Hankesuunnitelma. 1. Hankkeen kuvaus. 1.1 Tausta / Toimijat



Samankaltaiset tiedostot
Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

HNH toimenpideohjelman seuranta Sonja-Maria Ignatius Kaupunkiympäristön toimiala

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Tervetuloa Innokylään

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. Jyväskylä

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

HRI, Open Ahjo ja Open Helsinki Hack at Home. Avointa kaupunkia rakentamassa Ville Meloni Forum Virium Helsinki

JulkICTLab Eteneminen Mikael Vakkari, VM

Kokemuksia datan avaamisesta pääkaupunkiseudulla. Projektipäällikkö Ville Meloni - Forum Virium Helsinki Open Data Tampere Region Kick-off 20.2.

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu Joensuu

Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä!

Avointa dataa Helsingin seudulta

Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi Johanna Nurmi

Kaisa Lähteenmäki-Smith Valtioneuvoston kanslia Kokeilevat kunnat ja alueet seminaari

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)

Osallisuussuunnitelma

kysely ja haastattelut, kevät 2014

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Avoimen tiedon ohjelma Anne Kauhanen-Simanainen

Kauniaisten osallisuusohjelma

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ Emma Johansson, arkkitehti SAFA

Kuntien digitalisaation kannustin

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Osallistuva budjetointi

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki

Kokeilutoiminta kannattaa. Kuntakokeilut loppuseminaari Projektipäällikkö Ira Alanko

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi

Avoin hallinto Rovaniemi VM/VKO

Avoin hallinto ajankohtaista

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Kuntien näkymät avoimeen dataan

Automatisoidun talousraportoinnin koulutusohjelma Olli Ahonen Valtiokonttori. Tietokiri on alkanut tule mukaan!

KOTKA2025 -työsuunnitelma. Terhi Lindholm, kehitysjohtaja

Helsinki Region Infoshare -tiedon avaamisen ensimmäinen aalto

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

Tietokiri on alkanut tule mukaan!

Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta. Faris Alsuhail

Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet

Suomi.fi-palvelutietovaranto

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

voimen tiedon ohjelma

Miten 333 organisaatiota voi kehittää yhtä yhteistä digitaalista palvelua ja vielä kuunnella kaikkien asiakkaita?

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT

labs.kirjastot.fi Antti Pakarinen Timo Tuominen

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Open Data TRE: Vauhtia datan avaamiseen ja hyödyntämiseen

Millainen projekti Suomi.fi on? Projektinhallintapäivä 2017, Tampere

Osallistuva budjetointi Helsingin kaupungin käytössä. Inari Penttilä kehittämisasiantuntija Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Helsingin kaupunginhallituksen iltakoulu Asta Manninen, Pekka Vuori Yhteistyö: Tieke ja FVH, Ville Meloni Helsinki, Espoo, Vantaa,

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Lahden nuorisovaltuusto

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri

Länsi-Uudenmaan Vesistökunnostusverkosto -hanke

Espoon kaupunki Pöytäkirja 297. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Meidän Korso Kaikkien Korso

Avoimen datan ja APIen tuoreet kuulumiset Avointa kaupunkia rakentamassa Projektipäällikkö Tanja Lahti Helsingin kaupungin tietokeskus

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 3/ Otsikko Sivu 38 Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä 3

Avoin Data Kehittäjäyhteisön käynnistäminen

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke

Miten vielä pitäisi edistää Avointa hallintoa? Johanna Nurmi

Yhteiset asemat - hanke

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Kokeileva Suomi Mahdollisuus alueille I Projektipäällikkö Ira Alanko

Kohti Open Data kehittäjäyheisöä

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus

Jyväskylä Fiksujen liikkujien kaupunki

Transkriptio:

Hankesuunnitelma TIIVISTELMÄ Helsingin kaupunginkirjasto, Emobit Oy ja Avanto insight Oy 100 000 osallistuvan budjetoinnin kokeilu Keskustakirjaston kehittämiseen www.osallistuvabudjetointi.fi -sivusto mallien ja kokemusten jakamiseksi Open Knowledge Festival ja World Library and Information Congress näkyvyys Kirjaston tilinpäätös- ja budjettidatan avaaminen ja visualisointi OpenSpending.org:ssa Helsinki Region Infoshare viestintäkanavat kokemusten jakamiseksi 1. Hankkeen kuvaus Osallistuvassa budjetoinnissa kansalaiset käyttävät päätösvaltaa julkisten varojen kohdentamisesta. Päätösvallan ulkoistamisen vastineena organisaatio pääsee osalliseksi asiakkaidensa sellaisista arvoista ja asiantuntemuksesta, joita se ei välttämättä voi muuten tavoittaa. Kansalaisten rooli veronmaksajina tuo päätöksentekoon myös rahoittajan näkökulman. Osallistuva budjetointi tarkoittaa todellista päätösvaltaa kansalaisille, mikä tekee osallistumisesta kiinnostavaa ja vaivan arvoista erotuksena tavanomaisesti vain näennäisdemokraattisiin osallistamistoimenpiteisiin. Osallistuvan budjetoinnin pilottihanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston, Emobit Oy:n ja Avanto insight Oy:n kanssa. Hankkeessa mallinnetaan ja kokeillaan osallistuvaa budjetointia suunnitteluvaiheesta toteutusvaiheeseen. Kokemusten jakamiseksi laaditaan avoimena julkaistava dokumentaatio, jonka avulla toimintatapa voidaan jatkossa ottaa käyttöön julkishallinnon ja muiden organisaatioiden toiminnassa. Helsingin kaupunginkirjasto toimii hankkeen toteutusympäristönä, Emobit Oy vastaa kirjaston talousdatan avaamisesta ja visualisoinnista sekä Avanto insight Oy budjetointiprosessin tapahtuma- ja sisältösuunnittelusta. Pilottihankkeelle saadaan julkisuutta kahdesta kansainvälisestä seminaarista (Open Knowledge Festival ja World Library and Information Congress) sekä Helsinki Region Infosharen kautta, joka osallistuu viestinnällään kokemusten levittämiseen. 1.1 Tausta / Toimijat Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin kaupunginkirjastoissa käydään vuosittain n. 6,5 miljoonaa kertaa. Kirjasto valmistelee uuden Keskustakirjaston avaamista vuonna 2017, jonne ennustetaan noin 1,8 miljoonaa käyntiä vuodessa. Keskustakirjaston sisältöjen ja uusien palveluiden suunnitteluun on osallistettu kaupunkilaisia erilaisin työpajoin ja tapahtumin. Helsingin kaupunginkirjasto julkaisi aineistotietokantansa kesällä 2010 avoimena datana ja on osallistunut Apps4Finland-kilpailun järjestämiseen. Kirjaston strategiseen toimintatapaan kuuluu käyttäjälähtöisyys, joka näkyy kokeilukulttuuriin rohkaisemisena ja uusien kansalaisvaikuttamisen muotojen edistämisenä. Tämän toteuttamiseksi Helsingin kaupunginkirjasto sitoutuu budjetoimaan 100,000 Keskustakirjaston kehittämiseen suunnattuja varoja kaupunkilaisten päättämällä tavalla vuodelle 2013. Emobit Oy Emobit Oy on avoimen datan teknologioihin ja konsultointiin erikoistunut asiantuntijayritys. Emobit Oy on Open Knowledge Foundation - säätiön virallinen partneriyritys ja sillä on usean vuoden kokemus niin kotimaisista kuin kansainvälisistä avoimen datan hankkeista sekä verkkosovellusten suunnittelusta. http://www.emobit.fi Avanto insight Oy Avanto insight Oy on avoimen datan ja avoimen demokratian asiantuntijayritys. Avanto tuottaa avoimen datan ja avoimen demokratian koulutus- ja konsultointipalveluita, yhteisöllisiä tapahtumia ja ohjelmistokehitystä. Yrityksen periaatteisiin kuuluu yhteiskunnallisen lisäarvon tuottaminen liiketoiminnallisin keinoin. http://www.avanto.in 2. Mihin hankkeella halutaan vaikuttaa Pilottihankkeen tavoitteena on antaa alku osallistuvan budjetoinnin juurtumiseksi suomalaiseen hallintoon. Osallistumisen perinteinen ongelma on ollut vaikutusvallan puuttuminen. Vaikka hallinto yrittäisikin osallistaa kansalaisia, ei kansalaisia välttämättä kiinnosta osallistua. Rahasta päättämisen toimintatapoja kehittämällä ja uudistamalla on mahdollista lisätä osallistumisen kiinnostavuutta ja vaikuttavuutta tehokkaammin kuin millään muulla tavalla. Prosessi ei kuitenkaan ole ongelmaton tai yksinkertainen. Tämän vuoksi toimitaan avoimesti ja yhteisöllisesti, oppeja keräten ja jakaen.

Keskeinen kysymys kuuluu: voiko avoin osallistuminen tuoda päätöksentekoon laatua, eli perinteistä päätöksentekotapaa laajempaa legitimiteettiä nauttivia päätöksiä? Yksiselitteistä oikeaa vastausta ei varmasti ole, mutta ulkomaiset kokemukset ovat tuottaneet positiivisia tuloksia. Osallistuvan budjetoinnin vakiintuminen voisi tarkoittaa esimerkiksi, että päätöksentekojärjestelmäämme kuuluisi lähtökohtaisesti avoin mahdollisuus osallistua päättämään julkisista varoista, ilman, että se vaatisi enää erillisiä hallinnon toimenpiteitä. Tämä tarkoittaisi entistä parempaa legitimiteettiä julkistaloutta koskeville päätöksille. Osallistuva budjetointi herättää myös mielenkiintoisia kysymyksiä. Voiko veronmaksajan näkökulman korostuminen päätöksenteossa tarkoittaa nykyistä paremmin toteutuvaa vaatimusta julkistalouden tasapainoisuudesta? Tai voiko se johtaa demokraattisesti kattavampaan näkemykseen julkisen talouden mitoittamisesta? Osallistuvan budjetoinnin järjestäminen on oma prosessinsa kustannuksineen, mutta vastineeksi organisaatio saa asiakkailtaan tietoa yksityiskohtaisistakin arvoista ja sellaista asiantuntemusta, jota muuten ei välttämättä voida tavoittaa. Asiakkaat, kuten kuntalaiset ja kansalaiset, sitouttamalla organisaatio voi suoriutua tehtävästään paremmin kuin ilman tiivistä vuorovaikutusta. Osallistuvaan budjetointiin ei lähtökohtaisesti kuulu palkkioiden maksaminen osallistujille, joten itse osallistuminen ja siitä syntyvät hyödyt eivät aiheuta kustannuksia järjestävälle organisaatiolle. Haaste on kehittää malli, joka mahdollistaa osallistumisen mahdollisimman helposti. 3. Tavoitteet ja työsuunnitelma Tavoitteet a. Optimirahoitus (28 000, alv 0 %) i. Tavoitteet, tuotokset ja mahdolliset mittarit 1. Avata ja visualisoida yhden julkishallinnollisen organisaation, Helsingin kaupunginkirjaston tilinpäätös- ja budjettidata (takautuvasti relevantilta aikajänteeltä, noin 2-3 vuotta). 2. Tutkia osallistuvan budjetoinnin kokemuksia maailmalta ja luoda kaupunginkirjastolle soveltuva malli kokeiltavaksi. 3. Osallistaa kirjaston asiakkaita ja saada tietoa kirjaston asiakkaiden preferensseistä, joiden perusteella asiakkaat tuottavat oman budjettinsa. 4. Dokumentoida ja levittää tutkitut mallit ja saadut kokemukset.

5. Synnyttää julkista keskustelua ja kiinnostusta joka johtaa osallistuvan budjetoinnin tunnettuuden lisääntymiseen. Tuotokset 1. Laatuvarmistetun datan julkaisu ja visualisointi OpenSpending-alustalla. 2. Osallistuvan budjetoinnin kokeilu kirjaston kanssa sisältäen verkko-osallistumisen, tapahtumat ja kirjaston asiakkaiden tuottaman budjetointiratkaisun. 3. Osallistuvabudjetointi.fi -sivusto sisältöineen: tutkimustulokset ja kokemukset. Mittarit Tavoite 1: Data on tarkistettu ja julkaistu siten, että sekä asiantuntija- että tavallinen käyttäjä hyötyy visualisoinnin tuomasta lisäarvosta. Mittari testataan käyttäjätestein. Tavoite 2: Esittää kaupunginkirjastolle suunnittelun lopuksi sellainen osallistuvan budjetoinnin malli, jonka kaupunginkirjasto voi hyväksyä elokuussa alkavan kokeilun toimintatavaksi. Parhaillaan malli on toistettavissa myöhemmin ja monistettavissa muualle. Tavoite 3: Kampanjasivulla ja tapahtumissa osallistuu kohtuullinen määrä kirjaston asiakkaita, jonka tuloksena kirjasto saa runsaasti ideoita budjetoitavaksi ja näistä käydään verkossa tai livetapahtumissa keskustelua ja jalostetaan parhaaksi nähty kompromissi toteutettavaksi (kirjasto arvioi määrät tarkemmin). Tavoite 4: Osallistuvabudjetointi.fi -sivustolla vierailee yli 500 eri käyttäjää kuukaudessa hankkeen aikana. Tavoite 5: Useampi kuin yksi uusi julkishallinnon organisaatio harkitsee ja päättää kokeilla osallistuvaa budjetointia. ii. Tekeminen ja aikataulu (liitteenä malli) Tekninen alusta Osallistuvaa budjetointiprosessia varten on tarve visualisoida ja tallentaa talousdata helposti ymmärrettävään muotoon. Tilinpäätös- ja budjettidatan visualisointiin on jo olemassa erityyppisiä työkaluja ja hankkeeseen valitaan kansainvälisen avoimen tiedon verkoston Open Knowledge Foundationin (OKF) kehittämä avoimen lähdekoodin OpenSpending-alusta, jota on käytetty jo mm. Helsingin kaupungin tuloista ja menoista tehtyyn pilottivisualisointiin. Erityinen syy OpenSpending valintaan on työkalun avoimuus ja hankkeessa syntyvien tuotoksien

uudelleenkäytettävyys, jolloin hankkeen tuotokset, opit ja kokemukset ovat vapaasti hyödynnettävissä Suomessa ja kansainvälisesti. OKF järjestää syyskuussa Helsingissä kansainvälisen avoimen tiedon seminaarin, jossa osallistuva budjetointi ja avoin talousdata on vahvasti esillä. Kirjaston pilottihanketta voidaan esitellä seminaarissa Suomen johtavana esimerkkinä. Aikataulu Osallistavan budjetoinnin toteutuksen suunnittelu ja toimintasuunnitelman tarkentaminen toteutetaan touko-kesäkuussa 2012. Helsingin kaupunginkirjaston talousdatan visualisointi toimitetaan osallistumisvaiheen alussa kansalaisten päätöksenteon tueksi. Elo-syyskuussa kirjaston käyttäjät osallistuvat toimintaan työpajoissa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Käyttäjien kaikki kehitysideat huomioidaan ja tallennetaan tämän ideointivaiheen aikana. Lokakuussa ideat ja toiminta-aihiot käydään lävitse ja arvioidaan. Valittuja ideoita jatkokehitetään tarpeen mukaan yhdessä kansalaisten kanssa. Marraskuun aikana valitaan vuonna 2013 toteutettavat suunnitelmat. Hankkeen osallistujat edustavat tasapuolisesti kirjaston kaikkia asiakasryhmiä. Tasapuolisuuteen pyritään toteuttamalla live-tapahtumia eri kaupunginosien kirjastoissa. Hankkeesta viestitään hyödyntäen kirjaston nykyisiä viestintäkanavia, erityisesti sosiaalista mediaa. Lisäksi julkaistaan erillinen kampanjasivusto, jossa esitetään visualisoinnit, prosessin kulku ja budjetoinnin säännöt. Hankkeen aloitus 1.5.2012 toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu Suunnittelu Talousdatan avaus Suunnittelu OpenSpending julkaisu Ideointi Dokumentointi 1 Ideointi Priorisointi Ideoinnin tarkennus ja päätöksenteko Dokumentointi 2 Osallistujien tekemä budjetti toteutetaan vuoden 2013 aikana. iii. Budjetti ja henkilöresurssit Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 35 henkilötyöpäivää. Yhden päivän hinta on á 800 (alv 0 %), ja hankkeen budjetti on yhteensä 28 000 (alv 0 %).

Työ Henkilötyöpäivää Projektinhallinta 3,5 - Osallistuvan budjetoinnin kartoitus (mallit, kokemukset, välineet, toimijat ja hyödyt) - Tunnistetaan Suomessa soveltamiskelpoiset konseptit OpenSpending ja käytettävyys -Datan avaaminen, laaduntarkastus ja julkaisu Budjetointiprosessin ja tapahtumien suunnittelu - Ideoiden joukkoistaminen, tallentaminen, jäsentely ja päättäminen 7 7 8 Työpaja kirjaston kanssa ja ehdotus kokeiltavasta mallista Sisäinen markkinointi kirjaston asiakkaille Tapahtumien toteutus - Verkkofasilitointi - Kampanjasivusto - Budjetointitilaisuudet Dokumentointi ja julkaisu webbiin - Wikialustan toteutus ja 12kk ylläpito - Talousdatan avaamisen ja laadunvarmistuksen prosessi - Tarvittavan OpenSpending-ohjeistuksen käännökset suomen kielelle - Osallistuvan budjetoinnin kartoituksen jakaminen - Pilottihankkeen kokemusten dokumentointi 9,5 Ulkoinen markkinointi - WLIC-konferenssi ja OK-Festival Yhteensä 35

b. Minimirahoitus (14 400, alv 0 %) i. Tavoitteet, tuotokset ja mahdolliset mittarit Minirahoitusvaihtoehdossa toteutusvaihe jätetään kirjaston myöhemmin päätettäväksi ja omalla kustannuksella toteutettavaksi. Tavoitteet 1. Avata ja visualisoida yhden julkishallinnollisen organisaation, Helsingin kaupunginkirjaston tilinpäätös- ja budjettidata. 2. Tutkia osallistuvan budjetoinnin kokemuksia maailmalta ja luoda kaupunginkirjastolle soveltuva malli myöhemmin kokeiltavaksi. 3. Dokumentoida ja levittää mallit ja kokemukset. 4. Synnyttää julkista keskustelua ja kiinnostusta joka johtaa osallistuvan budjetoinnin tunnettuuden lisääntymiseen. Tuotokset 1. Laatuvarmistetun datan julkaisu ja visualisointi OpenSpending-alustalla. 2. Osallistuvabudjetointi.fi -sivusto sisältöineen: tutkimustulokset ja kokemukset. Mittarit Tavoite 1: Data on tarkistettu ja julkaistu siten, että sekä asiantuntija- että tavallinen käyttäjä hyötyy visualisoinnin tuomasta lisäarvosta. Mittari testataan käyttäjätestein. Tavoite 2: Esittää kaupunginkirjastolle malli, jonka kirjasto kokee harkitsemisen arvoiseksi myhöemmin päätettäväksi. Tavoite 3: Sivustolla vierailee 200 eri kävijää kuukaudessa 3 kuukauden ajan julkaisusta Tavoite 4: Ainakin yhdessä uudessa julkishallinnon organisaatiossa harkitaan osallistuvan budjetoinnin kokeilua. ii. Tekeminen ja aikataulu (liitteenä malli) Hankkeen aloitus 1.5.2012 toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu Suunnittelu Talousdatan avaus Suunnittelu OpenSpending julkaisu Dokumentointi Markkinointi

iii. Budjetti Hankkeen minimikokonaiskustannukset ovat 18 henkilötyöpäivää. Yhden päivän hinta on á 800 (alv 0 %), ja hankkeen budjetti on yhteensä 14 400 (alv 0 %). Työ - Osallistuvan budjetoinnin kartoitus (mallit, kokemukset, välineet, toimijat ja hyödyt) - Tunnistetaan Suomessa soveltamiskelpoiset konseptit OpenSpending ja käytettävyys - Datan avaaminen, laaduntarkastus ja julkaisu Dokumentointi ja julkaisu webbiin - Wikialustan toteutus ja 12kk ylläpito - Talousdatan avaamisen ja laadunvarmistuksen prosessi - Tarvittavan OpenSpending-ohjeistuksen käännökset suomen kielelle - Osallistuvan budjetoinnin kartoituksen jakaminen Ulkoinen markkinointi - WLIC-konferenssi ja OK-Festival Henkilötyöpäivää 6 6 6 Yhteensä 18

Osapuolien sitoutuminen hankkeeseen Allekirjoituksella Avanto Insight Oy, Emobit Oy sekä Helsingin kaupunginkirjasto sitoutuvat Osallistuva budjetointi-hankkeeseen seuraavasti. Emobit Oy toimii hankkeen vetäjänä ja sitoutuu toimimaan hankesuunnitelman mukaisesti. Avanto insight Oy toimii hankkeessa alihankkijana ja sitoutuu toimimaan hankesuunnitelman mukaisesti. Helsingin kaupunginkirjasto sitoutuu hankkeeseen seuraavasti: - sitoutuu käyttämään hankesuunnitelmassa esitetyn tutkimuksen tutkimustietoa hyväkseen - sitoutuu myöntämään tarvittavat minimihenkilöstöresurssit hankkeelle - sitoutuu budjetoimaan 100,000 Keskustakirjaston kehittämiseen suunnattuja varoja kaupunkilaisten päättämällä tavalla vuodelle 2013 - sitoutuu auttamaan kaupunginkirjaston talousdatan avaamisessa - sitoutuu nimeämään vähintään yhden yhteyshenkilön, joka vastaa kaupunginkirjaston puolelta hankkeesta -------------------------------- ------------------------------------- ------------------------------------ Henri Ahti Raimo Muurinen Maija Berndtson Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Kirjastotoimen johtaja Emobit Oy Avanto insight Oy Helsingin kaupunginkirjasto