Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Yleisötilaisuus Vaajakoskella 14.11.2007 Pj. Ari Hiltunen
Työryhmän jäsenet Hiltunen Ari, Jyväskylä, pj Autere Anna, Jyväskylä Colliander Jari, Jyväskylän mlk Hautakangas Merja, Jyväskylän mlk Heikkilä Iris, Jyväskylän mlk Lahti Kari, Jyväskylän mlk Ruoppila Ahti, Jyväskylä Timlin Matti, Jyväskylä Valmistelijat: Kemiläinen Markku, Jyväskylän mlk Rosti Osmo, Jyväskylä
Minkälaisia uusia mahdollisuuksia avautuu, kun maankäyttöä voidaan tarkastella yli nykyisten kuntarajojen huomioiden haja-asutusalueet? 1. Resurssien järkevämpi kohdentaminen Yhteiset rahat ja muut resurssit, suurempi maa-ala Yhteinen valmistelu ja päätöksenteko Monipuolisemmat mahdollisuudet kunnan maankäytön ja maapolitiikan hoitamiseen. 2. Kilpailukyvyn kasvattaminen laadukkaalla ja kiinnostavalla yritys- ja asuintonttitarjonnalla Tonttitarjonnan näkyvyyden lisääminen seudun sisäisesti ja ulkoisesti. Panoksia kaupunkikehän logistisesti toimiviin liiketoiminta- ja työpaikkakeskittymiin, esimerkkeinä Eteläportti, Seppälänkangas-Palokangas, Kirri-Tikkakoskesta Pohjoinen Portti
jatkuu 3. Maankäytön toteutusprosessien yksinkertaistuminen erityisesti kuntien raja-alueilla. Esimerkkejä raja-alueista: Mannisenmäki-Mannila, Vääräjärvi-Pysäkkivuori-Huhtasuo, Valkeamäki-Vesanka- Kuohu, Ruoke-Haukkala 4. Kunnallistekniikan ja julkisten palvelujen investointien tehokkaampi suuntaaminen Uusia alueita voidaan avata sopivalla tahdilla eri puolilla yhdyskuntarakennetta palveluiden riittävyyttä ennakoiden Kuntien samanaikaisia investointeja voidaan välttää
jatkuu 5. Yhdyskuntarakenteen tutkailu ja pitkäjänteinen kehittäminen kokonaisuutena Taajama-alueiden kokonaisvaltaiset täydennysrakentamisselvitykset Mahdollistetaan edelleen viihtyisän maaseutumaisen asumisen vaihtoehto Nykytilanteen mukainen neljäsosa omakotitaloista rakennetaan taajamien ulkopuolelle on kestämätöntä kehitystä. On panostettava taajama-alueiden asumisvaihtoehtojen ja houkuttelevuuden lisäämiseen
Miten palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi? Palvelut järjestetään pääsääntöisesti tilaaja-tuottajamallin pohjalta. Tilaajatehtävät yhdistetään ja organisaatio pidetään mahdollisimman pienenä. Tilaajaorganisaation tehtävänä on mm. vastata palvelujen järjestämisestä, rahoituksesta sekä viranomaistehtävistä. Tulevaisuudessa on ratkaistava, avataanko palvelutuotanto kilpailulle ja millä aikataululla.
Minkälaisella rakenteella ja palveluverkostolla palvelut ovat turvattavissa? Organisaatio muodostetaan pääsääntöisesti tilaaja-tuottajamallin pohjalta. Tilaajatehtävät yhdistetään. Vahva tilaajaorganisaatio ja yhdistetyt resurssit mahdollistavat laajemman osaamisen esim. hankinta-, kehittämis- ja valvontatehtävissä. Tuotannon organisointi päätetään erikseen. Nykyisin kaupungissa tuotanto on organisoitu liikelaitokseen (Altek) ja yhtiöön (Total) kun taas maalaiskunnassa tuotanto on osa teknisten palvelujen perusorganisaatiota. Rinnakkaisorganisaatioita ei tule muodostaa samaan toimintaan.