ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Samankaltaiset tiedostot
ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Suomessa vuonna 2005

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Energiapuu ja metsänhoito

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsäenergia Pohjanmaalla

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Energiapuun korjuutuet

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Maaseudun uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Energiapuun laadukas korjuu

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Puuraaka-aineen saatavuus

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi Jussi Kumpula

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Näkemyksiä bioenergiamarkkinoista. Koneyrittäjät ry:n bionergiapäivä 2017

Metsäkonepalvelu Oy

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

METKA hanke Energiaseminaari Ener

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

Tuontipuu energiantuotannossa

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014

Metsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä ja puumarkkinavaikutusten seuranta. Olli Mäki ja Pekka Ripatti

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Metsäenergiaa tarvitaan

Transkriptio:

Metsänomistajan Talouskoulu 11. 12.4.2018 ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus

2

Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa metsähakkeen kulutuksen odotettiin nousevan noin 11 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2020 ja 15,5 Mm³ eli 31 terawattituntiin 2030. Lähde: http://www.metsateho.fi/files/metsateho/tuloskalvosarja/tuloskalvosarja_2013_04_metsahakkeen_tuotantoketjut_2016_ms.pdf

Metsähakkeen tuotantokustannusten rakenne Käyttöpaikkahinta 2013 keskimäärin: 19 /MWh 4

Metsähakkeen tuotannon arvoketjut Arvoketju / arvoverkko / arvoverkkoanalyysi Arvoketju on organisaatioiden ja/tai yritysten muodostama ketju, jonka edetessä raaka-aineesta jalostuu tuote ja se toimitetaan loppukäyttäjälle. Tavoitteena on luoda eri osaamisista koostuva toimijoiden verkosto, joka luo arvoa paitsi asiakkaalle myös verkostossa toimiville kumppaneille. Arvoverkko on organisaatioiden välinen dynaaminen verkko, joka pysyy yhdessä partnership-suhteiden avulla. Arvoverkko luo arvoa kaikille sen osapuolille. Tärkeää arvoverkolle on asiakasorientaatio ja nopea informaation ja tuotteiden kulku. Arvoverkko (tai arvoketju) -analyysissa tunnistetaan ja kuvataan arvoa luovat ja arvoa hävittävät toiminnot tuotannossa. Tavoitteena on, että arvoverkko maksimoi loppuasiakkaan kokeman tuotteen tai palvelun arvon

Yhteistuotantovoimalaitoksen sähkön ja lämmön tuotanto Aluelämpölaitoksen lämmöntuotanto Sahan voimalaitoksen lämmön ja sähkön tuotanto Vanhustentalon lämmitys Maatilan lämmitys Kesämökin saunan ja takan lämmitys Yrittäjä huolehtii tehtaan varastossa raaka-aineiden syöttämisestä kattilaan ja varastojen siirroista. Yrittäjä vastaa lämmöntuotannosta Kuormainyrittäjä syöttää sahanpurun, kuoren ja energiahakkeen kattilaan. Osuuskunta syöttää hakkeen kattilaan. Hakkuu omasta metsästä omalla kalustolla. Kuljetus, varastointi ja lämmitys itse Pilkepussi myydään huoltoasemalla Yrittäjien osuuskunta ylläpitää välivarastoa ja ohjaa kuljetuksia. Autoyrittäjä kuljettaa hakkeen käyttöpaikkaan. Hakkuriyrittäjä hakettaa pienpuun sahan varastolla. Hakkuriyrittäjä hakettaa ja kuljettaa hakkeen käyttöpaikalla. Kuljetusyrittäjä jakaa pilkepussit kauppoihin. Toinen autoyrittäjä kuljettaa hakkeen välivarastoon tai käyttöpaikalle. Hakkuriyrittäjä hakettaa pienpuun välivarastolla ja ylläpitää valivarastoa. Autoyrittäjä kuljettaa energiapienpuun sahan varastoon. Osuuskunta ostaa energiapienpuunpuun ja korjaa sen tienvarteen. Pilkeyrittäjä ostaa pölkyt, kuljettaa omaan varastoon kuivattaa, pilkkoo ja pakkaa ne ja myy kaupoille. Autoyrittäjä kuljettaa kannot välivarastoon tai käyttöpaikalle. Autoyrittäjä kuljettaa pienpuun välivarastolle. Koneyrittäjä hakkaa ainesa energiapienpuun ja kuljettaa tienvarteen. Metsänomistaja hakkaa ja kuljettaa puut omasta metsästä tien varteen. Hakkuriyrittäjä hakettaa hakkuutähteet Yrittäjä hakkaa pienpuun ja kuljettaa tien varteen. Saha ostaa aines- ja energiapuut Metsäkoneyrittäjä kuljettaa kannot ja hakkuutähteet tien varteen. Kannonnostoyrittäjä nostaa kannot ja muokkaa maan. Metsäkoneyrittäjä hakkaa puut ja kuljettaa ainespuun tienvarteen. Metsäyhtiö ostaa aines- ja energiapuut Yrittäjä ostaa energiapuun. Esimerkkejä metsäbioenergian hankinnan ja käytön arvoketjuista Mitkä toiminnot tuottavat loppukäyttäjälle lisäarvoa? Mitkä toiminnot ovat pullonkauloja? Mitä ongelmakohtia rajapinnoissa on? 1 + 1 + 1 + 1 + 1 = 4 6

Metsähakkeen arvoketju lämpöyrittäjän näkökulmasta Lämmön myynti, 90 /m³ (45 /MWh) Yleiskustannukset, 2 /m³ Varastointi ja kuormaus, 1,5 /m³ Kaukokuljetus, 8 /m³ Haketus, 5 /m³ Varastointi, 1,5 /m³ Meku, 6,5 /m³ Tienvarsihinta, 30 /m³ Käyttöpaikkahinta, 44,50 /m³ --> 22,25 /MWh Hakkuu, 14 /m³ Ennakkoraivaus, 2,5 /m³ Kantohinta, 7 /m³ Lämpöyrittäjän arvonlisäykset: laatu, logistiikka, sopimukset, yhteys loppukäyttäjään

Pienpuuhakkeen kannattavuus Hakkuu kallein työvaihe Erilliskorjuu rankana / kokopuuna Integroitu korjuu rankana / kokopuuna Kannattavuus perustuu edelleen pitkälti tukiin Vanha KEMERA (noin 10-14 /m3) / haketustuki päättyi 2012 Uusi KEMERA (230 + 200 /ha), alkaen 1.6.2015

Energiapuutuki on kallis loukku Metsänhoidon tukien lopettaminen on sekä metsänomistajien että veronmaksajien yhteinen etu. Metsänomistajien kannattaa luottaa lopputuotteiden käyttäjiltä tuleviin euroihin ja välttää riippuvuutta valtion kassasta. Tuet ovat turhia ilman puun kannattavaa käyttöä Kaikki metsänhoitoon puuntuotantomielessä sijoitetut eurot ovat hukkaan heitettyjä, jos puun jalostaminen energiaksi ja muiksi tuotteiksi ei kannata. Varsinkin puuntuotannon tukeminen julkisin varoin

Vertailun vuoksi: millainen on pieni puu? Puun tilavuus, dm 3 = litraa Rinnankorkeus lpm /pituus Mänty Kuusi Koivu Kokopuu Karsittu Kokopuu Karsittu Kokopuu Karsittu 5 cm / 5 m 8 6 12 5 7 5 7 cm / 7 m 20 15 25 14 16 13 9 cm / 9 m 39 31 48 30 33 27 11cm / 11 m 66 55 80 54 58 49 13 cm / 13 m 104 89 126 89 95 80 10

Ongelman ydin1 50 träd/ton TS för 8 cm grova träd 150 träd/ton TS för 5 cm grova träd Tonni kuiva-ainetta = noin 2 m³ puuta SLU 11

Ongelman ydin2 Rangan hakkuukustannukset kokopuukorjuuta 3-5 /m3 suuremmat Ero pienenee rungon koon kasvaessa Alle 20 dm³:n runkojen korjuu on liian kallista Rankakorjuusta saadaan muita etuja verrattuna kokopuukorjuuseen Integroitu korjuu voi olla oikein toteutettuna kustannustehokasta Kärhä 2014 12

Ainespuu-energiapuu -raivaus rajanveto leimikkotasolla Leimikon saavutettavuus (sijainti, kokonaiskertymä, puun kysyntä )

Tuki nuoren metsän hoitoon Ehdot nuoren metsän hoidon tuen myöntämiselle: Kerralla haettava tukea vähintään 2 hehtaarille; yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 ha Kasvatuskelpoisen puuston keskipituus työn jälkeen yli 3 m Pohjapinta-alalla punnitun keskiläpimitan ennen työn aloittamista ja työn jälkeen tulee olla enintään 16 cm rinnan korkeudelta Poistuman vähimmäismäärä 1 500 runkoa hehtaarilla, kantojen on oltava läpimitaltaan vähintään 2cm Hoito- ja kunnossapitovelvoite 10 vuotta Tukea ei voi saada, mikäli samalla kohteella on tuettu metsänuudistamista tai nuoren metsän hoitoa Kemera-rahoituksella viimeisen 10 vuoden sisällä Toimenpiteen jälkeen kasvatettavan puuston määrän tulee olla enintään 3000 runkoa hehtaaria kohden Nuoren metsän hoidon tukea maksetaan 230 euroa hehtaarilta. Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, voidaan tukea korottaa 200 eurolla hehtaaria kohden, jolloin tuki hehtaarilla on 430 euroa 14

15

Energiapuuharvennus kannattavuus hyvä KERTYMÄ: m3/ha i-m3/ha MWh/ha KORJUUOLOT puuta/ha dm3/puu pituus, m lpm, cm m3/ha 80 200 160 2000 40 10 10 80 1 2,5 2 ENERGIAPUUHARVENNUS KUSTANNUKSET /m3 /i-m3 /MWh /ha - KANTOHINTA MO:LLE 5 2 2,5 400 - KORJUU YHTEENSÄ 17 6,8 8,5 1360 Ennakkoraivaus 0 0 0 0 Hakkuu 12 4,8 6 960 Metsäkuljetus 5 2 2,5 400 - HAKETUS 7 2,8 3,5 560 -HAKKEEN KAUKOKULJETUS 7 2,8 3,5 560 -TOIMINNAN ORGANISOINTI 2 0,8 1 160 YHTEENSÄ 38 15,2 19 3040 50 TULOT + HAKKEESTA KÄYTTÖPAIKALLA SAATAVA HINTA 41 16,4 20,5 3280 + KUITUPUUSTA TIEN VARRESSA SAATAVA HINTA + KEMERA-TUET YHTEENSÄ 5,38 2,15 2,69 430,00 Nuoren metsän hoito, /ha 2,88 1,15 1,44 230,00 Korjuutuki, /ha 2,50 1,00 1,25 200,00 Haketustuki, /i-m3 0,00 0,00 0,00 0,00 Toteutusselvitystuki, nmh 0,00 0,00 0,00 0,00 Toteutusselvitystuki, korjuu 0,00 0,00 0,00 0,00 Toteutusselvitystuki, haketus 0,00 0,00 0,00 0,00 YHTEENSÄ 46,38 18,55 23,19 3710,00 40 30 20 10 0-10 Kustannukset Tulot Nettotulos NETTOTULOS 8,375 3,35 4,1875 670-20 16

KORJUUOLOT MWh/h KERTYMÄ: m3/ha i-m3/ha a puuta/h pituus, a dm3/puu m lpm, cm m3/ha 40 100 80 2000 20 7 6 40 1 2,5 2 ENERGIAPUUHARVENNUS Energiapuuharvennus kannattavuus huono KUSTANNUKSET /m3 /i-m3 /MWh /ha - KANTOHINTA MO:LLE 2 1 1 80 - KORJUU YHTEENSÄ 32 13 16 1270 Ennakkoraivaus 4 2 2 150 Hakkuu 21 8 11 840 Metsäkuljetus 7 3 4 280 - HAKETUS 7 3 4 280 -HAKKEEN KAUKOKULJETUS 7 3 4 280 -TOIMINNAN ORGANISOINTI 2 1 1 80 YHTEENSÄ 53,50 21,40 26,75 2140,00 TULOT + HAKKEESTA KÄYTTÖPAIKALLA SAATAVA HINTA 41 16 20,5 1640 + KUITUPUUSTA TIEN VARRESSA SAATAVA HINTA + KEMERA-TUET YHTEENSÄ 11 4 5 430 50 40 30 Nuoren metsän hoito, /ha 6 2 3 230 Korjuutuki, /ha 5 2 3 200 Haketustuki, /im3 0 0 0 0 Toteutusselvitystuki, nmh 0 0 0 0 Toteutusselvitystuki, korjuu 0 0 0 0 Toteutusselvitystuki, haketus 0 0 0 0 YHTEENSÄ 51,75 20,70 25,88 2070,00 NETTOTULOS -1,75-0,70-0,88-70,00-40 20 10 0-10 -20-30 Nettotulos Tulot Kustannukset 17

KEMERAn vaikutus jääkö jakovaraa? Energiapuutukien vaikutus hankinnan kannattavuuteen männikön ensiharvennuskohteilla. Hakkuukertymä vaihteli kohteittain 40-60-80 m³/ha ja keskimääräinen rungon koko vastaavasti 20-30-40 dm³. Metsänomistajalle maksettava kantohinta vaihteli puolestaan kohteittain 2-5 / m³. Hakkeen käyttöpaikkahintana käytettiin 20,5 /MWh, ja kohteet saivat myös KEMERA-lain mukaisen nuoren metsän hoidon tuen sekä pienpuun keräilytuen. Huono kohde Keskinkertainen Hyvä kohde Ei tukea Uusi KEMERA Ei tukea Uusi KEMERA Ei tukea Uusi KEMERA Kantohinta, /m³ 2 2 4 4 5 5 Kustannukset yht. /m³ 54 54 43 43 38 38 Tulot yht., /m³ 41 52 41 48 41 46 Tuet yht., /m³ 0 11 0 8 0 6 Nettotulos, /m³ -13-2 -2 5 3 8 "Puustamaksukyky" -11 0 2 9 8 13 Vrt. mäntykuitupuun kantohinta / ensiharvennus/ E-S (vko 13/2018): 12,90 /m³

Entä tulevaisuus? Tuotantomäärien kasvu merkitsee tehostunutta hankintaa Korjuuta aiempaa huonommilta kohteilta / ainespuuksi kelpaavan puun energiakäyttö? Hankintalogistiikan kustannusten hallinta avainasemassa Tuotantoketjun osat saatava tehokkaiksi sekä nivellettyä hyvin toisiinsa Laadunhallinnan merkitys kasvaa Samalla kustannustasolla arvokkaampi lopputuote Varastointi, terminaalit, logistinen ohjaus Isot asiat edelleen keksimättä? Metsähakkeen tuotantoa on kehitetty aktiivisesti noin 20 vuotta, mutta eri tuotantomuodot ja teknologiat ovat edelleen kehitysvaiheessa

Framtid?

21 Tuottavuus? 21

22

Tack så mycket! "Energived ger skogsägarna mer än massan" Mellanskog har börjat att driva energived i stor skala. Skogsägarna får 15 kronor mer per kubikmeter än för massaveden, lovar Yngve Norgren, virkesområdeschef.