REPOVEDEN KULKIJAN MUISTILISTA Piirrokset: Tupu Vuorinen Repovesi-faktaa: vuodet ja numerot Kansallispuiston on perustettu vuonna 2003. Samaan aikaan puiston kanssa perustettiin UPM:n omistama Aarnikotkan metsän yksityinen luonnonsuojelualue. Metsähallituksen luontopalvelut vastaa molempien alueidenhoidosta. Käytännössä näitä alueita hoidetaan yhtenäisesti ja kävijälle eri alueet eivät näy, paitsi kartassa. Kokonaisuus tunnetaan Repoveden kansallispuistona. Aarnikotkan metsän suojelualueen osalta hoitoa ohjaa hoitokunta, jossa edustettuina UPM, Metsähallitus ja ELYkeskus Kansallispuiston pinta-ala on 15 km 2 ja Aarnikotkan metsän 14 km 2 Alueella tehdään vuosittain melkein 100 000 käyntiä (v. 2014 98 300) Sijainti: Kymenlaakso ja Etelä-Savo, Kouvola ja Mäntyharju Jylhien kallioiden Repovesi Paljon pienvesiä, alueella noin 60 järveä ja lampea. Topografi an vuoksi järvien korkeus meren pinnasta vaihtelee paljon (alin Repovesi 77 m mpy, ylin läntinen Rajalampi 139 m mpy) Jyrkkä topografi a luo vaihtelevat omintakeiset pienilmastolliset olosuhteet, jotka vaihtelevat voimakkaasti pienelläkin alueella: paahteiset etelä- ja lounaisrinteet, tuulelle ja ravinteiden huuhtoutumiselle altiit kallioiden lakialueet ja varjoisat, viileät ja ravinteikkaat jyrkänteiden alusmetsät ja notkelmat Repoveden alue suoluonnoltaan monimuotoinen. Kansallispuiston (sis. Aarnikotkan metsänsuojelualueen) pinta-alasta noin kymmenesosa on suota, josta kaksi kolmannesta on säilynyt luonnontilaisena. Alueen vaihtelevasta topografi asta johtuen alueelle ei ole voinut muodostua suuria puuttomia suoaltaita, vaan suot ovat lähinnä pienialaisia rämeitä ja korpia.
Monimuotoistuvat metsät Repoveden metsistä löytää suomalaisen metsän ja metsänkäytön historian koko kirjon. Osa kallioiden, järvien, lampien, purojen ja pienien soiden pirstomasta luonnosta on kuitenkin säilynyt koskemattomana. Repoveden puusto vaihtelee mäntyvanhuksista aina taimikoihin saakka. Mänty on Repoveden metsien tyypillisin puulaji, mäntyvaltaista metsää on noin kolme neljännestä metsämaasta Osassa entisistä talousmetsistä tehdään ennallistamistoimia, joilla nopeutetaan siirtymää kohti luonnontilaa. Entisten talousmetsien piirteitä: lähes yhden puulajin metsiköt, puiden tasaikäisyys, säännöllinen tilajärjestys ja järeän lahopuun vähäisyys. Ennallistamispolttoalueet nähtävillä Määkijänniemessä ja Valkjärvellä Luontoa ihastelemaan Repoveden yksi kävijöille kuuluvimmista lajeista on kaakkuri. Kuikkalintuihin kuuluva kaakkuri on Suomessa harvalukuinen. Repovedellä pesii noin kymmenen paria. Kaakkuri kuluu silmälläpidettäviin lajeihin. Tämä pienillä lammilla ja järvillä pesivä laji on altis häiriöille, etenkin pesimäaikana. Kaakkuri nähtävissä esim. Olhavalla, muutoin pyritään ohjaamaan kävijät pesimälampien rannasta pois. Repovedelle luonteenomaisia ovat myös tikat. Alueella voi tavata käpytikan, palokärjen, harmaapäätikan tai pohjantikan. Tavallista metsien lajistoa: peippo ja pajulintu. laulurastas ja mustarastas, punarinta, metsäkanalinnut: pyy, teeri ja metso. Muistathan luontoa tarkkaillessasi jättää eläimille luonnonrauhan! Mikäs kukka tämä olikaan... Repovedellä on vaihteleva kasvilajisto kallioista lehtojen lajeihin Otathan huomioon, että kasveja ei saa kansallispuistossa poimia, joten jätäthän ne muidenkin ihailtavaksi Kasvilajintuntemus on hauska harrastus! Alkuun pääsee vaikka ottamalla retkelle mukaan kasvion.
Ei savua ilman tulta! Teethän tulen vain merkityllä tulipaikalla sitä varten varattua puuta käyttäen Metallisiin tulipesiin saa varovaisuutta noudattaen tehdä tulen myös metsäpalovaroituksen aikaan Käytäthän puuta säästeliäästi. Polttopuuhuolto vaatii runsaasti resursseja ja säästeliäällä polttopuiden kulutuksella resursseja jää paremmin myös muihin tarpeellisiin puiston hoitotöihin. Roskattomasti retkeillen Vähennä jätettä Hanki kestäviä retkivarusteita ja pakkaa retkimuonasi pakkauksiin, joita voit käyttää uudelleen. Kompostoi biojäte Repoveden alueen kaikki käymälät toimivat samalla kompostoreina. Kompostiin kuitenkin vain biojätettä Polta vain puhdas pahvi ja käärepaperi Retkeilijöiden vastuulla on tuoda itse jätteensä maastosta ja toimittaa ne lajitteluun. Repovedellä ei ole enää ollenkaan jäteastioita. Huussi tuo helpotuksen Repoveden huussit toimivat kompostiperiaatteella Kourallinen kuiviketta tarpeiden perään riittää, näin säiliö ei täyty tarpeettomasti Laitathan käymälään vain maatuvaa jätettä esim. ruuantähteitä tai paperia. Kompostoituvaan jätteeseen eivät kuulu muovikääreet, metallikorkit tai hygieniatuotteet
Monta tapaa liikkua luonnossa Lukuunottamatta rajoitusaluetta Repovedellä maastossa voi liikkua vapaasti. Ryhmien kanssa kannattaa kuitenkin pysytellä mahdollisuuksien mukaan merkityillä reiteillä, näin vältetään uusien epävirallisten polkujen syntymistä ja maaston tallautumista Repovedellä pyöräily on sallittu vain teillä ja siihen varatuilla reiteillä. Geokätköily on yhä suositumpi ulkoilun laji. Geokätköjen sijainnissa pitää ottaa huomioon luonnnonsuojelulliset tekijät ja kätköille syntyvät polut, tämän takia kätköjä suojelualueelle perustettaessa tulisi niistä ilmoittaa alueen hallinnoijalle, eli Repoveden tapauksessa Metsähallitukselle. Retkeily talvella Repovedellä reiteillä ei ole talvihuoltoa. Suosituimmille kohteille muodostuu tallautuneita reittejä. Liikkumisessa kannattaa huomioida se, että jäisinä reitit ja kalliot voivat olla hyvin liukkaita. Lumikenkäily tai hiihto ovat hyviä tapoja tutustua alueeseen. Jäällä liikkuessa pitää noudattaa varovaisuutta, varsinkin jos alue ei ole hyvin tuttu. Repovedelläkin on virtapaikkoja, joissa jää on talvella ohut. Ketunlenkki ei ole kierrettävissä talvisin, eli lossin kohdalta ei pidä ylittää jäätä. Lemmikkien kanssa liikkeellä Lemmikit ovat tervetulleita puistoon, kunhan ne pidetään kytkettyinä Näin luonnonvaraisille eläimille tai muille retkeilijöille ei aiheudu häiriötä
Muu maa mustikka Marjastus ja ruokasienten poiminta on sallittu, mutta muita kasvinosia, kiviä tai muita luonnonmateriaaleja ei saa kerätä. Villivihanneksi pitää siis suunnata poimimaan alueen ulkopuolelle. Viisaasti vesille Repovesi sopii hyvin vesillä liikkumiseen. Osan tulentekopaikkojen yhteydessä on melontalaituri, joka helpottaa rantautumista ja vesille lähtöä. Lapinsalmella, Kuutinkanavalla ja Karhulahdessa on myös veneille sopivat laiturit. Ne on tarkoitettu vain käyntilaitureiksi. Vesillä liikkumista pienillä lammilla ja järvillä tulee välttää kaakkurin pesimäaikana, jottei lintujen pesintä häiriydy Leiriytyminen Repovedellä leiriytyminen on ohjattu tulentekopaikkojen yhteyteen. Tällöin retkeilijöiden käytössä on asianmukaiset käymälät ja tulipaikat ja vaikutukset ympäristöön näin paremmin hallittavissa. Leiriytymispaikkoja ei ole erikseen maastossa osoitettu. Lyhytaikainen leiriytyminen on sallittua jokamiehenoikeuksin alueilla, jossa liikkuminen on sallittua. Leiriytyä kannattaa paikkaan, jossa siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa luonnolle. Esimerkiksi kalliokasvillisuus on herkästi kuluvaa.
Varauskohteet Puistossa on neljä varauskotaa: pienemmät Määkijän ja Mustavuoren kodat (yöpymiskapasiteetti 5 henkeä) ja suuremmat Lojukosken ja Karhulahden kodat /(yöpymiskapasiteetti 10 henkeä). Lojukoskella ja Karhulahdessa lemmikit ovat sallittuja. Varausleiripaikka Valkjärven rannalla on tarkoitettu suuremmille ryhmille. Sesonkiaikaan sinne voi tehdä vain viikkovarauksia. Lisätietoa ja kohteiden varaukset: www.repovedenkansallispuisto.fi Liikenne puistossa Kansallispuiston läpi kulkeva tie on suljettu Tervajärven ja Saarijärven sisääntuloilla puomein. Retkeilijät eivät siis voi liikkua puiston sisällä autolla. Navigaattoreista tai vanhoista kartoista tämä tieto saattaa puuttua. puiston sisällä sallittu on kansallispuiston huoltoajo sekä puiston sisällä olevien tonttien haltijoiden liikkuminen tonteilleen Retkeilijöitä ja pyöräilijöitä liikkuu kapealla puiston läpi kulkevalla tiellä, mikä autoilijoiden on huomioitava Erityisryhmien liikkumiselle motoroidusti voi saada luvan Mukavaa retkeä Repovedelle! Lisätietoa Repovedestä: www.luontoon.fi/repovesi www.visitrepovesi.fi
Muistiinpanoja: Muistiinpanoja: Muistiinpanoja: