59 < > Ympäristölupahakemus / Lahti Energia Oy:n Koneharjun kaasuturbiinilaitos

59 <2011-00681> Ympäristölupahakemus / Lahti Energia Oy:n Koneharjun kaasuturbiinilaitos Lahti Energia Oy on 28.2.2011 jättänyt ympäristölautakunnalle ympäristölupahakemuksen, joka koskee olemassa olevan Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen toiminnan muutosta osoitteessa Koneharjunkatu, 15850 Lahti. Nykyiset 1,7 MW höyrykehittimet (2 kpl) korvataan kahdella uudella 2,7 MW höyrykattilalla. Kaasuturbiinirakennusta tullaan laajentamaan ja höyrykattiloille rakennetaan uusi 30 metrin savupiippu. Hakemusasiakirjat on kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa. HAKIJA Lahti Energia Oy, Kauppakatu 31, PL 93, 15141 Lahti. LAITOS JA SEN SIJAINTI Kaasuturbiinilaitosta käytetään sähkön-, höyryn- ja kaukolämmöntuotantoon. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Kaasuturbiinilaitos sijaitsee osoitteessa Koneharjunkatu, 15850 Lahti. Kiinteistörekisteritunnus on 398-406-878-2. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Laitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b ja 2 momentin mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantolaitosta koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 :1 momentin kohdan 3 mukaan. ASIAN VIREILLETULO JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET Hakemus on toimitettu Lahden kaupungin ympäristölautakunnalle 28.2.2011. Hakemusta on täydennetty 5.4.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET Lahti Energia Oy:n Koneharjun kaasuturbiinilaitoksella on toistaiseksi voimassa oleva Lahden kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan 9.8.2005 114 myöntämä ympäristölupa. Toiminnalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus, nro 48-01180-0, Pohjola Vakuutus Oy. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laitoksen sijainti ja kaavoitustilanne Alue on Lahden yleiskaavassa 1998 merkitty toimitila-alueeksi (SE/A), jonka pääkäytön muuttamista asuinalueeksi selvitetään. Salpausselän osayleiskaavassa Y-160 alue on ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden ja liiketoimintojen alue, jonka käyttö pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi selvitetään nykyisten toimintojen mahdollisesti muuttuessa. Yleiskaavan uudistustyö on kesken. Uudessa Lahden yleiskaavassa 2025 alueen eteläosa,

Reunakadun ja Hämeenlinnantien välinen alue, esitetään Elinkeinojen (työpaikkojen ja palvelujen) alueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa. Lähin este piipusta on pohjoispuolella sijaitseva teollisuushalli, jonka korkeus on 10 metriä. Halli sijaitsee noin 25 metrin etäisyydellä. Laitosalueella maanpinnan taso on noin +150. Karttatarkastelun perusteella 0,5 km:n säteellä, laitosalueelta pohjoiseen maanpinnan taso nousee loivasti tasolle +160. Laitosalueelta itään päin maanpinnan taso pysyy samalla tasolla. Laitosalueelta etelään maanpinnantaso laskee jyrkemmin tasolle +117,5, josta maanpinta laskee edelleen etelään mentäessä. Laitosalueelta länteen maanpinnan taso laskee loivasti tasolle +145. Ympäristön laatu Ilman laatu Lahden alueella suurin osa ilman epäpuhtauksista on peräisin energian tuotannosta ja liikenteestä. Lahden alueen ilmapäästöjä tarkkaillaan Lahden kaupungin ja ilmapäästöjen vuoksi ympäristölupavelvollisten laitosten yhteistarkkailuna, jossa Lahti Energia Oy on mukana. Ilmanlaadun raportoinnin julkaisee Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Lahden ilmanlaatu on ollut ilmanlaatuindeksillä arvioituna vuonna 2009 hyvä 64,9 % (5681 h), tyydyttävä 30,5 % (2674 h), välttävä 4 % (350), huono 0,4 % (39 h) ja erittäin huono 0,2 % (15 h) ajasta. Ilmanlaatuindeksiä on laskettu vuoden 2009 aikana 8759 tuntia. (Ilmanlaatu Lahdessa vuonna 2009, Lahden seudun ympäristöpalvelut). Koneharjun kaasuturbiinilaitoksesta lähin jatkuvatoiminen ilmanlaadun mittausasema Metsäkangas, sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä kaakossa. Energian tuotannon ilmapäästöjä ovat typenoksidit (NOx), hiilidioksidi (CO2), hiukkaset ja käytettävästä polttoaineesta riippuen rikkidioksidi (SO2). Ilmanlaatu Lahdessa vuonna 2009 raportin mukaan suuri osa typenoksidipäästöistä on peräisin Lahti Energia Oy:ltä (73 %), joista suurin osa, 68 %, Kymijärven voimalaitokselta. Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen typenoksidipäästöt vuonna 2009 olivat 0,34 % Lahden typenoksidipäästöistä. Lahden hiukkaspäästöistä 50 % on peräisin Lahti Energia Oy:ltä, joista suurin osa, 48 %, Kymijärven voimalaitokselta. Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen hiukkaspäästöt vuonna 2009 olivat 0,15 % Lahden hiukkaspäästöistä. Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vuonna 2009 olivat 0,35 % Lahden hiilidioksidipäästöistä. Maaperän tila Maaperä laitosalueella on Salpausselän harjuille tyypillistä soraa noin 12 metrin syvyyteen, jonka jälkeen maaperä on hiekkaista soraa. Pohjaveden tila Kaasuturbiinilaitos sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (Lahti (I) 0439801). Alue on lisäksi pohjaveden muodostumisaluetta. Pohjavesialue kuuluu vesistöalueeseen 14 Kymijoki ja vesienhoitoalueeseen 2 Kymijoen-Suomenlahti. OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelussa ko. pohjavesialueen hydrogeologinen kuvaus on seuraava: Osa I Salpausselän reunamuodostumaa, joka Lahden alueella kulkee itälänsi -suuntaisena. Salpausselän paksut hiekka- ja sorakerrokset peittävät alleen kallioperän ruhjeet, joista merkittävin on n. tasolla +10 m oleva Vesijärvi-Laune -ruhje. Keskusta-alueella kalliopinnan taso on yleisesti Vesijärven pintaa alempana. Salpausselkään liittyvistä

pitkittäisharjuista on huomattavin Vesijärvi-Laune ruhjeeseen kerrostunut harju, joka on pääosin silttikerrostumien peittämä. Pohjaveden virtaus suuntautuu kohti vedenottamoita. Jalkarannan ja Launeen ottamoiden antoisuutta nostaa huomattavasti Vesijärvestä imeytyvä tekopohjavesi. Vesijärvestä imeytyvän veden määrä voi olla kaksinkertainen verrattuna saatavissa olevaan luonnolliseen pohjaveteen. Erittäin merkittävä alue vedenhankinnan kannalta. Koneharjun kaasuturbiiniaseman länsipuolella n. 100 metrin päässä on pohjaveden havaintoputki (158), jossa Lahti Aqua Oy seuraa pohjaveden pinnan tasoa. Vedenpinta on tasolla +114 ja maanpinta tasolla +146,60. Pohjaveden pinta on siten noin 32 metrin syvyydellä maanpinnasta. Vedenpinnan ja maanpinnan taso on samaa luokkaa Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen alueella. Lähin vedenottamo, Riihelä sijaitsee Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen eteläpuolella, noin 650 metrin päässä kohteesta. Pohjaveden virtaussuunta alueella on etelään/kaakkoon, kaasuturbiinilaitoksen alueelta vedenottamon suuntaan. Pohjavesi purkautuu Kasakkamäen eteläpuolella Murronojassa oleviin lähteisiin. Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen ja Riihelän vedenottamon välillä ei ole virtausesteitä. Riihelän vedenottamolla maanpinnan taso on + 116,25 ja vedenpinnan taso +108,04. Koneharjun kaasuturbiinilaitos on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, jossa on velvoite liittyä vesi- ja viemäriverkkoon. Alueen pohjaveden laatuun vaikuttavia riskitekijöitä ovat Koneharjun teollisuusalue sekä valtatie 12. Melu ja tärinä Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen eteläpuolella kulkee valtatie 12 noin 60 metrin etäisyydellä, joka on yksi Lahden alueen vilkkaiten liikennöidyistä tieosuuksista. Valtatien 12 liikennemäärät tiehallinnon mukaan Salpakankaan ja Lahden Mytäjäisten välillä on vuonna 2007 ollut 15 800 28 700 ajoneuvoa/vuorokausi, josta raskaan liikenteen osuus on noin 10 11 %. Vilkas liikenne ja erityisesti raskas liikenne aiheuttaa merkittäviä melu-, päästö ja viihtyvyyshaittoja. Häiriintyvät kohteet Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 180 metrin päässä laitoksen itäpuolella. Likolammen uimarannalle laitoksen koillispuolelle on matkaa noin 0,4 km. Päijät-Hämeen keskussairaala sijaitsee laitoksen koillispuolella, noin 0,7 km:n päässä. Salpakankaan koulu, Kankaan koulu, Hollolan lukio ja Hollolan yläaste (Koulurinteentie ja Terveystie) sijaitsevat laitoksesta noin 2,5 km:n etäisyydellä länteen. Kasakkamäen koulu (Sävelkatu 2, 15810 Lahti) sijaitsee kohteen kaakko/eteläpuolella noin 2,5 km:n etäisyydellä. Riihelän päiväkoti (Törmäkatu 4, 15840 Lahti) sijaitsee itäpuolella noin 0,8 km:n päässä. Ylikartanon päiväkoti (Salpakankaantie 4, 15860 Hollola) sijaitsee kohteesta noin 0,9 km lounaaseen. Alueen luoteispuolella sijaitsevat luonnonsuojelualueet Soisalmensuo (1,8 km), Pirunpesä (2,0 km) ja Kintterönsuon aarnimetsä (1,2 km). Lisäksi alueen eteläpuolella, noin 2 km kohteesta sijaitsee pienempiä luonnonsuojelualueita. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Kaasuturbiinilaitoksella tuotetaan sähköä, höyryä ja lämpöä. Laitos toimii peruskuormalaitoksena ja on miehittämätön. Laitoksella on nykyisin 14,8 MW kaasuturbiinin (K1) lisäksi kaksi 1,7 MW höyrynkehitintä (K2 ja K3). Höyrynkehittimet tullaan korvaamaan kahdella 2,7 MW höyrykattilalla (K4 ja K5). Höyrynkehittimet poistetaan käytöstä, kun molemmat höyrykattilat ovat käytössä. Nykyinen polttoaineteho on 18,6 MW. Muutoksen myötä polttoainetehoksi tulee 20,2 MW. Laitos on otettu käyttöön vuonna 1990. Kaasuturbiinirakennusta tullaan laajentamaan. Laajennusosaan sijoitetaan uudet höyrykattilat. Höyrykattiloille rakennetaan uusi 30 m savupiippu, jossa on molemmille kattiloille oma savuputki. Kaasuturbiinin savukaasut johdetaan edelleen olemassa olevan 35 m korkean savupiippuun kautta. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Kaasuturbiinin (K1) käyttötehoalue sähköntuotannossa on 2,0 4,2 MW sekä lämmön tuotannossa 4,5 9,6 MW. Ympäristölupahakemuksessa laitoksen käyttöajaksi arvioidaan 3000 h/a. Sähköä tuotetaan 12 GWh, prosessihöyryä 4,0 GWh ja lämmintä vettä 25 GWh vuodessa. Käytöstä poistuvilla höyrynkehittimillä (K2 ja K3) käyttötehoalue on 0,5 1,6 MW. Niiden käyntiaika vuonna 2010 on ollut noin 5620 h/a. Niillä voidaan tuottaa prosessihöyryä yhteensä 8 GWh vuodessa. Uusilla höyrykattiloilla (K4 ja K5) käyttötehoalue on 0,5 2,5 MW. Niiden käyttöajaksi arvioidaan 8760 h/a. Prosessihöyryä tuotetaan kummallakin 8 GWh/a. Maakaasua käytetään noin 6000 000 m³ vuodessa. Polttoaineet, kemikaalit ja niiden varastointi Laitoksella ei ole käytetty kevyttä polttoöljyä laitoksen käyttöönoton yhteydessä ajetun testikäytön jälkeen. Laitoksen pääpolttoaineena on maakaasu, jonka saanti on hyvin todennäköistä ja tekniset ongelmat ovat hyvin harvinaisia maakaasun toimituksessa. Sähkön, höyryn ja lämmön tuotannon mahdollistamiseksi myös sellaisissa tilanteissa, joissa maakaasun käyttö teknisistä tai taloudellisista syistä todella estyy, voidaan laitoksella käyttää kevyttä polttoöljyä (POK). Laitoksella ei ole öljysäiliötä. Hätätilanteessa öljy toimitetaan laitokselle siirrettävässä polttoöljysäiliössä. Kattilaveden käsittelyssä ph:n nostamiseen käytetään höyrykemikaalia. Höyrykemikaalin kulutus on noin 500 kg/a. Lisäksi veden pehmentämiseen käytetään elvytyssuolaa, jonka kulutus on noin 1000 kg/a. Vuosittain käytettävät määrät ovat myös suurimmat varastoitavat määrät. Käytettävät kemikaalit varastoidaan laitoksella pakkauksissa, joissa tuotteet toimitetaan. Kemikaaleja toimitetaan laitokselle lisää, hiukan ennen kuin aikaisemmat erät ovat loppuneet. Vedenkäsittelykemikaali toimitetaan 200 litran tynnyrissä ja elvytyssuola 1000 kg eränä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Energian tuotannon ilmapäästöjä ovat typenoksidit (NOx), hiilidioksidi (CO2), hiukkaset ja öljyä käytettäessä lisäksi rikkidioksidi (SO2). Lahti Energia Oy:n Koneharjun kaasuturbiinilaitos kuuluu yhtenä laitoksena mukaan Lahden seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun.

Savukaasupäästöjä ei puhdisteta. Kaasuturbiinilaitoksen savukaasut johdetaan 35 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. Uusille höyrykattiloille rakennetaan oma 30 metriä korkea piippu. Hakemuksen mukaan laitoksen arvioidut päästöt ilmaan uusien höyrykattiloiden myötä ovat: Hiukkaset 0,22 t/vuosi Typenoksidit typpidioksidiksi laskettuna 22,21 t/vuosi Hiilidioksidi 12 217,42 t/vuosi Laitoksen ominaispäästöiksi ainetaseisiin perustuen on laskettu hiukkasille 1 mg/mj, typenoksideille 100 mg/mj ja hiilidioksidille 55,04 g/mj, kun O2/CO2-pitoisuus on 3,0 %. Päästöt ilmaan vuosina 2008 2010 olivat seuraavat: Päästöt/vuo Hiukkaset (t) si CO2 (t) NOx (t) SO2 (t) 2008 0,17 9440,1 24,61 0 2009 0,07 3182,9 7,11 0 2010 0,14 7148 18,33 0 Meluhaitat Laitoksen toimiessa pääasiallinen melun lähde on kaasuturbiini. Kaasuturbiinin melu on luonteeltaan jatkuvaa. Laitoksen aiheuttamaksi äänitasoksi ympäristössä on arvioitu 50 db(a) ekvivalenttisena melutasona mitattuna. Vaikutukset pohjaveteen ja maaperään Laitoksella ei normaalitoiminnassa ole vaikutuksia pohjaveteen eikä maaperään. Jätevedet ja päästöt viemäriin Toiminnassa syntyy vain saniteettijätevesiä noin 6 m³/a, jotka johdetaan viemäriverkkoon. Alueen sadevedet johdetaan Lahti Aquan hulevesiverkkoon. Laitoksen lattiakaivojen kautta vedet johdetaan öljynerottimen kautta Lahti Aquan viemäriverkkoon. Öljynerottimessa on hälytysjärjestelmä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyy vain pieniä määriä jätteitä. Ongelmajätteet ja tavalliset jätteet toimitetaan keskitetysti Kymijärven voimalaitokselle. Vaaratilanteet, riskinarviointi, toimet prosessihäiriöiden ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden aikana Lahti Energia Oy:llä on menossa toimintajärjestelmän päivitys (sisältää ympäristöjärjestelmän), jossa päivitetään myös ohjeet toiminnoista häiriötilanteissa. Toimintaan riskit liittyvät maakaasun ja öljyn käyttöön. Ohjeet sisältävät mm.

- maakaasun käytön vaaratekijät ja toiminta hätätilanteissa - maakaasun turvaohjeet - toiminto-ohje voimalaitosten ja lämpökeskusten maakaasun vuototapauksissa - öljyvahinkojen torjuntaohje lämpökeskuksille LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Lämpökeskus on miehittämätön. Lämpökeskuksen toimintaa valvotaan jatkuvasti valvomosta käsin, johon tulee mittaus-, hälytys- ja häiriötiedot. Lisäksi lämpökeskuksen toimintaa tarkkaillaan ja valvotaan arkisin työaikana paikanpäällä tehtävillä tarkastuskäynneillä. Kaukolämpötuotannon kaukovalvonta on keskitetty Kymijärven voimalaitokselle, josta toimintaa tarkkaillaan 24 h/vrk. Polttoaineen kulutusta seurataan kuukausittain. Savukaasun lämpötilaa mitataan jatkuvatoimisesti, lukuun ottamatta poistuvia höyrynkehittimiä (K2 ja K3). Kaasuturbiinin (K1) tehonsäätö tapahtuu portaattomasti. Höyrykattiloilla (K4 ja K5) on moduloiva poltin. Kaasuturbiinissa palamisilman asetusarvo hapelle/hiilidioksidille on esisäädetty. Höyrykattiloissa (K4 ja K5) on automaattinen O 2 -ohjaus. Nuohoukset tehdään tarvittaessa. Ympäristövaikutusten tarkkailu Lahti Energia Oy osallistuu Lahden kaupungin järjestämään ilmanlaadun seurantaan. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Lahden kaupungin ilmoitustaululla Harjukatu 31:ssä 14.4.2011 16.5.2011 välisenä aikana. Kuulutus on julkaistu Uusi Lahti -lehdessä 13.4.2011. Ympäristölupahakemuksen vireille tulosta ilmoitettiin kirjeellä laitoksen rajanaapurille. Pyydetyt lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan maankäytöltä, Lahti Aqua Oy:ltä sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Teknisen ja ympäristötoimialan maankäyttö toteaa 6.5.2011 antamassaan lausunnossa, että Lahti Energia Oy hakee ympäristölupaa, joka koskee Pirttiharjun (31.) kaupunginosan Koneharjun kaasuturbiinilaitosta. Kaasuturbiinilaitoksen höyrykehittimet korvataan uusilla höyrykattiloilla. Ympäristölupahakemusta koskevalla alueella ei ole asemakaava. Lahden yleiskaavassa 1998 alue on Nykyinen toimitila-alue, jonka pääkäytön muuttamista asuntoalueeksi selvitetään (SE/A). Yleiskaavan uudistustyö on kesken. Uudessa Lahden yleiskaavassa 2025 alueen eteläosa, Reunakadun ja Hämeenlinnantien välinen alue, esitetään Elinkeinojen (työpaikkojen ja palvelujen) alueeksi.

Ympäristölupahakemuksen kohteena oleva tontti sijaitsee Hämeenlinnantien (vt 12) varrella. Laitos sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminta ei ole ristiriidassa laadittavana olevan Lahden yleiskaavan 2025 kanssa. Lahti Aqua Oy toteaa 2.5.2011 antamassaan lausunnossa, että Laitos sijoittuu I-luokan pohjavesialueelle ja Lahti Aquan vedenottamoiden valuma-alueelle. 1. POHJAVESIOLOSUHTEET 1.1.1 Pohjavesialue ja maaperä Kohde sijaitsee Lahden I-luokan pohjavesialueella nro 0439801. Pohjavesialueen pinta-ala on 40,36 km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on 19,95 km². Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 30 000 m3/vrk. Pohjavesialue jakautuu useisiin valuma-alueisiin. Pohjavesialueella on yhteensä seitsemän vedenottamoa. Lahden pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää, joka on Lahden-Hollolan välillä massiivinen itä-länsisuuntainen hiekka- ja soramuodostuma. Kaasuturbiinilaitos sijaitsee Salpausselän päällä, noin 150 m meren pinnan yläpuolella. Alueella kallion päälle on kerrostunut useita kymmeniä metrejä hiekkaa ja soraa. Maaperä on vettä ja haitta-aineita hyvin läpäisevää. Alue on pohjaveden muodostumisaluetta. 1.1.2 Pohjaveden esiintyminen Pohjaveden pinta on kohteen lähistöllä olevien pohjaveden havaintoputkien havaintojen perusteella noin tasossa +114, joten pohjavesi on kaasuturbiinilaitoksen kohdalla noin 36 m syvyydessä maan pinnasta. Kohteen koillispuolella oleva Likolampi on orsivesilampi. Orsivesi on pidättynyt heikosti vettä johtavien maakerrosten päälle varsinaisen pohjavesikerroksen yläpuolelle. Orsivesiesiintymän laajuutta ei ole Likolammen ympäristössä selvitetty, mutta orsiveden esiintyminen rajoittuu todennäköisesti lammen lähiympäristöön, eikä orsivettä ole kaasuturbiinilaitoksen alueella. 1.1.3 Pohjaveden virtaussuunnat Pohjavesi virtaa kaasuturbiinilaitokselta etelään. josta pohjavesi purkautuu Salpausselän eteläreunasta luonnostaan Riihelässä Murronojaan. Purkautumispaikan lähellä on Riihelän vedenottamo, joten kaasuturbiinilaitoksen arvioidaan sijaitsevan Riihelän vedenottamon valuma-alueella. Etäisyys Riihelän vedenottamolle on 600 m. Riihelän valuma-alue on antoisuudeltaan yhteensä noin 3000 m³/vrk (vedenotto noin 1000 m³/vrk ja Riihelän lähteistä purkautuva vesimäärä 2000 m³/vrk1)). 1.1.4 Vedenottamo ja vedenottomäärät Riihelän vedenottamo on Lahti Aquan omistuksessa. Riihelän vedenottamon vedenottolupa on 2000 m³/vrk. Ottamolta on otettu vettä vuonna 2009 keskimäärin 1363 m³/vrk. Vedenottamolla ei ole vahvistettua suoja-aluetta. Lahti Aqua Oy puoltaa ympäristöluvan myöntämistä sillä ehdolla että luvan myöntämisessä noudatetaan vähintään kohteelle edellisessä ympäristöluvassa (Lahden kaupungin ympäristölautakunta antopäivä 18.8.2005) annettuja määräyksiä ja tarkkailua.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 6.5.2011 antamassaan lausunnossa, että sillä ei ole pohjaveden suojelun kannalta huomautettavaa hakemuksesta. Muistutukset Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Vastineet Lahti Energia Oy:ltä on pyydetty 16.5.2011. Lahti Energia Oy ei ole jättänyt vastinetta määräaikaan 26.5.2011 mennessä. RATKAISU Lahden seudun ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Lahti Energia Oy:n toiminnassa olevalle Koneharjun kaasuturbiinilaitokselle Koneharjunkadulla Lahdessa hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti: Polttoaineen rikkipitoisuus 1. Laitoksessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. (YSL 43, VNa 689/2006) Päästöt ilmaan, vesiin ja maaperään 2. Kaasuturbiinin typpidioksidipäästö (NO2) saa olla korkeintaan 150 mg/m³n (O2 = 15 %). (YSL 43, VNa 445/2010) 3. Höyrykattiloiden NO2 saa olla enintään 340 mg/m³n (O2 = 3 %) käytettäessä maakaasua. Käytettäessä kevyttä polttoöljyä hiukkaspäästö saa olla korkeintaan 50 mg/m³n, NO2 800 mg/m³n ja SO2 850 mg/m³n (O2 = 3 %). Päästörajat koskevat normaalia käyttötilannetta. (YSL 43, VNa 445/2010, VNa 689/2006, VNa 38/2011) 4. Alueella saa varastoida polttoöljyä vain hakemuksessa esitetyn välttämättömän tarpeen ajan. Kevytöljykäyttöön siirtymisestä on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille. Polttoainesäiliöiden täytön ja purkamisen yhteydessä on varmistuttava siitä, että polttoöljyn pääsy maahan mahdollisten putki- ja säiliövuotojen tai rikkoutumisen seurauksena estetään. Polttonestesäiliöiden suoja-altaiden on oltava vähintään 1,3 kertaa säiliön tilavuus. Sadevesien kertyminen suoja-altaisiin on estettävä kattamalla tai poistamalla niihin kertynyt vesi säännöllisesti. (YSL 7, 8, 43, 47, YSA 36 ) 5. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien saastumisvaaraa. Alueelta johdettavista vesistä on voitava ottaa näyte ennen yleiseen viemäriin johtamista. (YSL 43, JL 6 ) 6. Öljynerottimet on pidettävä toimintakuntoisina säännöllisellä huollolla, joka pitää sisällään ainakin: - öljynerottimista poistuvan hiilivetypitoisuuden määrittämisen valvontaviranomaisen kanssa sovitulla tavalla

- öljynerottimien öljytilan täyttymisestä ilmoittavan hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava vähintään vuoden välein - öljynerottimet on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Viemärilinjassa on oltava öljynerottimen jälkeen sulkuventtiilikaivo. Melu 7. Kaasuturbiinilaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien häiriintyvien kohteiden oleskelupihoilla päivällä klo 7-22 keskiäänitasoa 55 db(a) eikä yöllä klo 22-7 keskiäänitasoa 50 db (A) ekvivalenttisena äänitasona mitattuna. (YSL 43, VNp 993/1992) Jätteet ja niiden käsittely 8. Laitoksella mahdollisesti huoltotoimien tai muun käytön yhteydessä syntyneet jätteet on käsiteltävä siten, ettei niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu haittaa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 45, JL 3, 6, 15 ) 9. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Syntyvät ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa paikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa käsitellä kyseisiä ongelmajätteitä. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa ja säilytettävä lukittavissa sisätiloissa. (YSL 45, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMa 1129/2001). Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Mikäli kaasuturbiinilaitoksen laitteistoihin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Kaasuturbiinilaitoksen päästöjä olennaisesti lisäävistä häiriöistä on ilmoitettava välittömästi Lahden seudun ympäristöpalveluille. (YSL 7, 8, 43, 62, YSA 30, JL 6 ) 11. Jos kiinteistöllä tapahtuu vahinko tai onnettomuus, jossa polttonesteitä tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan maaperään tai viemäriin, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapauksesta on ilmoitettava viipymättä pelastuslaitokselle, Lahden seudun ympäristöpalveluille ja Lahti Aqua Oy:lle. Jos päästöstä aiheutuu maaperän pilaantumista, toiminnan harjoittajan on tehtävä maaperän puhdistamista koskeva ilmoitus Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 7, 8, 43, 46, 62, 75 79, YSA 30, JL 6 ) Toiminnan lopettaminen 12. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Lahden seudun ympäristöpalveluille yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointi 13. Toiminnan tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä:

- käyttötarkkailu: polttoaineiden laadun, palamisolosuhteiden ja laitteistojen toimivuuden seuranta ja laitteistojen huolto sekä kirjamaismenettelyt - jätevesijakeiden purku- ja näytteenottopaikat, näytteenottotiheys ja kuvattava näytteenottomenettelyt sekä analysoitavat parametrit Tarkkailusuunnitelman yhteydessä on esitettävä poikkeuksellisia tilanteita varten laadittu toimintasuunnitelma. Suunnitelmaan on liitettävä ohjeet toimenpiteistä polton ja erotinlaitteiden häiriötilanteiden samoin kuin öljy- ja kemikaalivahinkojen varalle. (YSL 43, VNa 445/2010) 14. Höyrykattiloiden savukaasujen päästömittaus hiukkas- ja typenoksidien osalta on tehtävä kertaluontoisesti kahden kuukauden kuluessa kattiloiden käyttöönotosta. Mittauksia koskeva mittaussuunnitelma on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille hyväksyttäväksi kuukautta ennen mittauksiin ryhtymistä. Mittaukset on tehtävä VNa 445/2010 liitteen 2 kohdan 2 Savukaasupäästöjen tarkkailu mukaisesti. Savukaasupäästöjen mittaus tulee tehdä maakaasulaitoksissa 4000 käyttötunnin välein. (YSL 46, VNa 445/2010) 15. Vuosittainen yhteenveto toiminnasta on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvedossa on mainittava ainakin seuraavat asiat: - laskennalliset vuosipäästötiedot ja ominaispäästötiedot kaasuturbiinin ja höyrykattiloiden typenoksidi-, hiilidioksidi- sekä mahdollisista rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöistä yksiköittäin ja yhteensä. - käytettyjen polttoaineiden ja kemikaalien määrä ja laatu energiatuotantoyksiköittäin - tuotantotiedot - kaasuturbiinin ja höyrykattiloiden käyttöajat - yhteenveto päästöjä lisänneistä häiriöistä (ajankohta, syyt, vaikutukset, päästölisäys, valitukset, korjaustoimenpiteet) - yhteenveto ilmansuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä - yhteenveto jätteistä; niiden määrä, laji, laatu, sijoituspaikka ja toimitusajankohta - tiedot jätevesipäästöistä, niiden määrästä ja laadusta - muista ympäristöön kohdistuvista päästöistä. (YSL 43, 46, 83, JL 51, 52, VNp 101/1997, VNa 445/2010) 16. Polttoainesäiliöiden täytöistä, purkamisista ja suoja-altaan vesityksistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 43 ) Ilmanlaadun tarkkailuun osallistuminen 17. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava Lahden kaupungin ilmanlaadun seurannan yhteistarkkailuun. (YSL 46 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lahden seudun ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Koneharjun kaasuturbiinilaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen ja hakemuksessa annettujen tietojen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei voida katsoa nykytietämyksen mukaisesti aiheutuvan terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, joten lupa voidaan myöntää. Alueella ei ole asemakaavaa. Lahden yleiskaavassa 1998 alue on merkitty toimitila-alueeksi, jonka pääkäytön

muuttamista asuntoalueeksi selvitetään (SE/A). Yleiskaavan uudistustyö on kesken. Uudessa Lahden yleiskaavassa 2025 alueen eteläosa, Reunakadun ja Hämeenlinnantien välinen alue, esitetään Elinkeinojen (työpaikkojen ja palvelujen) alueeksi. Yksilölliset perustelut Öljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Öljyn rikkipitoisuus määräys ja hiukkas- sekä typpidioksidi- ja rikkidioksidipäästöjen rajoittamista koskevat määräykset on annettu paikallisen ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja alueen asujaimiston viihtyisyyden turvaamiseksi. Öljyn rikkipitoisuusrajoitus on annettu kasvillisuuden suojelemiseksi. (määräykset 1, 2 ja 3) Typenoksidipäästöt ovat tällä hetkellä Lahdessa suuret. Lahdessa valtioneuvoston typpidioksidipitoisuuksille antama vuorokausiohjearvo ylittyy. Typen oksidien kokonaismäärää kuvaavat vuosikeskiarvopitoisuudet ovat melko laajalla, kaupungin keskustan ja sen ympäristön käsittävällä alueella korkeampia kuin typen oksidipäästöjen kasvillisuudelle aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo sallii. (määräykset 2, 3 ja 14) Laitos sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Tämän vuoksi kyseisellä paikalla on noudatettava erityistä huolellisuutta öljyjen ja muiden kemikaalien käsittelyssä, jotta näiden joutuminen maaperään ja mahdollisesti edelleen pohja- ja pintavesiin estetään. (määräykset 4 ja 5) Öljynerottimen avulla saadaan erotettua osa kemikaaleista, mm. öljyt, ennen niiden pääsemistä viemäriin. Öljynerotin ei pysty kuitenkaan erottelemaan kaikkia kemikaaleja tai epäpuhtauksia, tällaisia ovat mm. erittäin hyvin veteen liukenevat kemikaalit. Viemäriin voi joutua kemikaaleja tai muita ympäristöhaittaa aiheuttavia aineita. Sulkuventtiilin avulla linja pystytään sulkemaan onnettomuus- tai vahinkotilanteessa ja siten estämään kemikaalien tai muiden ympäristöhaittaa aiheuttavien aineiden pääsy viemäriin. (määräys 6) Melutasoa koskeva määräys on annettu lähellä olevien häiriintyvien kohteiden suojaamiseksi. Melutasoa koskeva määräys on valtioneuvoston ulkomelutaso-ohjearvojen mukainen. (määräys 7) Jätelain mukaan hyödyntämiskelpoiset jätteet on hyödynnettävä ja jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (määräykset 8 ja 9) Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnallisista syistä. (määräykset 10 ja 11) Toiminnan harjoittajan on toiminnan päättymisen jälkeen siivottava ja puhdistettava alue siten, ettei toiminnan päättymisenkään jälkeen aiheudu terveyshaittaa tai muuta merkittävää maaperän, pohjaveden tai ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lahden seudun ympäristöpalveluille ilmoittaminen hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen jatkotoimenpiteiden määrittämiseksi. (määräys 12) Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun voidaan seurata parhaiten yhteistarkkailulla. (määräykset 13, 14 ja 17) Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat annettu valvonnallisista syistä. (määräykset 15 ja 16)

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Tämä päätös korvaa Lahden kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristölupapäätöksen 9.8.2005 114. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 31.5.2021 mennessä. (55 ) Mikäli toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia, toiminnanharjoittajan on esitettävä toiminnan muuttumisesta muutosilmoitus ympäristölupaan riittävän ajoissa viimeistään 4 kuukautta ennen muutokseen ryhtymistä. Mahdollisesta toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille (YSL 56 ). Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 7, 28, 35 59, 75 79 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5 7, 16 23 Jätelaki (1072/1993) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lahden seudun ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Lahden kaupungin ilmoitustaululla ja Uusi Lahti -lehdessä sekä lähettämällä tiedon päätöksestä asianosaisille. YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELYMAKSU Lahden seudun ympäristölautakunta on 1.6.2010 39 hyväksynyt kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan.

Tästä päätöksestä peritään hakijalta viranomaiselle ympäristöluvan käsittelystä aiheutuvat kulut Lahden seudun ympäristölautakunnan taksan mukaan. Taksan mukainen maksu koskien energiatuotantoa on 5300 euroa. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä on 9.6.2011. MUUTOKSENHAKU Ympäristölupapäätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Asian on valmistellut tp. ympäristönsuojelutarkastaja Sanna Ukkola, puh. 03 814 3539, 044 716 1295. P ä ä t ö s e h d o t u s Ympäristöjohtaja: Lahden seudun ympäristölautakunta päättää myöntää ympäristöluvan Lahti Energia Oy:n Koneharjun kaasuturbiinilaitokselle edellä esitetyssä muodossa. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Tarja Laitinen selosti asiaa kokouksessa. Toimenpiteet: ote hakijalle, lausunnonantajille ja Hämeen Ely-keskukselle (hallintovalitus Vaasan hallinto-oikeudelle)