S. Paananen, T. Järvinen 28.2.2018 KIVIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA 1 (7) Penttilän yhteismetsän ranta-asemakaavan PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? Penttilän yhteismetsän rantakaava on voimassa Kivijärven kunnan Penttilän yhteismetsän tilan alueella Heitjärven rannalla. Kaava on hyväksytty vuonna 1994. Tarkoituksena on kumota maanomistajan toiveiden mukaisesti ranta-asemakaava tilan RN:o 265 403-13-70 alueelta. Suunnittelualue sijoittuu noin 15 kilometriä lounaaseen Kivijärven keskustasta. Kumoamiskohde koskee Katajaniemen alueelle sijoittuvaa loma-asuntojen korttelialuetta, RA ja siellä tonttia numero 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti suhteessa Kivijärven keskustaan FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40101 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 6501, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
2 (7) MIHIN SUUNNITTELULLA PYRITÄÄN? Maanomistaja haluaa kumota ranta-asemakaavan omistamaltaan kiinteistöltä, koska maanomistaja kokee ranta-asemakaavan estävän tilan kehittämistä. Maanomistajan pitkäaikaisena tavoitteena on ottaa kiinteistö pysyvään asuinkäyttöön. Tällä ranta-asemakaavan kumoamisella ei kuitenkaan ratkaista tilan 265-403-13-70 käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön vaan ainoastaan mahdollistetaan Kivijärven vesistöjen rantaosayleiskaavan voimaantulo kiinteistön alueella. Rantaosayleiskaava mahdollistaa tilan kehittämistä paremmin kuin voimassa oleva ranta-asemakaava. Penttilän yhteismetsän ranta-asemakaavassa (RA) yhden rakennuspaikan enimmäisrakennusoikeus on vähäisempi kuin mitä Kivijärven vesistöjen rantaosayleiskaavassa. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa rantarakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on vain 150 m2. Kivijärven vesistöjen rantaosayleiskaavassa tila on merkitty loma-asuntojen alueeksi (RA). Yleiskaavaalueella rantarakennuspaikan enimmäisrakennusoikeus on 200 k-m2. Rakennusten enimmäismäärää ei ole rajattu yleiskaavalla, vaan rantarakennuspaikan rakennusten ja rakennelmien enimmäismäärää ohjaa Kivijärven rakennusjärjestys. MITÄ SUUNNITELMIA TAUSTALLA? Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on huomioitava alueidenkäytön suunnittelussa niin, että tavoitteiden toteutumista edistetään. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan 1.12.2017. Tarkistettu maakuntakaava korvaa kaikki aikaisemmat maakuntakaavat eli Keski-Suomen maakuntakaavan, 1., 2., 3., ja 4. vaihemaakuntakaavat sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavan Jämsän Länkipohjan alueella. Uuden maakuntakaavan myötä kumoutuvat maakuntakaavat olivat voimassa kaavan valmisteluvaiheen aikana.
3 (7) Kuva 2 Ote maakuntakaavan tarkistuskartan alustavasta ehdotuksesta. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavan tarkistuksessa kulttuuriympäristön vetovoima-alueelle sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen tuntumaan. Yleiskaava Kivijärven vesistöjen rantayleiskaava on hyväksytty vuonna 2003. Suunnittelualue on osoitettu yleiskaavassa loma-asuntojen alueeksi. Kuva 3 Ote Kivijärven vesistöjen rantayleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti nuolella kuvaan.
4 (7) Ranta-asemakaava Penttilän yhteismetsän ranta-asemakaava on hyväksytty vuonna 1995. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu RA-alueeksi Kuva 4 Ote Penttilän ranta-asemakaavasta, suunnittelualue on rajattu kuvaan punaisella.
5 (7) MITÄ JA MITEN VAIKUTUKSIA ARVIOIDAAN? Odotettavissa olevien vaikutusten esiintyminen ja arviointi tapahtuu asiantuntijoiden, viranomaisten, maanomistajien, asukkaiden ja suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Lähtökohtana ovat aiemmat suunnitelmat ja selvitykset, kartat, ilmakuvat. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta nykytilanteeseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt vaikutukset: ympäristövaikutukset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset Arvioinnin perusteella voidaan ennakoida suunnitelman toteuttamisen kannalta merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; taajamakuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta tehtyihin selvityksiin, olemassa olevaan perustietoon, maastokäynteihin, osallisilta ja viranomaisilta saataviin lähtötietoihin ja palautteeseen, sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Vaikutusten arvioinnissa esitetään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. KETKÄ OVAT OSALLISET JA SIDOSRYHMÄT? Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Maanomistajat, asukkaat: suunnittelualueella ja lähialueella asuvat ja työskentelevät ihmiset maanomistajat osakaskunnat Viranomaiset Kunnan hallintokunnat Keski-Suomen Ely-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi Keski-Suomen pelastuslaitos
6 (7) SUUNNITTELUN AIKATAULU Aikataulu on ohjeellinen ja tarkentuu prosessin aikana. AJANKOHTA TYÖVAIHE JA SISÄLTÖ 22.3.2017 KAAVAN ALOITUS JA VIREILLETULO OAS:n laatiminen ja nähtäville asettaminen (14 pv) Mielipiteet OAS:sta 2.11.2017-4.12.2017 KAAVALUONNOS Kaavaluonnoksen laatiminen ja nähtäville asettaminen (30 pv) Lausunnot ja mielipiteet 3/2018 KAAVAEHDOTUS Vastineiden antaminen kaavaluonnoksen palautteeseen Selvitysten täydentäminen ja viimeistely Kaavaehdotuksen laatiminen ja nähtäville asettaminen Lausunnot ja muistutukset 05/2018 KAAVAN HYVÄKSYMINEN Tarvittaessa viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen Vastineiden antaminen kaavaehdotuksen palautteeseen Kaavaehdotuksen viimeisteleminen hyväksyttäväksi Tarvittaessa muutoksista tiedottaminen Kaavan hyväksymiskäsittelyt 06/2018 KAAVAN VOIMAANTULO Mikäli kaavasta ei ole valitettu, sen voimaantulosta kuuluttaminen
7 (7) MISTÄ SAA TIETOA? KIVIJÄRVEN KUNTA Jukka Hertteli tekninen johtaja, kunnaninsinööri p. 044 459 7880 jukka.hertteli@kivijarvi.fi SAARIJÄRVEN KAUPUNKI / ALUEARKKITEHTIPALVELUT Ulla-Maija Humppi kaavoitus- ja aluearkkitehti p. 044 459 8405 ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Mirja Tarvainen kaavasuunnittelija p. 044 459 8435 Sari Peura kaavavalmistelija p. 044 459 8210 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Projektipäällikkö: Tuomo Järvinen, arkkitehti Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh: 045 753 1524 tuomo.jarvinen@fcg.fi