EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 14.11.2012 Komissio ehdottaa 40 prosentin sukupuolikiintiöitä johtokuntapaikkoihin Euroopan komissio on ryhtynyt toimiin rikkoakseen lasikaton, joka haittaa kyvykkäiden naisten etenemistä huipputehtäviin Euroopan suurimmissa yrityksissä. Komissio on tehnyt säädösehdotuksen, jossa asetetaan tavoitteeksi, että aliedustettu sukupuoli saisi julkisesti noteerattujen yhtiöiden (pk-yrityksiä lukuun ottamatta) toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten johtokuntapaikoista 40 prosenttia. Yritysten johtokunnat ovat tällä hetkellä miesvaltaisia: 85 prosenttia yritysten toimivaan johtoon kuulumattomista johtokuntien jäsenistä ja 91,1 prosenttia siihen kuuluvista jäsenistä on miehiä. Vaikka asiasta on keskusteltu paljon ja joitakin vapaaehtoisuuteen perustuvia aloitteita on tehty kansallisella ja eurooppalaisella tasolla, tilanne ei ole viime vuosina juurikaan muuttunut. Naisten osuus johtokunnissa on kasvanut vuodesta 2003 lähtien vain 0,6 prosenttiyksiköllä vuodessa. Tästä syystä komissio antoi tänään ehdotuksen EU-säädökseksi, jolla nopeutetaan sukupuolijakauman tasapainottamista eurooppalaisten yritysten johtokunnissa. Ehdotuksen esittelivät yhdessä varapuheenjohtaja Viviane Reding (oikeus-, perusoikeusja kansalaisasiat), varapuheenjohtaja Antonio Tajani (teollisuus- ja yrittäjyysasiat), varapuheenjohtaja Joaquín Almunia (kilpailu), varapuheenjohtaja Olli Rehn (talous- ja raha-asiat), komissaari Michel Barnier (sisämarkkinat ja palvelut) sekä komissaari László Andor (työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus). Komissio vastaa tällä ehdotuksella Euroopan parlamentin suuren enemmistön toistuviin pyyntöihin, joissa on toivottu lainsäädäntöä sukupuolten tasa-arvosta liike-elämän johdossa. Tällaista on pyydetty etenkin päätöslauselmissa 6. heinäkuuta 2011 ja 13. maaliskuuta 2012. Direktiivillä on tarkoitus asettaa tavoitteeksi, että aliedustettua sukupuolta on 40 prosenttia julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä. Niiden yritysten, joissa tämä osuus on pienempi, on tehtävä nimitykset ehdokkaiden pätevyyden vertailun perusteella noudattaen sukupuolineutraaleja ja yksiselitteisiä kriteerejä. Etusijan saa aliedustetun sukupuolen edustaja, jos ehdokkaat ovat yhtä päteviä. Julkisesti noteerattujen yhtiöiden olisi saavutettava tämä tavoite vuoteen 2020 mennessä, mutta julkisilla yrityksillä (joissa määräysvalta on viranomaisilla) on kaksi vuotta vähemmän aikaa, vuoteen 2018 saakka. Direktiivin arvioidaan koskevan noin 5 000:tta yritystä Euroopan unionissa. Se ei koske pk-yrityksiä (alle 250 työntekijää ja vuotuinen liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa) eikä julkisesti noteeraamattomia yhtiöitä. IP/12/1205
Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso totesi tämänpäiväisen ehdotuksen olevan komission vastaus Euroopan parlamentin voimakkaaseen toiveeseen EU:n toimista yritysten johtokuntien sukupuolijakauman tasapainottamiseksi. Me pyydämme suuria, julkisesti noteerattuja yhtiöitä kaikkialla EU:ssa osoittamaan, että ne ovat tosissaan sukupuolten tasa-arvosta talouselämän päätöksenteossa. Minun aloitteestani komissiossa on lisätty naisten edustusta, ja kolmasosa komissaareista onkin nykyään naisia, totesi puheenjohtaja Barroso. Varapuheenjohtaja ja oikeusasioiden komissaari Viviane Reding totesi Euroopan unionin edistäneen menestyksekkäästi sukupuolten tasa-arvoa yli 50 vuoden ajan. On kuitenkin yksi paikka, jossa edistystä ei ole tapahtunut: yritysten johtokunnat. Eräät maat, kuten Belgia, Ranska ja Italia, ovat antaneet hiljattain tätä koskevaa lainsäädäntöä ja tulokset alkavat näkyä. Niiden esimerkki osoittaa selkeästi, että määräaikaan sidotulla sääntelyllä saadaan muutos käyntiin. Komission ehdotuksella varmistetaan, että naiset saavat valinnoissa etusijan, jos heillä on aliedustus ja he ovat yhtä päteviä kuin miesehdokkaat", hän lisäsi. "Olen kiitollinen niille lukuisille Euroopan parlamentin jäsenille, jotka ovat väsymättä taistelleet tämän asian puolesta ja ratkaisevasti auttaneet minua saamaan tämän ehdotuksen eteenpäin", komissaari Reding jatkoi. Hidasta edistystä ja hajanaisia toimia 11 jäsenvaltiossa Vain joka seitsemäs johtokunnan jäsen (13,7 prosenttia) Euroopan merkittävimmissä yrityksissä on nainen. Tilanne on kohentunut vain vähän vuodesta 2010, jolloin osuus oli 11,8 prosenttia. Edistys on ollut niin hidasta, että menisi vielä noin 40 vuotta ennen kuin sukupuolijakauma johtokunnissa pääsisi kohtuulliseen tasapainoon (vähintään 40 prosenttia kummankin sukupuolten edustajia). Tästä syystä useat jäsenvaltiot ovat alkaneet antaa yritysten johtokuntia koskevaa lainsäädäntöä. 11 jäsenvaltiota (Belgia, Ranska, Italia, Alankomaat, Espanja, Portugali, Tanska, Suomi, Kreikka, Itävalta ja Slovenia) on antanut säännöksiä yritysten johtokuntien sukupuolijakauman tasapainottamiseksi. Näistä maista kahdeksassa lainsäädäntö kattaa julkiset yritykset (ks. maakohtainen katsaus tietosivuilla). Sen sijaan 11 jäsenvaltiota ei ole ottanut käyttöön itsesääntelytoimia eikä lainsäädäntöä. Tällainen lainsäädännön hajanaisuus on riski EU:n sisämarkkinoiden toimivuudelle, sillä yhtiöoikeuteen sisältyvien sääntöjen ja sanktioiden erot saattavat aiheuttaa yrityksille hankaluuksia ja haitata yritysten investointia toisiin maihin. Tämän vuoksi tänään tehdyllä ehdotuksella pyritään yhteisiin toimintapuitteisiin koko EU:n alueella. Ehdotuksen pääsisältö: Direktiivissä asetetaan vähimmäistavoitteeksi, että 40 prosenttia julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on aliedustetun sukupuolen edustajia vuoteen 2020 mennessä. Julkisten yritysten on saavutettava tämä tavoite jo vuoteen 2018 mennessä. Ehdotukseen sisältyy täydentävänä toimenpiteenä "joustava kiintiö" eli julkisesti noteerattujen yhtiöiden on asetettava itselleen yksilöllinen itsesääntelytavoite, joka koskee kummankin sukupuolen edustusta toimivaan johtoon kuuluvien johtokunnan jäsenten joukossa ja joka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Julkisten yritysten aikaraja on vuosi 2018. Yritysten on raportoitava vuosittain edistymisestään. 2
Pätevyys ja ansiot ovat edelleen ratkaisevia johtokuntapaikkoja jaettaessa. Direktiivillä yhdenmukaistetaan yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien vähimmäisvaatimukset siten, että nimityspäätösten on perustuttava objektiivisiin pätevyyskriteereihin. Siihen sisältyy varaumia, joiden tarkoitus on varmistaa, ettei aliedustetun sukupuolen nimittäminen kyseisiin tehtäviin ole ehdotonta ja automaattista. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti positiivinen erityiskohtelu koskee yhtä pätevää aliedustetun sukupuolen edustajaa ellei toisen sukupuolen edustaja ole tehtävään sopivampi sellaisen objektiivisen arvioinnin perusteella, jossa otetaan huomioon kaikki hakijoiden henkilöön liittyvät perusteet. Ne jäsenvaltiot, joissa jo on käytössä toimiva ja yhtä tehokas järjestely direktiivissä säädetyn tavoitteen saavuttamiseksi, voivat säilyttää sen. Jäsenvaltiot voivat myös vapaasti soveltaa direktiiviä tiukempia sääntöjä. Jäsenvaltiot velvoitetaan määräämään asianmukaiset ja varoittavat seuraamukset, jos 40 prosentin tavoitteesta poiketaan ilman perusteita. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet ehdotuksessa: 40 prosentin tavoitetta sovelletaan julkisesti noteerattuihin yhtiöihin niiden taloudellisen merkityksen ja näkyvyyden vuoksi. Sitä ei sovelleta pk-yrityksiin, ja tavoite koskee ainoastaan toimivaan johtoon kuulumattomia jäseniä. Paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti direktiivi on määräaikainen ja sen voimassaolo päättyy vuonna 2028. "Toimenpiteellä on tarkoitus parantaa nopeasti sukupuolten tasa-arvoa eurooppalaisten yritysten johtokunnissa. Direktiiviä ei enää tarvita, kun tavoite on saavutettu," lisäsi varapuheenjohtaja Viviane Reding. Tausta EU:lla on ollut toimivalta antaa sukupuolten tasa-arvoon liittyvää lainsäädäntöä vuodesta 1957 (ks. SPEECH/12/702). Neuvosto antoi jo vuosina 1984 ja 1996 suositukset siitä, että naisten ja miesten osallistumista päätöksentekoon olisi tasapainotettava. Lisäksi Euroopan parlamentti on vaatinut useissa päätöslauselmissa oikeudellisesti sitovia kiintiöitä. Tasa-arvoisemman päätöksenteon edistäminen on yksi tavoite naisten peruskirjassa (ks. IP/10/237), josta puheenjohtaja José Manuel Barroso ja varapuheenjohtaja Viviane Reding tekivät aloitteen maaliskuussa 2010. Komissio toteutti sitoumuksensa hyväksymällä syyskuussa 2010 strategian miesten ja naisten tasa-arvosta seuraaviksi viideksi vuodeksi (ks. IP/10/1149 ja MEMO/10/430). Maaliskuussa 2012 julkaistun komission kertomuksen mukaan yritysten johtokunnat ovat miesvaltaisia kaikkialla EU:ssa. Maiden välillä on kuitenkin suuria eroja: naisia on 27 prosenttia Suomen ja 26 prosenttia Latvian suurimpien yritysten johtokunnissa mutta vain 3 prosenttia Maltassa ja 4 prosenttia Kyproksessa. Sukupuolijakauman tasapainottuminen on edistynyt eurooppalaisyritysten johtokunnissa viime vuoden kuluessa paremmin kuin pitkään aikaan (1,9 prosenttiyksikön lisäys lokakuusta 2010 tammikuuhun 2012, kun 10 vuoden pitkäaikaiskehitys on ollut 0,6 prosenttiyksikön lisäys vuodessa). Tämä lisäys johtunee komission ja Euroopan parlamentin kehotuksista (MEMO/11/487) ja useista jäsenvaltioiden kansallisista lainsäädäntöaloitteista. Muutos on kuitenkin edelleen hyvin hidasta. Suuryritysten johtokuntien puheenjohtajina on nyt jopa entistä vähemmän naisia, 3,2 prosenttia tammikuussa 2012 kun osuus vuonna 2010 oli 3,4 prosenttia. 3
Todellinen kehitys on poikkeuksellista. Edistymistä on tapahtunut ainoastaan niissä maissa, joissa on otettu käyttöön sitovaa lainsäädäntöä. Ranska otti tammikuussa 2011 käyttöön lakisääteisen kiintiön, ja sen osuus lokakuusta 2010 tammikuuhun 2012 tapahtuneesta muutoksesta koko EU:ssa on yli 40 prosenttia. Oikeusasioiden komissaari Viviane Reding haastoi maaliskuussa 2011 eurooppalaiset julkisesti noteeratut yhtiöt lisäämään vapaaehtoisesti naisten määrää johtokunnissaan käynnistämällä Women on the Board Pledge for Europe -aloitteen (MEMO/11/124). Tässä aloitteessa kannustettiin yrityksiä sitoutumaan naisedustuksen lisäämiseen niiden johtokunnissa 30 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä ja 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vain 24 yritystä eri puolilta Eurooppaa oli allekirjoittanut sitoumuksen vuoden kuluessa. Kartoittaakseen soveltuvia toimia julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokuntien sukupuolijakauman jatkuvan epätasapainon korjaamiseksi komissio käynnisti julkisen kuulemisen (ks. IP/12/213). Komissio sai paljon vastauksia, joita tarkasteltuaan komissio harkitsi erilaisia toimintavaihtoehtoja. Yhä useammat tutkimukset viittaavat siihen, että sukupuolijakauman tasapuolisuus johtokunnissa voi parantaa yritysten tulosta. Naisten määrän lisääminen johtotehtävissä voi parantaa tuottavuutta ja työyhteisön innovatiivisuutta sekä yrityksen kokonaistulosta. Tämä johtuu pääasiassa monipuolisemmasta ja kollektiivisemmasta ajattelutavasta, jossa otetaan monipuolisemmin huomioon erilaisia näkökantoja ja päädytään sen vuoksi tasapainoisempiin päätöksiin. Lisäksi yliopistoista valmistuneista 60 prosenttia on naisia, mutta vain harvat pääsevät liike-elämän huipulle. Mahdollisuuksien tarjoaminen johtotehtäviin kannustaa naisia tulemaan työmarkkinoille ja pysymään siellä, mikä parantaa naisten työllisyyttä. Naisten osuuden lisääminen työvoimassa edistää Eurooppa 2020 -strategian (EU:n kasvustrategia) tavoitetta nostaa 20 64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyys 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Lisätietoa MEMO/12/860 Tausta-aineisto naisista johtokunnissa: http://ec.europa.eu/justice/newsroom/gender-equality/news/121114_en.htm Eurobarometri-tutkimus sukupuolten tasa-arvosta: http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_376_en.pdf Tietosivuja sukupuolten tasa-arvosta: Sukupuolten tasa-arvo Euroopan komissiossa http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/files/womenonboards/factsheet-general-4_en.pdf Sukupuolten tasa-arvo jäsenvaltioissa http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/files/womenonboards/factsheet-general-2_en.pdf Oikeusperusta EU-säädökselle http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/files/womenonboards/factsheet-general-3_en.pdf Ehdotuksen taloudelliset perusteet http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/files/womenonboards/factsheet-general-1_en.pdf 4
Video sukupuolijakaumasta yritysten johtokunnissa: http://youtu.be/otlp4ek3wp8 Oikeusasioiden komissaari Viviane Reding: http://ec.europa.eu/reding Euroopan komission tietokanta naisista ja miehistä päätöksenteossa: http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/gender-decision-making/database/index_en.htm Yhteyshenkilöt: Mina Andreeva +32 2 299 13 82 Natasha Bertaud +32 2 296 74 56 5
Kaavio 1: Naiset ja miehet suurimpien julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa, tammikuu 2012 Liite Source: European Commission, Database on women and men in decision-making and Eurostat, Labour Force Survey. Notes:.Data refer to members of the board of directors (supervisory board in case of separated supervisory and executive functions. Count includes the chairperson). Data on share of employment not available for RS; data on tertiary education not available for LU, EL and RS. 6
Kaavio 2: Naiset suurimpien julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa: toimivaan johtoon kuuluvat ja kuulumattomat jäsenet (tammikuu 2012) Source: European Commission's Database on women and men in decision-making Note: In a one-tier system data on non-executives refer to non-executive members of the board.and data on executives refer to executive members of the board. In a two-tier system data on non-executives refer to members of the supervisory board and data on executives to members of the executive/management board. Occasionally, it is possible for the supervisory board to include one or more executive members (e.g. CEO and CFO). In this case these are included in the executive figures, though individuals participating in both boards are counted only once. Non-executive figures in this case still refer to the total members of the supervisory board and could, therefore, include some executives but the numbers concerned are not significant and should not affect the final result. 7
Kaavio 3: Toimivaan johtoon kuuluvien ja kuulumattomien johtokunnan naisjäsenten jakauma tammikuussa 2012 Member State Executives (women/total) %women Non-executives (women/total) %women Women CEOs (women/total) EU-27 8.9% 15% 2.7% AT 2.2% 11.2% 0% BE 3.7% 11.7% 0% BG 14.8% 15.1% 6.7% CY 8.2% 3.3% 5.6% CZ 4.7% 15.4% 0% DK 11% 16.1% 5.6% EE 13.9% 6.7% 0% FI 14.9% 27.9% 0% FR 3.3% 24.2% 0% DE 4.2% 15.6% 0% EL 5.8% 8.1% 0% HU 1.4% 5.4% 0% IE 6.8% 9.4% 0% IT 0.8% 7.1% 0% LV 21.4% 25.9% 3.2% LT 13.3% 17.5% 7.7% LU 0% 7.2% 0% MT 11.1% 2.7% 5.3% NL 8.8% 18.8% 10% PL 8.2% 11.8% 0% PT 7.6% 5.4% 0% RO 30.6% 10.5% 9% SK 13.5% 13.5% 10% SI 19.7% 15.9% 0% ES 2.6% 13.1% 2.9% SE 4% 26.5% 3.8% UK 6.5% 18.7% 6% 8
Kaavio 4: Naisten osuus suurimpien julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa, 2010 2012 (% total board members) 2010 (Oct) 2011 (Oct) 2012 (Jan) EU-27 11.8 13.6 13.7 BE 10.5 10.9 10.7 BG 11.2 15.2 15.6 CZ 12.2 15.9 15.4 DK 17.7 16.3 16.1 DE 12.6 15.2 15.6 EE 7.0 6.7 6.7 IE 8.4 8.8 8.7 EL 6.2 6.5 7.4 ES 9.5 11.1 11.5 FR 12.3 21.6 22.3 IT 4.5 5.9 6.1 CY 4.0 4.6 4.4 LV 23.5 26.6 25.9 LT 13.1 14.0 14.5 LU 3.5 5.6 5.7 HU 13.6 5.3 5.3 MT 2.4 2.3 3.0 NL 14.9 17.8 18.5 AT 8.7 11.1 11.2 PL 11.6 11.8 11.8 PT 5.4 5.9 6.0 RO 21.3 10.4 10.3 SI 9.8 14.2 15.3 SK 21.6 14.6 13.5 FI 25.9 26.5 27.1 SE 26.4 24.7 25.2 UK 13.3 16.3 15.6 Source: European Commission database on women and men in decision-making: http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/gender-decision-making/database/index_en.htm Data refer to members of the board of directors (supervisory board in case of separated supervisory and executive functions. Count includes the chairperson). 9
Kaavio 5: Lähes yhdeksän eurooppalaista kymmenestä katsoo, että jos tarjolla on yhtä päteviä ehdokkaita, naisilla pitäisi olla yritysten johtotehtävissä yhtä suuri edustus kuin miehillä. Kaavio 6: Kolme neljäsosaa eurooppalaisista kannattaa lainsäädäntöä sukupuolten tasa-arvosta yritysten johtokunnissa 10