T I L I V E LV O L L I S U U S H A J A U T E T U S S A S O T E M A L L I S S A

Samankaltaiset tiedostot
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018

Maakuntauudistus. Yleisesitys

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Järjestöt Etelä-Savo yhdessä uutta Tukea järjestöjen muutostyölle liittyy Suomi 100 ja Järjestö 2.0 ohjelmiin

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Oma Häme: Maakuntauudistuksen sisältöryhmät

Maakunta- ja sote-uudistus. Suurpato ry:n lounaskokous Kansallismuseo Leena Westerholm MMM

Oma Häme kuntakierros Forssa

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Landskapens uppgifter

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maku-valmisteluryhmien työnjako nykytilakuvauksissa

Hoidon JÄRJESTÄMINEN uudessa SOTE:ssa. Mauno Vanhala, prof

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Hallintokuviot uusiksi, mitä nyt tiedetään?

Sote- ja maakuntauudistus

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun projektisuunnitelma

Sote-maku-info. #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Maakuntauudistus. Pertti Rajala

Uuden maakunnan tehtävät ja valmistelun organisointi

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Suomen julkisen hallinnon ja palveluiden haasteet - case maku- sote - tavoitteet? - etenemispolkuja?

KYSELY. Maakunnat vastaavat alkaen:

Maakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Lapin digiaika -seminaari Sodankylä

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Kansalaisjärjestöt ja Sote-ja maakuntauudistus

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Kainuun maakuntauudistuksen henkilöstöinfo

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Kansliapäällikön puheenvuoro

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Kuntamarkkinat

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Luonnos kokonaisorganisaatioksi

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Sote- ja maakuntauudistuk sen tilanne. Sinikka Salo, HLT, EHL Sote-muutosjohtaja, STM

Aluekehitys maakuntauudistuksen myllerryksessä Eira Varis

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?

Järjestöareena ja maakuntavalmistelun ajankohtaiset. Pirjo Peräaho ja Emmi Hyvönen

Eteläpohojalaasia näkökulmia maakunta- ja sote-uudistukseen. Asko Peltola Valmistelujohtaja

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Näkökulmia maakuntauudistuksesta ja maakuntien yhteistyöstä sekä kehittämisinnosta

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

KAINUUN MAAKUNTA LUONNOS KOKONAISORGANISAATIOKSI. Jouko Luukkonen KAINUUN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen

Kohti lapsiystävällisiä maakuntia!

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina

Sote-uudistus. Kuntien ja sote-tehtävien uudistuva rajapinta. Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti ( lukien)

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Sote- ja maakuntauudistus

Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi

Maakuntamallin käytännön toteutukset

MAAKUNTAVIRASTON ORGANISAATIO

Uudistumisella tuottavuusloikka

Maakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian?

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

Maakuntien perustaminen ja sote-uudistus (HE 15/2017) Hallintovaliokunta Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM

Palvelujen järjestäminen

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus ja sen vaikutus työsuojeluhallintoon Työsuojelulautakuntien seminaari

Pohjois-Savon maakuntauudistus. Pohjois-Savo 2019

Muutokseen valmistautuminen etenee Työmarkkinaseminaari Muutosjohtaja Pauli Harju

Väliraportti. Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio. Harri Setälä Pelastusjohtaja

Sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnalliset linjaukset

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Iikko B Voipio Iikko B Voipio Yksityishenkilö

Transkriptio:

T I L I V E LV O L L I S U U S H A J A U T E T U S S A S O T E M A L L I S S A A N N A - A U R O R A K O R K, T U T K I J A T O H T O R I TA M P E R E E N Y L I O P I S T O, J K K A N N A. K O R K @ U TA. F I

M I S TÄ TÄ S S Ä O N K Y S E?! Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja valvonta uudessa rakenteessa (Nykänen ym. 2017, 48)

HAJAUTETTU SUPERRAKENNE? Järjestämisvastuuse en kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä

KUKA VASTAA KENELLE, MISTÄ JA MILLÄ KRITEEREILLÄ? Kuka? Järjestämis- ja rahoitusvastuu maakunnalla. Maakuntavaltuutetut vastaavat, että hallinto on pieni ja tehokas, mikä vähentää riskiä arviointimenettelystä ja itsenäisyyden menetyksestä. Nerg & Hetemäki http://alueuudistus.fi/blogi Kenelle? Valtio (/rahoitus) Kansalaiset (/integraatio) Järjestäjä vastaa siitä, että asiakas saa vaikuttavia ja yhteensovitettuja palveluja kaikilla tasoilla http://alueuudistus.fi/diaesitykset Mistä? 25 tehtäväalaa maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2020 lähtien seuraavat tehtävät Pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maatalous ja maaseudun kehittäminen, alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittäminen, yritys-, työja elinkeinopalvelut, kotouttaminen, alueiden käytön suunnittelu ja ohjaus, maakuntakaavoitus, rakennustoiminnan edistäminen, kala- ja vesitalous, vesihuollon suunnittelu, vesi- ja merenhoito, liikennejärjestelmäsuunnittelu ja alueellinen tienpito, maakunnallisen identiteetin, kulttuurin, osaamisen ja liikunnan edistäminen, turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen. lain perusteella muut alueelliset tehtävät. http://alueuudistus.fi/uudistuksen-yleisesittely Millä tavoin ja miksi? Tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. http://alueuudistus.fi/soteuudistus/tavoitteet Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet parantuvat?

Kansalainen TO I M I J O I D E N R A J A P I N N AT S OT E - M A L L I S S A Liikelaitos Kunnat Monia yhdyspintoja ja paljon yhteen sovitettavaa: uusia rakenteita, toimintamalleja ja ohjaussuhteita Sote yhteistyöalueet Palveluntuottajat Yksityiset Julkiset Kolmas sektori Maakunnat Valtio Maakunta kunta? Maakunta valtio? Maakunta liikelaitos? Palvelun järjestäjä tuottaja? Keskinäiset rajapinnat? Hallinnonalojen yhteistyö?

ACCOUNTABILITY TILIVELVOLLISUUS, VASTUU? Perinteinen näkemys tilivelvollisuudesta: kuka on vastuussa kenelle ja mistä Järjestyksen ylläpitämisen prosessi, ohjaus ja valvonta: informaatio-raportointiseuraamukset Tilivelvollisuus kontrollimekanismina, hallinnollinen valvonnan väline Demokratian ja oikeudenmukaisuuden periaate, vastuullisuus Toiminnan mittaamisen instrumentti, tuloksellisuus Selvästi määritetyt tavoitteet ja hierarkkiset johtamis- ja esimies-alaissuhteet, hyvä tietämys tavoite-keino-lopputuloksista miten toimii kompleksisessa ja muuttuvassa ympäristössä? Tilivelvollisuus hyveenä ja mekanismina (Bovens 2010), vastuussa miten?

MULTIPLE ACCOUNTABILITIES Organisatorinen vs. yksilön tilivelvollisuus Monet silmät, monet kädet: MAD moninainen vastuullisuushäiriö (Koppell 2005) Kompleksinen, dynaaminen muutostilanne (sote-uudistus), jota määrittää monitahoisuus, poikkihallinnollisuus, hybridiset vastuusuhteet Tilivelvollisuussuhteet ovat luonteeltaan tulkinnanvaraisia ja vuorovaikutussidonnaisia (Christensen & Laegreid 2015) Miten valta ja valtuudet määritetään ja toteutetaan? Political Administrative Managerial / Bureaucratical Professional Social Vertical accountability Horizontal accountability

REFORMIT JA HYBRIDISYYS Hallinnollisten rakenteiden muuttuessa kompleksisuus ja hybridit organisaatiomuodot lisääntyvät, mikä tarkoittaa myös uudenlaisia vastuusuhteita Vaikuttaminen vastuun muotojen uudelleenmäärittämiseen lisää eri toimijoiden välisiä jännitteitä, mutta antaa mahdollisuuden määrittää millaista tilivelvollisuutta halutaan korostaa! Reformistinen paradoksi ja uudistusten monitulkintaisuus (Dubnick 2011) Mittaamisen ongelma hybridiympäristössä: ei vain tuotosten ja tulosten korostaminen, vaan huomio myös proseduureihin ja erilaisiin tilivelvollisuussuhteisiin.

T I L I V E LV O L L I S U U D E N L Ö Y H Ä K Y T K E Y T Y N E I S Y Y S Pohdittavaksi: miten tilivelvollisuussuhteet toimivat suhteessa siihen, miten valta on käytännössä organisoitu? (Olsen 2013, Schillemans 2011)

MONITOIMIJUUS: HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Perinteinen hyvinvointivaltion hierarkia muuttuu. Ei korvaa, vaan uusia tilivelvollisuusmuotoja vanhojen päälle. Päätöksenteko siirtyy vuorovaikutusrajapinnoille -> demokraattinen kontrolli? Jos paikallistietämystä arvostetaan, se voi lisätä toimintapolitiikan hyväksyntää. Uudistuksissa yhteistyö edellyttää yleensä monialaisuutta, organisaatioiden välisiä ja hallinnon rajat ylittäviä strategioita. Monitoimijuus puolestaan vaatii moninaista vastuuta politiikkatoimien toimeenpanosta ja sen tuloksista. Myös professionaalinen ja sosiaalinen vastuun dynamiikka muuttuu. Norja: Kilpaileva poliittinen vastuu alueellisen ja paikallisen tason välillä, hallintokulttuurien yhteensovittamisen haasteet. Toisaalta mahdollisuus oppimiseen ja uuden arvon luomiseen dialogin ja moniammatillisuuden avulla. Verkostojen hallintaan liittyvän tilivelvollisuuden tutkimus on vasta alkanut (Bovens et al. 2014; Christensen & Lægreid, 2015; Papadopoulos 2016, Olsen 2017)

TAKE AWAY? Monitasoiset, rajat ylittävät ja hybridit olosuhteet synnyttävät moninaisia vastuita. Tillivelvollisuussuhteista tulee luonteeltaan tulkinnanvaraisia, vuorovaikutteisia ja refleksiivisiä. Kuka on vastuussa kenelle ja mistä on jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä kysymys. Eri vastuusuhteiden muotoihin tulisi kiinnittää huomiota. Millaista tilivelvollisuutta soteja maakuntauudistuksessa korostetaan ja miten uudistus muuttaa olemassa olevia vastuusuhteita? Miten sovitetaan yhteen alue- ja paikallishallinnon poliittishallinnolliset kulttuurit ja uudet yhteistyön muodot? Uudistus voi luoda uusia (epä)virallisia rakenteita ja institutionaalisia arvoja, jotka vaikuttavat toimijoiden välisiin tilivelvollisuussuhteisiin, mutta eivät välttämättä siten kuin on odotettu. Dialogi voi saada tärkeämmän aseman kuin raportointi tai sanktioiden määrittäminen.