Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi
Lastensuojelun suunnitelma Suunnitelman ja käytännön tulee perustua parhaimpaan käytettävissä olevaan tietoon Nykytilanne Tavoitteet Toiminnan suunnittelu Millaisilla toimenpiteillä tavoitteet on mahdollista saavuttaa Toteuttaminen Arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja tarvittaessa uudelleen suuntaaminen Kysymys on siis tietoon perustuvan käytännön luomisesta ja ylläpitämisestä (knowledge-based practice)
Knowledge-based practice Yleinen Organisaatioita ja Sosiaalisten tekijöiden politiikkaa koskeva ja ongelmien yhteys tieto Merkitys (laadullinen) Palvelun käyttäjien ja tekijöiden kokemukset Mittaaminen (määrällinen) Interventioiden vaikutukset Yksilöllinen (Gould 2006)
Tiedon kontekstualisuus Tieto on aina osittaista ja sidottu tietäjän identiteettiin ja näkökulmaan (Gould 2006) Esim. asiakkaan, työntekijän ja tutkijan tieto eivät ole keskenään korvattavissa
Tiedon lähteet Organisaation tieto Työntekijän tieto Ylisektorinen tieto tarpeellista Ehkäisevä työ lastensuojelussa kaikkien hallinnonalojen tehtävä Asiakkaan tieto Tutkimustieto Poliittisen päätöksenteon tieto Kuntalaisten tieto Tiedolla ei ole hierarkiaa kaikkien tieto yhtä tärkeää! (ks. Esim. Pawson ym. 2003) Kaikkien toimijoiden osallisuus tärkeä kaikissa vaiheissa Erityinen huomio lasten ja nuorten osallisuuteen Osallisuussuunnitelmien merkitys
Hyvinvointiin liittyvä tieto Toiminnan suunnittelu lähtee lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia koskevasta tiedosta Hyvinvoinnin tila kunnassa Hyvinvointia ylläpitävät ja edistävät tekijät kunnassa Hyvinvointia uhkaavat tekijät kunnassa Millä toimenpiteillä hyvinvointia ylläpidetään ja uhkaavien tekijöiden vaikutuksia minimoidaan Millainen tieto kertoo hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä? Indikaattorit Palvelujärjestelmään liittyvä tieto Kuntalaisiin liittyvä tieto Asiakkaina oleviin yksilöihin ja perheisiin liittyvä tieto
Seuranta ja arviointi Edellyttää jatkuvaa tiedon tuottamista Vaikutuksista Kuntalaisten hyvinvoinnin tilassa tapahtuvat muutokset Asiakkaiden elämässä ja hyvinvoinnissa tapahtuvat muutokset Palvelujärjestelmästä ja -prosesseista Miten palvelujärjestelmä toimii Miten asiakasprosessit toimivat VAIKUTTAVUUS
Kaste-indikaattorit Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Ylipainoisia (BMI 25 kg/m2) 15-64-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä Lapsiperheiden pienituloisuusaste Alkoholijuomien kokonaiskulutus asukasta kohti 100 %:n alkoholina
Mitä indikaattoreita tarvitaan? Ovatko Kaste-indikaattorit riittäviä lastensuojelun näkökulmasta? Kertovatko riittävästi hyvinvoinnin edellytyksistä, uhkista ja muutoksista? Palvelujen toimintaan liittyvät tilastot kertovat palvelujen tarjoamisesta, eivät välttämättä palvelujen tarpeesta Esim. kodin ulkopuolelle sijoitetut Miten päästään kiinni palvelujärjestelmän ja asiakasprosessien toimintaan ja toimivuuteen hyvinvoinnin tuottamisessa ja turvaamisessa Miten todentaa vaikuttavuus?
Mitä indikaattoreita tarvitaan? Kaste-indikaattoreista ainakin osa sellaisia, jotka kertovat hyvinvoinnin muutoksista ja palvelujärjestelmän toiminnasta pitkällä aikavälillä Tarvitaan myös lyhyen aikavälin mittareita Käytännöistä nousevan ja arjen työssä kerättävän tiedon merkitys
Käytännöistä lähtevä tieto Tekijän tieto Työntekijä asiakas Ei korvattavissa muiden tiedolla Palautuminen käytäntöön helpompaa ja nopeampaa tiedon käyttäminen Käytäntöjen ulkopuolelta tuotetun tiedon palautumisessa käytäntöön ongelmia ( Arnkill ym.2005;webb 2001) Taloudellisuus Tiedon saatavuus (Solesbury 2001)
Käytännöistä lähtevä tieto Kyky oppia omasta toiminnasta Toiminnassa tuotetut seurantatutkimukset Hyvät käytännöt on luotava paikallisesti (Arnkill ym. 2005) Tapauskohtainen arviointi jatkuvana prosessina (Korteniemi)
Tiedon käyttäminen Syntyvää tietoa voitava käyttää eri tasoilla Yksittäinen asiakasprosessi Yksittäinen palvelu ja sen kehittämien Palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen
Kuntalaisten tieto Tarvitaan myös paikkoja, joissa kuntalaisten ja asiakkuuksien ulkopuolella olevien kansalaisten tieto omaan hyvinvointiin ja hyvinvoinnin uhkiin liittyvistä tekijöistä pääsee esille ja päättäjien käytettäväksi Hyvinvoinnin edellytysten ja uhkien tunnistaminen ja ennakointi! Edellyttää tilastojen lisäksi laadullisemman aineiston käyttöä Hiljainen tieto, toinen tieto, ensimmäinen tieto