Vesijk 27.2.2018 6 Liite nro 1 Tilinpäätös vuodelta 2017 Nurmijärven Vesi liikelaitos
1 5.1 Nurmijärven Vesi liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus 5.1.1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuonna 2017 Nurmijärven Veden liiketoiminnan tuotot olivat 8,05 milj., joka oli 5,3 % eli noin 400 000 talousarviota suurempi. Toimintakulut olivat 4,00 milj., joka oli 6,5 % eli noin 280 000 talousarviota vähemmän, mikä johtui ennakoitua alhaisemmista henkilökuluista sekä materiaali- ja palvelukuluista. Toimintakate toteutui 680 000 ennustettua paremmin. Tilikauden ylijäämä oli noin 1 300 000 joka on reilu 740 000 talousarviota parempi. Tämä johtui ennakoitua alhaisemmista toimintakuluista ja hiukan ennakoitua suuremmista myyntituotoista. Liittymismaksuja kertyi 1 888 560. Tämä oli noin 1 188 000 enemmän kuin alun perin oli budjetoitu. Tämä johtui useiden suurien kiinteistöjen liittymisestä vesihuoltoverkostoon. Vesilaitoksen toimintaa on kuvattu tarkemmin toimintakertomuksen lopussa olevassa selostuksessa. Arvio tulevasta kehityksestä Vesilaitoksen tulevia investointeja ennustetaan taloussuunnittelussa 10 vuoden aikajänteellä ja tätä ennustetta käytetään kuluttajilta perittävien asiakasmaksujen tason määrittämisessä. Asiakasmaksujen korotuksissa on pyritty mahdollisimman tasaiseen korotukseen, jolloin korotukset kattavat osittain jo tulevia investointeja. Henkilöstö Vuoden alussa avoimena olleeseen vesilaitoksen johtajan virkaan nimitettiin toukokuussa Päivi Kopra. Eläkkeelle jääneen laitospäällikön tilalle rekrytoitiin käyttöinsinööri. Eläköityneiden ja muihin tehtäviin siirtyneiden henkilöiden tilalle palkattiin uudet viran- tai toimenhaltijat. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli 900 000. Liikelaitoksen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 31.12.2017 ryhmiteltynä seuraavasti: 31.12.2017 31.12.2016 vakinaisia 19 18 määräaikaisia ja sijaisia 1 4 yhteensä 20 22 Henkilötuyövuodet (työpanos): 31.12.2017 31.12.2016 vakinaiset 14,54 16,12 määräaikaiset 2,39 1,81 yhteensä 16,94 17,94 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Teilinummen tekopohjavesihankkeen koeimeytyksille luvan 12.5.2015. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä tilikauden päättymisen jälkeen. Valitus hylättiin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan tarkistuksen 17.12.2015. Vesilaitos on valittanut luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen ja asian käsittely on kesken. Härkämäessä tapahtui syyskuussa 2015 maansortuma, joka rikkoi vesilaitoksen vesijohdon ja viemärin. Rikkoutuneet vesihuoltolinjat on korjattu rakentamalla uudet putket uuteen sijaintiin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki asiassa 17.3.2016 hallintopakkopäätöksen, josta asianomaiset ovat valittaneet Vaasan hallinto-oikeuteen. Vesilaitos seuraa tilannetta ja harkitsee vahingonkorvausmenettelyn käynnistämistä. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä toimialalla Nurmijärven kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan sisäistä tarkastusta suorittaa keskitetysti kunnanjohtajan erillisen toimeksiannon perusteella siihen valittu yhteisö tai siihen valittu henkilö. Myös kunnan viranhaltijat suorittavat erikseen määriteltyjä sisäisiä tarkastuksia kunnanjohtajan toimeksiannosta. Vesilaitoksen tilivelvollinen on vesilaitoksen johtaja. Sisäisen valvonnan järjestäminen Vesilaitoksen toiminnassa noudatettiin kunnan hallintosääntöä ja Nurmijärven Vesi liikelaitoksen toimintasääntöä. Vesi- ja viemärilaitostoiminnassa noudatettiin vesihuoltolakia sekä muuta vesihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. Hankinnoissa noudatettiin erityisalojen hankintalakia sekä kunnan ohjeita. Hankinnoista tehtiin viranhaltijapäätökset sekä hankintasopimukset kunnan ohjeistuksen mukaisesti. Ostolaskujen tarkastuksessa ja hyväksynnässä noudatettiin kunnan ohjeistusta.
2 Valtuuston nähden sitovien tavoitteiden etenemisestä sekä tuloslaskelman toteutumisesta raportoitiin osavuosikatsauksissa. Vesilaitoksen käyttötulojen ja menojen sekä liittymismaksutulojen kertymästä ja ennusteen toteutumisesta raportoitiin johtokunnalle jokaisessa johtokunnan kokouksessa. Investointi- ja kehitysprojektien etenemistä valvottiin kuukausittain järjestettävissä hanke- ja kehityspalavereissa. Lisäksi investointiprojektien kehityksestä ylläpidettiin yleisaikataulua. Vesilaitoksen johtaja tarkisti käyttötalouden kirjanpidon muutaman kerran vuoden aikana. Osana tarkastusta tarkistettiin laskujen tiliöinti pistokoeluonteisesti. Henkilöstön kehityskeskustelut pidettiin ja henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumista valvottiin kehityskeskusteluissa. Urakoista laadittiin ja allekirjoitettiin ao. urakkasopimukset. Kilpailutusten yhteydessä on tarkistettu, että tarjoajat täyttävät tilaajavastuulain mukaiset vaatimukset. Sopimusten mukaiset vakuudet saatiin sopimuskumppaneilta ja niiden voimassaoloaikaa valvottiin. Viranhaltijapäätökset, konsultti- ja urakkasopimukset on arkistoitu vesilaitoksen arkistoon ja Dynasty-järjestelmään. Verkosto- ja laitosomaisuus on kasvanut investointien osalta. Muuta olennaista omaisuuden hankintaa tai luovutusta ei ole tapahtunut. Riskienhallinnan järjestäminen Vesilaitos ylläpitää seuraavia vesi- ja viemärilaitostoiminnan riskienhallintaan liittyviä dokumentteja: valmiussuunnitelma varautumissuunnitelma talousveden valvontaohjelma pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat (kunta ja ELY) sammutusvesisuunnitelma (kunnan kanssa) WSP SSP pelastussuunnitelmat Työturvallisuuden riskit on kartoitettu kunnan Riskipisteohjelmalla. Lisäksi vesilaitos tekee tarpeen mukaan omia työturvallisuusohjeita ja huolehtii uusien työntekijöiden perehdyttämisestä. Toimitilat on varustettu murtohälytyksin ja osassa toimitiloista on kameravalvonta. MJ-vesitornien kuntoa valvotaan säännöllisin määräajoin tehtävillä tarkastuksilla. Vesilaitoksen vakuutukset on hoidettu osana kunnan kilpailutusta. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Nurmijärven Vesi-liikelaitoksen tuloslaskelman mukainen tilikauden ylijäämä 1 306 409,60 euroa esitetään liitettäväksi vesilaitoksen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille.
3 Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kärkihanke tai strateginen linjaus Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Strategista linjausta toteuttava ohjelma Tavoite 1 Arviointitapa/mittari Vesilaitoksella on verkoston aluemittausjärjestelmään perustuva vuotovesien etsintäjärjestelmä. Vesijohtoverkoston vuotovedet aiheuttavat turhaa vedenottoa ja pumppausta. Viemäriin tulevat lisävedet varaavat jätevedenpuhdistamoilta kapasiteettia ja voivat aiheuttaa prosessihäiriöitä. Sekä vesijohtoverkoston että viemäriverkoston vuotovesien vähentäminen tehostaa vesilaitoksen toimintaa. Tavoitetaso 2017 Tarvittavat vesijohtoverkoston aluemittauskaivot ja jätevedenpumppaamojen virtausmittaukset on asennettu, vesijohto- ja viemärimallinnus on ajantasainen, vesijohto- ja viemäriverkostossa tehdään vuotojen paikallistamista. Vesijohtoverkoston vuotovesiprosentti on nykyistä pienempi. Tavoitteen toteutuminen Kaivojen ja virtausmittareiden asennus on käynnissä. Jo asennettuja järjestelmän osia käytetään vuototason seurantaan ja tulosten perusteella tehdään vuotojen etsintää vesijohtoverkostossa. Henkilöstövajauksen vuoksi aluemittausjärjestelmähanketta ei pystytty edistämään suunnitellusti. Syyskuun alussa aloittivat uusi verkostopäällikkö ja käyttöinsinööri. Vuoden 2017 aikana rakennettiin kaksi laitekaivoa, mutta niihin ei asennettu virtausmittareita. Kärkihanke tai strateginen linjaus Digihanke (kärkihanke 4) Strategista linjausta toteuttava ohjelma Tavoite 2 Parannetaan vesilaitoksen asiakkaiden sähköisiä palveluita. Tavoitetaso 2017 Valmistellaan uuden asiakashallintajärjestelmän hankintaa. Vertaillaan toimittajavaihtoehdot ja soveltuvat hankintamenettelyt. Arviointitapa/mittari Uuden asiakashallintajärjestelmän käyttöönotto. Liittymishakemuksen sähköistäminen. Tavoitteen toteutuminen Henkilöstövajauksen vuoksi hanketta ei ole pystytty edistämään vuonna 2017 suunnitellusti. Nurmijärven Vesi tukee toiminnallaan kunnan strategian toteutumista. Vesilaitos toteuttaa strategian peruspilaria, kunnan ja kuntatalouden vastuullista johtamista omalta osaltaan seuraavasti. Investointeja suunnitellaan rakentamisohjelman osalta 5 vuoden aikajänteellä ja talousmallin osalta 10 vuoden aikajänteellä. Kuluttajilta perittävien asiakasmaksujen taso määritetään käytössä olevalla talousmallilla siten, että tarvittava asiakasmaksutason korotus on mahdollisimman tasainen. Kunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistamisen osalta Nurmijärven Vesi tukee kunnan tonttituotantoa ja osallistuu tarvittavan kunnallistekniikan rakentamiseen vesihuoltoverkostojen osalta. Vesilaitoksen toiminta on myös palvelutuotanto-ohjelmassa kuvatun mukaista. Kuntalaisten aktiivisuuden ja osallisuuden tukemiseksi Nurmijärven Vesi tekee vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyn. Harmaan talouden torjumiseksi vesilaitoksen käyttämiltä ulkopuolisilta urakoitsijoilta ja heidän aliurakoitsijoiltaan vaaditaan jokaisessa kohteessa RALA-perustieto tai vastaavat yksittäiset tiedot. Työntekijöiltä vaaditaan veronumerollinen kulkulupa. Investointien osalta noudatetaan käännettyä arvonlisäveroa. Rakennushankkeiden osalta noudatetaan ilmoitusvelvollisuutta.
4 Vesi- ja viemärilaitos Organisaatio ja henkilöstö Vesilaitoksen palveluksessa oli vuoden 2017 lopussa 19 vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Määräaikaisessa työsuhteessa oli yksi henkilö. Vuoden alussa auki ollut vesilaitoksen johtajan virka täytettiin ja johtajana aloitti toukokuussa verkostopäällikkönä toiminut Päivi Kopra. Kopran siirtyessä vesilaitoksen johtajaksi hänen tilallaan verkostopäällikkönä aloitti syyskuussa Kaisa Salminen. Vesilaitoksen pitkäaikainen laitospäällikkö jäi eläkkeelle 2017 ja hänen tilallaan aloitti syyskuussa käyttöinsinööri Max Wikström. Verkostoinsinööri siirtyi toisen työnantajan palvelukseen ja hänen tilalleen vakinaistettiin projektiinsinööri Mari Saartoala. Projekti-insinöörin tehtävä oli vuoden lopussa täyttämättä määräaikaisen työntekijän siirryttyä toisen työntekijän palvelukseen vuoden 2017 lopulla. Nurmijärven Vedessä toteutettiin vuoden 2017 tulospalkkiokokeilu. Tulospalkkion perusteeksi asetettiin kolmetoista toiminnallista tavoitetta, joille määriteltiin tavoitetasot ja painoarvot. Tavoitteita asetettiin taloudelle, työturvallisuudelle, vedentuotannolle, verkostolle, jätevedenpuhdistukselle, asiakaspalvelulle ja johtamiselle. Tulospalkkion perusteeksi asetettujen tavoitteiden toteutumista seurattiin neljännesvuosittain. Asetetusta tavoitetasosta saavutettiin 63 %. Nurmijärven kunnassa toteutettiin vuonna 2017 henkilöstökysely. Kyselyn tulokset käytiin läpi henkilöstön kanssa ja niiden pohjalta keskusteltiin toiminnan kehittämistarpeista. Vesilaitos osti kunnan ympäristötoimialalta asiakaspalvelu-, toimisto- ja talouspalveluita, kunnallisteknistä suunnittelua ja rakentamista sekä mittauspalveluita. Lisäksi vesilaitos hyödynsi kunnan taloustoimen palveluita. Henkilökunta osallistui vuoden aikana VVY:n, Trimblen ja Kuntien Putkimestarit ry:n koulutuksiin, kunnan EA-koulutukseen sekä alan muihin tapahtumiin. Vesilaitoksen johtaja osallistui maanpuolustuskurssille. Henkilöstölle järjestettiin vuoden aikana kaksi työpaikkakokousta, jossa käsiteltiin vesilaitoksen ajankohtaisia asioita. Työturvallisuusasioita käsiteltiin työturvallisuuden vuosikellon mukaisissa työturvakokouksissa. Vesilaitoksen henkilöstä osallistui turvallisuuskoordinaattorikoulutukseen, työturvallisuuskoulutukseen ja sähkötyöturvallisuuskoulutukseen.
5 Työterveyshuolto tutustui vesilaitoksen hoitajien työnkuvaan sekä toimintaan ja kartoitti terveysriskejä sekä työterveyshuollollisia tarpeita talousveden hankintaan liittyen. Varallaolosta 24/7 vastasi vesilaitoksen henkilöstöstä 6 kpl työnjohtajana ja 6 kpl asentajana. Vesilaitoksen johtokunnan kokoonpano on seuraava. Tehtävä Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Jouni Maijala, PerusS Jere Viisanen, PerusS Varapuheenjohtaja Hilkka Ruusuvirta, KOK Marjukka Bruun-Vartia, KOK Jäsen Tuomo Ryynänen, SDP Erkki Ylinen, SDP Jäsen Satu Rauhala, VIHR Sirpa Kuvaja, VIHR Jäsen Petteri Pavas, VAS Yrjö Makkonen, VAS Kh:n edustaja Virpi Räty, KOK Kirsi Lompolo, KOK Johtokunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli yhteensä 66 asiaa. Myynti ja asiakkaat Veden myynti oli vuonna 2017 1,69 milj. m 3 ja myynti laski 1,1 % vuoteen 2016 verrattuna. Myynnin lasku johtui veden kulutuksen vähenemisestä omakoti- ja rivitaloissa. Sen sijaan teollisuuden ja kerrostalojen vedenkulutus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Vesiosuuskunnille myytiin 31 700 m 3 vettä, mikä tarkoittaa 1,9 % kasvua vuoteen 2016 verrattuna. Jätevettä laskutettiin 1,96 milj. m 3, joka oli 1,8 % enemmän kuin vuonna 2016. Altian tehdasalueen jätevesiä laskutettiin 340 800 m 3 ja kasvua vuoteen 2016 oli 21 %.
6 Vuoden aikana vesilaitoksen asiakkaaksi liittyi yhteensä 121 kiinteistöä, joista 118 kpl liittyi sekä vesijohtoon että viemäriin ja 3 kpl pelkkään vesijohtoon. Uusien liittymien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 15 %. Vuoden lopussa vesilaitoksen asiakkaina oli vesi- ja viemäriliittyjiä yhteensä 7 300 kpl. Vuonna 2017 liittyjien kokonaismäärä kasvoi 1,7 %.
7 Kiinteistöjen vesijohto- ja viemärisuunnitelmia tarkastettiin toimintavuonna 122 kpl ja työmailla tarkastuskäyntejä tehtiin 221 kpl. Uusia liittymissopimuksia tehtiin 120 kpl ja sopimuksia uusittiin omistajan vaihdoksissa 232 kpl eli kaikkiaan käsiteltiin 362 sopimusta. Uudisverkostoon rakennettiin uusia tonttijohtoliittymiä yhteensä 49 kpl. Tonttijohtoliittymiä peruskorjattiin yhteensä 53 kpl. Vesijohtoveden laatuun tai paineeseen liittyviä asiakasvalituksia kirjattiin vuoden aikana yhteensä 13 kappaletta. Vuoden aikana asennettiin 92 uutta vesimittaria ja vanhoja mittareita vaihdettiin 500 kpl. Vanhojen mittareiden vaihdon suoritti Kalibro Oy. Asiakastyytyväisyyttä tutkittiin kesä-elokuussa viidettä kertaa Taloustutkimus Oy:n tekemän Water Customer Satisfaction Index -tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa tehtiin 200 puhelinhaastattelua vesilaitoksen toiminta-alueelta. Tutkimuksen perusteella asiakastyytyväisyys oli yleisesti hieman laskenut edellisen vuoden tuloksiin verrattuna. Tulokseen saattaa vaikuttaa vuonna 2016 Klaukkalassa tehty ylläpitoklooraus ja vuoden 2015 keittokehotus Klaukkalan alueella. Vesilaitoksen yleiseen tiedotustoimintaan oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä. Vedenhankinta Nurmijärven Veden toimittama talousvesi on kunnan alueella sijaitsevista vedenottamoista pumpattua pohjavettä. Vesilaitoksella on yhteensä 10 vedenottamoa, joista tuotantokäytössä on kahdeksan vedenottamoa (Kaninlähde, Kiljava, Lepsämä, Nummenpää, Nukari, Savikko, Teilinummi ja Valkoja). Pellonperän ja Röykän vedenottamot ovat varavesilaitoksia. Kaikilla vedenottamoilla pumpataan pohjavettä siiviläputkikaivoista ja vesi desinfioidaan UV - menetelmällä ennen verkostoon pumppausta. Teilinummen vedenottamolla on käytössä ilmastustornit hiilidioksidin poistoa varten. Teilinummella käsitellään myös Nukarin kaivosta pumpattu raakavesi. Kiljavan vedenottamolla käytössä on ilmastustornit ja kalkkikivialkalointi. Lepsämän ja Nummenpään vedenottamoilla käytetään VYR-menetelmää raudan ja mangaanin poistamiseen. Lisäksi Lepsämässä on ilmastustornit ja Nummenpäässä ilmastusallas. Savikon vedenottamolle rakennettiin vuonna 2017 hapetuskäsittely. Kaninlähteen ja Valkojan vedenottamoilta vesi pumpataan suoraan kaivosta verkostoon ilman erilliskäsittelyä. Lepsämän vedenottamon otettiin pois tuotantokäytöstä syyskuussa 2017 veden laadun heikkenemisen vuoksi. Vedenottamoilta pumpattiin yhteensä 2,4 milj. m 3 vettä ja vesimäärä jakautui ottamoiden kesken seuraavasti. Keskimääräinen vuorokausipumppaus kaikilta ottamoilta yhteensä oli 6 490 m 3 / päivä.
8 Vedenottamoiden energiankulutus oli yhteensä 1 180 000 kwh eli 0,50 kwh/pumpattu m 3 ja se jakaantui ottamoittain seuraavasti. TALOUSVEDEN LAATU Talousveden laadunvalvonta perustuu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vuonna 2016 hyväksymään valvontatutkimusohjelmaan. Talousveden akkreditoituna ja sertifioituna tutkimuslaboratoriona toimii Metropolilab Oy. Vesi-näytteitä otettiin vedenottamoiden raakavedestä ja lähtevästä vedestä sekä jakeluverkostosta yli sadasta eri pisteestä. Lisäksi pohjavesialueita tarkkailtiin vedenottamoiden läheisyydessä yhteensä noin 50 eri havaintoputken osalta. Yhteensä analysoitiin 485 vesinäytettä, joista tehtiin yhteensä 7 418 vesianalyysiä. Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen terveysvalvonta teki terveydensuojelulain mukaiset vuosittaiset laitostarkastukset kaikille vedenottamoille, paineenkorotusasemille ja vesitorneille kesä- ja elokuussa 2017. Tarkastukset tehtiin osana Nurmijärven Veden WSP:n laadintaa. Lepsämän vedenottamon hapetuskaivojen tukkeutuminen heikensi vedenottamolta lähtevän talousveden laatua kesällä, joten vedenottamo otettiin pois tuotantokäytöstä syyskuussa. Talousvesi täytti kaikilla kulutusalueilla sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja -suositukset. Klaukkalan vesitornista otetusta vesinäytteestä 11.9. otetusta näytteestä löytyi koliformisia bakteereita ja e. coli bakteereita. Klaukkalan alueelle annettiin keittokehotus ajalle 12.9-15.9.2017. Nurmijärven Vesi järjesti yleiset vedenjakelupisteet kolmeen eri kohteeseen keittokehotuksen ollessa voimassa. Tämän lisäksi vesilaitos toimitti Klaukkalan kouluille, päiväkodeille ja terveyskeskukselle vesisäiliöt keitto-
9 kehotuksen ajaksi. Klaukkalan veden laadun häiriötilanteen johdosta keittokehotusalueen liittyjille myönnettiin hinnanalennuksena talousveden kahden kuukauden perusmaksu. Klaukkalan vesitorni pestiin ja desinfioitiin joulukuussa 2017. VERKOSTOT ph Kokonaiskovuus Luokitus Kalsium Magnesium dh mg/l mg/l Klaukkala 7,9 6,4 Keskikovaa 29,4 9,1 Kirkonkylä 7,8 7,0 Keskikovaa 36,7 11,7 Rajamäki, Röykkä 8,3 2,5 Erittäin pehmeää 14,0 2,5 Nukari (kylä) 7,8 4,9 Pehmeää 21,5 8,5 Nukari / Teilinummi 7,9 5,4 1,0 Pehmeää 22,5 9,7 Lepsämä 7,8 7,9 1,4 Keskikovaa 31,0 15,7 Nummenpää 7,8 5,2 0,9 Pehmeää 25,2 7,6 Kiljava 8,5 2,5 0,4 Erittäin pehmeää 13,8 2,5 Valkoja 7,7 12,9 2,3 Kovaa 67,3 15,5 Savikko 7,8 11,1 2,0 Kovahkoa 57,5 13,8 Kaninlähde 7,9 10,7 1,9 Kovahkoa 52,0 15,5 Pellonperä 6,7 4,9 0,9 Pehmeää 22,7 7,7 Röykkä 6,3 0,8 0,1 Erittäin pehmeää 4,3 0,8 Keskiarvot 7,7 6,1 1,1 Pehmeää 29,4 8,8 Raja-arvo VEDENOTTAMOT ph Kokonaiskovuus Luokitus Kalsium Magnesium dh mmol/l mg/l mg/l 6,5-9,5 Ei raja-arvoa Ei raja-arvoa INVESTOINNIT Teilinummen tekopohjavesihankkeen saamasta koeimeytysluvasta valitettiin kesällä 2015 Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Luvasta valitettiin kuitenkin vuonna 2017 edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta ei saatu päätöstä vuoden 2017 kuluessa. Alueella on otettu koeimeytystä edeltäviä vesinäytteitä ja mitattu vesipintoja sekä tarkennettu hydrogeologista mallia. Muilta osin hankkeessa on odotettu oikeuskäsittelyn lopputulosta. Savikon Vedenottamolle toteutettiin syksyn 2017 aikana maaperähapetusprosessi osaksi vedentuotantoprosessia liukoisen mangaanin poistamiseksi. prosessi on toiminut hyvin ja mangaanipitoisuudet ovat erittäin alhaiset. Kiljavan vedenottamolle toteutettiin uusi kaivo, jonka tarkoituksena on varmistaa ja tehostaa riittävää vedenottoa ottamolta. Lepsämän vedenottamolle suunniteltiin samanlainen hapetusjärjestelmän pilottilaitteisto, kuin Savikon vedenottamolla. Hapetuskokeen koejärjestelyt toteutetaan vuonna 2018. Valkojan vedenottamon uusien kaivopumppujen asennus sekä sähköjärjestelmän ja kaukovalvonnan saneeraus aloitettiin joulukuussa 2017. Klaukkalan vesitornin LVI-järjestelmä saneerattiin ja torniin asennettiin UV-laitteisto veden hygienian varmistamiseksi. Tornin sisätiloille tehtiin samassa yhteydessä sisäpuolinen rakennetarkastus. Sääolosuhteiden takia kulkuluukun korjausta ei ollut mahdollista toteuttaa turvallisesti. Luukku korjataan kesäkaudella 2018. KEHITTÄMISTOIMINTA Nurmijärven Veden talousveden riskienhallintasuunnitelma (Water Safety Plan, WSP) toteutettiin Nurmijärven pohjavedenottamoille sekä vesitorneille ja talousvesiverkostolle. Lisäksi järjestettiin tukitoiminnoille oma työpaja (sähkönsaanti, automaatio, tiedottaminen), jossa käsiteltiin myös rajapintoja viemäröinnin ja jäteveden riskienhallintasuunnitelmaan (Sanitation Safety Plan, SSP). Työ tehtiin WSPtyöryhmässä käyttäen valtakunnallista WSP-työkalua. Nurmijärven Veden WSP-työ toteutettiin vesihuoltolaitoksen ja terveydensuojeluviranomaisen yhteistyönä ulkopuolisen konsultti koordinoimana. Työssä tunnistetut riskienhallintatoimenpiteet aikataulutettiin ja toimenpiteille nimettiin vastuuhenkilöt. Vesilai-
10 tos jalkauttaa laaditut toimenpiteet investointisuunnitelmaan, kunnossapito-ohjelmaan ja kertatoimenpiteiden listalle. WSP-ohjelmaan päivitetään suoritetut toimenpiteet, jolloin vesilaitos sekä viranomainen voivat seurata ajantasaista riskien hallinnan kehitystä. Vuoden 2017 aikana Nurmijärven Vesi ja Altia Oyj solmivat esisopimuksen Altian alueen vesihuoltojärjestelmien siirtämisestä Nurmijärven Vedelle. Siirrossa vesilaitokselle siirtyy vesihuoltoverkostoa, Sörkan vedenottamo, keskusjätevedenpumppaamo sekä Altian osuus Klaukkalan jätevedenpuhdistamoon. Vesihuolto-omaisuutta koskevan varsinaisen kaupan ehdoista on tarkoitus sopia lopullisessa kauppakirjassa ja sen liitännäissopimuksissa. Järjestelyn täytäntöönpanopäivä on 31.12.2019. Valkojan pohjavesialueen yhteistarkkailu aloitettiin vuonna 2017. Vuonna 2016 on sovittu kaikkien Valkojan pohjavesialueella velvoitetarkkailua tekevien toimijoiden kesken yhteistarkkailun aloittamisesta ja tutkimusten kilpailuttamisesta. Nurmijärven Vesi toimii alueen yhteistarkkailuhankkeen vetäjänä. Yhteistarkkailun etuna on se, että kaikkien alueen pohjavesiä tarkkailevien toimijoiden pohjavesinäytteet, niiden analysointi ja raportointi voidaan tehdä keskitetysti, jolloin pohjavesialueen tilasta saadaan yhtenäisempi kuva ja olemassa oleva tieto saadaan jaettua kaikkien toimijoiden kesken. Nurmijärven Vesi, Uudenmaan ELY-keskus ja Geologian tutkimuskeskus GTK toteuttajana ovat teettäneet vuoden 2017 aikana Valkojan pohjavesialueen ja Teilinummen pohjavesialueen laajennusosan rakennekartoituksen, jonka avulla tutkitaan pohjavesiesiintymien rakenteellista tilaa ja vaikutuksia vedenottoon. Jäteveden puhdistus Nurmijärven Veden toiminta-alueella on kaksi jätevedenpuhdistamoa: Klaukkalan kalliopuhdistamo ja Kirkonkylän puhdistamo. Puhdistamoiden velvoitetarkkailusta vastaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun Vesiensuojeluyhdistys ry. KLAUKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Klaukkalan puhdistamo käsittelee Klaukkalan, Röykän ja Rajamäen asukasjätevedet sekä Altia Oyj:n tehdasalueen jätevedet. Kuukausittaisten analyysitulosten perusteella Klaukkalan puhdistamon kuormitusparametrit muuttuivat seuraavasti, kun verrataan vuotta 2017 vuoteen 2016. Virtaama nousi yli 10 % erittäin sateisen syksyn johdosta. BOD- kuormitus nousi 12 % ja kokonaisfosforikuormitus 54 %. Typpikuormitus sen sijaan pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Loppuvuoden runsaat sateet heikensivät puhdistamon tulosta viimeisellä vuosineljänneksellä. Ohitusten määrä oli alle 0,1 % vuosivirtaamasta. Puhdistamolle tuleva kuormitus on ollut lähivuosina voimakkaasti kasvavaa mm. Klaukkalan taajaman voimakkaan kasvun vuoksi. Puhdistamon kapasiteetti ylittynee lähitulevaisuudessa, jolloin puhdistamon laajennus ja prosessien tehostaminen tulevat ajankohtaisiksi. Tästä huolimatta Klaukkalan puhdistamo on täyttänyt puhdistusvaatimukset vuoden 2017 aikana muuten paitsi fosforin osalta viimeisellä vuosineljänneksellä.
11 J1 1.1.-31.3. J2 1.4.-30.6. J3 1.7.-30.9. J4 1.10.-31.12. Vuosi 2017 Lupaehto-raja Virtaama m³/d 5790 5950 4910 9840 6620 BOD7atu mg/l 3,6 3,5 3,3 5,4 4,2 10 % 99 99 99 98 99 95 CODCr mg/l 24 22 29 36 29 125 % 97 97 97 92 96 75 kok.p mg/l 0,15 0,14 0,18 0,42 0,26 0,4 % 98 98 98 91 96 95 kok.n mg/l 7,3 11 5,7 6,5 7,5 15 % NH4-N mg/l % SS mg/l % Nitrif. aste % 89 83 92 82 87 0,11 0,61 0,02 0,06 0,18 100 99 100 100 100 5,2 5,9 7,5 20 11 99 99 98 92 97 100 00 100 100 100 70 4 35 90 90 Klaukkalan puhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 22 540 m 3. Klaukkalan puhdistamolla syntyi lietettä 2 080 märkä-tn ja liete toimitettiin Kekkilä Oy:n Metsä-Tuomelan tunnelikompostointilaitokseen jatkokäsittelyä varten. Puhdistamoliete täytti lannoitevalmistelainsäädännössä asetetut raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuusvaatimukset. Mädättämössä syntyvä biokaasu myytiin lämmöntuotantoon Nurmijärven Sähkö Oy:n kaukolämpökeskukseen. Klaukkalan puhdistamon sähköenergiankulutus oli 1 875 MWh vuodessa, joka vastasi 0,77 kwh kulutusta puhdistettua jätevesikuutiota kohden. KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Kirkonkylän puhdistamo käsittelee Kirkonkylän, Karhunkorven ja Nukarin alueen jätevedet. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksen Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistamisesta joulukuussa 2015. Nurmijärven Vesi valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja asian käsittely on kesken. Uudenmaan ELY-keskuksen valvoja teki tarkastuskäynnin Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle. Kuukausittaisten analyysitulosten perusteella Kirkonkylän puhdistamon kuormitusparametrit muuttuivat seuraavasti, kun verrataan vuotta 2017 vuoteen 2016. Virtaama pieneni 2 %. Kolmen ensimmäisen jakson virtaamat olivat kuivista säistä johtuen edellisvuotta alhaisemmat, mutta neljännen jakson virtaama oli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Loppuvuoden runsaat sateet ja sen aiheuttamat ohitukset heikensivät puhdistustulosta siten, että orgaanisen aineen, kiintoaineksen ja fosforin kuormitus vesistöön oli yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Typenkuormitus oli noin 40 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Ohitusten määrä oli noin 3 % vuosivirtaamasta, mikä on huomattavasti keskimääräistä korkeampi. Ohitettu jätevesi käsiteltiin mekaanisesti ja kemiallisesti. Kirkonkylän puhdistamo on täyttänyt lupaehtonsa raja-arvojen osalta muutoin paitsi fosforin ja kiintoaineen raja-arvot ylittyivät loppuvuoden ohituksista johtuen.
12 Virtaama m³/d BOD7atu mg/l % CODCr mg/l % kok.p mg/l % NH4-N mg/l % SS mg/l % Nitrif. aste % J1 1.1.-31.3. J2 1.4.-30.6. J3 1.7.-30.9. J4 1.10.- 31.12. Vuosi 2017 1840 1920 1540 3180 2 120 Lupaehto-raja 4,4 7,4 2,1 15 8,7 10 98 98 99 93 97 95 24 31 20 72 43 60 95 96 96 80 92 90 0,28 0,43 0,18 0,85 0,50 0,5 96 95 98 87 94 95 0,35 3,6 0,56 5,1 3,0 4 99 91 99 78 93 15 21 7,8 65 35 15 94 93 98 57 89 99 94 99 86 96 Kirkonkylän puhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 20 820 m 3. Kirkonkylän puhdistamolla syntyi lietettä 1 200 märkä-tn ja liete toimitettiin Kekkilä Oy:n Metsä- Tuomelan tunnelikompostointilaitokseen jatkokäsittelyä varten. Puhdistamoliete täytti raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuusvaatimukset. Kirkonkylän puhdistamon sähköenergiankulutus oli 715 MWh vuodessa, joka vastasi 0,92 kwh kulutusta puhdistettua jätevesikuutiota kohden. INVESTOINNIT Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle tasausaltaalle tehtiin muutostöitä. Tehtyjen muutosten myötä virtaamia pystytään viivyttämään sekä tasaamaan tehokkaasti ja näin parantamaan prosessien toimivuutta. Vuonnan 2017 rakennettiin uusi pumppaamo Syväojalle. KEHITTÄMINEN Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle on tehty vuonna 2017 toiminta-analyysi, jonka avulla tunnistettiin suositeltavia toimenpiteitä puhdistusprosessin toiminnan turvaamiseksi. Kirkonkylän puhdistamon lietepitoisuuden madaltamiseksi puhdistamolle vuokrattiin kesäaikaan lietteenkuivauslaitteisto. Lietekuorman vähentäminen pienentää riskiä lietteen karkaamiselle ja varmistaa hyvää puhdistustulosta. Vuoden 2017 aikana Nurmijärven Vesi ja Altia Oyj solmivat esisopimuksen Altian alueen vesihuoltojärjestelmien siirtämisestä Nurmijärven Vedelle. Siirrossa vesilaitokselle siirtyy muun muassa Altian osuus Klaukkalan jätevedenpuhdistamoon. Kunnanvaltuusto päätti nykyisten jätevesisopimusten purkamisesta kokouksessaan 20.12.2017. Nykyiset jätevesisopimukset purkautuvat uuden järjestelyn täytäntöönpanopäivänä. Neuvottelut uudesta teollisuusjätevesisopimuksesta käynnistettiin vuonna 2017. Vuonna 2016 alkanutta viemäröinnin ja jäteveden riskienhallintasuunnitelman (Sanitation Safety Plan, SSP) laadintaa jatkettiin ja työ saatiin valmiiksi. Vesilaitos jalkauttaa laaditut toimenpiteet investointisuunnitelmaan, kunnossapito-ohjelmaan ja kertatoimenpiteiden listalle. SSP-ohjelmaan päivitetään suoritetut toimenpiteet, jolloin voidaan seurata ajantasaista riskien hallinnan kehitystä. Nurmijärven Vesi toimi pilottilaitoksena Huoltovarmuuskeskuksen ja VTT:n Kyber-turva-vesihankkeessa, jossa arvioidaan hankkeeseen osallistuvien vesilaitosten laitosautomaation kyberturvataso ja valmistellaan vesilaitosten käyttöön soveltuva kyberturvan arviointimalli.
13 Verkostot TALOUSVESIVERKOSTO Talousvesiverkoston pituus oli vuoden 2017 lopussa 342 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta verkostoa 4,4 km ja nykyistä verkostoa saneerattiin 2,8 km. Vanhaa verkostoa poistettiin käytöstä 171 metriä. Verkostoa saneerattiin 0,8 % verkoston kokonaispituudesta. Puhdasvesiverkoston vuotoprosentti oli 28,9 %. Paineenkorotusasemia on 8 kpl. Putkirikkoja tapahtui vuonna 2017 yhteensä 11 kpl, joista Klaukkalassa 6 kpl ja Rajamäellä 5 kpl. Nukarilla, Röykässä ja Kirkonkylässä ei tapahtunut yhtään yhtään putkirikkoa. Putkirikkoja tapahtui keskimäärin 3,2 kpl / 100 km puhdasvesiverkostoa. Kiljavan päävesijohdon saneeraustyön yhteydessä aiheutui veden paineen hetkellistä nousua, josta aiheutui kaksi vesivahinkoa. JÄTEVESIVIEMÄRIVERKOSTO Jätevesiviemäriverkoston pituus oli vuoden 2016 lopussa 295 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta viemäriä 2,8 km ja nykyisiä viemäreitä saneerattiin 4,0 km. Vanhaa verkostoa poistettiin käytöstä 76 metriä. Verkostoa saneerattiin 2,0 % verkoston kokonaispituudesta. Jäteveden pumppaamoita on yhteensä 47 kpl. Vuoden aikana rakennettiin yksi uusi pumppaamo. Viemäriverkoston vuotoprosentti oli 39 %. Viemäritukoksia tapahtui vuonna 2017 yhteensä 38 kpl eli keskimäärin 12,9 kpl / 100 km viemäriverkostoa. Viemäritukokset aiheuttivat neljä omaisuusvahinkoa.
14 INVESTOINNIT Uusille asemakaava-alueille rakennettiin vesihuoltoverkostoja Viirinlaaksossa, Ali-Tilkassa ja Kylänpäässä. Jo vuonna 2016 alkanut mittava Kiljavan päävesijohdon uusiminen valmistui kesällä 2017. Hankkeessa saneerattiin päävesijohtoa ja viemäriä välillä Matkuntie - Kiljavan vedenottamo sekä osalle matkaa rakennettiin samassa yhteydessä myös uutta jakeluvesijohtoa. Vesihuoltoverkostoa saneerattiin kadun rakennekerroksien uusimisen ja sadevesiviemärin rakentamisen yhteydessä Nahkurintiellä, Puontilankaarella ja Rinnekujalla. Kirkkotien ja Klaukkalantien kiertoliikenneympyrän rakentamisen yhteydessä saneerattiin vesihuoltoverkostoa Kirkkotiellä, Alitilantiellä ja Ylitilantiellä. Vuonna 2017 aloitettiin Lepsämän ja Nummenpään vedenottamoiden päävesijohdon saneerauksen suunnittelu. Olemassa olevaa viemäriverkostoa saneerattiin sujuttamalla noin 2 km. Olemassa olevaa viemäriverkostoa saneerattiin auki kaivamalla noin 4 km. KEHITTÄMINEN Jätevesiviemäreitä tutkittiin tv-kuvaamalla n. 16 km vuonna 2017. Tavoitteena on kasvattaa jätevesiverkoston tutkimusmäärää siten, että vuosittain viemäreitä tutkitaan noin 30 km, mikä on 10 % jätevesiverkoston kokonaispituudesta. Tv-kuvauksen avulla saadaan tietoa viemäreiden toiminnallisesta ja rakenteellisesta kunnosta. Tietoa käytetään verkostosaneerauksien priorisoinnin lähtötietona ja saadun tiedon perusteella saneeraus- ja kunnossapitotoimenpiteet kohdistetaan oikeille viemäriosuuksilla. Nurmijärven Vesi toimi ohjausryhmässä kansallisessa hankkeessa, jossa laaditaan vesihuoltolaitoksille ohjeistus asbestisementtiputkien vuotokorjauksiin ja suunniteltuihin korjauksiin liittyviksi töiksi. Työn yhteydessä pyritään yhteistyössä viranomaisten kanssa selkeyttämään viranomaisten antamaa ohjeistusta vesihuoltolaitosten korjaustöihin liittyen. Vuonna 2017 hyödynnettiin priorisointityökalua verkostosaneerauskohteiden valinnassa. Vuoden 2016 aikana valmistunut priorisointityökalu toimii verkkotietojärjestelmässä ja perustuu indeksilaskentaan. Priorisointityökalu huomioi putkien kriittisyyden sekä rakenteellisen ja toiminnallisen kunnon. Putkien kriittisyys huomioidaan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoille tehdyn kriittisyysluokituksen kautta. Putken kuntoa arvioidaan monien tekijöiden, kuten putken ominaisuustietojen ja kuntohavaintojen sekä verkostomallinnuksen ja erilaisten kunnossapito- ja huoltotöiden dokumentoinnin kautta saatujen tietojen avulla. Vesijohtoverkoston säännöllisiä venttiilitarkastuksia jatkettiin vuonna 2017. Putkiasentajat tekevät tarkastukset maastossa Mobile -tietokoneiden avulla. Mobile -tietokoneisiin syötetään tarkastusohjelmat ja putkiasentajat dokumentoivat tarkastuksen tulokset tietokoneeseen. Tulokset siirretään toimistolla auto-
15 maattisesti verkkotietojärjestelmään, jonka kautta niitä käytetään mm. korjausohjelmien tekoon sekä verkostosaneerauskohteiden priorisointiin. Talous Liikevaihto ja tulos Vuonna 2017 Nurmijärven Veden liiketoiminnan tuotot olivat 8,05 milj., joka oli 5,3 % eli noin 400 000 talousarviota suurempi. Tämä johtui ennakoitua alhaisemmista toimintakuluista ja hiukan ennakoitua suuremmista myyntituotoista. Veden käyttömaksujen tulot olivat 2,47 milj ja perusmaksujen 0,5 milj. Jäteveden käyttömaksujen tulot olivat 3,76 milj. ja perusmaksujen 0,56 milj. Toimintakulut olivat noin 4,0 milj. Kuluja syntyi noin 6,5 % vähemmän kuin talousarviossa oli varattu. Henkilöstökuluja syntyi noin 9,4 % ja palveluihin kului noin 11,4 % talousarviossa varattua vähemmän. Materiaaleihin kului noin 4 % talousarviossa varattua enemmän. Vesilaitos tuloutti kunnalle 6 % peruspääomasta eli 162 000. Investointien määrä oli yhteensä 5,6 milj. Uusien verkostojen rakentamisen osuus oli 53 %, verkoston saneerauksen osuus 34 %, tuotantolaitoksien osuus 12 % ja käyttöomaisuuden osuus 1 %.
16 Liittymismaksut tuottivat 1 888 560, joka oli noin 1 190 000 enemmän kuin alun perin oli budjetoitu. Liikeylijäämä oli 1 497 615 ja tilikauden tulos 1 306 410, kun vastaavat budjetoidut luvut olivat 805 415 ja 562 415. Lainakanta kasvoi 2,4 milj.. Taseen loppusumma kasvoi 40,6 milj. eurosta 45,6 milj euroon. Omavaraisuusaste laski vuoden aikana 1,9 %-yksikköä ja oli vuoden lopussa 40,9 %. 2013 2014 2015 2016 2017 Toimintatuotot, milj 6,13 6,86 7,24 7,45 8,05 Käyttökulut, milj 3,44 3,90 4,02 4,14 4,00 Käyttökate, % 44,5 42,8 44,4 44,4 51,8 Tulos, milj -0,24 0,37 0,58 0,64 1,31 Investoinnit, milj 3,83 3,90 3,8 4,2 5,6 KäYTTÖMAKSU 2017 /m 3 veroton /m 3 sis.alv Vesi 1,47 1,82 Jätevesi 2,41 2,99 yhteensä 3,88 4,81 PERUSMAKSU VESI JÄTEVESI 2017 /m 3 veroton /m 3 sis. alv /m 3 veroton /m 3 sis. alv Mittarin koko Ns 15-20 5,52 6,84 6,22 7,71 Ns 25-32 9,98 12,38 11,25 13,95 Ns 40 19,45 24,12 21,93 27,19 Ns 50 33,25 41,23 37,49 46,49 Ns 80 55,60 68,94 62,70 77,75 Ns 100 76,47 94,82 86,23 106,93 Vesilaitoksen investoinnit ja rakentamisohjelman toteutuminen
17 Alkuperäinen KS 2017 Muutos KS + muutos TP 2017 6 042 000 0 6 042 000 5 595 970 Investoinnit toteutuivat yllä olevan taulukon mukaisesti verrattuna talousarvioon ja käyttösuunnitelmaan. Toteutuneiden investointien kokonaissumma oli 5,6 milj. eli 93 % käyttösuunnitelman arviosta. Verkostojen uudisinvestoinneista toteutui 86 %. Viirinlaakson alueen kustannukset olivat selkeästi suuremmat kuin hankkeen talousarvio, sillä hanke toteutui etupainotteisesti. Hankkeessa toteutettiin myös mittavat lisä- ja muutostyöt, koska alueen geotekniset olosuhteet olivat erilaiset kuin suunnittelussa oli oletettu. Kylänpään alueen rakentaminen jatkuu vuoden 2018 aikana. Ali-Tilkan alueen viimeistely toteutetaan vuonna 2018. Korsipolun alueen rakentaminen siirtyi vuodelle 2018. Altian alueen rakentamisen aloitus siirtyi vuodelle 2018. Verkostojen peruskorjauksista toteutui 100 %. Kiljavan päävesijohtohankeen kustannukset nousivat noin 120 000 euroa, koska hankkeessa on jouduttu tekemään jonkun verran lisätöitä. Kustannusten nousu on 8 % tarjoushinnasta, mikä on saneerauskohteelle hyvin tyypillinen lisätöiden määrä. Nahkurintien alueen hankkeen kustannukset nousivat talousarvioon nähden. Suunnittelun yhteydessä selvisi, että kohteessa joudutaan tekemään louhintaa. Vesijohtojen pieniä peruskorjauksia toteutettiin vähemmän kuin talousarviossa. Laitosinvestoinneista toteutui 103 %. Talousarvio ylittyi, koska Klaukkalan jätevedenpuhdistamon tasausaltaan muutostöiden kustannus nousi huomattavasti alkuperäiseen arvioon nähden. Talousarvio oli virheellinen, sillä kohdetta ei oltu vielä suunniteltu sitä laadittaessa. Mäntysalon jätevedenpumppaamon saneeraus siirtyy vuodelle 2018. Mäntysalon saneeraukseen varatut rahat käytettiin Klaukkalan vesitornin vaatimiin toimenpiteisiin. Klaukkalan vesitornin saneeraus toteutettiin vuonna 2017 veden laatuhäiriötapauksen jälkeen, vaikka sitä ei ollut talousarviossa.
18 Rakentamisohjelman toteutuminen 1.1.-31.12.2017 Kohde KS 2017 Tot 1-12 Erotus Tot-% Heinoja -50 000 0-50 000 0 Viirinlaakso -960 000-1 882 261 922 261 196 Uudenniityntien alue (sis. Metistö) -75 000-224 538 149 538 299 Kylänpään alue -850 000-397 839-452 161 47 Lintumetsän laajennusalue 0-30 999 30 999 Järvimaa -30 000-28 392-1 608 95 Vanha Klaukan alue -75 000-75 000 0 Ajoyhteys tontille, Klaukkalantie 53-20 000-20 000 0 Korsipolku -150 000-150 000 0 Ali-Tilkka -500 000-301 184-198 816 60 Palomäentie -40 000-25 936-14 064 65 Ilvesvuori, pohjoinen -50 000-50 000 0 Altian alue -422 000-9 536-412 465 2 Matkuntie -5 000-5 000 0 Lintumäki -10 000-10 000 0 Venttiilikaivot -55 000-55 000 0 Laadunvalvonta -10 000-1 133-8 867 11 Viimeistelytyöt -25 000-25 000 0 Suunnittelu, koordinointi, mittaus ja tutkimus -100 000-14 682-85 318 15 Härkämäki -32 606 32 606 Nahkurintie-Rinnekuja-Puontilankaari -165 000-205 301 40 301 124 Kirkkotien risteys -180 000-155 917-24 083 87 Vesitorrninmäki, Kla -20 453 20 453 Vesijohtojen pienet peruskorjaukset -200 000-80 233-119 767 40 Viemäreiden pienet peruskorjaukset -300 000-274 907-25 093 92 Verkostojen tutkimukset ja suunnittelu -150 000-147 294-2 706 98 Kiljavan päävesijohto -900 000-1 021 366 121 366 113 Lepsämän ja Nummenpään vedenottamoiden päävesijohdon saneeraus -905 905 Jukolantie/Venlantie -5 416 5 416 Teilinummi, tekopohjavesilaitos -30 000-17 692-12 308 59 Pumppaamo P6 Rajamäki -3 927 3 927 Klaukkalan jätevedenpuhdistamo, tasausaltaan muutostyö -150 000-402 396 252 396 268 Kiljavan vedenottamo, uusi kaivo -75 000-23 376-51 624 31 Savikon vedenottamo, uusi kaivo -100 000-128 427 28 427 128 Aluemittauskaivot -100 000-2 290-97 710 2 Kiljavan vedenottamo, kiinteä aggregaatti -50 000-50 000 0 Kaukovalvontajärjestelmä -10 000-7 990-2 010 80 Vedenottamoiden peruskorjaus, varaus -15 000-17 060 2 060 114 Pumppaamoiden peruskorjaus, varaus -10 000-10 000 0 Mäntysalon pumppaamo -100 000-100 000 0 Klaukkalan puhdistamo -30 000-5 253-24 747 18 Klaukkalan puhdistamon turvaverkko Klaukkalan vesitornin saneeraus -77 235 77 235 Lepsämän vedenottamon saneeraus -6 170 6 170 Yhteensä -5 992 000-5 552 713-439 287 93 Koneet ja kalusto -50 000-43 257-6 743
19 Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Vesi- ja viemäripalvelut ovat olennainen osa yhdyskunnan peruspalveluja. Puhtaan juomaveden saatavuus ja jäteveden tehokas poisjohtaminen ovat ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Nurmijärven Vesi osallistuu aktiivisesti kunnan alueen pohjavesien suojeluun. Vuoden 2017 aikana aloitettiin Valkojan pohjavesialueen yhteistarkkailuhanketta. Kunnan viemäröidyiltä alueilta tulevien jätevesien tehokkaalla puhdistuksella vähennetään osaltaan kunnan ympäristön ja osaltaan Suomenlahden ja Itämeren ravinnekuormitusta. Klaukkalan puhdistamon tasausaltaan toiminnan tehostaminen parantaa toimintavarmuutta ja jätevesien käsittelyn tehoa. Nurmijärven puhdistetut jätevedet virtaavat Klaukkalan osalta Luhtajoen kautta ja Kirkonkylän osalta suoraan Vantaanjokeen ja joki laskee edelleen Suomenlahteen. Vantaanjoki kuljetti mereen vuonna 2017 lähes 88 tonnia fosforia, josta Nurmijärven kunnan puhdistettujen jätevesien osuus oli 1,0 tn eli 1,2 %. Vastaavasti Vantaanjoen lähes 1300 tonnin typpikuormasta Nurmijärven osuus oli 38 tn eli 2,9 %. Edellä olevat luvut sisältävät kunnan viemäröityjen alueiden lisäksi myös Altia Oy:n Rajamäen tehdasalueen kuormituksen. Nurmijärven jätevedenpuhdistuksessa syntyvä liete kuljetettiin Kekkilä Oy:n Nurmijärven Metsä- Tuomelan kompostointilaitokselle ja siitä tehtiin maanparannusainetta. Kekkilä huolehti lietteestä tehdyn maanparannusaineen toimituksesta hyötykäyttöön. Hulevesien käsittely Vesihuoltolain muutos astui voimaan 1.9.2014. Muutetun vesihuoltolain mukaan hulevesien käsittely ei ole enää vesihuoltoa. Hulevesien käsittelyyn sovelletaan kuitenkin vesihuoltolakia siltä osin kuin vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä. Lisäksi on määrätty, että huleveden viemäröinti on eriytettävä muista toiminnoista. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon 112 9.3.2015 koskien ko. lain muutosta. Tämän lausunnon mukaan huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muista vesihuoltolaitoksen toiminnoista laskennallisesti ja huleveden viemäröinnistä ei tehdä erillistä toimintakertomusta, vaan vesihuoltolain 20 tiedot esitetään vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksessa erillisinä. Toimintakertomuksessa esitettyihin lukuihin sisältyy vesilaitoksen hulevesien käsittely. Nurmijärven Veden kirjanpitoon sisältyvästä hulevesien osuudesta on laadittu erillinen tuloslaskelma. Taseesta on eriytetty kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta hulevesijärjestelmien osuus sekä liittymismaksujen osalta vuosien 2007-2017 aikana kertyneet hulevesijärjestelmien liittymismaksut. Käyttötoiminta Hulevesiverkoston käyttö ja kunnossapito on jaettu vesilaitoksen ja kunnan välille seuraavasti. Kunta huolehtii tierummuista ja hulevesikaivojen sakkapesien tyhjentämisestä. Vesilaitos huolehtii hulevesiverkostossa esiintyvien tukosten aukaisusta. Lisäksi vesilaitos suorittaa sakkapesien tyhjentämisen laskutustyönä. Vuoden aikana sakkapesiä tyhjennettiin Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamäen taajaman alueilla. Investoinnit Uutta hulevesiverkostoa rakennetaan uusien asemakaava-alueiden kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Hulevesiverkoston pituus oli vuoden 2017 lopussa 172 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta hulevesiviemäriä 5,3 km. Vuonna 2017 uusia hulevesiviemäreitä rakennettiin mm. Viirinlaakson, Ali-Tilkan ja Kylänpään alueille. Hulevesiviemäreiden saneerattiin vuoden aikana 330 m. Talous Vuonna 2017 hulevesiasiakkaaksi liittyi 89 kiinteistöä ja huleveden liittymismaksuja kerättiin 159 512.
20 Vuonna 2017 huleveden investoinnit olivat seuraavat: Hanke Viirinlaakso 432 649 Uudenniityntien alue 52 906 Kylänpään alue 64 059 Lintumetsän laajennusalue 30 999 Järvimaa 9 903 Ali-Tilkka 81 711 Palomäentie 11 694 Nahkurintie-Rinnekuja-Puontilankaari 62 642 Kirkkotien risteys 53 970 Jukolantie/Venlantie 1 805 Suunnittelu, koordinointi, mittaus 2 023 Hulevesiviemäri investoinnit yht. 804 363
21 Tunnusluvut Vesihuoltolain mukaan toimintakertomuksessa tulee esittää tiedot vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavista tunnusluvuista. Toiminnan laatua kuvaavien tunnuslukujen esittämisessä hyödynnetään valtakunnalliseen vesihuollon tietojärjestelmään (VEETI) koottuja tietoja. Alla olevassa taulukossa esitetään tunnuslukuja Nurmijärven lähialueen samaa kokoluokkaa olevista vesihuoltolaitoksista ja verrataan niitä Nurmijärven Veden vuoden 2017 arvoihin. Tietojärjestelmään ei toistaiseksi ole päivitetty vuoden 2017 tietoja, joten vertailussa käytettävät tunnusluvut muilta vesihuoltolaitoksilta ovat vuodelta 2016. Vertailuun valitut parametrit ovat sellaisia, että ne ovat vertailukelpoisia eri vuosien kesken. Laskuttamattoman veden osuus % Vesijohtojen saneeraus % Viemäreiden saneeraus % Putkirikkoja / vesijohto km Nurmijärven Vesi 2017 0,29 0,81 2,03 0,03 Hyvinkään Vesi 0,29 0,46 0,45 0,03 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy 0,15 0,79 1,27 0,05 Janakkalan Vesi 0,17 0,18 0,30* 0,03 Kirkkonummen kunnan 0,15 0,43 0,26 0,05 vesihuoltolaitos Lahti Aqua Oy 0,08 0,36 0,53 0,03 Mäntsälän Vesi Oy 0,17 0,14 0,07 0,04 Porvoon vesi 0,24 0,18 0,58 0,02 Riihimäen Vesi 0,14 1,73 1,94 0,06 Sipoon vesi 0,12 0,12 0,08 0,01 Tuusulan Vesi 0,17 0,16 0,89 0,02 Keskiarvo 0,17 0,46 0,64 0,03 *perustuu vuoden 2017 tietoihin Laskuttamattoman veden osuus on ollut Nurmijärveden Vedessä suurempi kuin keskimäärin. Putkirikkoja vesijohtokilometriä kohden on saman verran kuin vesihuoltolaitoksilla keskimäärin. Vesijohtoja Nurmijärven Vesi saneerasi suhteellisesti vuoden 2017 aikana lähes kaksi kertaa enemmän ja viemäreitä jopa kolme kertaa enemmän kuin muut vertailussa mukana olevat vesihuoltolaitokset. Taloudellisten tunnuslukujen arvioinnissa Nurmijärven Vesi hyödyntää Uudenmaan ELY-keskuksen Vesihuollon kehittämisohjelman päivityksen vaihe 1 raportissa (6.3.2014) esitettyjä yhdistelmäindikaattoreita. Indikaattorit on esitetty alla. Indikaattorien perusteella Nurmijärven Veden toiminta on pääosin hyvällä tasolla. Talouden Indikaattorit Tulos Hyvä Kohtalainen Huono 2017 1 2 3 Käyttökate / liikevaihto % 50,4 > 50 40-50 < 40 Liiketulosprosentti % 18,6 > 20 10-20 < 10 Tuloutus / liikevaihto % 2,1 < 5 5-10 > 10 Peruspääoman tuotto / Peruspääoma % 6 < 2 2-5 > 5 Muilta osin Nurmijärven Veden toiminnan tunnuslukuja esitetään toimintatilastoissa.
22 Toimintatilastot YHTEISET TIEDOT: 2013 2014 2015 2016 2017 Henkilöstön määrä 20 21 22 20 20 Sopimusasioita: - uusia sopimuksia 80 89 83 108 120 - vanhojen uudistamisia 0 0 0 0 0 - omistajan vaihdoksia 190 224 210 205 232 Liittyneitä kiinteistöjä: - vesijohtoon 73 89 79 105 121 - viemäriin 72 87 73 102 118 - jakaantuma: - omakotitaloja 59 65 67 87 97 - rivitaloja 4 5 3 4 4 - kerrostaloja 4 6 4 5 11 - muita (teollisuus, palvelu yms) 6 13 5 9 9 Kvv-tarkastustoiminta: - suunnitelmia käsitelty 115 113 75 111 122 - tarkastuskäyntejä 299 256 261 246 221 - kvv-työnjohtajan hyväksymisiä 226 243 187 234 252 - liittymisilmoituksia (uusia) annettu 129 126 139 157 148 - liittymisilmoituksia sopimusta uusittaessa 183 Vesimittarit: - asennettu uusia 103 81 81 92 92 - vaihdettu ja huollettu 67 421 696 265 500 - vaihdettu jäätyneitä mittareita 14 5 5 2 2 - pysähtyneitä mittareita 0 - tarkistusmittauksia tehty 2 1 3 2 0 - romutettu 0 Hälytyksiä varallaolijalle (toimenpiteisiin johtaneet): 296 277 287 332 368 - kaukovalvonnasta 186 170 176 227 245 - pelastuslaitos 2 4 0 3 6 - aluevalvontakeskus / VSP Protone 96 92 103 92 101 - muut 12 11 8 10 16 Rakennettu tonttijohtoja: Rakennettu uusia: - uuden verkoston rakentamisen yhteydessä - vj 98 79 89 65 49 - jv 99 79 89 65 47 - sv 133 79 88 53 45 Peruskorjattu tonttijohtoja: - peruskorjauksen (saneerauksen) yhteydessä -vj 63 39 0 - jv 7 0 - peruskorjauksen (uudelleen rak.) yhteydessä - vj 34 24 73 36 53 - jv 34 25 74 12 47
23 PUHTAAN VEDEN TUOTANTO: 2013 2014 2015 2016 2017 - veteen liittyneet asukkaat 33 239 33 588 34 073 34 638 35 469 - liittymisaste % 80,8 81,0 81,3 82,4 84,1 - ominaiskulutus l/as/vrk 131 133 132 135 130 Vesimäärät: - pumpattu vesimäärä m 3 /vuosi 2 143 332 2 104 566 2 182 869 2 211 231 2 369 383 - laskutettu vesimäärä m 3 /vuosi 1 592 902 1 634 498 1 641 970 1 704 442 1 685 508 - erotus m 3 /vuosi 550 430 470 068 540 899 506 789 683 875 - erotus % 25,7 22,3 % 24,8 % 22,9 % 28,9 % - pumpattu vesimäärä m 3 /vrk 5 872 5 813 5 980 6 058 6 491 - Pumppaus vedenottamoittain: m 3 /vuosi - Valkoja 66 110 87 927 112 557 125 099 137 018 - Pellonperä 17 45 21 48 40 - Savikko 231 320 218 075 186 161 188 214 244 941 - Kaninlähde 195 965 234 448 184 598 170 476 164 001 - Kiljava 599 526 591 450 613 296 583 266 623 811 - Lepsämä 213 171 207 890 173 758 213 931 188 677 - Nummenpää 226 592 210 166 234 002 286 441 219 641 - Röykkä 0 0 0 0 0 - Teilinummi ( +Nukari) 610 631 554 565 678 482 658 772 606 166 - Vesimäärien jakautuminen: m 3 /vuosi - Kirkonkylä: pumpattu 643 698 571 852 671 127 628 385 683 369 laskutettu 368 241 384 159 379 696 392 760 406 454 - Klaukkala: pumpattu 911 070 941 264 971 381 1 005 020 1 184 009 laskutettu 642 679 665 986 687 871 682 917 681 021 - Rajamäki: pumpattu 599 526 496 601 458 040 425 420 409 128 laskutettu 362 804 353 590 354 316 286 365 374 864 - Röykkä: pumpattu 0 70 938 66 002 65 409 67 869 laskutettu 65 369 62 969 57 139 57 873 55 112 - Nukari: pumpattu 24 212 25 988 24 797 25 761 25 008 laskutettu 21 056 21 990 24 154 24 155 9 805 - Kunnan palvelut, laskutettu m 3 /vuosi 108 949 116 946 107 796 128 516 112 825 - Vesiosuuskunnat, laskutettu m 3 /vuosi 23 521 28 555 28 531 31 120 31 724 Laitokset: - Vedenottamot kpl 10 10 10 10 10 - Paineenkorotusasemat kpl 7 7 7 8 8 Verkosto: - Vesijohtoverkoston pituus (31.12.) * km 319,39 321,844 323,34 325,00 342,40 - vesijohtoa rakennettu m 4 115 2 604 1 631 2 214 4 418 - vesijohtoa peruskorjattu uudelleen rak. m 2 255 1 585 1 629 2 517 2 765 - poistettua verkostoa m 1 045 255 135 547 171 Kunnossapito: - Vesijohdon putkirikkoja yhteensä kpl/vuosi 23 15 15 12 11 - Kirkonkylä 4 3 7 1 0 - Klaukkala 11 10 6 5 6 - Rajamäki 4 1 1 4 5 - Röykkä 4 1 2 0 0 - Nukari 0 0 0 1 0 Reklamaatiot - Veden laadun reklamaatioita kpl 6 13 15 18 33 Energiankulutus KWh (laitokset) - Energiankulutus yhteensä KWh/vuosi 1 177 522 1 022 858 1 129 044 1 159 212 1 180 973 - Energiankulutus KWh/m 3 0,55 0,49 0,52 0,52 0,50 - Energian kulutus KWh/vuosi - Kirkonkylä 554 474 446 940 473 813 472 287 510 706 - Klaukkala 301 137 258 057 149 076 322 216 313 116 - Rajamäki 270 454 248 006 67 125 288 541 282 709 - Röykkä 5 655 6 500 1 848 7 889 8 322 - Nukari 45 802 63 355 69 327 68 280 66 120 - Energiankulutus yhteensä KWh/vuosi 103 969 115 587 126 280 164 074 *verkoston pituuden arviointitapa muuttunut 2017 tietojen osalta VIEMÄRILAITOSTOIMINTA: 2013 2014 2015 2016 2017 - Asukasluku (viemäriin liittyneet asiakkaat) 32 654 33 212 33 686 34 246 35 080 - Liittymisaste % 79,3 80,1 80,4 81,5 83,2
24 - Ominaisjätevesimäärä l/as/vrk 161 159 154 154 153 Vesimäärät: - käsitelty jätevesimäärä m 3 /vuosi 3 008 338 2 730 071 3 011 431 2 851 815 3 195 137 - laskutettu jätevesivesimäärä** m 3 /vuosi 1 919 397 1 927 204 1 894 353 1 926 319 1 961 162 - Altia Oyj:n jätevesimäärä 378 860 355 140 320 594 281 590 341 794 - vuotovesi m 3 /vuosi 1 088 941 802 867 1 117 078 925 496 1 233 975 - vuotovesi % 36 % 29 % 37 % 32 % 39 % - käsitelty jätevesimäärä m 3 /vrk 8 242 7 480 8 250 7 813 8 754 - jätevesimäärän käsittely m 3 /vuosi - Kirkonkylä: käsitelty 765 593 710 784 791 280 708 056 774 550 laskutettu 355 333 367 502 363 562 381 140 388 480 - Klaukkala: käsitelty * 2 242 745 2 019 287 2 220 151 2 143 759 2 420 587 laskutettu* 1 019 683 1 015 922 1 006 652 965 851 1 022 729 - Rajamäki: laskutettu 373 536 358 683 354 768 392 093 380 162 - Röykkä: laskutettu 71 770 65 844 58 747 67 371 54 405 - Kunnan palvelut, laskutettu m 3 /vuosi 67 345 71 540 62 351 74 769 68 797 - Vesiosuuskunnat, laskutettu m 3 /vuosi 31 730 40 273 28 661 31 445 31 724 Viemäripituudet: - jätevesiviemäriä (uutta) rakennettu m 3 450 3 088 1 555 2 056 2 808 - jätevesiviemäriverkoston pituus * km 286,6 289,5 290,9 292,5 295,1 - sadevesiviemäriä rakennettu m 4 214 3470 3 131 2 397 5 343 - sadevesiviemäriverkoston pituus km 133,5 136,8 139,9 142,3 171,8 - jätevesiviemäriä peruskorjattu: - sujuttamalla m 2 331 2957 3 415 2 386 2 029 - uudelleen rakentamalla m 335 485 1 984 721 76 - poistettu jätevesiviemäriä 575 385 180 435 76 Laitokset: - Puhdistamot (31.12.) kpl 2 2 2 2 2 - Pumppaamoita (31.12.) kpl 44 44 45 46 47 - rakennettu uusia 3 0 1 1 1 Kunnossapito: - Viemäritukoksia kpl 36 26 27 19 38 Ylijäämäliete: - Puhdistamoiden ylijäämälietettä tn/vuosi 3 027 3 371 3 331 3 216 3 275 - Kirkonkylä: tn/vuosi 1 180 1 201 1 175 1 340 - Klaukkala: tn/vuosi 1 847 2 170 2 156 1 876 2 077 Energiankulutus KWh (laitokset) - Energiankulutus yhteensä kwh/vuosi 2 362 620 2 333 815 2 467 228 2 497 448 2 589 889 - Energiankulutus käsiteltyä kuutiota kwh/m 3 0,79 0,85 0,82 0,88 - Energian kohti: kulutus laitoksittain kwh/vuosi 0,81 - Kirkonkylä 639 920 607 260 671 448 701 296 714 635 - Klaukkala 1 722 700 1 726 555 1 795 780 1 796 152 1 875 254 Energiankulutus KWh, verkostot - Energiankulutus yhteensä kwh/vuosi 944 060 1 011 041 980 338 1 092 560 - Energiankulutus taajamittain kwh/vuosi - Kirkonkylä 26 795 31 035 28 442 33 465 - Klaukkala 169 227 149 076 134 959 149 219 - Rajamäki 69 195 67 125 67 103 80 687 - Röykkä 1 876 1 848 1 846 1 906 - Rajamäen siirtolinja 662 123 747 988 732 416 810 149 - Nukarin siirtolinja 13 285 13 969 15 573 17 134 Lietteiden tuonti puhdistamoille: - Sako- ja umpikaivolietteen määrä m 3 /vuosi - Kirkonkylä 25 373 20 222 21 445 20 390 20 824 - Klaukkala 25 843 23 635 22 761 23 320 22 537 - yhteensä 51 216 43 857 44 206 43 710 43 361 *verkostojen pituuden arviointitapa muuttunut vuoden 2017 tietojen osalta **sisältää Altia Oyj:n jätevedet
25 5.1.2 Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu TULOSLASKELMA TA 2017 TP 2017 Poikkeama Tot-% LIIKEVAIHTO 7 456 140 7 823 237-367 097 105 Liiketoiminnan muut tuotot 194 200 226 457-32 257 117 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 101 200-1 143 636 42 436 104 Palvelujen ostot -1 834 700-1 626 046-208 654 89 Materiaalit ja palvelut yhteensä - 2 935 900-2 769 682-166 218 94 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -994 250-893 493-100 757 90 Henkilösivukulut Eläkekulut -198 170-193 879-4 291 98 Muut henkilösivukulut -46 778-35 046-11 732 75 Henkilöstökulut yhteensä -1 239 198-1 122 418-116 780 99 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot - 2 570 299-2 556 546-13 753 99 Liiketoiminnan muut kulut -99 528-103 432 3 904 104 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 805 415 1 497 615-692 200 186 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 24 090-24 090 Muut rahoitustuotot 1 810-1 810 Kunnalle maksetut korkokulut -23 910 23 910 Muille maksetut korkokulut -81 000-31 187-49 813 39 Korvaus peruspääomasta -162 000-162 000 Muut rahoituskulut -8 8 Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä -243 000-191 205-51 795 79 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 562 415 1 306 410-743 995 232
26 RAHOITUSLASKELMA TA 2017 TP 2017 Poikkeama Tot-% TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä 805 415 1 497 615-692 200 186 Poistot ja arvonalennukset 2 570 299 2 556 546 13 753 99 Rahoitustuotot ja -kulut -243 000-191 205-51 795 79 Toiminnan rahavirta 3 132 714 3 862 956-730 242 123 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot 6 042 000 5 595 970 446 030 93 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 909 286-1 733 014-1 176 272 60 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000 000 3 000 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -750 000-296 296-453 704 40 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 2 078 025 Lyhytaikaisten lainojen muutos 600 000-600 000 2 250 000 2 381 729-131 729 106 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -2 002 097 Saamisten muutokset muilta 2 516-2 516 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 Korottomien velkojen muutos 700 000 1 364 912-664 912 195 700 000-634 669 1 334 669-91 Rahoituksen rahavirta 2 950 000 1 747 060 1 202 940 59 Rahavarojen muutos 40 714 14 046 26 668
27 5.1.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma 31.12.2017 31.12.2016 Liikevaihto 7 823 236,63 7 427 111,28 Liiketoiminnan muut tuotot 226 456,59 148 532,29 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 143 636,42-1 077 896,62 Palvelujen ostot -1 626 045,65-1 781 913,96 Materiaalit ja palvelut yhteensä -2 769 682,07-2 859 810,58 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -893 493,32-979 577,72 Henkilösivukulut Eläkekulut -193 879,43-241 984,28 Muut henkilösivukulut -35 045,63-61 635,07 Henkilöstökulut yhteensä -1 122 418,38-1 283 197,07 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot -2 556 546,24-2 484 174,22 Liiketoiminnan muut kulut -103 431,97-124 097,25 Liikeylijäämä 1 497 614,56 824 364,45 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 24 090,47 19 285,82 Muut rahoitustuotot 1 809,91 0,00 Kunnalle maksetut korkokulut -23 910,31-26 552,05 Muille maksetut korkokulut -31 187,03-39 413,94 Korvaus peruspääomasta -162 000,00-162 000,00 Muut rahoituskulut -8,00-8,00 Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä -191 204,96-208 688,17 Tilikauden ylijäämä 1 306 409,60 615 676,28 Tuloslaskelman tunnusluvut 2017 2016 Sijoitetun pääoman tuotto, % 5,6 3,3 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 7,7 4,50 Voitto, % 16,7 8,30
28 Rahoituslaskelma 31.12.2017 31.12.2016 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 1 497 615 824 364 Poistot ja arvonalennukset 2 556 546 2 484 174 Rahoitustuotot ja -kulut -191 205-208 688 3 862 956 3 099 851 Investointien rahavirta Investointimenot 5 595 970 4 162 795 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 733 014-1 062 945 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta -8 050 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -296 296-296 296 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 2 078 025-950 974 Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 600 000 1 000 000 2 381 729-247 270 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -2 002 097-136 696 Saamisten muutokset muilta 2 516-123 979 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 163 929 Korottomien velkojen muutos muilta 1 364 912 1 453 554-634 669 1 356 808 Rahoituksen rahavirta 1 747 060 1 101 488 Rahavarojen muutos 14 046 38 545 Rahavarat 31.12. 53 550 39 505 Rahavarat 1.1. 39 505 961 Rahavarojen muutos 14 046 38 544 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2017 2016 Toiminnan ja investointien ravavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000 Investointien tulorahoitus, % 69,03 74,47 Lainanhoitokate 1,53 2,08 Kassan riittävyys, pv 1,93 1,66 Quick ratio 0,86 0,80 Current ratio 0,86 0,86
29
30 Taseen tunnusluvut 2017 2016 Omavaraisuusaste, % 40,92 42,80 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 334,91 306,37 Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 334,91 306,37 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 15 980 14 673 Lainakanta 31.12., 1000 10 479 8 097 Lainat e/asukas 248 193 Lainasaamiset 31.12., 1000 Asukamäärä 31.12. 42 176 42 024
31 Huleveden tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma hulevesi eriytettynä Vesihuolto Hulevesi Yhteensä Liikevaihto 7 823 236,63 7 823 236,63 Liiketoiminnan muut tuotot 226 456,59 226 456,59 Materiaalit ja palvelut 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 142 711,14-925,28-1 143 636,42 Palvelujen ostot -1 617 331,57-8 714,08-1 626 045,65 Materiaalit ja palvelut yhteensä -2 760 042,71-9 639,36-2 769 682,07 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -891 070,62-2 422,70-893 493,32 Henkilösivukulut Eläkekulut -193 551,51-327,92-193 879,43 Muut henkilösivukulut -34 957,51-88,12-35 045,63 Henkilöstökulut yhteensä -1 119 579,64-2 838,74-1 122 418,38 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot -2 356 482,04-200 064,20-2 556 546,24 Liiketoiminnan muut kulut -102 431,97-1 000,00-103 431,97 Liikeylijäämä 1 711 156,86-213 542,30 1 497 614,56 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 24 090,47 24 090,47 Muut rahoitustuotot 1 809,91 1 809,91 Kunnalle maksetut korkokulut -23 910,31-23 910,31 Muille maksetut korkokulut -31 187,03-31 187,03 Korvaus peruspääomasta -162 000,00-162 000,00 Muut rahoituskulut -8,00-8,00 Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä -191 204,96-191 204,96 Tilikauden ylijäämä 1 519 951,90-213 542,30 1 306 409,60 Taseesta eriytetyt huleveden erät Vesihuolto Hulevesi Yhteensä Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 33 743 512,94 4 434 990,98 38 178 503,92 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut ja muut velat 14 290 108,86 1 200 957,51 15 491 066,37
32 5.1.4 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Jaksotusperiaatteet Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaa suoriteperusteen mukaisesti. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelma on muutettu 1.1.2017 lähtien hankitun omaisuuden osalta KV 31.5.2017 49. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon. Hulevesien eriyttäminen Nurmijärven Veden kirjanpitoon sisältyvästä hulevesien osuudesta on laadittu erillinen tuloslaskelma. Taseesta on eriytetty kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta hulevesijärjestelmien osuus sekä liittymismaksujen osalta vuosien 2007-2017 aikana kertyneet hulevesijärjestelmien liittymismaksut. Tuloslaskelman liitetiedot Liitetieto 11. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttöomaisuuden poistojen määrittelyssä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelma on muutettu 1.1.2017 alkaen (KV 31.5.2017 49) Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmä ovat: Muut pitkävaikutteiset menot Poistoaika/ poisto% Poistotapa Tietokoneohjelmistot -31.12.2012 3 vuotta tasapoisto Tietokoneohjelmistot 1.1.2013-2 vuotta tasapoisto Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset -31.12.2012 40 vuotta tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset 1.1.2013-20 vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet Johtoverkostot ja laitteet -31.12.2012 7 % menojäännöspoisto Johtoverkostot ja laitteet 1.1.2013-30 vuotta tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet -31.12.2012 18 % menojäännöspoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 1.1.2013-10 vuotta% tasapoisto Laitoskoneet ja laitteet -31.12.2012 18 vuotta tasapoisto Laitoskoneet ja laitteet 1.1.2013-10 vuotta tasapoisto Viemäriverkko (siirtoviemäri) -31.12.2012 30 vuotta tasapoisto Viemäriverkko (siirtoviemäri) 1.1.2013-30 vuotta tasapoisto Automatiikka -31.12.2012 10 vuotta tasapoisto Automatiikka 1.1.2013-10 vuotta tasapoisto
33 Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet -31.12.2012 25 % menojäännöspoisto Kuljetusvälineet 1.1.2013-4 vuotta tasapoisto Muut koneet ja kalusto -31.12.2012 30 % menojäännöspoisto Muut koneet ja kalusto 1.1.2013-3 vuotta tasapoisto
34 Taseen liitetiedot Liitetieto 19. Pysyvien vastaavien hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 2017 2016 Hankintameno 1.1. 3 323,35 11 299,38 Lisäykset tilikauden aikana Hankintameno 31.12. 3 323,35 11 299,38 Tilikauden poistot 3 323,35 7 976,03 Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 3 323,35 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Hankintameno 1.1. 38 178 503,92 36 463 957,59 Lisäykset tilikauden aikana 5 552 713,27 4 119 993,92 Hankintameno 31.12. 43 731 217,19 40 583 951,51 Tilikauden poistot 2 500 239,02 2 405 447,59 Kirjanpitoarvo 31.12. 41 230 978,17 38 178 503,92 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 106 670,69 134 620,49 Lisäykset tilikauden aikana 43 256,51 42 800,80 Hankintameno 31.12. 149 927,20 177 421,29 Tilikauden poistot 52 983,87 70 750,60 Kirjanpitoarvo 31.12. 96 943,33 106 670,69 Sijoitukset Muut saamiset Hankintameno 1.1. 8 050,00 Lisäykset tilikauden aikana 8 050,00 Hankintameno 31.12. 0,00 8 050,00 Pysyvät vastaavat yhteensä 41 327 921,50 38 296 547,96 KPA 2:7. 5-kohdan mukaista mahdollista arvonlisäveron palautusvastuuta ei ole Liitetieto 23. Saamisten erittely 2017 Lyhytaikaiset 2016 Lyhytaikaiset Saamiset kunnalta, konsernitili 2 985 077,00 982 979,92 Saamiset kunnan tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 21 482,90 50 742,81 Saamiset muilta Myyntisaamiset 1 256 140,23 1 208 018,02 Muut saamiset 133,43 28,80 Saamiset yhteensä 4 262 833,56 2 241 769,55
35 Liitetieto 25. Oman pääoman erittely 2017 2016 Peruspääoma 1.1. 2 691 006,82 2 691 006,82 Peruspääoma 31.12. 2 691 006,82 2 691 006,82 Edellisten tilikausien alijäämä 14 057 538,04 13 474 118,24 Siirto edelliseltä tilikaudelta 615 676,28 583 419,80 Edellisten tilikausien ylijäämän muutos Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12. 14 673 214,32 14 057 538,04 Tilikauden yli-/alijäämä 1 306 409,60 615 676,28 Oma pääoma yhteensä 18 670 630,74 17 364 221,14 Liitetieto 27. Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 2017 2016 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 Liitetieto 28., 30. ja 32. Pitkä- ja lyhytaikaiset velat Pitkäaikaiset velat 2017 2015 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 296 300,00 6 592 596,00 Liittymismaksut, kunta 163 928,76 163 928,76 Liittymismaksut 15 491 066,37 13 602 506,70 Lyhytaikaiset velat Joukkovelkakirjalainat 1 600 000,00 1 000 000,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 296 296,00 296 296,00 Lainat kunnalta, yhdystili 2 286 073,72 208 048,70 Velat tytäryhteisöille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 437,93 1 599,74 Velat muille Saadut ennakot 4 397,36 4 397,36 Ostovelat 451 753,12 895 640,65 Muut velat 193 840,90 243 561,60 Siirtovelat 179 539,71 205 025,43 Pitkä- ja lyhytaikaiset velat yhteensä 26 963 633,87 23 213 600,94
36 Liitetieto 33. Siirtovelkoihin sisältyvät erät Siirtovelat 2017 2016 Lomapalkkajaksotus 146 081,72 172 336,05 Korkojaksotus 6 235,32 5 840,31 Muut siirtovelat 27 222,67 26 849,07 Siirtovelat yhteensä 179 539,71 205 025,43 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetieto 42. Henkilöstön lukumäärä 31.12.2017 31.12.2016 Vakinaiset 19 18 Määräaikaiset 1 4 Henkilöstön lukumäärä yhteensä 20 22 Liitetieto 43. Aktivoidut henkilöstökulut 31.12.2017 31.12.2016 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 1 122 418,38 1 283 197,07 Aktivoidut henkilöstökulut 5 129,24 4 523,96 Henkilöstökulut yhteensä 1 127 547,62 1 287 721,03