Vastavalo/Matti Koutonen Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen Ympäristöpäivät Helsinki, Finlandia-talo, 23.5.2018 Joel Erkkonen Kehityspäällikkö Metsähallitus, Luontopalvelut
Kuva: Juha Kalaoja Hoidamme ja suojelemme vastuullisesti Suomen upeinta luontoa - Ihmisten ja luonnon hyväksi
Sisältö Terveyden teemaohjelmat Terveyttä kansallispuistoista Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Kansallispuistojen vaikuttavuus Kävijöiden kokemat vaikutukset terveyteen Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset
Terveyttä kansallispuistoista ohjelma 2010 Päämääränä on kansanterveyden edistäminen aktiivisen luontosuhteen, aitojen luontokokemusten ja monipuolisen luontoliikunnan avulla
Sisältö Terveyden teemaohjelmat Terveyttä kansallispuistoista Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Kansallispuistojen vaikuttavuus Kävijöiden kokemat vaikutukset terveyteen Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset
ASTA-asiakastietojärjestelmä Suojelualueilla 165 kävijätutkimusta vuodesta 2000 Yli 65 000 kävijätutkimuslomaketta n. 1 000 kävijälaskuria, joista puolet elektronisia Luontokeskukset ja ASPA-pisteet 51 asiakastutkimusta vuodesta 2000 17 000 asiakastutkimuslomaketta 54 000 jatkuvan palautteen lomaketta
Kävijöiden kokemat terveys- ja hyvinvointivaikutukset kävijätutkimuksissa Pyhä-Luoston, Pallas- Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistot 2016-2017 (n=4 866) täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä Arviointi, % ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Keskiarvo Sosiaalinen hyvinvointi lisääntyi Psyykkinen hyvinvointi lisääntyi Fyysinen hyvinvointi lisääntyi 1 2 14 38 45 4,26 0 1 8 35 56 4,46 0 1 6 31 62 4,54
Vastavalo / Matti Koutonen Todentaminen - kansanterveys kohenee Vuosina 2015 2017 toteuttamien kävijätutkimusten mukaan luonto- ja historiakohteiden kävijöistä 87 % kokee vierailulla olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia (n=11 323). Kävijöiden kokemien terveys- ja hyvinvointivaikutusten keskiarvo oli 4,36 asteikolla 1 5. Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa liikuttiin omin voimin yhteensä noin 10,2 miljoonaa kilometriä vuonna 2017.
Kuva: Erkki Ollila Retket kansallispuistoon ja luonnossa liikkuminen Elvyttää ja rentouttaa Lisää keskittymiskykyä ja innostaa arkiliikuntaan Lujittaa suhdetta läheisiin ja lasten mielenkiintoa luontoon Vaikutukset säilyvät vastaajien mukaan vielä pitkän aikaa käynnin jälkeen
Miten paikallistaloudellisia vaikutuksia mitataan? Käyntikerrat Keskim. rahankäyttö Paikallistaloutta kuvaavat panostuotoskertoimet www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp149-en.htm www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous
Laskentamalli ASTA tietojärjestelmässä valitaan puisto ja vuosi Laskentasovellus hakee RAHANKÄYTTÖTIEDOT tietokannasta (kävijätutkimus) Laskentasovellus hakee KÄYNTIMÄÄRÄTIEDOT tietokannasta (kävijälaskenta) Laskentasovellus laskee rahankäytön jokaista vastaajaa kohden sekä keskimääräisen kulutuksen (paikalliset, kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat) Laskentasovellus kertoo keskenään käyntimäärän ja keskimääräisen rahankäytön KOKONAISRAHANKÄYTTÖ Laskentasovellus poistaa kokonaisrahankäytöstä ALV:n ja laskee kaupan toimialan alueelle jäävän tuotoksen VÄLITTÖMÄT TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET (työllisyys/tulosuhteluvuilla) VÄLITTÖMÄT TULOVAIKUTUKSET Laskentasovellus kertoo välittömät tulovaikutukset kohteen paikallistaloutta kuvaavilla, panos-tuotostaulukoista johdetuilla kertoimilla (4 puistoluokkaa) KOKONAISTYÖLLISYYSVAIKUTUKSET (työllisyys/tulosuhteluvuilla) KOKONAISTULOVAIKUTUKSET
Kansallispuistojen matkailun vaikutukset paikallistalouteen (2017) Kokonaisvaikutus Minimivaikutus* Käynnit Milj. Htv Milj. Htv Kansallispuistot (40) 206,5 2 055 113,2 1 118 3 104 700 TOP 5 kansallispuistot Pallas-Yllästunturin KP 61,5 616 41,4 414 553 000 Urho Kekkosen KP 36,6 366 22,4 224 334 700 Kolin KP 21,5 216 10,4 105 203 400 Oulangan KP 18,8 188 6,7 67 199 000 Pyhä-Luoston KP 13,3 133 8,6 86 149 100 *Minimivaikutus kuvaa niiden kävijöiden rahankäytön vaikutuksia paikalliseen talouteen ja työllisyyteen, joille kansallispuisto oli matkan tärkein tai ainoa kohde. www.metsa.fi/ suojelualueetjapaikallistalous
Kuva: Juuso Ritari Yleisiä havaintoja paikallistaloudellisista vaikutuksista Kansallispuistojen välillä on suuria eroja Edellytyksenä on, että asiakkaat voivat käyttää rahaa yksityisiin palveluihin Kävijöiden rahankäyttö muuttuu ajan kuluessa talouden suhdanteiden ja matkailun kehityksen myötä
Kansallispuistojen matkailu tuo rahaa paikallistalouteen Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa.
Kansallispuistojen kokonaisarvo Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys, maisema) Optioarvo (tuleva käyttö) Olemassaoloarvo (alkuperäinen luonto, lajit, elinympäristöt) Perintöarvo Epäsuora käyttö (vedet, ilmasto; valokuvat, filmit) Mitataan puistossa kävijöiden rahankäytön vaikutuksia paikallistalouden rahavirtoihin. Nämä heijastavat osaa suorista käyttöarvoista.
Yhteenveto Vaikuttavuus Terveydenhuollon ja kansanterveyden näkökulma Ylläpitää ja edistää terveyttä Lisää suomalaisten onnellisuutta Erittäin suuret paikallistaloudelliset vaikutukset Yhteiskunnan kannattaa sijoittaa kansallispuistoihin Kuva: Vastavalo / Hannu Huovila