2014. Paimelanlahdella PMA oli hyvä.
8 Välillä PMA-indeksi oli pienempi ja huonoimmillaan vuonna 2012, jolloin se oli kaikissa syvänteissä välttävä (Taulukko 2.). Taulukko 2. PMA-indeksi Vesijärven havaintopaikoilla vuosina 2009 2015. E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä, Hu = huono. Välisyvyydet Alue Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti 2009 Hy Hy Hy E T Hy - 2010 T Hy T Hy Hy T - 2011 T Hy T T Hy T - 2012 T V V V T T - 201 Hy V Hy T T Hy - 2014 Hy Hy Hy Hy T Hy - 2015 Hy Hy Hy Hy T Hy Hy Syvänteet Alue Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari 2009 Hy T T Hy 2010 Hy Hy T Hy 2011 T T T T 2012 V V V V 201 Hy T T Hy 2014 Hy T T Hy 2015 T V Hy Hy Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2015 useimmiten tyydyttävä, poikkeuksena Enonsaaren välisyvyys (hyvä) ja Paimelanlahti (välttävä) (Taulukko.). PICM-indeksin arvo on vaihdellut erilailla eri havaintopaikoilla, mutta yleinen trendi on ollut indeksien lasku vuodesta 2009 vuoteen 2011 ja sen jälkeen on tapahtunut pientä nousua. Tutkimusalueen näyteasemien syvänteiden PICM oli vuonna 2015 oli mittaushistorian suurin (Kuvat 8, ja 9.). Taulukko. Vesijärven tutkimusalueen näyteasemien välisyvyyksien ja syvänteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna 2015. Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin kohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Näyteasema välisyvyys Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti Näytteenottosyvyys (m) 14,0 14,0 1,5 14,0 10,8 14,0 1,0 PICM, havaittu arvo 1,026 0,989 0,974 0,845 1,164 0,798 0,742 PICM, vertailuarvo (Malli 1): 1,992 1,97 1,94 1,954 1,808 1,954 1,914 (Malli 2): PICM, luokkarajat E/Hy 1,594 1,579 1,547 1,56 1,446 1,56 1,51 Hy/T 1,195 1,184 1,161 1,172 1,085 1,172 1,149 T/V 0,797 0,789 0,774 0,782 0,72 0,782 0,766 V/Hu 0,98 0,95 0,87 0,91 0,62 0,91 0,8 Syvännepohjaeläinindeksi (PICM) tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä hyvä tyydyttävä välttävä
9 Näyteasema syvänne Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Näytteenottosyvyys (m) 22,0 29,0 2,0 19,5 PICM, havaittu arvo 0,904 0,991 0,884 0,877 PICM, vertailuarvo (Malli 1): 2,21 2,44 1,954 2,151 PICM, luokkarajat E/Hy 1,785 1,947 1,56 1,721 Hy/T 1,9 1,460 1,172 1,291 T/V 0,892 0,974 0,782 0,860 V/Hu 0,446 0,487 0,91 0,40 Syvännepohjaeläinindeksi (PICM) tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä Kuva 8. Vesijärven välisyvyyksien ekologinen tila vuosina 2009 2015 PICM-indeksin avulla arvioituna. Asteikko: huono (0 0,4), välttävä (0,4 0,8), tyydyttävä (0,8 1,2), hyvä (1,2 1,6), erinomainen (>1,6). Kuva 9. Vesijärven syvänteiden ekologinen tila vuosina 2009 2015 PICM-indeksin avulla arvioituna. Asteikko: huono (0 0,45), välttävä (0,45 0,89), tyydyttävä (0,89 1,4), hyvä (1,4 1,79), erinomainen (>1,79).
10 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Vesijärven pohjaeläimistö ilmentää syvänteiden ja välisyvyyksien heikkoa tilaa. Chironomus plumosus-tyyppi on selvästi taantunut huippuvuodesta 2011, mutta pohjaeläimistön valtalajit ovat pysyneet samoina (Potamothrix/Tubifex, Limnodrilus, Procladius ja C. plumosus-t.). Paimelanlahdessa esiintyy äsken mainittujen valtalajien lisäksi huonoissa happioloissa selviytyvä sulkasääsken toukka. Taksoniluku on pääsääntöisesti pysynyt samanlaisena välisyvyyksissä ja vähäisesti kohonnut paikoin syvänteissä vuodesta 2009 vuoteen 2015. Tiheydet olivat vuonna 2015 välisyvyyksissä yleensä melko lähellä vuoden 2009 tasoa, ja syvänteissä laskeneet vähäisesti. Sen sijaan biomassat olivat vuonna 2014 ja 2015 erityisesti syvänteissä moninkertaisia vuoteen 2009 verrattuna. Pohjanlaatuindeksi BQI ilmensi kaikilla havaintopaikoilla hyvin rehevää pohjaa kuten aiemminkin. Indeksin korkeimmat keskimääräiset arvot mitattiin vuonna 2015. Prosenttisen mallinkaltaisuuden (PMA) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2014 hyvä tai tyydyttävä, välttävä ainoastaan Lankisaaren syvänteessä. PMA oli yleisesti samankaltainen vuonna 2015 kuin 2009. Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2015 useimmiten tyydyttävä. Vuonna 2015 mitattiin korkeimmat PICM-arvot, mutta ekologiseen luokkaan tällä ei ollut vaikutusta. PICM oli alhaisin vuonna 2011, minkä jälkeen arvoissa on tapahtunut pientä nousua. Hapetus ei ole toistaiseksi parantanut syvänteiden ja välisyvyyksien ekologista tilaa. Lieviä merkkejä syvänteiden tilan kohentumisesta ovat kaikkien käytettyjen indeksien (BQI, PMA ja PICM) pieni kasvu parina viime vuotena sekä ravinteikasta pohjaa suosivan ja huonoja happioloja sietävän C. plumosustyypin taantuminen. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Hydrobiologi, FM Jussi Iso-Tuisku Hyväksynyt: Osastonjohtaja Olli Piiroinen
11 VIITTEET Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväs, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 201 - päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Hynynen, J. 2014: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 201 tulokset. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 58/2014. Hynynen, J & Salmelin, J. 2010: Vesijärven ja Työtjärven (, Hollola) pohjaeläimistö v. 2009. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 120/2010. Kauppinen, E. 2014: Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2014. Vuosiraportti. Vesi-Eko Oy. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 2012: Jokien ja en biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio 5.11.2012. SFS 1989: SFS 5076. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto -noutimella pehmeiltä pohjilta. - Suomen standardisoimisliitto. Wiederholm, T. 1980: Use of benthos in lake monitoring. J. Wat. Pollut. Cont. fed. 52:57-54.
12 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Myllysaari LIITE 1. Pohjaeläimistön tiheys (yks/m²) ja biomassa (g WW/m²) Vesijärven havaintopaikoilla 2015. 16.11.2015 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Potamothrix/Tubifex 21 14 16 51 40,8 592, 125,6 Arcteonais lomondi 2 1 2,4 4,84 4,84 MOLLUSCA ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 5 5 1 10,4 150,99 40,2 CRUSTACEA Asellus aquaticus 1 1 0,8 11,61 20,12 INSECTA EPHEMEROPTERA Baetis rhodani 1 1 0,8 11,61 20,12 DIPTERA Chironomidae Procladius 8 6 12 26 20,8 01,97 106,45 Chironomus dissidens 1 1 0,8 11,61 20,12 Chironomus neocorax 1 1 0,8 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t. 5 8 4 17 1,6 197,44 72,5 Chironomus thummi-t. 4 10 8 116,14 20,12 Polypedilum nubeculosum 1 1 0,8 11,61 20,12 Summa 46 9 40 125 100 1451,8 11,91 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 11 14
1 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi,Vasikkasaari, välisyvyys 14,0-14,5 Vesi,Vasikkasaari, syvänne 16.11.2015 21,5-22,5 16.11.2015 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 1 9 5 15 14 174,22 19,7 Potamothrix/Tubifex 19 22 20,6 255,52 55,9 18 6 7 1 8,8 60,05 22 Arcteonais lomondi ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 2 2 1,9 2,2 40,2 5 11 6 22 27,5 255,52 112,01 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 11 8 10 29 27,1 6,82 5,22 1 4 5 46,46 5,22 Chironomus dissidens 1 1 2 1,9 2,2 20,12 1 1 1, 11,61 20,12 Chironomus neocorax 2 1 2,8 4,84 4,84 1 1 1, 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t. 7 7 4 18 16,8 209,06 6 4 6 1 16, 150,99 5,22 Chironomus thummi-t. 6 4 4 14 1,1 162,6 40,2 1 4 5 6, 58,07 72,5 Cryptochironomus 1 1 0,9 11,61 20,12 1 1 1, 11,61 20,12 Cryptochironomus ussouriensis 1 1 0,9 11,61 20,12 Polypedilum nubeculosum 1 1 2 2,5 2,2 20,12 Summa 47 1 29 107 100 1242,74 4,75 0 29 21 80 100 929,15 171,88 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 10 9 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi Lankisaari, välisyvyys 1, - 1,5 Vesi, Lankisaari, syvänne 16.11.2015 28,5-0, Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 21 26 11 58 47,5 67,64 266,12 Potamothrix/Tubifex 12 16 11 9 9,4 452,96 92,19 Arcteonais lomondi 2 2 2 2,2 40,2 MOLLUSCA GASTROPODA Valvata macrostoma 1 1 1 11,61 20,12 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 2 5 5,1 58,07 5,22 4 7 8 19 15,6 220,67 72,5 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 4 4 11 11,1 127,76 20,12 5 4 1 10 8,2 116,14 72,5 Chironomus dissidens 1 2 1 4 4 46,46 20,12 Chironomus neocorax 1 1 1 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t. 6 9 10 25 25, 290,6 72,5 9 9 21 17,2 24,9 120,7 Chironomus thummi-t. 2 4 5 11 11,1 127,76 5,22 7 4 2 1 10,7 150,99 87,69 Cryptochironomus 1 1 0,8 11,61 20,12 Summa 27 41 1 99 100 1149,8 251,26 47 50 25 122 100 1416,96 475,62 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 9 6 16.11.2015
14 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Enonselkä, välisyvyys 1,5-14,5 Vesi, Enonselkä, syvänne 17.11.2015 29,0-2,8 17.11.2015 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 2 2 1,6 2,2 40,2 4 2 6 4,4 69,69 69,69 Potamothrix/Tubifex 14 21 26 61 48 708,48 210,02 20 21 41 0,1 476,19 412,76 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 5 5 1 11 8,7 127,76 80,47 1 15 20 48 5, 557,49 125,6 INSECTA DIPTERA Chironomidae Tanypus vilipennis 1 1 0,7 11,61 20,12 Procladius 2 9 4 15 11,8 174,22 125,6 4 2 6 12 8,8 19,7 69,69 Chironomus dissidens 1 1 2 1,6 2,2 20,12 Chironomus plumosus-t. 6 12 10 28 22 25,2 106,45 6 6 15 11 174,22 6 Chironomus thummi-t. 2 2 7 5,5 81, 20,12 5 4 12 8,8 19,7 4,84 Cryptochironomus 1 1 0,8 11,61 20,12 1 1 0,7 11,61 20,12 Summa 29 5 45 127 100 1475,0 425,79 51 49 6 16 100 1579,56 28,78 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 8 8 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Enonsaari, välisyvyys 1-10,8 Vesi, Enonsaari, syvänne 17.11.2015 19, - 19,5 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 2 6 4 12 15,4 19,7 69,69 2 2 2,4 2,2 40,2 Potamothrix/Tubifex 5 2 1 8 10, 92,92 72,5 14 11 10 5 41,7 406,5 72,5 INSECTA DIPTERA Chironomidae Tanypus vilipennis 1 1 1,2 11,61 20,12 Procladius 7 5 15 19,2 174,22 69,69 7 6 6 19 22,6 220,67 20,12 Monodiamesa bathyphila 1 1 1, 11,61 20,12 Chironomus dissidens 1 1 2 2,6 2,2 20,12 Chironomus neocorax 1 1 1, 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t. 8 1 12 15,4 19,7 125,6 8 4 15 17,9 174,22 92,19 Chironomus thummi-t. 2 1 6 7,7 69,69 4,84 2 1 7 10 11,9 116,14 112,01 Cryptochironomus 5 2 10 12,8 116,14 5,22 1 1 2 2,4 2,2 20,12 Glyptotendipes 5 2 10 12,8 116,14 5,22 Polypedilum nubeculosum 1 1 1, 11,61 20,12 Summa 6 2 19 78 100 905,92 09,69 22 29 84 100 975,61 194 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 11 7 17.11.2015
17 Märkäpaino Paikan nimi Vesi, Enonselkä, välisyvyys Vesi, Enonselkä, syvänne Vesi, Enonsaari, välisyvyys Vesi, Enonsaari, syvänne Vesi, Karjusaari Vesi, Paimelanlahti Kunta Hollola Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika 17.11.2015 17.11.2015 17.11.2015 17.11.2015 16.11.2015 16.11.2015 Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] 1,5-14,5 29,0-2,8 1-10,8 19, - 19,5 1,8-14,0 1 Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet gww Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet gww Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet gww Summa %-osuus Keski arvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keski arvo Keskihajonta Näytteet gww Summa %-osuus Keski arvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² 1 2 g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,19 0,19 0,48 0,71 45,9 8,491,16 0,4 0,279 0,458 1,077 54, 12,509,171 0,0 0,04 0,024 0,1 16,1 1,158 0,6 0,092 0,052 0,06 0,20 25,2 2,61 0,75 0,012 0,022 0,008 0,042 5,8 0,489 0,249 0,006 0,002 0,005 0,01 4,8 0,152 0,066 ARTHROPODA ARACHNIDA ACARINA 0,011 0,009 0 0,02 1, 0,2 0,2 0,024 0,01 0,029 0,08 4,2 0,961 0,125 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoboridae 0,002 0,002 0, 0,027 0,046 0,044 0,054 0,047 0,146 52,9 1,69 0,178 Chironomidae Chironomidae 0,156 0,92 0,29 0,841 52,8 9,772 4,11 0,20 0,21 0,01 0,825 41,6 9,585 2,206 0,1 0,115 0,091 19 8,9 6,028 4,28 0,21 0,194 0,178 0,60 74,8 6,998 0,96 0,216 0,205 0,26 0,681 9,9 7,906 1,011 0,049 0,025 0,044 0,117 42,4 1,55 0,444 Summa 7 94 0,642 1,59 100 18,497 5,24 67 0,61 0,788 1,985 100 2,055,959 0,46 0,158 0,115 0,619 100 7,186 4,277 0,24 0,245 0,27 0,806 100 9,59 1,662 0,228 0,229 0,268 0,725 100 8,422 0,794 0,099 0,081 0,096 0,275 100,197 0,2 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 2
18 LIITE 2. Järvisyvänteille kehitetty syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric), joka perustuu 46 pohjaeläintaksonin esiintymiseen ja näille lajeille annettuihin indikaattoripistearvoihin (Aroviita ym. 2012).