Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Samankaltaiset tiedostot
Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

Vesistöjen käytön ja kunnostuksen tulevaisuuden näkymiä MMM:n hallinnonalalla

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella

Sateenvarjo III

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Alasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

MMM:n hallinnonalan kärkihankkeiden tilanne, käytetyt määrärahat ja saavutetut tulokset

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Rakennettujen jokien vaelluskalat

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus,

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Perustietoa Hiitolanjoesta

Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeet

Ehdotus kansalliseksi kalatiestrategiaksi

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Perustietoa Hiitolanjoesta

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala

Freshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Mediatilaisuus POHJOLAN VOIMA OYJ

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Saimaan lohikalat ja energiatalous

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Miten Suomen kala.estrategia vastaa kalojen suojelutarpeeseen? Mikko Koivurinta Uudenmaan ELY- keskus Ympäristöakatemia

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Peltokosken ja Billnäsin voimalaitosten kalatalousvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi, Raasepori

Miten kalatie saadaan aikaan? Case Mustionjoki

Tapaus Korkeakosken kalatie. Vaelluskalafoorumi Kauko Poikola

Järvilohen säilyttämisen näkymät?

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi

Sopimus 1 (5)

RAPORTTI ISOHAARAN KALATEIDEN KÄYTÖSTÄ SEKÄ KÄYTÖSTÄ JA SYNTYNEISTÄ KUSTANNUKSISTA v. 2015

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Askel Ounasjoelle projektit I IV

Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti

Transkriptio:

Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Vaelluskalafoorumi 6.2.2018 Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto

2

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Luontopolitiikan toimenpiteenä Toimenpiteessä seuraavat kokonaisuudet: Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen kalatiestrategian kärkikohteista valittuihin pilottikohteisiin: toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus Kansallisen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen sekä uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (erit. uusi kalastuslaki ja - asetus) Uudet ratkaisut rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoidossa. => Rahoitusta 7,85 milj. vuosina 2016-2018 => Strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle.

Pilottikohteiden toimenpiteiden ja valtion tuen strategiset linjaukset Hanketeemat Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi (ylös- ja alasvaellus) Lisääntymisalueet käyttöön (ylisiirrot, kotiuttamisistutukset) Elinympäristöhankkeet (ennallistaminen ja uudet ympäristöt) Hankkeiden suunnittelu, yhteistyön edistäminen ja koordinaatio Rahoitusperiaatteet Hankkeella tulee olla merkittävä omarahoitusosuus, valtion raha on strateginen vipuraha Hankkeiden nopea toteutettavuus: kuokka maahan 2016 2018 Rahoitusta voidaan kohdentaa myös muihin kalatiestrategian kärkikohteisiin, joissa päästään eteenpäin valtion osatuella 4

Kuva 1. Kalatiestrategian kärkikohdevesistöt. Oulujoki

I Lainsäädäntöhankkeet Uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen - Valtioneuvoston asetus vaelluskaloja koskevista uusista rauhoitussäännöksistä sekä istutettavien lohikalojen eväleikkausvelvollisuudesta annettiin 1/2016. Uudistetaan kansallinen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmä lohi ja meritaimenstrategian mukaiseksi - Kaupallisessa kalastuksessa otettiin vuoden 2017 alusta käyttöön lakiin 1048/2016 perustuva uusi kiintiöjärjestelmä. - Uusi lohiasetus voimaan kevään 2017 aikana

II Selvitys-, innovaatio- ja tukihankkeet Selvitys Suomen pienvesivoimaloiden lupien kalatalousvelvoitteista ja virtaamavelvoitteista - VARELY:n kalatalouspalvelut-yksikkö teetti selvityksen 153 vesivoimalaitoksen (teho alle 5 MW) lupapäätöksistä - työssä selvitettiin vesivoimalaitoksille määrättyjä kalatalous- ja virtaamavelvoitteita koskevien lupamääräysten sisältöä Kalasydän innovaatiohanke, vaihtoehto perinteiselle kalatielle - Rovaniemeläinen keksintö, rahoittajina Kalasydän Oy, Kemijoki Oy ja PVO- Vesivoima + valtio Luonnonvarakeskuksen asiantuntija- ja kehittämistehtävät

III Vesistöhankkeet alueilla Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi, elinympäristöhankkeet, kotiuttamis- ja tuki-istutukset sekä emokalojen ylisiirrot hankesuunnittelu alueellisissa yhteistyöryhmissä suunnittelu- ja toteutus käynnissä kymmenellä vesistöalueella vetureina toimivat maakuntaliitto, kehittämisyhtiö tai ELYkeskus. rahoittajina voimayhtiöt, valtio, kunnat, liitot, kalastusorganisaatiot, EU-rahastot

Kuva 2. Toteutettavat kärkihanketoimenpiteet pilottialueilla (ml. Freshabitkalatiekohteet). KEMI-OUNASJOKI Kalasydän pilottihanke 2017-2018 Lohien ylisiirrot 2016-2017 Tuki-istutusohjelma 2017-2018 OULUJOKI Kalojen ylisiirtorakenne 2017 Hupisaarten purojen kunnostus 2018 IIJOKI Raasakan kalatie 2018 Alasvaelluksen pilottitutkimus Haapakoskella 2018-2019 Tuki-istutukset 2017-2018 Kalojen ylisiirrot 2016-2018 Raasakan vanhan uoman parantaminen 2018 LIEKSANJOKI Koskialueiden kunnostukset 2016-2018 Tuki-istutukset 2016-2018 Emokalapyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen 2016-2018 Saarijoen kalatie (sivujoki) 2017 LAPVÄÄRTINJOKI-ISOJOKI Villamon padon poiston jälkeiset kunnostukset Freshabit 2017-2018 PIELISJOKI Ala-Koitajoen lisäkunnostukset ja -istutukset 2016-2018 Emokalojen pyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen 2016-2018 Saimaan järvilohen kärkihanke (Kuurnan voimalaitoksen tulvauoman kehittäminen lisääntymisalueena) 2017-2019 -rahoituspohja selvillä, vesilupahakemus AVIssa KISKONJOKI Koskenkosken ja Hålldamin padon kalatiet Freshabit 2017-2018 MUSTIONJOKI Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet 2017-2018 Poikasten alasvaellustutkimus KYMIJOKI Korkeakosken kalatie 2016 Pääuoman lisäkunnostukset (mm. helikopterisoraistukset) 2016 Ahvenkosken ja Klåsarön kalankulkuratkaisujen suunnittelu

Kuva 3. Esityksiä kärkihanketoimenpiteiksi. KEMI-OUNASJOKI Taivalkosken voimalaitoksen kalatien/ylisiirtolaitteen toteuttaminen Kalasydän III 2018 Isohaaran kalateiden kehittäminen Lohien ylisiirrot SAARIJÄRVEN REITTI Hietaman- ja Leuhunkosken kalatiet, Vattenfall Freshabit 2018-2019 NILSIÄN REITTI Juankosken ja Karjalankosken kalatiet 2018 HIITOLANJOKI Voimalaitoksen käytöstä poisto (toteutunut) ja ohitusuoman rakentaminen 2018-2019

Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Iijoen kärkihankkeessa rakennetaan kalatie Iin Raasakan voimalaitoksen yhteyteen käynnistetään kalanpoikasten alasvaellusrakenteen pilottihanke Haapakoskella on käynnistetty pienpoikasten istutusohjelma ja siirretty lohia ja meritaimenia voimalaitosten yli kunnostetaan elinympäristöjä Raasakan ja Maalismaan vanhoilla uomilla Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 4,3 milj. euroa, josta valtio kattaa 2,0 milj. euroa kärkihankerahoituksella Aluerahoittajina PVO-Vesivoima Oy, alueen kunnat (Oulu, Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo), Pohjois-Pohjanmaan liitto, kalastusalueet sekä Metsähallitus.

12

7.2.2018 13

Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Oulujoen Montan kiinniottolaite otettiin käyttöön 26.8.2017 Siirtolaitteen rakentaminen on Fortumin, Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke lohen ja taimenen palauttamiseksi Oulujokeen Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 2,65 milj.. Pääosasta vastasi Fortum, valtion osuus oli n. 11 %. Oulun Hupisaarten purojen kunnostus 2017-2018

7.2.2018 15

Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Kemijoella on tehty lohien ylisiirtoja käynnistetty laaja istutusohjelma 2017-2018 kehitetty uudenlaista ratkaisua perinteisen kalatien sijaan kalan kulun edistämiseksi voimalaitospatojen ohi (ns. Kalasydän - innovaatio) Hanke-esitykset: - vaelluskalojen kiinniottolaite Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen - Kalasydän III - Isohaaran kalateiden kehittäminen

Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Kymijoella avattiin Korkeakosken kalatie kesäkuussa 2016 pääuoman koskia kunnostettiin 2016 helikopterisoraistuksin (Ilmasilta II) Helsingin Energia on käynnistänyt selvitys- ja suunnitteluhankkeen kalan kulun järjestämiseksi Kymijoen länsihaarassa (rahoitus HELEN+valtio)

7.2.2018 18

Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Mustionjoella aloitetaan kalateiden rakentaminen vuoden 2018 aikana kahteen alimpaan voimalaitokseen, Åminneforsiin ja Billnäsiin Hankkeen omarahoittajina kunnat, Koskienergia Oy ja EU- Freshabit -hankekokonaisuuden rahoitusosuus. Valtion osuus hankkeessa on 0,8 milj..

Mustionkoski Peltokoski Billnäs Åminne 20

Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Lieksanjoella on käynnistetty kolmevuotinen järvilohen ja järvitaimenen palautukseen ja tukitoimiin pohjautuva hanke, jossa kunnostetaan Lieksanjoen Pankajärven yläpuolisia koskialueita tehdään tehostettuja emokalojen ylisiirtoja sekä järvilohen ja järvitaimenen tuki-istutuksia Alueen omarahoittajina Kemijoki Oy, kunnat, kalastusalueet ja Metsähallitus.

7.2.2018 22

7.2.2018 23

Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Pielisjoella ollaan toteuttamassa hanketta järvilohelle soveltuvan lisääntymis- ja poikasalueen rakentamiseksi Kuurnan voimalaitoksen yhteyteen (Saimaan järvilohen kärkihanke) Hankkeessa Kuurnankoskeen johdettaisiin pysyvä 35 kuution virtaus läpi vuoden, joka mahdollistaisi järvilohen luontaisen lisääntymisen Hankkeen kokonaiskustannus 2,5 2,8 M. Valtion osuus n, 1,3 M.

7.2.2018 25

Suunnitteilla/ selvitykset menossa Hiitolanjoella Rautjärven kunta on lunastanut Vantaan Energialta Lahnasenkosken voimalaitoksen. Kunnostustöihin ja voimalaitoksen ohitukseen on suunnitteilla hanke, jonka kokonaiskustannukset ovat n. 0,8-0,9 milj.. Aluerahoittajia hankkeessa ovat alueen kunnat sekä alueella toimivat säätiöt. Nilsiän reitin Juankoskeen ja Karjalankoskeen on suunnitteilla kalatiet. Hankkeen kokonaiskustannus olisi n. 0,8 milj.. Saarijärven reitti. Vattenfall rakentaa Hietamaan ja Leuhunkoskeen kalatiet. Hanke saa tukea EU:n Life-rahastosta (Freshabit).

7.2.2018 27

Yhteenveto Yht. 7,85 milj. euron kärkihankemäärärahasta kohdennettu n. 6,9 milj. euroa Hankkeiden kokonaiskustannus n. 20 milj. euroa Yksittäisten hankkeiden valtionosuus vaihtelee 11-50%:n välillä Hankkeiden luvanhaku menossa usealla kohdealueella Pääosa rakennushankkeista käynnistyy 2018, osa vuonna 2019 Valmistuneita suurempia rakenteita mm. Kymijoen Korkeakosken kalatie sekä Oulujoen Montan kalojen kiinniottolaite