Talouspolitiikka Talousnäkymät Verotus Rahoitusmarkkinat Hallintopolitiikka Kunta-asiat Julkisen hallinnon ICT Valtio työnantajana Valtiovarainministeri Petteri Orpo Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 3
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki Uudistamme, ohjaamme ja luomme toimintaedellytyksiä taloudelle ja julkiselle hallinnolle Ratkaisuhakuisuus yhteiskunnan haasteissa Syntyvyys- ja huoltosuhdeproblematiikka Kestävyysvaje Tulevaisuuden verotus Virkamiespuheenvuoro helmikuussa 2019 4
5
lähtökohtana tuloksellisuus, vaikuttavuus, palvelujen laatu, tuottavuus ja osaamisen kehittäminen 17,5 20 000 mrd. euron budjetti työntekijää, joista valtaosa Verohallinnossa ja Tullissa 11 3 1 erityyppistä virastoa yhtiötä liikelaitos 6
7
22.11.2018 10
Valtio Vastaa yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, Keskushallinnosta, Infrastruktuurista. Paikallishallinto Huolehtii pääosasta kansalaisten hyvinvointipalveluja, kuten sosiaali- ja terveydenhuollosta 2021 saakka sekä koulutuksesta. Työeläkerahastot Keräävät eläkemaksut, maksavat eläkkeet ja rahastoivat maksuja tulevia eläkkeitä varten Uhat Muut sosiaaliturvarahastot Kansaneläkelaitos (KELA) Työttömyysvakuutusjärjestelmä 12
Kasvu 3 % 2018, mutta hidastuu alle 2 % vauhtiin 2019. Työllisyys noussut ennätyslukemiin. Maailmantalouden kasvu kuitenkin hidastumassa. Rakentamisen väheneminen hidastaa kasvua. Keskipitkällä aikavälillä kasvu jää 1 prosenttiin. 13
Julkinen talous tasapainottuu ja velka suhteessa BKT:hen alenee. Suotuisa suhdanne ja säästöt vahvistavat julkista taloutta. Valtaosa hallituskauden velkaa ja alijäämää koskevista tavoitteista saavutetaan. 14
Julkinen talous jää kuitenkin selvästi finanssikriisiä edeltänyttä aikaa heikommaksi. Valtion ja paikallishallinnon menot ylittävät tulot. Vain sosiaaliturvarahastojen talous ylijäämäinen. 15
160 140 120 100 80 60 40 20 Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:een, % Julkisyhteisöjen velka 80 70 60 50 40 30 20 10 0 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 21 Mrd. euroa (vasen asteikko) Suhteessa BKT:een, % (oikea asteikko) 0 Lähde: Tilastokeskus, VM VM34098 16
Suotuisa suhdanne jää väliaikaiseksi, taittuu aikanaan eikä ole muuttanut julkisen talouden näkymiä yli suhdannekierron. Arvio kestävyysvajeesta n. 3 % BKT:stä. 17
2011 2015 2040 18
Kuntasektorin käyttökustannukset vuonna 2013 milj. euroa 2015 2025 2035 Koulutuspalvelut 9780 100 104 104 Lasten päivähoito ja esiopetus 2729 100 102 99 perusopetus 4798 100 107 107 lukiokoulutus 665 100 103 106 ammatillinen koulutus 1588 100 99 103 Terveyspalvelut 11008 100 111 122 erikoissairaanhoito 6784 100 109 115 perusterveydenhuolto 4223 100 114 132 Sosiaalipalvelut 3548 100 125 168 vanhainkodit 878 100 128 174 kotipalvelut 861 100 123 162 palveluasuminen 1810 100 125 169 Yhteensä 24336 100 110 122 Lähteet: STM ja VM 19
Työikäinen väestö supistuu Terveys-, hoiva- ja eläkemenot kasvavat Talouden kasvu hidastuu Julkinen talous heikkenee 20
6 Talouden tuotannon kasvu %, määrän kasvu, vuosikymmenen keskiarvo 5 4 3 2 1 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 21
80 Huoltosuhde, suhdeluku 70 60 50 40 30 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 yli 65-vuotiaat per 15-64-vuotiaat alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat per 15-64-vuotiaat 100 Julkinen velka,% suhteessa BKT:hen 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1975 1985 1995 2005 2015 2025 2035 22
Työttömyys- ja muun sosiaaliturvan luomat kannusteet palkata ja ottaa vastaan työtä. Työmarkkinat ja elinkeinotoiminnan tuet ja sääntely. Yhdyskuntarakenne ja liikenneratkaisut. Asuntomarkkinat ja asuntojen rakentaminen. Koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit. Verotus
27
Tehtävä Pääministeri Sipilän hallitus päätti strategiaistunnossaan 29.1.2018 tehdä tämän selonteon tekoälystä ja tietopolitiikasta annettavaksi eduskunnalle syksyllä 2018. Tavoite Selonteossa yhdistetään nämä kaksi näkökulmaa ja huomioidaan erityisesti eettiset kysymykset. Valmistelu Selonteon on valmistellut erillinen ministeriryhmä, kaikista ministeriöistä muodostuva valmisteluryhmä sekä sihteeristö tukenaan erilaisia verkostoja. Onnistuminen Työ on onnistunut, kun ensi vuonna Ylen suuressa vaalitentissä puheenjohtajat voivat luontevasti puhua tekoälystä ja tietopolitiikasta.
VN.FI Kansainväliset näkymät Suomen tilanne Suomen tietopoliittinen tilannekuva ja visio: Hyvän elämän Suomi Meidän tie Tieto käyttöön Tiedon saatavuus ja käyttöoikeudet Oikeus omiin tietoihin Tietoperustasta huolehdittava Etiikka ohjaa valintoja Kysyntää tiedon ja tekoälyn etiikalle Ihmisen ja koneen vuorovaikutus Osaaminen, osallisuus ja luottamus Vahvistetaan tietotalouden kilpailukykyä Tietotalouden periaatteet ja skaalaedut Alustatalouden mahdollisuudet Kilpailukyvyn ja datamarkkinoiden edistäminen 29
23.2.2018 Suomidigi.fi 30
Turvallisuuden tunne Terveys Koulutus Ympäristö Henkilökohtainen toiminta ja työ Aineellinen elintaso Sosiaaliset yhteydet ja suhteet Ääni kuuluville yhteiskunnassa
Terveys Koulutus Henkilökohtainen toiminta ja työ Ääni kuuluville yhteiskunnassa Sosiaaliset yhteydet ja suhteet Ympäristö Turvallisuude n tunne Aineellinen elintaso Siviilisääty Muu tieto Terveystieto Ajoneuvo Kaupparekisteritiedot Koulutustieto Verotiedot Kotikunta Kiinteistöt Äidinkieli Uskontokunta Valtio Yksityinen palveluntarjoaja Yhteisö Muu Maakunta Kunta Järjestö KOSKI Muu tietovaranto Muu tietovaranto Palvelutietovaranto Muu tietovaranto Muu tietovaranto Kanta Digitaaliset palvelut Muut palvelut Asiointipalvelut Digitaaliset palvelut Suomi.fi Ihminen on kuitenkin kokonaisuus Opintotiedot
33
Muutto opiskelupaikkakunnalle! Muuttopalvelut Harrastukset Uusi elämä opintopaikkakunnalla alkaa! Uusi asunto Talous (mm. opintolaina) 34
Edellytykset Mahdollistajat Ihmiskeskeinen yhteiskunta Elämäntapahtuma, esim. Kiinni työelämässä osaamisen kehittymisen avulla Digitaaliset kaksoset auttavat ihmisiä ymmärtämään omaa hyvinvointiaan. Palvelut Tiedon hallinta Osaaminen Investoinnit Digitaalinen luottamus Johtaminen Lainsäädäntö Alustat (digitaalinen ja fyysinen) Yhteentoimivat tietovarannot 35
.
355 työntekijää 62% naisia 38% miehiä Ikäjakauma 8,9 % 22,4 % 31,8 % 25,8 % 11,1 % -29 30-39 40-49 50-59 60-81% vakinaisia virkoja 19% määräaikaisia virkoja Yleisimmät tutkinnot (kpl) 90 72 44 41 oikeustieteiden maisteri valtiotieteiden maisteri kauppatieteiden maisteri hallintotieteiden maisteri 38
39
40
41
42