STN - konsortiohankkeen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus Stop Diabetes -hankkeen vaikuttavuustarina 1 Kansalaisten oman roolin vahvistaminen tyypin 2 diabeteksen riskin tunnistamisessa ja ehkäisyn toteuttamisessa terveellisten elintapojen kautta Hankkeen nimi ja lyhenne: Stop Diabetes Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Konsortiojohtaja: Jussi Pihlajamäki, professori, LT, jussi.pihlajamaki@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Varajohtaja: Timo Lakka, professori, LT, timo.lakka@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Biolääketieteen yksikkö Mihin ohjelmakysymyksiin (A, B, C, D) vastataan? Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelma. Hankkeen päätösnumero 303537. Tässä vaikuttavuustarinassa vastataan kaikkiin esitettyihin ohjelmakysymyksiin. 1. Vaikuttavuustavoite Kansalaiset tunnistavat oman riskinsä sairastua tyypin 2 diabetekseen, ovat tietoisia sen ehkäisymahdollisuuksista sekä saavat tarvitsemaansa tukea ja palveluita terveellisten elintapojen edistämiseksi. Stop Diabetes -tutkimushankkeessa luomme toimintamallin, joka mahdollistaa tehokkaan ja kattavan tyypin 2 diabetesriskin tunnistamisen sekä tarjoaa keinot ja työkalut riskin alentamiseen ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan. Toimintamallissa kansalainen on aktiivinen toimija, mutta malli toteutetaan saumattomassa yhteistyössä terveydenhuollon, työnantajien, apteekkien sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tunnistettuja kohonneessa tyypin 2 diabeteksen riskissä olevia tuetaan riskiä pienentävissä elintapamuutoksissa ryhmäohjausta ja digiteknologiaa hyödyntäen. Tämä edistää yhteiskunnan resurssien siirtämistä sairauksien hoidosta niiden ehkäisyyn ja on erinomaisesti linjassa konsensuslauselman (Duodecim 2017) Painopiste preventioon kanssa. Digiteknologian hyödyntäminen mahdollistaa myös palvelujen tasavertaisempaa saatavuutta ja laatua asuinpaikasta riippumatta. 2. Keinot 2.1. Tutkijaverkoston yhteistyö a) Stop Diabetes -tutkimusryhmä. Monitieteiseen tutkijaryhmään kuuluu seitsemän työpaketin johtajaa, reilut 20 tutkijaa sekä yli 20 yhteistyökumppania. Edustettuna on diabeteksen ehkäisyn, ravitsemuksen, liikunnan, käyttäytymistieteen, terveyden edistämisen, terveystaloustieteen, käyttäytymistaloustieteen, yhteiskuntatieteiden, informaatioteknologian ja elintarviketutkimuksen asiantuntijoita Itä-Suomen yliopistosta, VTT:ltä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Työpakettien johtajista koostuva johtoryhmä, työpakettikohtaiset tiimit ja koko tutkimusryhmä kokoontuvat säännöllisesti. Hankkeen sisäistä viestintää toteutamme myös Skype-palaverien ja yhteisen Sharepoint-työskentelyalustan avulla. b) Kansainvälinen tutkijayhteistyöverkosto. Teemme yhteistyötä StopDiatutkimushankkeelle nimetyn kansainvälisen tutkijayhteistyöverkoston (12 tutkijaa, 9 maasta) ja tieteellisen ohjausryhmän (3 tutkijaa, 3 maasta) kanssa. THL on mukana eurooppalaisessa CHRODIS Plus-hankkeessa, jonka tavoitteena on jalkauttaa hyviä toimintatapoja jäsenmaiden sisällä ja välillä; synergiaa tämän hankkeen kanssa tullaan hyödyntämään.
Hyödynnämme kansanvälisen tutkijayhteistyöverkoston kokemusta myös tutkijavierailuin. Olemme käyneet keskusteluja muun muassa yhteistyön tiivistämisestä Melbournen yliopiston Brian Oldenburgin johtajan tutkimusryhmän kanssa. 2.2. Sidosryhmäyhteistyö a) Yhteistyökumppanit. Tutkimushankkeen suunnittelua, käytännön toteutusta ja yhteyskunnallista vaikuttamista toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppanien kanssa. Yhteistyökumppaneihin kuuluu sairaanhoitopiirin sekä kunta- ja kaupunkitason toimijoita sekä liittoja ja muita valtakunnallisia toimijoita. Kaikilla yhteistyökumppaneilla on oma erityinen roolinsa tutkimushankkeessa; kumppanit toimivat mm. hankkeen käytäntöjen toteuttajana, kanavana kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevien tavoittamisessa tai ohjausmateriaalien kehittäjänä. Myös hankkeen perusviestejä on kehitetty yhdessä kumppanien kanssa. Olemme tehneet yhteistyökumppaneiden kanssa kirjalliset yhteistyösuunnitelmat, joissa yhteistyön muodot on kuvattu konkreettisesti ja järjestämme yhteistyökumppaneiden kanssa säännöllisiä kokouksia, joissa tarkastellaan ja kehitetään yhteistyötä. Kaikki yhteistyökumppanit ovat sitoutuneita toimintaan ja kokevat saavansa tutkimushankkeessa mukana olemista hyötyä oman toimintansa kehittämiseen. Erityisen läheistä yhteistyötä tehdään Sydänliiton ja Diabetesliiton kanssa. b) Terveydenhuolto StopDia-toimintamallin suunnittelussa ja toteutuksessa. Stop Diabetes-toimintamalli on suunniteltu ja rakennettu osaksi Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan terveydenhuollon organisaatioiden normaalitoimintaa. Varsinaisen toiminnan toteutuksesta jokainen toimipaikka vastaa itse. Koska malli on rakennettu jo olemassa olevan toiminnan tulevaisuuden tavoitteita tukevaksi, voi siitä muodostua pysyvää toimintaa. Samalla olemme tunnistaneet käytännön ongelmia ja pyrkineet löytämään niille ratkaisuja laajamittaisen ja systemaattisen toiminnan toteuttamiseksi. Osa tutkimushankkeeseen osallistuneista maakunnista on sitoutunut jatkamaan toimintaa myös randomoidun kontrolloidun tutkimusasetelman päättymisen jälkeen (rekrytointi tutkimukseen päättyy helmikuussa 2018). Mukana olevien maakuntien terveydenhuolto on osallistunut kohonneessa riskissä olevien tavoittamiseen, hoitajan vastaanottokäyntien toteuttamiseen ja ryhmäohjauksen järjestämiseen. Jokaisesta sairaanhoitopiiristä on nimetty toiminnasta kokonaisuutena ja sen eri osista vastaavat henkilöt. Laboratoriomittausten toteutumiseksi teemme yhteistyötä alueiden laboratorioliikelaitosten kanssa. c) Uusien kumppanuuksien luominen. StopDia-tutkimushanke on toimintakautensa aikana ollut esillä noin 300 sidosryhmille ja muille ryhmille järjestetyissä tilaisuuksissa. Olemme osallistuneet mm. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen maakuntakierrokselle Kuopiossa ja Lahdessa. StopDia oli näkyvästä esillä Diabetesfoorumissa, johon osallistui mm. eduskunnan diabetesryhmä. Olemme vierailleet sosiaali- ja terveysministeriössä keskustelemassa neuvottelevan virkamiehen, Heli Hätösen kanssa StopDia-mallin jalkauttamisesta maakuntiin. StopDia mallin mukaisen toiminnan voidaan nähdä istuvan hyvin sote-uudistuksessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Syksyn 2017 aikana StopDia on kumppani Suomen Kunto- ja Terveysliikuntakeskusten Liikuntapäiväkampanjassa, jossa StopDian markkinointimateriaaleja toimitettiin kaikkiin Suomen kuntokeskuksiin jaettavaksi teemapäivänä. Kannustamme erilaisia toimijoita levittämään viestiä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn tärkeydestä. Mukana tavoittamassa kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevia on ollut muun muassa useita kymmeniä erilaisia liittojen ja järjestöjen (kansalaisjärjestöt, ammattiliitot, potilasjärjestöt jne.) edustajia. Teemme yhteistyötä kohonneessa riskissä olevien tavoittamiseksi myös työterveyshuoltojen, kuten Terveystalon, Työterveyspalvelu Verson, Kallaveden työterveyden ja Kuopion työterveyshuollon kanssa. Ammattiliitoista muun muassa Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto,
Super-liitto, Jyty-liitto ja Suomen Lastenhoitajaliitto ovat osallistuneet kohonneessa riskissä olevien henkilöiden tavoittamiseen hyödyntäen omia viestintäkanaviaan. Olemassa olevat ja uudet yhteistyökumppanit ovat voineet tilata painettua materiaalia työntekijöilleen ja asiakkailleen verkkosivuiltamme löytyvän lomakkeen kautta. Lomakkeen kautta tilattuja materiaaleja on lähetetty materiaaleja yli 90 toimipaikkaan. Materiaalipankista voi myös ladata verkkosivuilleen bannerin ja kuvia käytettäväksi sosiaalisessa mediassa. Materiaalipankista löytyvät myös tuottamamme videot, joita voi jakaa ja upottaa omille verkkosivuilleen. Youtube-kanavallamme on 14 videota. Youtube-kanavamme videoita on katsottu yli 140 000 kertaa. Materiaalipankki löytyy osoitteesta http://www.uef.fi/web/stopdia/materiaalipankki. Syksyn 2017 aikana olemme vahvistaneet keskusteluja myös STM Kärkihankkeen VESOTE:n kanssa, Virtuaalisairaala 2.0 ja ODA-hankkeen kanssa. StopDia-tutkimushankkeessa käytettävää edelleen muokattua D2D-kyselyä käytetään hieman muokattuna Virtuaalisairaala 2.0:n Kuntoutumistalon elintapaosiossa, Diabetestalossa (omahoitopolut) sekä jossain määrin myös Naistalon GDM-osuudessa (digihoitopolku). Lisäksi VESOTE-hankkeen ruokavalion laatukysely perustuu tähän muokattuun versioon. Tämä mahdollistaa saatavien kyselylomake vastauksien keskinäisen vertailun. StopDia-toimintamallin pysyvyyden varmistamiseksi yhteystyöstä keskustellaan myös Virtuaalisairaalan Painonhallintatalon kanssa ja ODAhankkeen kanssa. 2.3. Uuden toimintamallin kehittäminen ja käyttöön ottaminen a) Sähköinen diabetesriskin arviointi. Diabetesriskin tunnistaminen alkaa siitä, kun henkilö menee StopDia:n verkkosivulle www.stopdia.fi. Sivustolle on rakennettu kysely, joka sisältää diabetesriskitestin kysymysten lisäksi taustatietokysymyksiä. Niiden perusteella soveltuville henkilöille tarjotaan mahdollisuutta osallistua tutkimushankkeeseen. Hänelle annetaan myös lyhyt ohjeistus mahdollisen kohonneen riskiin pienentämiseksi. Sivusto on avoin kaikille, eikä sinne pääsyä ole rajattu esimerkiksi vain hankealueille. Näin sivusto toimii paitsi rekrytointikanavana myös yleisenä seulonta-työkaluna sekä riskitietoisuuden lisääjänä valtakunnallisesti. Tähän mennessä sivustolla on tunnistettu yli 35 000 kohonneessa diabetesriskissä olevaa henkilöä. Heistä 14 000 asuu hankealueilla. b) Pienet Teot -digisovellus. Stop Diabetes -tutkimushankkeessa on kehitetty Pienet teot -sovellus, jonka taustalla on tutkijaryhmämme aiheesta keräämä laaja kirjallisuuskatsaus. Sovellus pohjautuu erityisesti Woodin ym. sekä Gardnerin ym. habit-teorioita kehittävään ja hyödyntävään tieteelliseen tutkimukseen sekä B.J. Foggin tiny habitmalliin. Sovelluksessa vaikuttaviin elintapamuutoksiin pyritään tarjoamalla herätteitä ja vinkkejä pienten, omaan arkeen istuvien elintapojen toteutukseen. Sovellus auttaa valitsemaan yksittäisiä, vain vähän motivaatiota tai ponnistusta vaativia tekoja, liittämään niitä arjen pysyviin konteksteihin ja ärsykkeisiin sekä seuraamaan tekojen toteutumista. Samalla sovellus tukee tekojen automatisoitumista tottumuksiksi, jolloin niiden toteutus ei vaadi motivaatiota tai mentaalienergiaa. Pieniä tekoja on sovelluksen taustalla olevassa habit-kirjastossa yhteensä lähes 450 kpl 13:ssa eri kategoriassa, joilla kaikilla on tutkimusten mukaan yhteys diabeteksen riskiin. Elintapamuutoksia tukevan digisovelluksen teknisestä toteutuksesta on vastannut tutkimusryhmämme jäsenet VTT:ltä ja sen sisällön suunnittelusta tutkijamme Itä-Suomen yliopistolta ja THL:stä. Pieniin tekoihin olemme pyytäneet vinkkejä myös terveydenhuollon toimijoilta sekä kansalaisilta kyselyn avulla. Sovelluksen helpon käytettävyyden ja sisällöllisen toimivuuden varmistamiseksi sovellusta on pilotoitu erilaisilla ryhmillä. Pilotointiin on osallistunut tyypin 2 diabeteksen riskissä olevia terveydenhuollon asiakkaita, terveydenhuollon toimijoita, yhteistyökumppaneiden edustajia sekä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita. Pienet teot -sovellus on otettu käyttöön toukokuussa 2017.
b) Ryhmäohjausmalli. Stop Diabetes -tutkimushankkeessa on luotu ryhmäohjausmalli, jonka pohjana olemme hyödyntäneet jo aiemmin käytössä ollutta, näyttöön perustuvaa Ikihyvä -konseptia. Tämän konseptin edelleen kehittäminen ja sovittaminen Pienet teot - digisovelluksen kanssa toteutettavaksi on tehty yhteistyössä yhteistyökumppaneiden ja tutkijoiden kanssa. StopDia -ryhmäohjausmalli sisältää kuusi 90 minuuttia kestävää vuorovaikutteista ja osallistujien minäpystyvyyttä vahvistavaa tapaamista. Ryhmäohjausmallin, kuten myös Pienet Teot -sovelluksen sisällöissä olemme hyödyntäneet yhteistyökumppaneidemme Sydänliiton, Diabetesliiton ja Kuluttajaliiton kehittämää hyväksi havaittua materiaalia. Stop Diabetes - ryhmäohjauksen sisältö on koottu ohjaajan oppaaseen ja ohjattavan materiaaliin. Materiaalien visuaalinen ilme on luotu yhtenäiseksi Pienet teot -sovelluksen visuaalisen ilmeen kanssa. StopDia-ryhmäohjausmallin käyttöön ottamiseksi olemme järjestäneet kunkin mukana olevan kolmen sairaanhoitopiirin alueella kahden päivän koulutuksia ryhmäohjauksen toteutukseen osallistuville terveydenhuollon ammattihenkilöille. c) Erityisryhmien tarpeiden kuuleminen ja huomioiminen. Tavoitteenamme on selvittää myös haavoittuvassa asemassa olevien palvelujentarjontaan ja toteutukseen liittyviä tarpeita sekä tukea hyvinvointia edistävien elintapojen toteutumista. Tutkimusryhmäämme on mukana STN hyvinvoinnin edistämisen ja osallisuuden tuki koordinaatioryhmässä koollekutsujana ja jäseninä ja maahanmuuttajakysymyksiä käsittelevässä koordinaatioryhmässä jäseninä, jota kautta pyrimme viemään viestinnällisesti ja päätöksen teon tasolla tutkimuksessa syntyvää tietoa eteenpäin. Heikommassa asemassa olevien tavoittamiseksi teemme yhteistyötä mm. Maaseutuviraston ja sen EU-ruoka-apua jakavien kumppaniorganisaatioiden, Kirkkopalvelujen, ja valtakunnallisen diakoniatyön kattojärjestön (ViaDia) kanssa. Kevään ja syksyn 2017 aikana olemme selvittäneet heikommassa asemassa olevien henkilöiden tietotekniikan käyttöä ja siihen liittyviä asioita kyselyn avulla jalkautumalla toimipaikkoihin. Kyselytutkimukseen on osallistunut noin 300 henkilöä ja tutkimuksen tuloksista ollaan kirjoittamassa artikkelia. Heikommassa asemassa oleville suunnatuissa toimipaikoissa osallistutaan myös kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevien tavoittamiseen. Yhteensä neljästä toimipaikasta on henkilöitä osallistunut myös StopDia-ryhmäohjauskoulutukseen tavoitteenaan aloittaa ryhmäohjaus omassa toimipaikassa heikommassa asemassa oleville osallisuuden lisäämiseksi ja matalamman kynnyksen palvelujen tarjoamiseksi. Heikommassa asemassa olevien tarpeiden kuulumiseksi ja jatkossa paremmin huomioitavaksi, järjestämme myös työpajoja niin ko. ryhmälle itselleen kuin myös ryhmän parissa työskenteleville toimijoille. Työpajat toteutetaan alkuvuodesta 2018. Tutkimusryhmän lisäksi tämän aihekokonaisuuden parissa työskentelee kaksi pro graduopiskelijaa. Maahanmuuttajien tarpeiden selvittämiseksi ja jatkossa paremmin huomiotavaksi olemme käynnistäneet osatutkimuksen, jossa tavoitteena on selvittää maahanmuuttajataustaisten kansalaisten kokemuksia, näkemyksiä, esteitä ja edistäjiä koskien terveydenhuollossa tarjottavaa elintapaohjausta. Tämän osion puitteissa olemme toteuttaneet fokusryhmähaastatteluja maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Lisäksi alkuvuodesta 2018 toteutetaan maahanmuuttajien parissa työskentelevän terveydenhuoltohenkilöstön haastattelut. Maahanmuuttajakysymyksissä yhteistyötä tehdään Väestöliiton kanssa ja toimintaa vahvistaa yhteistyö Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen ja EU-rahoitteisen CHRODIS Plus - hankkeen kanssa. Maahanmuuttajiin kohdistuvan tutkimuksen parissa työskentelee yksi väitöskirjatyöntekijä ja yksi pro gradu työntekijä. Maahanmuuttajia näihin haastatteluihin on tavoitettu Stopdia-tutkimushankkeen nettisivujen, sosiaalisen median, ystävyysyhdistysten, SPR:n järjestämien tapahtumien ja mm. Helsingin kaupungin palvelujen kautta.
2.4. Viestintä ja vuorovaikutus a) Hankkeen yleinen viestintä ja sen kanavat. StopDia-tutkimushankkeen viestinnästä vastaavat vuorovaikutusvastaava ja nimetty viestintätiimi, johon kuuluu edustaja jokaisesta toteuttajaorganisaatiosta. Hankkeen viestinnässä hahmottuu kaksi päälinjaa, hankkeen yleinen viestintä ja tutkittavien rekrytoimiseen liittyvä viestintä, jotka kulkevat rinnakkain täydentäen toisiaan. Vuonna 2017 painottui ja vielä alkuvuodesta 2018 painottuu tutkittavien rekrytointia tukeva viestintä, jonka jälkeen ensimmäisten tutkimustulosten valmistuttua viestintä alkaa suuntautua enemmän päätöksentekijöille ja tutkijayhteisöön. Olemme koonneet vuoden 2018 viestinnän tutkimushankkeen viestintäsuunnitelmaan. Tutkimushankkeelle on luotu oma visuaalinen ilme yhteistyössä tutkijoiden, viestintätiimin ja kahden viestintätoimiston kanssa. Viestinnässä hyödynnämme sosiaalisen markkinoinnin keinoja. Käytämme laajasti erilaisia kanavia, kuten www.stopdia.fi nettisivustoa ja sen ajankohtaista-palstaa, sosiaalista mediaa, tilaisuuksiin osallistumista sekä lehtikirjoituksia. Vuorovaikutteisuuteen pyrkivät www.stopdia.fi perustettiin syksyllä 2016, jonka jälkeen sivulle on kirjattu yli 150 000 vierailijaa. StopDian Twitter-tilillä on miltei 500 seurajaa ja Facebooksivulla noin 900 seuraajaa. StopDia -tutkimushanke on ollut toimintakautensa aikana mukana noin 300 erilaisessa tilaisuudessa/tapahtumassa. Edellä mainittujen lisäksi julkaisemme noin kerran kuukaudessa uutiskirjeen, jonka jakelu on tällä hetkellä n. 700 henkilöä. Syksyn 2017 aikana StopDia:sta toteutettiin kolme uutta tekstitettyä videota, jotka esittelevät hankkeen eri aspekteja. Vuoden 2017 marraskuussa Stop Dia näkyi useassa mediassa Maailman diabetespäivään liittyen. Tutkimusryhmään kuuluvan Jaana Lindströmin haastattelu julkaistiin THL:n kanavilla ja sosiaalisessa mediassa. Mm. Sosiaali- ja terveysministeriö jakoi artikkelin omilla kanavillaan. Lisäksi usea paikallislehti julkaisi otteita lehdistötiedotteesta. Tiedote lähetetiin myös tutkimusalueen kunnille, ja moni kunta julkaisi diabetespäivänä linkin hankkeen riskistestiin. StopDia-tutkimusta mainostettiin myös osana THL100-kampanjaa, joka kertoo THL:n tekemästä työstä. StopDia-tutkimuksesta tehtiin infografiikka, joka käännettiin myös englanniksi. Tanja Tilles-Tirkkonen ja Riia Järvenpää haastattelivat marraskuussa 2017 STM:n virkamiestä Heli Hätöstä koskien StopDia-mallin mahdollisuuksia uudessa sotessa. Aiheesta kirjoitettu artikkeli julkaistiin THL:n päättäjäuutiskirjeessä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen uutiskirjeessä. Pilvikki Absetz kävi eduskunnan Tutkas-verkostossa esittelemässä Pienet teot -sovellusta. Tapahtumassa esiteltiin tieteen digitalisaatiota kansanedustajille. b) Tutkittavien rekrytoimiseen liittyvä viestintä ja sen kanavat Kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevien henkilöiden tavoittaminen ja tutkimukseen rekrytoiminen aloitettiin maaliskuun 2017 lopulla. Rekrytointiviestintä suunnitellaan ja toteutetaan THL:n johtaman työpaketin ja konsortion johdon yhteistyönä. Osallistujille suunnatun rekrytointiviestinnän perusviesti on Ota riski haltuun. Tällä viestillä haluamme paitsi kannustaa kansalaisia selvittämään oma riskinsä myös viestiä, että riskiin voi itse vaikuttaa. Tutkimukseen osallistumisesta kiinnostuneet henkilöt ohjaamme tutkimushankkeen nettisivulle, jossa tehdään digitaalinen riskinarviointi, ja josta henkilö saa personoidun palautteen. Jos henkilö on soveltuva tutkimukseen, hänet ohjataan varaamaan itselleen henkilökohtainen aika käyttäen joko sähköistä ajanvarausjärjestelmää tai takaisinsoittopalvelua sairaanhoitopiirin normaalin käytännön mukaisesti. Rekrytointiviestintää toteutetaan sekä perinteisen printtimateriaalin (julisteet. lehtiset, flyerit, riskitestimittanauhat) ja median välityksellä (sanomalehdet, radio, televisio) että digitaalisen mainontana (esim. yhteistyökumppanien nettisivut, uutiskirjeet) ja sosiaalisessa mediassa. Olemme myös kokeilleet mainostamista esimerkiksi bussien ilmoituspaikoilla. Printtimateriaalia on jaettu yhteistyökumppanien toimipisteisiin esille pantavaksi. Yhteensä reilu kolmekymmentä apteekkia ja StopDia -toimialueiden terveydenhuollon toimipisteet ovat mukana tavoittamassa kohonneessa riskissä olevia. Apteekit osallistuvat kohonneessa riskissä
olevien tavoittamiseen osana omaa toimintaansa muun muassa järjestämällä teemapäiviä ja tiedottamalla aiheesta sosiaalisessa mediassa. Apteekkien kanssa tiivistä yhteistyötä tekee tutkimushankkeessa mukana oleva väitöskirjatyöntekijä, jonka väitöskirjatyön tavoitteena on mm. selvittää apteekkikanavan merkitystä kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevien tavoittamisessa. Syys-lokakuun aikana toteutimme terveydenhuollossa rekrytointikampanjan, johon osallistui joiltain alueilta terveydenhuollon toimipaikkojen lisäksi mm. liikuntapaikkoja ja kirjastoja. Terveydenhuollossa kohonneessa riskissä olevia tavoitellaan laajasti erilaisten toimintojen yhteydessä mukaan lukien työttömien terveystarkastukset ja joukkoseulonnat. Esimerkiksi mittanauhan muotoon taitettua riskitestiä on jaettu tähän mennessä n. 50 000 kappaletta ja esitteitä lähes 100 000 kpl. Digitaalinen mainonta perustuu sekä tekstitiedotteisiin että eri tavoin tuotettuihin videoihin. Olemme haastatelleet konsortion johtajia, tehneet animaatioita ja lyhyitä inforuutuvideoita. Yhteensä videoita on tuotettu kymmenen. Erityisen menestyksekkäitä ovat olleet Jope Ruonansuun tähdittämät sivupersoona -sketsit, joista ensimmäistä Sokerit kohillaan,..vai kohollaan on esitetty YLE:n tv-kanavilla ja jaettu erityisesti sosiaalisessa mediassa. Video on kerännyt tähän mennessä YouTubessa yli lähes 127 000 näyttökertaa. Toinen Jope Ruonansuu lähtee mukaan tutkimukseen vastahakoisesti video pääsi alkuvuodesta 2018 Iltalehteen. Videota on myös mainostettu Facebookissa, YouTubessa ja Twitterissä. Videota on yhteensä katsottu näissä kanavissa jo kymmeniä tuhansia kertoaja. Videoissa tausta-ajatuksena oli kiinnittää niiden henkilöiden huomio, joita tavanomainen sairauksien ehkäisyyn tai terveellisiä elintapoja edistämään tähtäävä viestintä ei puhuttele. StopDian riskitestiin ohjaavat linkin on lisätty kaikkiin oleellisiin kansallisiin verkkopalveluihin, joissa puhutaan diabetesriskistä ja sen selvittämisestä (Diabetesliitto, Terveyskirjasto, THL:n Kansantaudit-sivusto). Hanketta esittelevä inforuutuvideo on esillä kumppanien odotustiloissa, apteekkien ruuduilla, mm. Kuopion kaupungin mainostaululla sekä esimerkiksi Jääkiekko-liigan ottelupeleissä Kuopiossa ja Lappeenrannassa. StopDia-tutkimushanke on tarjonnut toimintakautensa aikana yli kymmenelle yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijalla työharjoittelupaikan ja työtehtävinään opiskelijat ovat jalkautuneet erilaisiin tapahtumiin/tilaisuuksiin. Rekrytointiviestinnän tehoa mitataan digitaalisen markkinoinnin työkaluin. Pystymme vertailemaan erilaisten viestien toimivuutta ja seuraamaan, mistä lähteistä sivuillemme saavutaan. Pystymme mittaamaan kunkin mainoksen kustannustehokkuuden, koska saamme analytiikasta mm. sen tiedon, onko kyseinen henkilö tehnyt riskitestin loppuun, miltä alueelta hän on ja mitä sukupuolta hän edustaa. Tieto on anonymisoitua ja paljastaa vain sen, minkä linkin kautta henkilö on sivuille saapunut. Tehokkaimpina viestintäkanavina riskitestin tekemiseen ohjaamisessa näyttäytyvät sosiaalinen media (Facebook ja myös YouTube), toimitetut lehtiartikkelit ja työpaikkojen kautta tapahtuva viestintä. Olemme mainostaneet myös Twitterissä sekä Googlen Display-mainoksina. Näiden vaikuttavuutta oli vaikea todentaa, joten jatkamme niissä kanavissa, jotka todistetusti toimivat. 3. Vaikutukset 1. Uuden toimintamallin kehittäminen ja käyttöönottaminen. StopDia -tutkimushankkeen piirissä olevien sairaanhoitopiirien toimijat ovat osallistuneet hyvin aktiivisesti toimintamallin suunnitteluun, käyttöön ottoon ja toteutukseen. Suunnittelutyö on aktivoinut toimijoita päättäjistä käytännön työtä tekeviin terveydenhuollon ja viestinnän ammattilaisiin kolmen sairaanhoitopiirin (Etelä-Karjala, Pohjois-Savon ja Päijät- Häme) alueella. StopDia -malli tarjoaa maakunnille ja kunnille aiempaa koordinoidumman ja mitattavamman terveyden edistämisen toimintatavan ja tämän merkitys ymmärretään hyvin. Toimintamallin on koettu sopivan hyvin myös muiden kansansairauksien ehkäisyyn. Tutkimukseen on lähtenyt mukaan noin 3000 henkilöä, joista noin 2500 on käynyt myös tutkimukseen kuuluvalla hoitajan vastanotolla ja laboratoriomittauksissa. Laboratoriomittauksissa on löytynyt normaalien sokerirasitusarvojen lisäksi merkittävä määrä
ihmisiä, joilla paastoverensokeri (IFG) on ollut koholla tai sokerin sieto heikentynyt (IGT). Myös tyypin 2 diabetesta sairastavia on löydetty tehostetun seurannan avulla. Tutkimukseen mukaan lähteneistä yli 50% on joko kohonnut paastosokeri tai heikentynyt sokerinsieto. Diabetes on todettu 7% tutkimukseen mukaan lähteneistä. Ensimmäiset tutkimusryhmiin arpomiset ovat tapahtuivat toukokuun puolessa välin ja tällä hetkellä ryhmiin arvottuja on noin 2 500 henkilöä. Kaksi kolmasosaa tutkimukseen lähteneistä on saanut käyttöönsä Pienet teot -sovelluksen. Tällä hetkellä sovellus on käytössä noin 1 600 henkilöllä. Käyttöanalyysin mukaan henkilöiden tekemien merkintöjen määrä sovelluksessa kasvaa tasaisesti koko ajan, mikä kertoo sovelluksen aktiivisesta käytöstä. Sovelluksen käyttöön saaneista henkilöitä noin 70% käyttää sovellusta viikoittain. Tekoja valitaan myös monipuolisesti kaikista sovelluksen sisältämän terveyskirjaston 13 kategoriasta. Erityisesti pieniä tekoja on valittu psyykkiseen hyvinvointiin, säännölliseen ateriarytmiin, kasvisten käyttöön ja uneen liittyen. Käyttöaktiivisuudesta kertoo myös se, että päivittäin tehtyjen tekojen määrä pysynyt suhteellisen samana sovelluksen käytön alusta asti. Keskimäärin sovelluksen käyttäjät raportoivat 3-4 pientä tekoa yli 100 ensimmäisen päivän 100 päivän ajan. Yhteensä sovelluksen sisältämiä pieniä tekoja on tehty yli 600 000 kpl. Kolmannes tutkimukseen mukaan lähteneistä arvotaan ryhmäohjausryhmään. Ensimmäiset ryhmäohjaukset käynnistyivät toukokuun puolessa välissä. Ryhmiä on toteutettu tai tällä hetkellä on toteutettavana noin 40. Lisäksi uusia ryhmiä perustetaan koko ajan. Ryhmiin on arvottu yhteensä noin 800 henkilöä. Palaute ryhmää ohjaavilta henkilöiltä sekä ryhmäohjaukseen osallistuvilta on ollut positiivista. 3.2. Osaamisen ja käytännön toiminnan vahvistaminen terveydenhuollossa Uuden toimintatavan käyttöönottaminen on innostanut terveydenhuollon ammattilaisia. Terveydenhuollon toimijoiden tapaamisissa on tullut esiin, että monet toimijoista kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta sekä selkeän toimintamallin työnsä tueksi. Omatoiminen diabetesriskin tunnistus vie terveydenhuoltoa kohti ennalta ehkäisevämpää toimintaa ja vastuuttaa aiempaa enemmän myös asiakasta itseään. Pienet teot sovellus taas tarjoaa toimijoille työvälineen asiakkaiden ohjaukseen kohti terveempiä elintapoja. Elintapaohjausta ryhmämuotoisena ei kovinkaan monessa toimipaikassa toteutunut ennen StopDia -tutkimushankkeen alkamista lainkaan. Ryhmänohjaustaidot, voimaannuttava ja asiakkaita osallistava työtapa sekä digisovellusten integrointi palveluihin ovat aihealueita, joilla lisäkoulutuksen tarve kävi jo toimijoiden kanssa käydyissä alkuneuvotteluissa ilmeiseksi. StopDia-tutkimushankkeessa toteutettiin vuoden 2017 aikana neljä kahden päivän ryhmäohjauskoulutusta ja yksi täydennyskoulutuspäivä ryhmäohjauksesta jo kokemusta omaaville. Yhteensä noin 100 terveydenhuollon ammattilaista on koulutettu StopDiatutkimushankkeen myötä voimaannuttavan ryhmäohjaustavan käyttöön. Keväälle 2018 olemme järjestämässä ryhmäohjaajien kehittämispäivän, jonne kutsumme kaikkien maakuntien alueilla työskentelevät ryhmäohjaajat verkostoitumaan ja vaihtamaan kokemuksia ryhmän ohjaamista. 3.3. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävä toimintamalli osana perustoimintaa 3.4. Horisontaalisen yhteistyön lisääntyminen ja verkostojen syntyminen Stop Diabetes -tutkimushankkeen myötä on syntynyt useita uusia yhteistyöverkostoja niin uusien toimijoiden kanssa kun mukana olevien yhteistyökumppaneidenkin välille. Näiden kautta on avautunut mm. uusia viestintäkanavia sekä uusia mahdollisuuksia hyödyntää StopDia-tutkimushankkeessa syntyvää tietoa toimijoiden oman toiminnan kehittämisessä. Erinomaisena esimerkkinä on muutamien kaupunkien terveydenhuollon toimijoiden ja liikuntatoimen sekä ilmaista ruoan jakelua toteuttavien toimijoiden välisen yhteistyön vahvistuminen.
3.4. Tutkimushankkeen näkyvyys ja julkinen keskustelu Stop Diabetes -tutkimushanke on toimintakautensa aikana ollut esillä useissa erityyppisissä ja erilaisille kohderyhmille suunnatuissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, jossa se on saavuttanut yli 110 000 ihmistä. Tutkimushankkeesta on ollut esillä mediassa (lehti, TV ja radio) toimintakautensa aikana yli 60 kertaa. Erityisen voimakkaasti tutkimushanke oli esillä Maailman diabetespäivinä marraskuussa 2017. Tuolloin tutkimushanketta käsitteleviä kirjoituksia oli 7 lehdessä. Paikallislehtien sivuilla olevat jutut ovat olleetkin vaikuttavia, koska erityisesti näistä verkkojutuista tulleet kävijät ovat täyttäneet testin loppuun saakka jopa 50 prosenttisesti. Imatralla kuvattu haastattelut, jota näytettiin useissa Ylen paikallisuutisissa, radiossa ja valtakunnallisena verkkouutisena toi etenkin Etelä-Karjalan alueelta paljon osallistujia. Loppuvuodesta 2017 Päijät-Hämeen YLE:n paikallisuutisissa haastateltiin alueen terveydenhuollon toimijoita sekä muutamaa tutkimukseen mukaan lähtenyttä henkilöä. Iltalehdessä julkaistu Jope-video aiheutti riskitestilaskuriin toistaiseksi suurimman kävijäryntäyksen: viikon sisällä yli 37 000 ihmistä vieraili riskitestissä. Tutkimushanke on saanut seuraajia myös sosiaalisessa mediassa ja hankkeen kuukausittain julkaistavaa uutiskirjettä on tilattu eripuolilta Suomea. Kirjeen jakelu on n 700. Hankkeesta on keskusteltu sosiaalisessa mediassa näyttävästikin, yhteiskunnalliset vaikuttajat kuten Tuija Brax ovat twiitanneet hankkeen tärkeydestä. StopDia- tutkimushankkeen toimialueilla hanke tunnetaan hyvin terveydenhuollon toimijoiden ja päättäjien keskuudessa ja myös alueen asukkaiden keskuudessa tutkimushankkeen tunnettuuden arvioidaan olevan melko hyvä. Hankkeen tunnettuutta tulla selvittämään kevään aikana tarkemmin, esimerkiksi Taloustutkimuksen tekemän puhelinhaastattelun avulla. Julkista keskustelua olemme saaneet herätettyä ottamalla kantaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn terveystaloustieteelliseen vaikuttavuuteen (Janne Martikainen, Puhutaan rahasta, Rakkaudesta tieteeseen ja Helsinki Design week - tilaisuudet), hyvinvoinnin edistämiseen heikommassa asemassa olevilla (Jaana Lindström, Syrjäytymisen ehkäisyn mestarikurssi), digiteknologian mahdollisuuksiin tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä (Jussi Pihlajamäki, Tieto käyttöön hyvinvointi- ja terveysaiheinen vuorovaikutustilaisuus) ja ympäristön tuuppaustoimien merkitykseen hyvinvoinnin edistämisessä (Saara Pentikäinen, Helsinki Design week). 3.5. Tieteelliset vaikutukset Tähän mennessä yhteensä viisitoista Itä-Suomen yliopiston opiskelijaa on aloittanut opinnäytetyönsä sekä kolme opiskelijaa väitöskirjatyönsä Stop Diabetes - tutkimushankkeessa. Stop Diabetes -tutkimushanke on mahdollistanut toimintakautensa aikana oppimisympäristön useille (n. 50 opiskelijaa) yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Olemme juuri viimeistelemässä Stop Diabetes - tutkimushankkeesta tutkimusprotokollan kuvaavaa artikkelia. Tutkimus on rekisteröity ClinicalTrials-rekisteriin ja lisäksi on valmistunut kaksi Pienet teot -digisovelluksen kehitystä kuvaavaa abstraktia. Tutkimukselle on saatu puoltava lausunto Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettiseltä toimikunnalta. Tutkimuksesta tullaan julkaisemaan useita julkaisuja kansainvälisissä korkeatasoisissa lehdissä. StopDia tutkimus oli näyttävästi esillä terveyspsykologian päivillä. StopDian pienet teot sovellusta esiteltiin kahdessa sessiossa ja paneelissa. Lisäksi Pilvikki Absetz esitteli alustavia tuloksia siitä, millaiset erilaiset viestit toimivat eri demografisiin ryhmiin. Aiheesta julkaistaan myöhemmin tieteellinen artikkeli.
4. Tavoiteltu vaikuttavuus a) Kohonneessa riskissä olevien tavoittaminen. Sähköinen riskitunnustus toimii www.stopdia.fi sivuilla ja 15.1.2018 mennessä testi on aloitettu valtakunnallisesti yli 110 000 ja tutkimushankkeessa mukana olevien maakuntien alueella yli 30 000 kertaa. Kaikkiaan yli 25 000 henkilöä, jotka asuvat hankealueilla, on täyttänyt riskitestin loppuun asti ja saanut testistä palautteen (kuva). Heistä yli 13 000:n on todettu olevan soveltuva ja heiltä on kysytty kiinnostusta osallistua tutkimukseen. Rekrytointiviestinnän voidaan tällä perusteella arvioida onnistuneen hyvin. Haasteena on loppuvuoden aikana parantaa rekrytoinnin hyötysuhdetta niin, että useampi kiinnostunut myös osallistuisi. Toisaalta jo oman riskin tiedostaminen voi osaltaan johtaa elintapojen muutoksiin ja sairastumisriskin pienemiseen. Näin suuren ihmismäärän tavoittaminen on vaatinut panostusta viestintään ja näkyvyyteen, jossa arvioidaan tutkimushankkeen onnistuneen hyvin. Erityisenä huomion kohteena kuitenkin on, että miehet ovat aliedustettuina sekä riskin arviointiin osallistuvien, että tutkimukseen lähtevien joukossa. Vaikka olemme pyrkineet kohdentamaan markkinointitoimia erityisesti/myös miehiin (esim. jalkautumalla jääkiekko-otteluihin ja erämessuille), miesten osuus on pysynyt noin 20%:ssa. Miesten kohdalla myös korostuu puolison rooli tiedonlähteenä (riskitestin ohessa on kysymys mistä kuulit hankkeesta? Siksi tavoittelimme miehiä syksyn aikana myös erityisellä somekampanjalle, jossa etsintäkuulutettiin alueen miehiä otsikolla Oletko nähnyt tämän miehen?. Mainos toimikin hyvin, ja sen avulla hanke tavoitti useita satoja uusia tutkittavia. b) Terveyttä edistävän toiminnan vahvistuminen terveydenhuollossa. Stop Diabetes - toimintamallin käyttöön ottaminen on vahvistanut toimijoiden ammattitaitoa terveyttä edistävän toiminnan toteuttamiseen. Tutkimushankkeeseen kuluvat ryhmäohjauskoulutukset ovat vahvistaneet henkilöstön tietoja, taitoja, ja kokemusta omasta ammattitaidosta ohjauksen toteuttamisessa. Tutkimuksen osalta suurentuneessa riskissä olevien tavoittaminen jatkuu aina helmikuulle 2018 ja ryhmäohjauksia toteutetaan vuoden 2018 loppupuolelle asti. c) Tutkittua tietoa suomalaisten diabetesriskistä, elintavoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä niiden edistämisestä. Stop Diabetes -tutkimushanke tuottaa monipuolisesti tieto terveyttä edistävän toiminnan kehittämiseksi ja päätöksen teon tueksi. Parhaillaan ollaan työstämässä julkaisusuunnitelmaa. Ensimmäisiä tuloksia saadaan kevättalvella 2018. 5. Tahattomat vaikutukset Stop Diabetes -tutkimushanke on herättänyt paljon positiivista huomiota ja uusia yhteistyökumppanuuksia on syntynyt. StopDia-toimintamallin käyttöön ottaminen ja toteutus on sujunut osana terveydenhuollon normaalia toimintaa ilman erityisiä ongelmakohtia. Negatiivisia tahattomia vaikutuksia ei ole tullut esiin.
6. Taustalla oleva tutkimus StopDia tutkimushanke pohjautuu Suomessa aiemmin toteutettuihin tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimukseen (Diabetes Prevention Study, DPS, Tuomilehto ym. 2001) ja Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman DEHKOn toimeenpanohankkeeseen D2D (National Diabetes Prevention Programme in Finland, Saaristo ym. 2010). Ryhmämuotoinen, osallistava ja voimaannuttava elintapaohjaus perustuu Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimushankkeessa tehtyyn työhön, GOAL, Absetz ym.). Digisovellus perustuu habit-teorioihin (Lally ym. Fogg ym). Saaristo T, Moilanen L, Korpi-Hyovalti E, ym. Lifestyle intervention for prevention of type 2 diabetes in primary health care: One-year follow-up of the finnish national diabetes prevention program (FIN-D2D). Diabetes Care. 2010; 33:2146-2151. Absetz P, Oldenburg B, Hankonen N, ym. Type 2 diabetes prevention in the real world: three-year results of the GOAL lifestyle implementation trial. Diabetes Care. 2009, 32(8):1418-20. doi: 10.2337/dc09-0039. Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG, ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med. 2001; 344:1343-1350. Lally P, Gardner B. Promoting habit formation, Health Psychology Review, 2013, 7:sup1, S137-S158, DOI: 10.1080/17437199.2011.603640 Lindström J and Tuomilehto J. The Diabetes Risk Score, A practical tool to predict type 2 diabetes risk. Diabetes Care 2003, 26:725-731.