Työeläkekuntoutuksen kohdentuminen

Transkriptio

1 K A T S A U S Jukka Kivekäs ja Terhi Uola Työeläkekuntoutuksen kohdentuminen Johdanto ja selvityksen tavoitteet Työeläkekuntoutus on vuoden 1996 jälkeen lisääntynyt lähes kymmenkertaiseksi. Suurin osa lisääntymisestä on ollut työpaikkakuntoutusta, jonka osuus kaikista kuntoutustoimenpiteistä oli 46 % vuonna Samanaikaisesti koulutuksen suhteellinen osuus on vähentynyt, vaikka koulutuksessa olevien absoluuttinen määrä onkin kasvanut. Kuntoutuksen lisääntymisestä huolimatta myös kuntoutuksen onnistuminen eli työllistyminen kuntoutuksen päätteeksi on jatkuvasti kasvanut. Työeläkevakuutetulla on oikeus työeläkekuntoutukseen, jos hänellä on työkyvyttömyyden uhkan tasoinen työkyvyn alenema, uhkaa voidaan siirtää tai estää tarkoituksenmukaisella kuntoutuksella eikä hänen yhteytensä työelämään ole katkennut. Työeläkekuntoutuksena voidaan tukea työpaikkakuntoutusta, uudelleenkoulutusta tai yritystukea. Työpaikkakuntoutus tarkoittaa paluuta omaan työhön työkokeilun avulla tai työhönvalmennusta uusiin tehtäviin ja se kohdistuu pääasiassa kuntoutujiin, joiden työsuhde on voimassa. Erityisesti työkokeilut ovat lisääntyneet tilanteissa, joissa työntekijä palaa työhön pitkän sairasloman jälkeen. Työkokeilujen järjestämisessä keskeistä on hyvä yhteistyö yrityksen HR-toiminnon, työterveyshuollon ja eläkevakuuttajan kesken. Työeläkekuntoutuksen lisääntyminen ja samanaikaisesti parantunut vaikuttavuus on kuitenkin herättänyt kysymyksiä työeläkekuntoutuksen kohdentumisesta. Kuntoutammeko lähes terveitä, mahdollisesti ilman kuntoutustakin työhön palaavia ja suurten työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä? Poimiiko työeläkekuntoutus vain rusinat pullasta ja jättää vaikeammin kuntoutettavat muiden kuntoutusjärjestelmien hoidettavaksi? Edellä mainittujen kysymysten pohjalta Varmassa toteutettiin rekisteriselvitys työeläkekuntoutuksen kohdentumisesta. Selvityksen tavoitteena oli tutkia valikoituuko työeläkekuntoutukseen enemmän suurten yritysten työntekijöitä? Poikkeavatko heidän kuntoutusratkaisunsa, heille tuettavat kuntoutustoimenpiteet tai kuntoutuksen onnistuminen pienempien yritysten työntekijöistä? poikkeavatko työttömien kuntoutusratkaisut, heille tuettavat kuntoutustoimenpiteet ja kuntoutuksen onnistuminen työsuhteisista kuntoutujista? Kuntoutus

2 poikkeavatko yrittäjien kuntoutusratkaisut, heille tuettavat kuntoutustoimenpiteet ja kuntoutuksen onnistuminen työsuhteisista kuntoutujista. Aineisto ja menetelmät Selvityksessä käytettiin kolmea eri aineistoa: a) Kuntoutusta hakeneiden ryhmän luonnehtimiseksi poimittiin kaikki vuoden 2008 aikana Varmasta kuntoutusta hakeneet (1313 henkilöä) ja selvitettiin heidän osaltaan viimeisen työnantajan koko, hakijoiden tausta sekä sovellettava eläkelaki (työntekijän eläkelaki TyEL vai yrittäjien eläkelaki YEL). Hakijoiden työmarkkina- ja sosiaalietuuksien tilannetta kuvaava tausta oli määritelty kuntoutusasian käsittelyn yhteydessä Eläketurvakeskuksen luokittelun mukaisesti (eläkehakemus hylätty, saa täyttä eläkettä, työssä, työtön, muu). Ryhmässä Saa täyttä eläkettä käytännössä kaikki olivat saaneet määräaikaista kuntoutustukea. Ryhmässä Muu suurin osa hakijoista oli saanut sairausvakuutuksen päivärahaa ennen kuntoutushakemuksen tekemistä. b) Työeläkekuntoutuksen oikeuspäätöksen saaneiden tilanteen selvittämiseksi poimittiin kaikki vuoden 2008 aikana tehdyt kuntoutuspäätökset (1275). Heidän osaltaan selvitettiin kuntoutuspäätös (myönteinen vai kielteinen päätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen), mahdollinen päätös ensimmäisestä kuntoutussuunnitelmasta sekä viimeisen työnantajan koko, kuntoutujien tausta sekä sovellettava eläkelaki (TyEL vai YEL). c) Kuntoutuksen onnistumiseen vaikuttavien taustatekijöiden selvittämiseksi poimittiin kaikki kuntoutuksen vuoden 2008 aikana päättäneet (954 henkilöä) ja selvitettiin heidän kohdallaan kuntoutuksen lopputulos sekä viimeisen työnantajan koko, kuntoutujien tausta sekä sovellettava eläkelaki (TyEL vai YEL). Kuntoutujien jakautuminen viimeisen työnantajan mukaan erikokoisiin yrityksiin perustui Varmassa vuonna 2007 käyttöönotettuun työnantajien luokitukseen. Siinä yritykset on jaettu viiteen luokkaan niiden maksaman vakuutusmaksun mukaisesti. Maksutulo on viitteellisesti riippuvainen yrityskoosta. Tätä yhteenvetoa varten luokittelu muutettiin kolmiportaiseksi, jolloin karkeat yrityskokorajat ovat Suuret yritykset, työntekijämäärä noin 300 tai enemmän Keskikokoiset yritykset, työntekijämäärä noin työntekijää Pienet yritykset, työntekijämäärä alle 50 työntekijää Kuntoutusta hakeneet Kuntoutusta hakeneiden osuus työnantajan koon perusteella tarkasteltuna käy ilmi kuvasta 1, jossa vertailutietona on ko. työnantajan kokoluokan vakuutettujen osuus Varman kaikista TyEl-vakuutuksista. Kuvan mukaan kuntoutusta hakeneiden ja vakuutettujen osuuksissa työnantajan koon mukaan ryhmiteltynä ei ole suurta eroa. Suurista yrityksistä näyttäisi tulevan kuntoutushakemuksia hieman vakuutettujen osuutta enemmän ja 46 Kuntoutus

3 Kuva 1. Kuntoutusta hakeneiden ja vakuutettujen jakautuminen työnantajan koon mukaan. vastaavasti pienten yritysten vakuutettujen kuntoutushakemuksia näyttäisi tulevan suhteellisesti vähemmän. Yrittäjien kuntoutushakemuksia oli 4,0 % kaikista hakemuksista ja yrittäjien osuus vakuutetuista oli 7,8 %. Yrittäjien YEL-vakuutuksen työtulo on usein määritelty varsin matalaksi, jolloin myös heidän kuntoutusrahansa jää usein pieneksi. Silloin esimerkiksi Kelan maksama kuntoutusetuus voi olla suurempi. Käytännössä yrittäjät pyytävätkin usein ennakkolaskelmaa kuntoutusrahan määrästä ja sen saatuaan eivät haekaan kuntoutusta, vaikka ovat alun perin olleet siitä kiinnostuneita. Ryhmässä Eläkehakemus hylätty arvioitiin olevan runsaasti myös työttömiä, minkä vuoksi rekisteristä tarkistettiin käsin sadan ko. ryhmään luokitellun kuntoutujan tilanne. Heistä kolmannes oli kuntoutushakemuksen tekohetkellä työttömänä. Tämän osa-aineiston perusteella kolmannes ko. ryhmästä laskettiin siten työttömien ryhmään. Näin määriteltynä kuntoutusta hakeneista 14,7 % oli työttömänä kuntoutushakemuksen tekemisen aikaan. Kuntoutuspäätökset Päätös kuntoutusoikeudesta Kuntoutuksesta vuonna 2008 annetut myönteiset ratkaisut viimeisen työnantajan koon mukaan käyvät ilmi kuvasta 2. Sen perusteella myönteisen ratkaisun oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen on saanut % hakijoista. Eri yrityskokoluokkien tai eläkelain mukaan ei ole havaittavissa merkittäviä eroja. Myönteisten ratkaisujen osuus näyttäisi olevan hieman suurempi suurissa yrityksissä. Kuntoutus

4 Kuva 2. Myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneiden osuus hakijoista viimeisen työnantajan koon mukaan. % Eläkehakemus hylätty Muu Saa täyttä eläkettä Työssä Työtön Kuva 3. Myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneiden osuus hakijoista taustan mukaan. Kuva 4. Kuntoutustoimenpiteet viimeisen työnantajan koon mukaan. 48 Kuntoutus

5 Myönteisen ratkaisun saaneita tarkasteltiin selvityksessä myös hakijan taustan mukaan (kuva 3). Selvityksen mukaan työkyvyttömyyseläkehakemuksesta hylkäyspäätöksen saaneille myönnettiin yli 90 %:ssa tapauksista ammatillista kuntoutusta. Tulos oli odotettava, koska TyEL 53 :n mukaan eläkelaitoksen tulee antaa työkyvyttömyyseläkkeestä hylkäävän päätöksen saaneelle ohjausta hakea ammatillista kuntoutusta, jos hakijalla olisi siihen oikeus. Näin ollen hylkäävän päätöksen saaneet olivat hakeneet ammatillista kuntoutusta Varman aloitteesta ja saaneet siihen myönteisen päätöksen. Sairauspäivärahaa, eläkettä tai kuntoutustukea saaneista myönteinen päätös on annettu %:lle hakijoista. Edellä mainittuun ryhmään kuuluvat myös työssä olevat, jotka hakevat ammatillista kuntoutusta suoraan työelämästä, tavoitteena vaihtaa terveydentilalleen paremmin soveltuviin työtehtäviin omassa yrityksessä tai vaihtaa ammattia kokonaan toiselle työnantajalle. Jonkun verran harvemmin (65 %) ammatillista kuntoutusta on myönnetty hakijoille, jotka ovat olleet hakemuksen tekohetkellä työttöminä. Tähän ryhmään ohjautuu hakemuksia paljon Kelasta sekä työ- ja elinkeinotoimistoista. Ryhmässä on hakijoita, jotka ovat olleet jo useamman vuoden työttöminä, heidän yhteytensä työelämään on vähäinen ja/tai työeläkekuntoutuksen ansaintarajavaatimus ei täyty. Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus ei useinkaan ole heidän kohdallaan tarkoituksenmukaista. Päätös kuntoutusohjelmasta Selvityksen mukaan työpaikkakuntoutusta on tuettu eniten suurissa yrityksissä (kuva 4). Tämä on odotusten mukaista, koska suurissa yrityksissä on enemmän uudelleensijoitusmahdollisuuksia ja hakijan terveydentilalle paremmin soveltuvia työtehtäviä löytyy helpommin oman yrityksen sisältä. Vaikka työpaikkakuntoutusta tuetaan selvästi eniten suurissa yrityksissä, sitä käytetään paljon myös pienissä yrityksissä. Erityisesti työkokeilut ovat yleisiä tilanteessa, jossa työntekijä palaa työhön pitkän sairausloman jälkeen. Ainoastaan yrittäjien työkokeiluja tuetaan selvästi harvemmin. Yrittäjillä on todennäköisesti vähemmän tietoa työeläkekuntoutuksesta, sen keinoista ja heidän mahdollisuuksistaan hakea sitä. Myös yrittäjien työterveyshuollon järjestämisessä saattaa olla puutteita. Todennäköisesti yrittäjien työkokeilua käytetään vähän juuri sen vuoksi, että yrittäjät eivät tiedä tästä mahdollisuudesta. Varman toimintatapa näkyy kuvasta 4 tuettujen tutkimusten suurena määränä yrityskoosta riippumatta. Tutkimukset käsittävät sekä kuntoutussuunnitelman laatimiseksi tarpeellisia tutkimuksia että kuntoutujalle tarjottua ulkopuolisen työhönvalmentajan palveluohjausta. Tutkimuksia tuetaan enemmän pienten yritysten työntekijöille ja yrittäjille. Selvityksessä on voitu poimia vain hakijalle ensimmäisenä tuettu kuntoutustoimenpide. Suuri osa tutkimuksista johtaa myöhemmässä vaiheessa vielä työkokeiluun ja ehkä vielä useammin uudelleenkoulutukseen. Nykyään yhä useammin tavoitteeseen pääsemiseksi eli työllistymiseksi tarvitaan useampi kuin yksi tuettava toimenpide. Kuvassa 4 näkyvät tuetut koulutukset ovat lähes aina suoraan koulutushakemuksina Varmaan tulleita. Kuvasta ei siis voi päätellä Kuntoutus

6 % Työpaikkakuntoutus Työkykyä tukeva kuntoutus 30 Tutkimukset 20 Koulutus 10 0 Eläkehakemus hylätty Muu Saa täyttä eläkettä Työssä Työtön Kuva 5. Kuntoutustoimenpiteet taustan mukaan. eri toimenpiteiden osuutta kaikista tuetuista toimenpiteistä, vaan se kuvaa vain Varman suhtautumista liikkeellelähtöön ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa. Tarkasteltaessa tuettua kuntoutustoimenpidettä ja hakijan taustaa (kuva 5) voidaan todeta, että työhön palaamista pitkän sairausloman jälkeen tuetaan aktiivisesti työkokeilun avulla. Tämä näkyy ryhmissä Muu (sairaslomalla olijat) ja Eläkehakemus hylätty sekä Saa täyttä eläkettä, jolloin hakija palaa pitkän sairauspoissaolon jälkeen takaisin työelämään. Taulukon mukaan uudelleenkoulutusta tuetaan useimmin Työssä oleville eli hakija kouluttautuu jo ennen pitkiä sairauslomia uuteen ammattiin. Työttömät ja hakijat, joiden eläkehakemus on hylätty tarvitsevat usein apua ammatillisen suunnitelman laatimiseen. Heille tuetaankin usein tutkimus-/työhönvalmentajan palvelu ensimmäisenä kuntoutustoimenpiteenä. Tässäkin on muistettava, että selvityksessä on poimittu vain hakijalle ensimmäisenä tuettu kuntoutustoimenpide. Sen jälkeen on saatettu tukea useampiakin toimenpiteitä ennen hakijalle sopivan alan löytymistä ja työllistymistä. Kuntoutuksen lopputulos ja kuntoutujan tausta Kuntoutuksen onnistumista arvioitiin tarkastelemalla vuonna 2008 kuntoutuksensa päättäneitä työnantajan koon, kuntoutujan taustan ja sovelletun eläkelain mukaan. Kuvan 6 perusteella voidaan todeta, että kuntoutuksen lopputulos on ollut hyvä viimeisen työnantajan koosta riippumatta. Kuntoutuminen perusammattiin oli yleistä suurissa yrityksissä, joissa usein työkokeilun avulla kokeillaan työntekijän pärjäämistä entisessä työssään. Suurissa yrityksissä voidaan myös hyödyntää osatyökyvyttömyyseläkkeitä, koska osa-aikatyön järjestäminen on helpompaa kuin pienemmissä yrityksissä. Pienissä yrityksissä ja yrittäjillä kuntoutumi- 50 Kuntoutus

7 Kuva 6. Kuntoutuksen lopputulos viimeisen työnantajan koon mukaan. Kuva 7. Kuntoutuksen lopputulos taustan mukaan. nen perusammattiin on ollut kaikissa samaa tasoa. Vastaavasti uuteen työhön kuntoutuneiden osuus kasvaa yrityskoon pienentyessä, jolloin usein kuntoutuksen tavoitekin on ollut siirtyminen uuteen työtehtävään. Arvioitaessa kuntoutuksen lopputulosta hakijan taustan perusteella huomio kiinnittyy työelämästä suoraan ammattia vaihtavien ja työttömien muita ryhmiä suurempaan kuntoutumiseen uuteen työhön (kuva 7). Saa täyttä eläkettä -ryhmässä on luonnollisesti paljon eläkkeensaajia kuntoutuksen jälkeenkin, mutta paljon myös kuntoutuksen onnistumisia. Hakija on palannut ammatillisen Kuntoutus

8 kuntoutuksen jälkeen entiseen työhönsä tai kuntoutunut kokonaan uuteen työhön. Entiseen työhön palanneita on paljon ryhmissä Muu, Eläkehakemus hylätty ja Saa täyttä eläkettä, jolloin kuntoutus on usein tukenut työhön paluuta pitkittyneen työkyvyttömyysjakson jälkeen. Taulukon mukaan kuntoutussuunnitelma näkyy toteutuvan heikoimmin työelämästä tulevilla ja työttömillä. Työttömien kohdalla voi työhön palaaminen eri syistä olla vaikeampaa ja se osaltaan selittää suunnitelmien toteutumattomuutta. Tällaisessa tilanteessa voi työhön valmentajasta olla apua tuen antajana. Kuntoutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus on kaikissa ryhmissä pieni. Alun perin työttömistäkin puolet kuntoutui työhön ja edelleen työttömäksi jäi alle 10 %. Yhteenveto ja johtopäätökset Suurista yrityksistä tulee kuntoutushakemuksia hiukan enemmän kuin vakuutettujen lukumäärän perusteella voitaisiin odottaa. Näistä kuntoutushakemuksista hylätään hiukan pienempi osa kuin pienemmistä yrityksistä tulleista hakemuksista. Suurten yritysten työntekijöille kuntoutusohjelma on muita useammin työkokeilu. Suurilla työnantajilla on pieniin verrattuna enemmän mahdollisuuksia panostaa ammatilliseen kuntoutukseen, koska heillä on enemmän vaihtoehtoisia työkohteita, joihin kuntoutuja voi sijoittua. Heillä on myös muita useammin yrityskohtainen toimiva työhön paluun malli pitkän sairauspoissaolon jälkeen työhön palaaville ja myös enemmän HR-henkilöstöä huolehtimaan kuntoutuksesta. Myös mahdollisten työkyvyttömyyseläkkeiden vaikutus maksuluokkaan kannustaa suuria työnantajia etsimään vaihtoehtoisia työkohteita ja keinoja työssä jatkamiseksi. Lisäksi Varma kouluttaa yrityksiä muun muassa työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytyksistä. Tästä syystä voidaan arvioida, että suurkonserneista ja -yrityksistä tulevat kuntoutushakemukset ovat paremmin lainsäädännön kriteerit täyttäviä ja siten myös hylkäyksiä tulee vähemmän. Selvityksen mukaan erot kuntoutushakemusten määrissä, kuntoutuspäätösten hyväksymisessä ja kuntoutuksen onnistumisessa suurten ja pienten työnantajien välillä ovat pieniä. Pienillä työnantajilla kuntoutusohjelma on muita useammin kouluttautuminen uuteen työhön ja/tai työvalmentajan tuki kuntoutusohjelman laatimisessa ja mahdollisesti myös koulutuksen aikana. Pienten yritysten työntekijöille annetaan kuntoutussuunnitelman laatimisen tueksi usein toimeksianto työhallinnon, kuntoutuksen palveluntuottajan tai työvalmentajan palvelujen käyttöön. Edellä mainittuja palveluja ostamalla Varma tarjoaa kuntoutujalle paikallista tukea ja osaamista lähellä kuntoutujan asuinpaikkaa. Kuntoutuksen toteuttamistapa, yhteistyö työpaikan edustajien kanssa ja kuntoutustoimenpiteet ovat siten erilaisia kuin suurten yritysten työntekijöille, mutta kuntoutuksen lopputulos on kummassakin ryhmässä hyvä. Yrittäjät hakevat kuntoutusta muita ryhmiä harvemmin, mikä johtunee sekä ko. mahdollisuuden heikosta tuntemisesta että usein myös alivakuuttamisesta johtuvasta kuntoutusrahan pienuudesta. Yrittäjät hakevat Kelan tilastojen mukaan muita ryhmiä harvemmin myös sairausvakuutuksen päi- 52 Kuntoutus

9 värahaa. Tässä selvityksessä yrittäjien kuntoutusohjelmille oli tyypillistä ensimmäisenä kuntoutustoimenpiteenä työvalmentajan tuki ja kuntoutuksen lopputuloksena siirtyminen uuteen työhön. Kuntoutuksen hakemisen aikaan työttömänä olleiden kuntoutushakemuksista hylätään hiukan suurempi osa kuin työsuhteisten hakemuksista. Työttömien kohdalla työeläkekuntoutuksen keinot eivät ehkä ole toimivia eikä lain tarkoituksenmukaisuusedellytys siten täyty. Työ- ja elinkeinotoimistoissa tai Kelassa ei aina ehkä riittävästi tunneta työeläkekuntoutusta ja sen myöntämisedellytyksiä, minkä vuoksi osaa asiakkaista kehotetaan varmuuden vuoksi ensin hakemaan työeläkekuntoutusta. Kuitenkin alun perin työttömänä olleista kuntoutuksen päättäneistä yli puolet oli kuntoutuksen jälkeen työssä, mitä voidaan pitää varsin hyvänä lopputuloksena. Tämän selvityksen perusteella Varman suhtautumisessa erilaisiin kuntoutujaryhmiin ei ole eroa yrityksen koon tai kuntoutujan taustan suhteen. Todetut vähäiset eroavuudet selittyvät yritysten paremmilla toimintatavoilla ja kuntoutujien erilaisilla lähtökohdilla. Jukka Kivekäs, ylilääkäri Terhi Uola, kuntoutussuunnittelija Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Lahden ammattikorkeakoulu SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AIKUISKOULUTUSTA Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto, 90 op Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tukee valmiuksia toimia sosiaali- ja terveysalan vaativissa asiantuntija-, kehittämisja johtamistehtävissä. Opiskelu tapahtuu työn ohessa, ja opinnot kytketään kiinteästi työelämän kehittämistarpeisiin. Kuntoutuksen koulutusohjelma (Fysioterapeutti YAMK, Sairaanhoitaja YAMK, Sosionomi YAMK, Terveydenhoitaja YAMK) alkaa syksyllä Koulutusohjelman suorittanut on kuntoutuksen asiantuntija oman erityisalansa mukaisesti on asiantuntija kehitettäessä asiakkaiden kuntoutusprosesseja ja kuntoutuksen työkäytäntöjä hallitsee kuntoutuksen vaikuttavuuden ja laadun arviointiprosessit osaa toimia moniammatillisen kuntoutusverkoston johtajana ja kehittäjänä Valtakunnallinen yhteishaku , LISäTIETOJA ylempiamk/ Sosiaali- ja terveysala, Hoitajankatu 3, Lahti Kuntoutus