NCC Kielo Kiviaineksen elävä luonto

Samankaltaiset tiedostot
NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

Kaivannaisjätesuunnitelma

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Lataa Sinisiipi niityllä (selkokirja) - Seija Niinistö-Samela. Lataa

Biodiversiteetti ja. rakentaminen. kompensaatiot. Seminaari & työpaja Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus?

LUPIININ HÄVITTÄMINEN PUUTUHKAN AVULLA TUTKIMUSSUUNNITELMA 2015

Tulikattila. Kuismalan louhosalue Maisemointi- ja luonnonhoitosuunnitelma. Villi vyöhyke ry NCC Roads Oy

Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli. Liisa Suhonen 13.6.

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Kimmo Saarinen. Vieraslajit, monimuotoisuus ja terveys

Kestävää luontomatkailua

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Monimuotoisuuden suojelu

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE. Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3

MYLLYSAAREN KETO OSALLISTAVA LUONNONHOITO

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

hajuheinän elvyttäminen ja elinympäristöjen luonnonhoito nokian juhansuon alue villi vyöhyke ry

Luonnon monimuotoisuus osana maatalouden ympäristöneuvontaa

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

ristöjen hoito - Vesilinnut

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores 14.

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot

Liite 1 Sijaintikartat. Suunnittelualueen sijainti.

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät

HEINJOEN YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUE

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Rantojen kasvillisuus

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa

KIERRÄTYSMAIDEN KÄYTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KASVUALUSTOISSA OULUN KAUPUNGIN PUISTO- JA KATUHANKKEISSA

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari

Yritystyöpaja Voimametsistä viherkattoihin hanke

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Liite 1. Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. NCC Roads Oy Äyritie 8 C FIN VANTAA nccroads@ncc.fi

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella

3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon Mäntsälä

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Maatalousluonnon monimuotoisuus

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA VIHANNIN ALPUANHARJULLA

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Kaupungin puistorakentaminen uusiomateriaalit kasvualustoissa

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Transkriptio:

NCC Kielo Kiviaineksen elävä luonto

Valitsemalla NCC-kiviainekset teet arvovalinnan ja tuet kestävän kehityksen mukaista tuotantoa. Kuva: Biodiversiteetti, eliökunnan monimuotoisuus (myös biologinen monimuotoisuus, luonnon kirjo tai elonkirjo) on käsite, jolla laajimman määritelmän mukaan tarkoitetaan kaikkea elollisen luonnon monipuolisuutta. 2 NCC KIELO

KIELO Kiviaineksen elävä luonto KIELO on NCC:n tie luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi kiviainesalueilla. Vuonna 2012 alkunsa saaneen NCC:n KIELO-ohjelman tavoitteena on toteuttaa luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä ja edistäviä ratkaisuja kiviainestoiminnan aikana ja sen päätyttyä. KIELO-ohjelmassa monimuotoisuutta ja luonnontilan palauttamista edistetään alueiden omat erityispiirteet huomioiden. Kalliokiviainesalueista voidaan luoda erikoisympäristöjä, kuten kivikkoja, kosteikkoja, paahdealueita ja lahokkoja, joita ei enää luonnostaan juurikaan muodostu. Alueita kehitetään yhteistyössä paikallisten luontojärjestöjen kanssa. Henkilökunnalle järjestetyn nimikilpailun voittaja KIELO tulee sanoista KIviaineksen Elävä LuontO. Jokainen KIELO-alue saa aluetta kuvaavan työnimen. Kestävä kehitys on NCC:llä iso juttu ja se on osa meidän visiotamme. KIELO-ohjelma on tästä hyvä esimerkki. Haluamme lähestyä kalliokiviainesalueiden jälkihoitoa uudesta näkökulmasta luonto ja alueen asukkaat huomioiden, sanoo Taina Piiroinen, kiviaineksen liiketoiminnan kehityspäällikkö. Mitä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuudella? Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan lajien välistä ja sisäistä vaihtelua. Elämä perustuu elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutukseen. Mitä monipuolisempi vuorovaikutus, sitä vakaammalla ja luotettavammalla pohjalla elämä on. Yhdessä kohti monimuotoista ympäristöä NCC ja luonnon monimuotoisuus NCC:n kiviainestoimipisteet Suomessa ovat pääsääntöisesti kalliokiviainesalueita. Tämä tarkoittaa, että kallioita louhitaan ja muodostunut kiviaines murskataan. Kiviainesalueet ovat yleensä laajoja alueita, joilta pintamaa on kuorittu pois. Alueet ovat siis karuja ja ajoittain jopa kuumia. Usein pintamaat on siirretty louhoksen reunoille meluvalleiksi. Lupahakemuksen yhteydessä kiviainesalueille pitää tehdä maisemointisuunnitelma alueen sulkemista varten. Perinteinen tapa hoitaa kiviainesalueen jälkihoito on metsitys. Alueelle muodostuneet jyrkänteet ja vaihtelevat pinnanmuodot tasoitetaan ja alueelle istutetaan puiden taimia. NCC:llä kestävä kehitys on tärkeä osa toimintaamme. Tämän vuoksi haluamme edistää luonnon monimuotoisuutta kalliokiviainesalueilla jo ottotoiminnan aikana. Perinteisen maisemoinnin rinnalle olemme kehittäneet KIELO-ohjelman, jossa maisemointi tehdään kunkin alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Monimuotoisuuden edistämisen keinot kiviainesalueilla Avoimet koskemattomat alueet ovat Suomessa vähentyneet viimeisen 50 vuoden aikana merkittävästi. Näin ollen kiviainesalueiden niin sanotut joutoalueet ovat erinomaisia paikkoja luoda uhanalaisia luontotyyppejä. Alueiden erityispiirteet huomioiden niille voidaan luoda esim. kivikkoja, kosteikkoja, niittyjä, ketoja, karuja paahdeympäristöjä sekä lahokkoja. Näiden lisäksi voidaan luoda myös uusioekosysteemejä puhtaista kierrätysmateriaaleista. Maisemanhoidon metodeina käytetään muun muassa niittoja ja kulotusta. NCC KIELO 3

Alueet Kaikkia KIELO-alueita kehitetään jatkuvasti. Suunnitteilla on myös useita uusia alueita mm. kirjoverkkoperhosen elintilan sekä törmäpääskyn pesintäalueen turvaamiseksi. Seuraa meitä facebookissa: facebook.com/ncckielo-projekti Havainnekuva: Tulikattilan alueella kokeillaan, tutkitaan ja kehitetään erilaisia maisemoinnin ja luonnonhoidon tyyppejä. Tila suunniteltiin itsenäisiksi osiksi eli pieniksi moduleiksi, joita ovat muun muassa kivikko, louhikko, jyrkänne, nummi ja keinotekoinen suppa. 4 NCC KIELO Keväällä 2016 Kiurualueelle tuotiin kaksi mehiläispesää yhteistyössä paikallisen mehiläistarhaajan kanssa. Kahdesta mehiläispesästä saatiin kaiken kaikkiaan 100 kg hunajaa!

Kuva: Joakim Kröger Kuva: Joakim Kröger Kuva: Laura Saraste-Mäkinen Kuva: Joakim Kröger Kiuru Mäntsälän Ohkolassa Ohkolan kiviainestoimipisteen Kiuru-alue on NCC:n ensimmäinen KIELO-alue. Se rakennettiin vastaanotetuista puhtaista maa-aineksista. Neljän hehtaarin alue soveltuu hyvin niittyalueeksi. Alueelle kylvettiin syksyllä 2015 lohkoittain erilaisia niittykasvien siemensekoituksia. Perhosseuranta aloitettiin kesällä 2014, jolloin tunnistettuja lajeja löytyi 393 kappaletta. Vuonna 2015 perhoslajeja tunnistettiin 392. Lajimäärä on ylittänyt odotukset molempina vuosina. Kasvillisuus on levinnyt alueelle erinomaisesti maa-aineksen mukana tulevan siemenpankin kautta. Tämä on tuonut myös haasteita vieraslajien muodossa ja vieraslajeja on torjuttu alueella aktiivisesti. Musta Lupiini Mäntsälän Ohkolassa Ohkolan toisella Kielo-alueella kokeillaan lupiinin torjuntaa puutuhkan avulla yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa. Tavoitteena on nostaa maaperän ph:ta puutuhkan avulla ja muokata elinympäristön kemiallista tilaa lupiinikasvustoille sekä siemenille epäsuotuisaksi. Tutkimus- ja kehityshankkeen ensimmäisessä vaiheessa loppusyksystä 2015 puutuhkaa levitettiin kahdelle koealalle, joiden pinta-ala on yhteensä 0,23 hehtaaria. Koealoille levitettiin noin 3 000 kg puutuhkaa. Lisäksi tuhkan vaikutusta tutkitaan koeistutuksilla. Istutusruukkuja perustettiin 5 kpl erilaisilla tuhka-multaseoksilla, täysin tuhkattomasta reilusti tuhkaa sisältävään, ja jokaiseen ruukkuun kylvettiin 200 lupiininsiementä. Kuvat: Kasvillisuus on levinnyt Ohkolan Kiuru-alueella erinomaisesti. Myös perhoslajien määrä on ylittänyt odotukset ja alueelta löytyy lähes 400 eri lajia. NCC KIELO 5

Cinna Nokian Myllypurossa Cinna-alueella on tarkoitus palauttaa alueelta aikanaan löydetty hajuheinäkanta. Hajuheinä (Cinna latifolia) on rauhoitettu ja kuuluu Euroopan neuvoston uhanalaisten kasvien luetteloon. Kiviainesalueella on luontainen kivikko, josta hajuheinä on kadonnut. Aluetta ennallistetaan avaamalla maaperän siemenpankkia ja luomalla hajuheinälle luontaiset edellytykset palata alueelle. Hoitotoimenpiteenä poistetaan kilpailevaa heinäkasvustoa. 6 NCC KIELO Kuva: Pontus Örre Lahokko Loviisan Vanhakylässä Alkukesästä 2015 Vanhakylään rakennettiin lahopuualue meluvallin etelärinteelle. Lahopuita on sekä pystyssä että maata vasten makaavana. Alueesta hyötyvät erityisesti lahottajat ja erilaiset pistiäiset. Alueelle tuodaan jatkossa lisää puuta, jotta sinne saadaan eri lahoamisvaiheessa olevaa materiaalia. Alueelle tuotavat puhtaat maa-ainekset hyödynnetään maisemoinnissa. Tulevaisuudessa alueella tehdään lajikartoitus. Kuva: Jere Nieminen Kuva: Pontus Örre Kuva: Jere Nieminen Yhdessä kohti monimuotoista ympäristöä. Tulikattila Tampereen Kuismalassa Kuismalan Tulikattila-alueelle on suunniteltu ainutlaatuinen poltettava ekosysteemi. Alueella kehitetään harvinaista niittyluonnon monimuotoisuutta käyttäen kulotusta luonnonhoitomenetelmänä. Alueen maisemointi suunniteltiin yhteistyössä Villi Vyöhyke ry:n kanssa, joka loi alueesta havainnekuvan. Maisemointia varten alueelle rakennetaan erityisiä palokujia. Erityispaino on niin sanotuilla keinotekoisilla luontotyypeillä, kuten betonikedoilla.

Kuva: Erik Mårtensson Kuva: Joakim Kröger Kuva: Joakim Kröger Kuva: Erik Mårtensson Jänhiälä Lappeenrannassa Jänhiälään tehtiin syksyllä 2015 pop up -niitty moottoritien varteen meluvalliin. Kylvetty niitty palvelee siemenpankkina loppumaisemoinnissa. Alueelle tehdään visualisointi ja loppumaisemointisuunnitelma. Alueelle annetaan muodostua pohjavedestä kirkasvetinen lampi. Loppumaisemoinnilla tuetaan alueen virkistyskäyttöä alueen lähellä kulkee valtakunnallinen E10-retkeilyreitti. Elopelto Ruskon Hujalassa (Turku) Hujalan Elopeltoon on kaavailtu pajuviljelyä. Energia-pajua viljellään hyödyntäen viereisen sikalan lietettä lannoitteena. Näin lietettä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja vaan se voidaan hyödyntää lähempänä. Paju sitoo itseensä hiiliä sekä raskasmetalleja ja muita haitta-aineita. Pajuviljelmällä voidaan tuottaa lyhyessä kiertoajassa raaka-ainetta uusiutuvan energian tuotantoon. Kestävä kehitys on NCC:llä iso juttu ja se on myös tärkeä osa meidän visiotamme. NCC KIELO 7

Visiomme on uudistaa toimialaamme ja tarjota ylivertaisia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. NCC on yksi johtavista rakentamisen, kiinteistökehityksen ja infrastruktuurin yrityksistä Pohjois-Euroopassa. ncc.fi/kielo Kansikuva: Joakim Kröger 1789-2071 NCC Communication Services 11/2016