HYVINVOINNIN & TERVEYDEN EDISTÄMINEN POHJOIS-SAVOSSA

Miten meillä menee? Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tämä vanha sanonta on totta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE). Jotta voimme HYTE-työssä keskittyä oikeisiin asioihin ja saada tuloksia aikaan, on meidän osattava vastata seuraaviin kolmeen kysymykseen: 1. Mitkä ovat Pohjois-Savon suurimmat hyvinvointiin liittyvät ongelmat? 2. Millä tutkitusti vaikuttavilla keinoilla näihin ongelmiin voidaan puuttua? 3. Miten tehokkaat keinot ja työkalut saadaan kaikkien käyttöön? Ensiksi on tiedettävä, miten meillä tällä hetkellä menee. Pohjois-Savoon on helmikuussa 2018 valmistunut alueellinen hyvinvointikertomus, joka kokoaa yhteen maakunnan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tärkeimmät tiedot ja vertaa niitä muihin maakuntiin. Samalla hyvinvointikertomus linjaa HYTE-työn tärkeimmät painopisteet vuosille 2018-2021. Hyvinvointikertomuksen mukaan monet asiat ovat meillä hyvin: maakuntamme asukkaat kokevat elämänlaatunsa hyväksi, olemme tyytyväisiä kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, asuinalueet koetaan turvallisina ja toisen asteen tutkinnot suoritetaan hyvin loppuun. kokee terveeksi turvallisuus elämänlaatu liikuntapalvelut tehokas koulutus kulttuuripalvelut tyytyväinen elämään ei kiusata väljä asuminen

Meillä on myös paljon parannettavaa. Tämä käy ilmi selvimmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yleisestä sairastavuusindeksistä, jossa on huomioitu myös väestön ikärakenne. Sairastavuusindeksi on Pohjois-Savossa selvästi koko maan korkein (131), kun maan keskiarvo on 100. Myös maakunnan sisällä erot ovat suuria. Muita maakuntia heikompi terveys ja runsaampi sairastaminen heikentävät pohjoissavolaisten elämänlaatua, sekä aiheuttavat myös huomattavia lisäkustannuksia. Korkeaan sairastavuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa ja hyvinvointia kohentaa alueellisen hyvinvointikertomuksen linjaamilla keinoilla. Tehdyn analyysin mukaan Pohjois-Savossa tulisi lähivuosina keskittyä erityisesti seuraaviin asioihin: Hyvään mielenterveyteen Päihteiden käytön ehkäisemiseen ja vähentämiseen Terveellisiin ja liikunnallisiin elintapoihin Riittävään toiminta- ja työkykyyn Yksinäisyyden vähentämiseen ja osallisuuden lisäämiseen Ympäristön terveyteen ja arjen turvallisuuteen Sairastavuusindeksi (THL) v. 2013-2015 (keskiarvo), ikävakioitu Keitele 111,4 Kiuruvesi 150 Vesanto 134,4 Pielavesi 159,3 Vieremä 129,9 Siilinjärvi Tervo 113,3 Kaavi 129,9 162,4 Rautalampi 143,6 Iisalmi 123,9 Suonenjoki 148,8 Pohjois-Savo 131,2 (pl Joroinen) Koko maa = 100 Sairastavuusindeksi 111,4 120 120,1 130,1 130,1 140 140,1 169 Sonkajärvi 124,9 Lapinlahti 138,1 Kuopio 128,5 Leppävirta 135,4 Joroinen 117 Indeksi koko maa = 100 Rautavaara 169 Tuusniemi 158,6 Varkaus 127,9 Lähde:THL/Sotkanet Kuntarajat (C) Maanmittauslaitos 2018 Teemoitus (C) Kuopion kaupunki

Ehkäisevä mielenterveysja päihdetyö Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät ongelmat ovat Pohjois-Savon suurimpia haasteita. MIELENTERVEYS Väestöön suhteutettuna huostassa olleita lapsia on Pohjois-Savossa eniten koko maassa (1.3 %) Lastenpsykiatrian hoitokäyntien määrä on maan korkeimpia Nuorisopsykiatrian hoitokäynnit ovat lisääntyneet nopeasti Itsemurhien vuoksi menetettyjä elinvuosia on muuta maata enemmän Mielenterveysindeksi on selvästi koko maan korkein (154) PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Yläkouluikäisistä tupakoi 8 %, ammattikoululaisista 27 % Nuuskan käyttö ja kannabiskokeilut ovat lisääntyneet nopeasti Pohjois-Savo menettää alkoholikuolemien vuoksi eniten elinvuosia koko maassa Mielenterveysindeksi, ikävakioitu v. 2014 Keitele 117,7 Kiuruvesi 167,2 Vesanto 138,2 Pielavesi 202,8 Vieremä 136,8 Iisalmi 142,6 Siilinjärvi 112,2 Kaavi Tervo 0 207,5 Rautalampi 196,2 Suonenjoki 200 Pohjois-Savo 153,9 (pl Joroinen) Koko maa = 100 Mielenterveysindeksi 0,1 130 130 141 141 167 167 210 Tieto puuttuu Sonkajärvi 133,2 Lapinlahti 144,2 Kuopio 160,8 Lähde:THL/Sotkanet Leppävirta 129,7 Joroinen 78,2 Rautavaara 0 Tuusniemi 209,5 Varkaus 140,5 Kuntarajat (C) Maanmittauslaitos 2018 Teemoitus (C) Kuopion kaupunki Indeksi koko maa = 100

Ehkäisevä mielenterveysja päihdetyö pyrkii puuttumaan erityisesti näihin hyvinvointiongelmiin. Mielenterveyden edistäminen tarkoittaa mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistamista ja sitä vahingoittavien tekijöiden vähentämistä. Pyrkimyksenä on vaikuttaa ongelmiin johtaviin kehityskulkuihin mahdollisimman varhain. Ehkäisevä päihdetyö puolestaan on päihteiden aiheuttamien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä vaikuttamalla mm. asenteisiin, tietoihin, saatavuuteen ja tarjontaan. Ehkäisevä työ kohdistuu alkoholiin, huumausaineisiin, tupakkaan ja muihin riippuvuutta aiheuttaviin asioihin kuten peliriippuvuuteen. Suurin osa ehkäisevästä mielenterveysja päihdetyöstä toteutuu kuntalaisten arkiympäristöissä, kuten perheissä, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, nuorisotoimessa, työpaikoilla ja järjestöissä. Kunnilla onkin ehkäisevässä mielenterveysja päihdetyössä keskeinen rooli, jota maakunta tukee. Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät ongelmat aiheuttavat moninaisia haittoja sekä yksilölle että hänen perheelleen, sosiaalisille suhteille, lähiyhteisölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Ongelmia voidaan kuitenkin ehkäistä ja lievittää esimerkiksi seuraavilla toimiviksi todetuilla menetelmillä: Päihdeseulat/mini-interventio (päihteiden käytön puheeksiottaminen, kulutuksen kartoittaminen, päihdeneuvonta ja tarvittaessa seurantakäynnit) Pakka-toimintamalli (paikallisesti tehostetaan alkoholiin ja tupakkatuotteisiin sekä rahapelaamiseen liittyvää lakisääteistä ikärajavalvontaa sekä päihtyneille myynnin ja anniskelun kiellon toteuttamista) Lapset puheeksi -toimintamalli (kun vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia ja tarvitaan tukea vanhemmuuteen) Pohjois-Karjala 2730 Keski-Suomi 3172 Koko maa 3261 Etelä-Savo 4364 Pohjois-Savo 4523 Kuvio: Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25-80 vuotta/ 100 000 vastaavanikäistä, pienituloiset v. 2013. Lähde: Sotkanet

Toiminta- ja työkyky Hyvä fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky ja niitä tukeva ympäristö auttavat ihmistä voimaan hyvin, löytämään paikkansa yhteiskunnassa, jaksamaan työelämässä eläkeikään asti sekä iäkkäänä selviytymään arjesta itsenäisesti. Myös digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia jokapäiväiseen arkeen. Pohjois-Savossa lasten ja nuorten osalta keskeiset uhat toimintakyvylle liittyvät lisääntyvään ylipainoon ja liikkumattomuuteen, sekä vähentyneeseen yöuneen. Ylipainoisten nuorten määrä on lisääntynyt kaikissa ikäluokissa. Ammattikoululaisista pojista ylipainoisia on 26 % ja tytöistä 22 %. Vastaavat luvut lukiolaisilla ovat 18 % ja 13 %. Vähän liikkuvia (alle tunti viikossa) on ammattikoululaista 41 %; lukiolaista ja yläkoululaisista 24 %. Noin joka kolmas yläkouluikäinen ja lukiolainen nukkuu liian vähän (alle 8 tuntia yössä), ammattikoululaisista lähes puolet. Myös kouluikäisten nettiriippuvuus ja siitä aiheutuvat ongelmat ovat lisääntymässä. Työikäisten osalta suurimmat uhat toimintakyvylle aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä sydänsairaudet ja diabetes. Työkykynsä heikentyneiksi arvioivien osuus 20-64 vuotiaista on maan toiseksi korkein (27.8 %). Tämä on huolestuttavaa myös maakunnan elinvoiman kannalta. Heikentyneen terveydentilan omaavien korkea osuus vähentää osallistumista työvoimaan ja alentaa työllisyysastetta. Keski-Suomi 24,3% Pohjois-Karjala 26,2% Kuvio: Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus (%), 20-64-vuotiaat. v.2015. Lähde: Sotkanet. Koko maa 22,2% Pohjois-Savo 27,8% Etelä-Savo 29,7%

Ikääntyneiden osalta suuria haasteita tulevaisuuteen tuo muistisairaiden määrän lisääntyminen Pohjois-Savossa. Ikääntyneiden liikuntapalveluissa näkyy systemaattisen liikuntaneuvontapolun puuttuminen. Työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa, vaikuttaviksi todettujen työmenetelmien käyttöönottoa sekä itsehoidon tukemista kaikissa ikäryhmissä. LAPSET JA NUORET Lapsiperheiden, varhaiskasvatuksen ja koulun ravitsemussuositukset käyttöön Neuvokas perhe työmenetelmä kaikkiin kuntiin (edistää arkirytmiä sekä hyviä ravitsemus- ja liikuntatottumuksia) Aktiivisen arjen tukeminen (Ilo kasvaa liikkuen, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu) TYÖIKÄISET Kansallisten ravitsemus- ja liikuntasuositusten toimeenpano (mm. liikuntaneuvonnan tarjoaminen vähän liikkuville) Diabeteksen ja muiden kansansairauksien ehkäisy (mm. StopDia) Elinikäisen oppimisen edistäminen Uusien digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen IKÄÄNTYNEET Voimaa Vanhuuteen toimintamallin juurruttaminen Kaatumistapaturmien ehkäisy Vajaaravitsemuksen ehkäisy, tunnistaminen ja hoito

Yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuus Osallisuus tarkoittaa tunnetta, joka syntyy kun ihminen on osallisena jossakin yhteisössä esimerkiksi opiskelun, työn, harrastus- tai järjestötoiminnan kautta. Ihmisen osallisuuden aste ja yhteiskunnallinen aktiivisuus vaihtelevat elämänkulun ja -tilanteiden mukaisesti. Osallisuuden kokeminen ja sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä, sillä ne lisäävät hyvinvointia, vähentävät yksinäisyyttä ja suojaavat syrjäytymistä vastaan. Pohjois-Savossa on paljon ihmisiä, jotka kokevat itsensä yksinäisiksi. Nuorista noin 8 % kertoo, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Luku on ollut viime vuosina kasvussa. Myös ikääntyneiden keskuudessa yksinäisyys on ongelma: yli 75-vuotiaista pohjoissavolaisista lähes 13 % koki itsensä yksinäiseksi, mikä on enemmän kuin maassa keskimäärin (11 %). Järjestötoimintaan osallistuminen on tärkeä osa erityisesti aikuisväestön yhteisöllisyyttä. Vaikka Suomea sanotaan järjestöjen maaksi, Pohjois-Savossa järjestötoimintaan aktiivisesti osallistuvien määrä on maan alhaisimpia (25 %). Jotta yksinäisyyden tunnetta voidaan vähentää ja osallisuuden kokemusta vahvistaa, tarvitaan monenlaisia toimia sekä nuorten, työikäisten että ikääntyneiden parissa. HYTE-työtä suunniteltaessa erityisen tärkeää on järjestökentän hyödyntäminen: Jokaiseen kuntaan tulisi perustaa koko järjestökentän kattava järjestöfoorumi, joka toimii kunnan HYTE-työn vastinparina Kunnan järjestökoordinaattori huolehtii, että järjestöt huomioidaan kunnan HYTE-työn suunnittelussa ja toteutuksessa Järjestöjen ääni kuuluviin maakunnan tasolla (Pohjois-Savon järjestöfoorumi Jerry sekä Osallisuus- ja järjestöneuvosto)

Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus Ympäristön terveyden ja arjen turvallisuuden tavoitteena on, että lähiympäristöt tukevat asukkaiden hyvinvointia sekä aktiivista ja turvallista elämää. Pohjois-Savossa ollaan tyytyväisiä asuinalueen turvallisuuteen. Kuitenkin kotija vapaa-ajan tapaturmiin liittyviä hoitojaksoja on 23 % maan keskiarvoa enemmän. Rikosten määrät ovat laskussa, mutta tähän tulee kiinnittää edelleen huomiota. Liikenneturvallisuuden osalta henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet ovat olleet myös laskussa. Henkilövahinkoja on ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten 15-24-vuotiaiden parissa. Arjen turvallisuutta voidaan kohentaa liikenneturvallisuutta, kodin turvallisuutta ja esteettömyyden edistämisellä sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisyllä ja siihen puuttumisella. Turvallisuussuunnittelutyö perustuu sisäisen turvallisuuden strategiaan, jossa noudatetaan valtakunnallisia linjauksia mm. toimenpiteistä, tavoitteista, toimintamalleista ja indikaattoreista. Työ tehdään toimijoiden yhteistyönä. Ympäristön terveyden edistäminen on poikkihallinnollista yhteistyötä mm. kuntien ruokahuollon, kiinteistönhuollon, SOTEn, rakennusvalvonnan ja kaavoituksen kanssa hyödyntäen paikallista tietoa. Käytännössä ympäristön terveyden edistäminen sisältää hyvinvointivaikutusten huomioimista kaavoittamisessa, lähiympäristöjen (uimarannat, lähipuistot) kehittämistä hyvinvointia ja terveyttä edistäviksi, sekä elintarvikkeiden, ilman ja veden laadun seurantaa ja rakennusten (koulut, päiväkodit, kodit) terveyttä. Lisäksi eläinlääkintähuollon kokonaisuus on olennainen osa ympäristöterveydenhuoltoa. Eläinten (tuotantoeläimet, lemmikit) terveys ja hyvinvointi edistävät ihmisten hyvinvointia. Luonnon hyvinvointivaikutukset tukevat tutkitusti sekä ihmisten että eläinten terveyttä.

Pohjois-Savon tuleva HYTE-rakenne SOTE- ja maakuntauudistus muuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kenttää perusteellisesti. Monet kansalaisen kannalta tärkeät hyvinvointipalvelut jäävät edelleen kuntien hoidettaviksi, mutta paljon tärkeitä hyvinvointipalveluja tulee uuden maakunnan vastuulle (mm. neuvolat ja kouluterveydenhuolto, vanhuspalvelut, sosiaalityö ja kasvupalvelut). Lisäksi yleislääkärit, omahoitajat, fysioterapeutit ja suun terveydenhuolto siirtyvät valinnanvapauden piiriin eli SOTE-keskuksiin. Jotta tutkitusti tehokkaat hyvinvointityökalut saadaan kaikkialla käyttöön, tarvitsee Pohjois-Savo yhteisesti sovitun HYTErakenteen. Toimiva rakenne vaikuttaa myös kuntien ja maakunnan rahoitukseen, sillä osa valtionosuuksista tullaan kytkemään HYTE-työssä tehtyihin toimenpiteisiin ja hyvinvointimittareihin. Kunnat ovat tulevaisuudessakin päävastuussa asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Tärkeimpiä kuntatason tehtäviä lähivuosille: Laatia vuosittain päivitettävä hyvinvointikertomus ja suunnitelma Perustaa kuntaan säännöllisesti kokoontuva HYTE-ryhmä Nimetä kuntaan HYTE- ja järjestökoordinaattori Nimetä ehkäisevästä mielenterveysja päihdetyöstä vastaava taho Maakunnallista HYTE-työtä johtaa maakunnan poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä. Käytännön työrukkasena toimii maakunnallinen HYTE-yksikkö, jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat: Alueellisen hyvinvointikertomuksen päivittäminen Laaja-alainen HYTE-työn tuki alueen kunnille Alueellisen hyvinvointikertomuksen painopisteiden johtaminen Ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön tuki Toiminta- ja työkyvyn ylläpito Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus Osallisuus- ja järjestötyön koordinointi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on pohjoissavolaisten yhteinen asia. Siinä tarvitaan meitä kaikkia: asukkaita, järjestöjä, kuntia ja maakuntaa.

Maakuntahallitus Pohjois-Savon HYTE-organisaatio 2021 (visio) Maakunnan poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä 1. Maakunnan edustus (järjestäjä ja liikelaitos) 2. Kuntakentän edustus 3. Työterveyshuollon/yrityskentän, apteekkien sekä järjestörakenteen edustus Maakunnan HYTE-yksikkö HYTE-koordinaattorit Ehkäisevä mielenterveysja päihdetyö Toiminta- ja työkyvyn ylläpito Ehkäisevän mt- ja päihdetyön verkosto Ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön koordinaattori Kunta Kunnan HYTEryhmä Kunnan hyvinvointitoimijat Varhaiskasvatus ja opetus Tekninen toimi Liikunta- ja kulttuuri Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus Hyvinvointitiedolla johtaminen (alueellinen hyvinvointikertomus) HYTE-koordinaattorien verkosto Kunnan HYTE- ja järjestökoordinaattori(t) LAPEryhmä EMPTryhmä jne. Nuorisotoimi Oppilashuolto jne. Osallisuus- ja järjestöasiat Osallisuus- ja järjestöneuvosto Pohjois-Savon järjestöfoorumi (Jerry) Maakunnan liikelaitoksen palvelutuotanto Kunnassa toimiva järjestöfoorumi Järjestö Järjestö Järjestö Alueellinen edustus Alueellinen edustus SOTEkeskukset (maakunta ja yksityiset) Alueellinen edustus Työterveyshuolto / apteekit

MAAKUNNALLINEN HYTE-TIIMI PEKKA PUUSTINEN HYTE-vastuuvalmistelija puh. 044 7179 325 pekka.puustinen@kuh.fi Kokonaiskoordinaatio Osallisuus- ja järjestöasiat SÄDE RYTKÖNEN Hyvinvointikoordinaattori puh. 044 7182 462 sade.rytkonen@kuopio.fi Alueellinen hyvinvointikertomus Ympäristön terveys & arjen turvallisuus JAANA HÄMÄLÄINEN Hyvinvointikoordinaattori puh. 040 4883 487 jaana.hamalainen@lapinlahti.fi Toiminta- ja työkyvyn ylläpito Kuntien HYTE-koordinaattorien verkosto HELENA TÖRMI Ehkäisevä mielenterveysja päihdekoordinaattori puh. 044 7176 878 helena.tormi@kuh.fi Ehkäisevä mielenterveysja päihdetyö 11/2018