11.3.2014 SÄRKINIEMI, HALMETIEN TÄYDENNYSRAKENTAMISALUEI VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT Valmisteluvaiheen aineisto annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 20.11.2013 ja nähtävänä aineisto on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 25.11. 30.12.2013. Valmisteluaineistoa esiteltiin asukastilaisuudessa 3.12.2013. Lausunnon aineistosta antoi Kuopion Vesi Liikelaitos. Mielipiteen aineistoon esittivät Lehtotien asukkaat. Lisäksi asukastilaisuudessa esitettiin mielipiteitä. Valmisteluaineistoon sisältyneet vaihtoehdot, joista lausunnot on annettu: 1
SISÄLLYSLUETTELO: Asukastilaisuudessa esitetyt mielipiteet. 2 Lehtotien asukkaiden mielipide.... 2 Asemakaavoituksen vastine Kuopion..... 4 Vesi Liikelaitoksen lausunto.. 4 Asemakaavoituksen vastine.. 5 Asukastilaisuus 3.12.2014: Tilaisuudessa esitettiin, että toteutusvaihtoehdoksi valitaan pienimmällä tehokkuudella ja asukasmäärällä toteutettava vaihtoehto, jolloin haittavaikutukset olisivat pienimmät. Alueen edustavuus tulee huomioida, eikä aluetta tule rakentaa liian tiiviiksi, vaan pientalot sopivat alueelle parhaiten. Lisäksi painotettiin liikenneturvallisuutta ja esitettiin, että alueelle tulee tutkia myös muita katuyhteysvaihtoehtoja: yhteys Sammallahdentieltä Sarkatien ja Lehtotien päätteiden kautta, yhteys Peltotieltä korttelin 15-14 pohjoispuolitse (liikenteen jakautuminen kahteen suuntaan) sekä yhteys Halmetien ja Ahopolun välisen puistoalueen kautta. Osa osallistujista ei pitänyt esitettyä Halmetien ja Ahopolun välistä puistoaluevaihtoehtoa hyvänä ratkaisuna. Edelleen tuotiin kaavanmuutosta puoltavina tekijöinä esille, että Särkiniemen alue kaipaa palveluita turvaavaa täydennysrakentamista ja että kyseisen alueen rakentaminen parantaa naapuruston olosuhteita varjostavan puuston poistumisen myötä. Lehtotien asukkaiden mielipide: 2
Asemakaavoituksen vastine 11.3.2014: Asukastilaisuudessa ja Lehtotien asukkaiden mielipiteissä on esitetty samansisältöisiä mielipiteitä, joten niille on laadittu yhteinen vastine. Täydennysrakentamisella tarkoitetaan yleisimmin rakentamista nykyisen yhdyskuntarakenteen osaksi tai sen välittömään läheisyyteen. Täydennysrakentamisessa tukeudutaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen siten, että se hyödyntää olevaa rakennetta niin palvelujen kuin rakennetun infrastruktuurin osalta. Täydennysrakentamisessa ei ole tarkoitus rakentaa uutta kunnallistekniikkaa, vaan hyödyntää pääosin olevia katu- ja johtoverkostoja. Tällä tavalla saavutetaan säästöjä, ja tutkimusten mukaan täydennysrakentaminen kaupunkirakenteen sisällä on kuntatalouden kannalta 70 75 prosenttia edullisempaa kuin lisärakentaminen uusilla alueilla. Täydennysrakentaminen on siis kuntatalouden kannalta edullista ja kestävän kehityksen mukaista. Lisäksi energiatehokkuuden ja taloudellisuuden kannalta kaksikerroksinen rakentaminen on edullisempaa kuin yksikerroksinen. 3
Esitettyjä katuyhteysvaihtoehtoja on tutkittu kaupunkiympäristön suunnittelupalvelujen liikennesuunnittelun asiantuntijaryhmässä. Esitetty katuyhteys Sammallahdentieltä Sarkatien ja Lehtotien päätteiden kautta on kaavataloudellisesti vääjäämättä liian pitkä, kallis ja tehoton ratkaisu toteutettavaksi yhtä uutta tonttia varten. Lisäksi väylästä muodostuisi oikaisu- ja läpiajoreitti Sammallahdentien ja Särkiniementien välille olevien tonttikatujen Sarkatie, Lehtotie ja Halmetie kautta. Myös muodostuva mahdollisuus kiertävään ympäriajoon tonttikatujen kautta lisäisi liikennettä kyseisillä kaduilla. Näin liikenne nykyisillä tonttikaduilla lisääntyisi ja olisi vaikeasti hallittavissa. Toisena vaihtoehtona on esitetty, että alueelle toteutettaisiin toinen ajoreitti esimerkiksi Peltotieltä, jolloin alueesta ei muodostuisi ns. pussinperää, vaan liikenne jakautuisi kahteen suuntaan ja alueelle pääsy ei estyisi, vaikka toinen suunta olisikin syystä tai toisesta tukossa. Katuyhteys Peltotieltä korttelin 15-14 pohjoispuolitse olisi liikennöinniltään takaperoinen ja sille tulevat liikennemäärät olisivat vain muutaman kymmenen ajoneuvon luokkaa vuorokaudessa. Kyseinen katuyhteys olisi maastollisesti kuuden metrin nousun takia hyvin hankala ja kallis toteuttaa ja rikkoisi olevaa luonnontilaista puistoaluetta. Kaavaehdotuksen mukainen uudisrakentaminen ei edellytä kahta ajoyhteyttä, joista toinen olisi jopa uusi rakennettava yhteys. Esitetyn uuden yhteyden rakentaminen ei ole näin ollen taloudellisesti järkevää eikä sille olisi sellaista käyttömäärää, joka edellyttäisi sen toteuttamista. Muissakaan vastaavissa tilanteissa ei asuintonteille ole varattu kahta erillistä vaihtoehtoista katuyhteyttä. Katuyhteys Halmetien ja Ahopolun välisen puistoalueen kautta omakotitalorivistöjen välistä olisi sinänsä rakennusteknisesti kohtuullinen vaihtoehto, mutta toteutuessaan se rikkoisi kokonaisuudessaan omakotirivistöjen välisen puistoalueen ja samalla muodostuisi epätaloudellisesti kahdelle omakotitalorivistölle kadut rakennusten molemmille puolille. Lisäksi tonttikatuliittymien määrä lisääntyisi ja tiheys kasvaisi Särkiniementiellä. Näin ollen kaava- ja liikennetaloudellisesti uuden tonttikadun toteuttaminen vain yhtä uutta asuintonttia varten ei ole järkevä eikä viereisten omakotiasukkaiden kannalta tasapuolinen ratkaisu. Myöskään kaikki asukastilaisuudessa olleet eivät puoltaneet tätä ratkaisua. Lehtotien asukkaat ovat lisäksi esittäneet, että Halmetien ja Lehtotien välinen nykyinen huoltotie tulisi varata kevyelle liikenteelle, jolloin turvallisuustekijöiden vuoksi jalankulku ja pyöräily ohjattaisiin Lehtotien kautta ja ajoneuvoliikenne Halmetien kautta. Kevyen liikenteen väylää esitetään jatkettavaksi myös edelleen pohjoiseen päin Lehtotien ja Sarkatien välille nykyisin jalankulkijoiden paljon käyttämälle polulle. Lisäksi esitetään Lehtotien merkitsemistä kävelijöiden aseman turvaamiseksi pihakaduksi sekä muun kuin huoltoajon estämistä Halmetien ja Lehtotien välisellä huoltotiellä. Erillisen kevyenliikenteen väylän jatkaminen Lehtotien ja Sarkatien välille ei ole olevien ja tulevien asukasmäärien vähäisyyden vuoksi tarkoituksenmukaista eikä turvallisuuden vuoksi tarpeellista; se ei ole myöskään taloudellisesti järkevää. Halmetien ja Lehtotien välissä oleva huoltoajolle varattu yhteys on tarpeellista säilyttää kunnossapidon kannalta. Huoltotietä kieltomerkistä huolimatta käyttävien määrä on todennäköisesti niin vähäistä ja joka tapauksessa valtaosin Halmetien ja Lehtotien asutuksen tuottamaa, ettei kaupunki näe tarpeelliseksi varata kyseistä väylää kevyelle liikenteelle. Mikäli varaus tehtäisiinkin, alueelle tulisi kuitenkin sallia myös huoltoajo, joten tilanne ei muuttuisi olevaan nähden. Jalankulun ja pyöräilyn ohjaaminen Lehtotien kautta ja ajoneuvoliikenteen ohjaaminen Halmetien kautta ei myöskään ole käytännössä toimiva ratkaisu, koska Lehtotiellä jouduttaisiin joka tapauksessa sallimaan tontille ajo. Kyseisen kaltaista liikennemuotojen erottelua ei ole Kuopion omakotialueilla käytetty. 4
Pihakaduiksi merkittyjä katuja Kuopiossa on tällä hetkellä vain Tupatie Niiralassa, Telakkakuja Hermanninaukio Vanttikuja Haapaniemellä sekä Sorvarinkatu Koljonniemenkatu yhden korttelin osalla keskustassa. Lehtotien kaltaisen kadun muuttaminen pihakaduksi ei ole käytäntönä Kuopion kaupungissa. Alueen tonttikaduilla on nykyisin liikennemerkeillä osoitettuna pysäköintikielto, jolla turvataan alueella liikkumista. Tosin alueella on ajoittain havaittu asukkaiden pysäköivät autojaan niin, että osa autosta ulottuu katualueen puolelle liikenneturvallisuutta mahdollisesti vaarantaen. Yhteenvetona voidaan todeta, että täydennysrakentamisen peruslähtökohtana on nimenomaisesti olevaan kaupunkirakenteeseen tukeutuminen ja olevan infrastruktuurin hyväksikäyttö, ei sen lisärakentaminen. Näin saavutetaan etua kuntatalouden kannalta. Uusien verkostojen rakentaminen nostaa kustannuksia huomattavasti eliminoiden näin täydennysrakentamisen periaatetta, eikä sillä saavuteta olennaista hyötyä. Alueelle tulevat liikennemäärät ovat lopputilanteessa vähäisiä. Täydennysrakentamisen tuottamat liikennemäärät jäävät huomattavasti alle 100 ajoneuvoa vuorokaudessa (40 65 ajoneuvoa vuorokaudessa), ja mitoitusperusteiden mukaan esimerkiksi jalkakäytävän rakentamistarve syntyy vasta siinä vaiheessa, kun ajoneuvojen kokonaismäärä vuorokaudessa on 200. Tässä tapauksessa täydennysrakentamisen ja olevan rakennuskannan tuottama liikennemäärä on noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näin ollen vaihtoehto, jonka mukaan liikennöinti alueelle tapahtuu suoraan jo rakennetun Halmetien katuyhteyden kautta, on taloudellisin ja sujuvin vaihtoehto eikä siitä tulevaisuudessa muodostuvat liikennemäärät huomioiden aiheudu vaaraa tai olennaista haittaa olevalle asutukselle. Ajoyhteys kyseiselle tontille on jo alun pitäenkin aiemmissa asemakaavoissa suunniteltu tapahtuvaksi Halmetien tonttikadun kautta vastaavasti, kuten on toteutettu myös eteläpuolisen tontin 15-51-3 ajoyhteys Nurmitien tonttikadun kautta. Muita ajoyhteyksiä tai katu- ja kevyen liikenteen järjestelyjä ei Nurmitien tapauksessakaan ole toteutettu. Kulkua tontille Halmetieltä on suoristettu havaintoaineistoon huomioiden maaston korkeusasema. Tarkemman rakennuslupavaiheessa tapahtuvan suunnittelun yhteydessä kulkuyhteyden paikka tarkentuu lopulliseen muotoonsa. Asemakaavaratkaisun valinnassa on huomioitu Kuopion kaupungin tämänhetkinen asuinrakentamisen tarve ja kaupungissa viime vuosina käytetty asemakaavoituskäytäntö (tehokkuus ja rakentamistapa) asumisen osalta sekä pyritty sovittamaan ne naapuruston mielipiteisiin. Viime vuosina asuinpientalojen korttelialueilla (AP) on käytetty tonttitehokkuuslukuina lukuja e=0.40, e=0.50 ja e=0.70, jotka ovat niin toteutuksen kuin kysynnän osalta tarkoituksenmukaisia. Tämän kaavatyön valmisteluvaiheen vaihtoehtoihin sisältyi kolme ratkaisua, joiden tehokkuutena oli e=0.35, e=0.40 ja e=0.45. Lähialueen asukkaat ovat esittäneet toteutusvaihtoehdoksi tehokkuuslukua e=0.35 vedoten esimerkiksi asumisesta aiheutuvaan liikennemäärään ja turvallisuuteen. Kaavaratkaisun pohjaksi on valittu kytkettyjen pientalojen vaihtoehto tonttitehokkuudella e=0.40, mikä vastaa kysyntään ja sopeutuu tämän hetkiseen rakentamistapaan. Lisäksi valittu tonttitehokkuus vastaa kaupunkialueella käytettyjä tehokkuuksia ollen kuitenkin niiden alarajalla sekä sopeutuu ympäristön rakentamistapaan ja rakennuskantaan. Edellä selostetuista matkatuotosten määristä ilmenee, ettei kyseisen rakennusmuodon matkatuotos poikkea olennaisesti pienemmän tehokkuuden tuottamasta matkatuotoksesta. 5
Kuopion Vesi Liikelaitoksen lausunto: Asemakaavoituksen vastine 11.3.2014: Asemakaavassa on huomioitu lausunnossa esitetyt asiat merkitsemällä kaavaan Kuopion Veden hyväksymä hulevesiä koskeva määräys (hule-3). 6