Työeläkekuntoutuksen uudet haasteet Työhönkuntoutumisen palveluverkosto 3.11.10 Jukka Kivekäs Ylilääkäri
Aiheet Eläke- ja kuntoutustilastoa ja tulkintaa Masennusbuumi on taittunut? Työurakeskustelussa fokus työkyvyttömyyden prosessissa Työsuhteen voimassaolo jakaa kuntoutujia? Näkymiä eteenpäin? Hyvä kehitys jatkuu? Uudet haasteet musertaa?
Vuonna 2009 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (23 870) Sairauspääryhmittäin Ikäryhmittäin 8% 28% 34% 11% 52% 8% 29% 30% Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet Alle 35-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 62-vuotiaat
Osatyökyvyttömyyseläkkeet yleistyneet Vuosittain alkaneiden osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä, % Lukumäärä 1594 1591 1810 1918 1887 2098 2134 2629 2918 3004 3171 3582 3676 Lähde Eläketurvakeskus
Osatyökyvyttömyyseläkkeet ikäryhmittäin, lkm Lähde Eläketurvakeskus
Yksityisellä sektorilla vuosina 1983 2009 alkaneet varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet eräissä mielenterveyden sairauksien ryhmissä 1 Lukumäärä Masennus (296, F32, F33) Skitsofrenia (295, F20, F23, F25) Alkoholisairaudet (291, 303, F10) 2 Neuroosit (300, F34, F40-42, F44, F45, F48) Persoonallisuushäiriöt (301, F21, F60 62 ) 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 1 Vuonna 1996 siirryttiin diagnoosiluokituksessa ICD-9 versiosta ICD-10 versioon. Uusissa eläkkeissä esiintyi parin vuoden ajan kummankin luokituksen diagnoosikoodeja. Kuvassa esitetyt sairaudet on pyritty luokittelemaan siten, että luokitusmuutos mahdollisimman vähän vaikuttaisi niihin. 2 Tähän on kirjattu ainoastaan mielenterveyden sairausryhmään sisältyvät alkoholin aiheuttamat sairaudet. Alkoholin aiheuttamat neurologiset ja muut somaattiset komplikaatiot eivät sisälly tämän kuvan lukuihin.
Alkaneet sairauspäivärahakaudet 1998-2009: Dg: F32-F33 (Lähde: Kela) 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Sairauspäivärahakaudet Osasairauspäivärahakaudet
Kuntoutujat vuosina 1992-2009 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 9 081 8 521 7 955 7 409 6 834 6 257 5 548 5 202 4 969 4 617 3 879 2 836 2 665 2 169 1 045 1 309 541 716 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Miehet Naiset
Päättyneet kuntoutusohjelmat Kuntoutustausta: vuosina 2000-2009 2000 53 9 20 5 13 Työelämästä 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 68 8 13 6 5 990 1 086 1 092 1 327 1 468 1 712 2 254 2 614 2 534 2 949 Eläkkeeltä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 28 4 17 10 41 703 707 648 696 699 811 1 016 1 102 1 089 2009 46 7 15 12 20 1 129 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Palasi työhön Osa TK Kuntoutui muuten Täysi TK Muu
Ahtelan ryhmän jatkohankkeista uutta potkua kuntoutukseen? Miten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta voidaan alentaa? Vaikuttamalla työhyvinvointiin Lisätään työssäjatkamisen houkuttelevuutta ja estetään eläkeajatusten syntyä Parantamalla työterveyshuoltoa Vaikutetaan työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien ja olosuhteiden kehittymiseen Vaikuttamalla työkyvyttömyyseläkkeelle johtavaan prosessiin Hoidetaan sairaudet ajoissa, annetaan mahdollisuus jatkaa työssä sairaudesta huolimatta Työkyvyttömyysarvioinnin prosessin kehittäminen Kelan pyydettävä työterveyshuollon lausuntoa 90 sv-päivän jälkeen Työterveyshuolto, työnantaja ja työntekijä selvittävät mahdollisuudet jatkaa työssä ja tarvittavat tukitoimet
Ahtelan ryhmän esityksissä työterveyshuollon rooli muuttuu Työterveyshuolto koordinoimaan pitkiä sairaslomia Aiempi työkyvyttömyyden arviointi
Työkyvyttömyyden arviointi on yhteistyötä
Yhteistyö lisääntymässä Työeläkekuntoutus kytkee yrityksen HR-toiminnon ja työterveyshuollon Työterveyshuollon sairaanhoidon avulla kuntoutusasiat käynnistyvät varhain Työhönpaluumallissa työterveyshuolto koordinoi sairaslomia myös silloin, kun hoitosuhde on erikoissairaanhoidossa
Kuntoutuksen kaksi kolmiota Tämä toimii hyvin! Miten tämä saadaan toimimaan?
Työeläkekuntoutuksen tulevaisuuden näkymät Vahvuutena edelleen läheinen kytkös sekä työpaikkaan että työkyvyttömyystapahtumaan Hallittu asiakasmäärän kasvu jatkuu Työterveyshuollon muuttuva rooli Hakemukset paremmin valmisteltuja Kelan KYKY-hanke, Ohjaako eläkevakuuttajille oikeampia kuntoutujia Työhyvinvoinnin ja kuntoutuksen raja madaltuu, työhyvinvointi selkeämmin yritysten vastuulle Varhainen puuttuminen lisääntyy Onnistuneen kuntoutuksen hyöty osoitettavissa Palveluverkosto kehittyy
Työeläkekuntoutuksen kohteen laadullinen muutos Ihmisten ASENTEIDENJA ARVOJEN muutos: yksilöllisyys, vaativuus, työelämässä halutaan jatkaa Väestön ikärakenteen muutos -> TYÖVOIMAPULA MUUTTUVAT TOIMIALAT: teollisuudesta palveluorganisaatioihin Nykyinen työeläkekuntoutuksen volyymi ja kohde, jossa olemassa olevat toimialat, nykyisillä kriteereillä valitut kuntoutettavat MONIMUOTOISTUVA KUNTOUTUKSEN KOHDE: -iäkkäämmät, nuoremmat -vajaakuntoisemmat -koulutetummat -henkisistä ja mielenterveysongelmista kärsivät -monipolvisemmat työurat -kasvavat osaamishaasteet -väliinputoajat -uudet työkyvyttömyyden ja työkykyisyyden kriteerit
Ammatteihin ja tehtäviin liittyvä kuntoutuksen kohde Kohteen tavoitettavuus ja toimijoiden yhteistyö Haastava C tavoitettavuus PIENET TEOLLISET PAJAT, PALVELUYKSIKÖT YMS A VAKIINTUNEET YHTEISTYÖMUODOT ESIM. ISOT TEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT JA TYÖTERVEYSHUOL- LON KETJUT 1. 3. UUDET TOIMIALAT, PIENET IT-, PALVELU YM TIETOINTENSIIVISET YRITYKSET, TYÖURIEN MONIMUOTOISUUS 2. D B ISOT PALVELU JA IT- ASIANTUNTIJAYRITYKSET Monimutkaistuva kuntoutuksen kohde Helppo tavoitettavuus
Kehityssuuntia? Sairausperusteiset osa-aikaisuudet lisääntyvät Osa sv-päiväraha, osatyökyvyttömyyseläke, työkokeilu, korvaava työ Osa-aikaisuus kuntoutuksen välineenä tai lopputuloksena Työterveyshuoltoyhteistyö lisääntyy Aloitteentekijä, toimeenpanija, seuraaja Myös työnantajan rooli korostuu Odotukset palveluntuottajiin kasvavat Ammattitaitovaatimus Selkeät tuotteet / räätälöinti Tehokkuusvaatimusten myötä parempi yhteydenpito