Ohjattu vertaisryhmätoiminta lapsiperheiden tukena

Ohjattu vertaisryhmätoiminta lapsiperheiden tukena Käytännön tarkoitus Käytännön tarkoituksena on vahvistaa vanhemmuutta ja aktivoida vanhempia toimimaan omissa asioissaan, parantaa lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta, lisätä osallisuutta ja tarjota lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen sellaista tukea, jonka avulla ehkäistään ongelmien kasautumista, syrjäytymistä ja korjaavien palveluiden tarvetta. Käytännön tausta ja kehittämisen perusteet Ohjatun vertaisryhmätoiminnan kehittämisen taustalla ovat tutkimustulokset sen hyödyllisyydestä, lastensuojelulaki ja aiemmat positiiviset kokemukset sekä palautteet toiminnasta. Vertaisryhmissä niihin osallistuvien on mahdollista käsitellä ongelmiaan samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa. Ryhmässä saadaan omaan elämäntilanteeseen uutta näkökulmaa ja tukea toisilta ja samalla ollaan myös itse tukena. Perheryhmissä vanhemmat omaksuvat uusia asioita ja asenteita helpommin, kun tietoa ja ohjausta käsitellään vertaisten kanssa tai vinkit omien pulmien ratkaisemiseen tulevat vertaiselta. Vertaisryhmissä edistetään lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja voimaantumista sekä ehkäistään ongelmien syvenemistä ja syrjäytymistä. Lastensuojelulain 36 :n mukaan vertaisryhmätoiminta voi olla lastensuojelun avohuollon tukitoimi, jonka avulla tuetaan lapsen myönteistä kehitystä ja vahvistetaan vanhempien kasvatuskykyä ja 2 :n mukaan viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Myös Kaste-ohjelmassa kehotetaan lapsiperhepalveluita järjestämään perheille ryhmämuotoista varhaista tukea. Vertaisryhmätoimintaa koskevia artikkeleita: Vertaistuen ja vapaaehtoistyön kumppanuushanke Versova: www.kssotu.fi/versoava/vertaisryhmae-toiminta/pohdintaa.php www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/avohuolto/muuttukitoimet/vertaisryhmatoiminta Vertaisryhmätoiminnan koordinointihanke/mll: www2.mll.fi/piirit/pohjois-karjala/projektit/vertaisryhma.html Lastensuojelulaki: www.finlex.fi Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö Käytännön alue Sosiaali- ja terveydenhoito, varhaiskasvatus, nuorisotyö Vastuuhenkilö Hannele Vesterlin, Maija Lappeteläinen Vastuuhenkilön sähköposti hannele.vesterlin@mikkeli.fi Hankkeen tai organisaation www-sivu http://www.es-lapsetjaperheet.fi Mallinnuksen tila Mallinnus valmis Käytännön toimeenpanomalli Ohjattu vertaisryhmä lapsiperheille 1. Lasten ja perheiden palveluissa tai jollain muulla toimijalla syntyy ajatus tarjota ryhmämuotoista tukea jollekin tietylle perhetyypille (esim. yksinhuoltajat, nuoret perheet) tai jonkin tietyn ongelman (esim. perheessä ylivilkas lapsi) ympärille. 2. Koordinaattori (voi olla kuka tahansa perheiden kanssa toimija, jolla on resursseja toimia ko. tehtävässä) kokoaa monitoimijaisen tiimin henkilöistä, jotka ovat kiinnostuneita ryhmän ohjaamisesta ja joilla on perustiedot

aihealueesta. Ainakin osalla ohjaajista on oltava myös ryhmien ohjaamiseen ja ryhmädynamiikkaan liittyvää osaamista. - Ohjaajien esimiesten kanssa neuvotellaan työpanoksen käyttämisestä toimintaan, siitä aiheutuvista järjestelyistä perustyössä ja ryhmästä aiheuvien kustannusten jakautumisesta eri toimialojen kesken. 3. Tiimi - suunnittelee koordinaattorin johdolla alustavan ohjelman ryhmälle ja tapaamisten lukumäärän, - sopii keskinäisestä työnjaosta, - organisoi tilan, - päättää mahdollisista tarjoiluista, - päättää siitä toimiiko vanhempien ryhmän rinnalla lasten ryhmä tai järjestetäänkö lapsille hoito kokoontumisten ajaksi, - päättää, miten ryhmästä tiedotetaan ja/tai miten asiakkaat valitaan ryhmään, - päättää miten, milloin ja keneltä kerätään palautetta ja arvioidaan ryhmän tavoitteiden saavuttamista. 4. Ryhmästä tiedotetaan asiakkaille suunnitelman mukaisesti. Ryhmään halukkailta osallistujilta pyydetään yhteystiedot ja haluttaessa he voivat täyttää esitietolomakkeen omasta elämäntilanteestaan ja ryhmän teemaan liittyvistä ongelmista tai heidät voidaan haastatella etukäteen. 5. Ryhmä toteutetaan suunnitelman mukaisesti. - Ryhmän alkuvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota ryhmään sitoututtamiseen ja tarjotaan vielä osallistujille mahdollisuus vaikuttaa tapaamisten sisältöihin - Ryhmän lopussa kerätään palautetta osallistujilta mielellään sekä kirjallisesti että ryhmässä keskustellen. Sovitaan jatkotoimenpiteistä: ryhmä voi jatkaa toimintaansa tai tapaamisia keskenään ja/tai ryhmälle voidaan sopia vielä seurantatapaaminen pidemmän ajan päähän. 6. Ryhmän ohjaajat kokoontuvat koordinaattorin johdolla palautekeskusteluun, jossa käydään läpi osallistujien palaute, omat kokemukset ja pohditaan toiminnan jatkamista uuden ryhmän kanssa. 7. Koordinaattori kokoaa sekä osallistujien että ohjaajien palautteet ja keskustelee niistä organisaation johdon kanssa. Näkökulmat ja aihealueet Tehtävät ja työnjako Asiakasnäkökulma: Asiakkaan tehtävänä on sitoutua järjestettyyn toimintaan ja osallistua siihen aktiivisesti. Ammattilaissnäkökulma: Ryhmän ohjaajien tehtävänä on huolehtia ryhmän toiminnalle tarpeellisten puitteiden (tila, tiedottaminen, ohjelma toimijoiden työnjako)järjestämisestä. Ohjaajien on oltava myös itse motivoituneita ryhmätoimintaan, jotta asiakkaiden sitouttaminen ryhmään onnnistuu, sekä omattava perustiedot ryhmädynamiikasta ja kohderyhmään liittyvästä problematiikasta. Organisatorinen näkökulma: Ryhmien käytännön toteuttamista varten tarvitaan kunkin ohjaajan esimieheltä lupa käyttää työaikaa toimintaan. Lisäksi tarvitaan taloudellisia resursseja organisaatiolta tiloista ja toiminnasta syntyvien kustannusten kattamiseksi. Poliittisten päättäjien valtuutus toiminnan käynnistämiselle löytyy usein kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmista, kuntien strategioista tai hyvinvointiohjelmista, jotka kaikki hyväksytään kunnan hallintoelimissä. Koska ryhmätoiminta toteutetaan moniammatillisesti, myös esimiesten on tehtävä toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä ryhmätoimintaa suunniteltaessa ja käynnistettäessä. Toimijat Asiakasnäkökulma: Se, millaisia perheitä ryhmiin osallistuu, riippuu ryhmän teemasta. Esimerkiksi haluttaessa käsitellä yksinhuoltajuuteen liittyviä erityisongelmia, kutsutaan ryhmään lastaan yksin huoltavia vanhempia ja järjestetään mahdollisesti myös lapsille samanaikainen ryhmä. Ammattilaissnäkökulma: Ohjattua vertaisryhmää ei voida toteuttaa ilman ko. aiheesta kiinnostuneita ja siitä perustietoja omaavia ohjaajia. Varsinaisia ammatillisia pätevyysvaatimuksia ei yleensä ole. Jokaisessa ryhmässä tulisi olla kaksi ohjaajaa mielellään eri toimialoilta, jolloin syntyy uusia näkökulmia aiheeseen. Jos toimintaan olisi tulossa kiinnostuneita ohjaajia, joilla ei ole kokemusta ryhmien ohjaamisesta, olisi hyvä järjestää heille ensin jonkinlaista ryhmätoimintaan liittyvää koulutusta.ohjatussa vertaisryhmätoiminnassa keskeisenä ajatuksena on se, että vertaistuen lisäksi saatavilla on myös tiedollista tukea ja tarvittaessa ohjausta muiden palvelujen piiriin. Organisatorinen näkökulma: Ryhmien ohjaajien omissa organisaatioissa esimiesten tuki ja lupa toimintaan ovat keskeisiä tekijöitä toiminnan toteuttamiselle. Ryhmäprosessi kiinnittyy usein johonkin tiettyyn toimialaan, jonka johtajat vastaavat resurssien järjestämisestä. Kuluja voidaan myös jakaa eri toimialojen kesken tai kunnan ja järjestöjen kesken, jos niitä on mukana toiminnassa.

Tiedot, taidot ja välineet Asiakasnäkökulma: Asiakasnäkökulmasta keskeistä on asiakkaiden sitoutuminen ja säännöllinen osallistuminen ryhmätoimintaan, jolloin ryhmäprosessi käynnistyy ja saadaan tuloksia aikaan. Ammattilaissnäkökulma: Ohjaajien on oltava motivoituneita ryhmätoimintaan, jotta asiakkaiden sitouttaminen ryhmään onnnistuu, sekä omattava perustiedot ryhmädynamiikasta ja kohderyhmään liittyvästä problematiikasta. Organisatorinen näkökulma: Organisaatiolta vaaditaan kykyä moniammatilliseen yhteistyöhön, resursseja toiminnan käytännön toteuttamiseen (tilat, työvoima, muut kulut). Periaatteet ja säännöt Asiakasnäkökulma: Perheiden osalta keskeistä on sitoutuminen toimintaan. Jotta ryhmäprosessi toteutuu ja hyödyttää ryhmän jäsentä, hänen tulisi osallistua tapaamisiin säännöllisesti. Jäsenten tulee myös sitoutua ryhmän sääntöihin ja noudattaa niitä. Keskeisimmmäksi säännöksi on osoittautunut se, ettei muiden ryhmässä mukana olevien asioista puhuta ryhmän ulkopuolella. Ammattilaissnäkökulma: Myös ryhmien ohjaajien on sitouduttava olemaan paikalla säännöllisesti ja noudattamaan yhteisesti sovittuja ryhmän sääntöjä. Aika usein ryhmiin osallistuvien perheiden elämäntilanne vaatii selvittelyä muissa perhepalveluissa. Ohjaajien on tällöin aina keskusteltava ensin perheen kanssa mahdollisista lisätoimenpiteistä ja saatava heidän suostumuksensa niihin. Organisatorinen näkökulma: Lasten ja perheiden palvelut voivat tukea ryhmätoimintaa tarjoamalla tilat,erityisosaamista tai ohjausta johonkin ryhmän teemaan ja ottamalla vastaan sekä konsultoimalla ryhmästä mahdollisesti palveluja tarvitsevia perheitä tai tarpeita. Lait ja asetukset Asiakasnäkökulma: Ammattilaissnäkökulma: Lastensuojelulain 2 :n mukaan "lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin". Myös Kaste-ohjelma kehottaa järjestämään ryhmätoimintaa yhtenä varhaisen tuen muotona. Ryhmiä toteutettaessa on muistettava lukuisat vaitiolosäännökset, jotka koskevat työntekijöitä. Organisatorinen näkökulma: Lastensuojelulain 2 :n mukaan "lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin". Myös Kaste-ohjelma kehottaa järjestämään ryhmätoimintaa yhtenä varhaisen tuen muotona. Talous Asiakasnäkökulma: Perheille ryhmätoiminnasta ei yleensä koidu kustannuksia, mutta omaa aikaa siihen on panostettava. Joskus lasten hoidon järjestäminen voi aiheuttaa menoja ja/matkakulut. Ammattilaissnäkökulma: Organisatorinen näkökulma: Organisaatio vastaa tiloista, tarjoiluista ja ohjaajien sekä mahdollisten asiantuntijoiden kuluista/palkoista

Käyttöönoton seuranta ja arvointi: Käyttöönottava kunta Etelä-Savon maakunnan kunnat Käytännön sovellusympäristö Ohjattuja vertaisryhmiä on pilotoitu eri Etelä-Savon kunnissa niin, että ryhmiä ohjasi aina moniammatillinen tiimi, joka koostui kuntien, seurakuntien jua järjestöjen eri toimijoista. Ryhmissä oli ohjaajia varhaiskasvatuksesta, ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta, nuorisotoimesta, perhetyöstä, järjestöstä, opiskelijoita ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta sekä hanketyöntekijä. Vertaistoiminnan kohderyhmä ja toiminnan tavoitteet nousivat paikallisesta tarpeesta tai ongelmasta käsin. Ryhmiä pidettiin konkreettisesti päiväkodeissa, perhekeskuksissa ja järjestön sekä seurakunnan tiloissa. Käyttöönoton yleiset tavoitteet ja aikataulu Vertaisryhmätoiminnan säännöllinen toteuttaminen kunnissa vaatii koordinaattorin, joka käynnistää toiminnan ohjaaja-ryhmän tai -parin etsimisellä ja yhteisten suunnittelupalaverien kokoon kutsumisella. Yhteiseen suunnitteluun ja ryhmän kokoamiseen on varattava riittävästi aikaa - käytännössä siihen on mennyt pilotoinneissa noin puoli vuotta. Itse ryhmätoiminnan toteuttamisen kesto riippuu ryhmätapaamisten määrästä ja niiden väliajasta: ryhmä, joka kokoontuu 10 kertaa viikon välein, kestää noin kolme kuukautta, ryhmä, joka kokoontuu kuukauden välein viisi kertaa, kestää viisi kuukautta. Ryhmässä voi nousta esille asioita, jotka vaativat ohjaajilta jatkokäsittelyä perheiden kanssa, joten myös jatkotyöskentelyyn perheiden kanssa on hyvä varautua. Ryhmä tulisi aina lopettaa palautteen antoon, myös palautteiden käsittely ja ohjaajien palautekeskustelut vievät oman aikansa. Käyttöönoton ja arvioinnin resurssit Ryhmän suunnitteluvaihe: 2-4 ohjaajien tapaamista noin 3 tuntia/kerta Ryhmän toteutus: noin 3-4 tuntia/kerta Ryhmän jälkeiset palautekeskustelut: noin 3 tuntia Ryhmätoiminta toteutetaan usein iltaisin, jotta myös perheiden isiä saataisiin mukaan toimintaa. Tämä tarkoittaa runsaasti iltatöitä ohjaajille, joilla pitää olla mahdollisuus saada tunnit korvauksineen takaisin muuna työaikana. Muita kuluja: ryhmien tarjoilut (kahvi, lasten välipalat), mahdolliset tilavuokrat, ulkopuolisten asiantuntijoiden kustannukset, jos heitä käytetään. Käyttöönoton vastuuhenkilö Sen kunnan, jossa ryhmä pidetään, lapsiperhepalveluiden esimies. Vastuuhenkilöstä voidaan sopia suunnittelun yhteydessä. Käyttöönoton arvioinnin vastuuhenkilö Hannele Vesterlin, Lapset ja perheet Kaste-hanke Käyttöönoton arvioinnin tulokset Ohjattuja vertaisryhmiä on pilotoitu hankkeen tuella kahdeksassa kunnassa, joissa kaikissa ryhmätoimintaa on tarkoitus jatkaa. Tähän astiset palautteet sekä ryhmiin osallistuneilta perheiltä että ohjaajilta ovat olleet lähes pelkästään positiivisia. Käyttöönoton vaihe tai tila Seruanta ja arvionti valmis Tilan tai vaiheen valmistuminen (arvio/toteutunut) 12.2.2012 Osatehtävä 1: Nyky- ja tavoitetilan analyysi

Toimeenpano- ja arvointisuunnitelma Kunkin kunnan lapsiperheiden kanssa toimijoita: esimerkiksi perhetyöntekijä, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä, päivähoidon työntekijä, järjestön ja/tai seurakunnan työntekijä, hanketyöntekijä. Ryhmän ohjaamisesta kiinnostuneet toimijat kokoontuvat suunnittelemaan ryhmän toteutusta ja kohderyhmää, jos siitä ei ole vielä sovittu. Ryhmätoiminnan suunnittelu: toimittaessa monialaisessa työryhmässä suunnitteluun, valmisteluihin ja ryhmään osallistuvien perheiden hakemiseen on syytä varata noin puoli vuotta. Ryhmän toteutus: kokemusten mukaan ohjatun vertaisryhmän sopiva kokoontumisväli on yksi viikko. Silloin esim. 10 kertaa kokoontuvan ryhmän läpi vieminen kestää noin kolme kuukautta. Yksi monitoimijainen tiimi pystyy ohjaamaan yhden ryhmän vuodessa muiden työtehtävien kärsimättä. Ryhmän ohjaajat voivat olla kuntien työntekijöitä eri toimialoilta, järjestöjen toimijoita tai muita vapaaehtoisia. Keskeistä on oma mielenkiinto toimintaa kohtaan. Vertaisryhmän suunnitteluun on varattava riittävästi aikaa: yhteinen suunnittelu monitoimijaisessa tiimissä antaa toimijoille uusia näkökulmia ja tietoa toisten työstä yhteisten asiakkaiden kanssa. Ennen ryhmän käynnistämistä on määriteltävä se, kenelle ryhmä on tarkoitettu ja tarjottava palvelua ko. kohderyhmälle. Ryhmätapaamisille laaditaan aikataulu ja alustava ohjelma. Selvitetään ohjaajien työnjako ja järjestetään mahdollinen koulutus tehtävään, jos sellaiseen on tarvetta. Ryhmätapaamiset toteutetaan laaditun aikataulun mukaisesti. Ryhmän aloitusvaiheessa on hyvä vielä selvittää osallistujien toiveet ryhmätapaamisten sisällöiksi ja muokata suunnitelmia niiden mukaisesti. Jokaiseen ryhmätapaamiseen kuuluu myös ohjaajien palautekeskustelu ryhmän jälkeen. Viimeisellä tapaamiskerralla pyydetään palautetta mielellään sekä kirjallisesti että keskustellen ryhmäläisiltä ja sovitaan mahdollisesta jatkosta. Ohjaajat pitävät ryhmän päätyttyä oman palautetilaisuuden, jossa pohditaan mitä edellisestä ryhmästä opittiin ja miten seuraavalla kerralla toimitaan. Osatehtävä 2: Koulutus ja perehdytys Toimeenpano- ja arvointisuunnitelma Vertaisryhmän ohjaaminen ei vaadi eri koulutusta, jos ohjaajilla on aiheeseen liittyvää osaamista muista yhteyksistä. Ryhmän ohjaajakoulutusta voidaan kuitenkin tarvittaessa järjestää - se sitouttaa ohjaajia mukaan toimintaan. Etelä-Savossa järjestettiin yhdessä kunnassa kolme tapaamista käsittävä kurssi ohjaajille heidän omasta pyynnöstään. Näissä ryhmissä ei ollut myöskään hanketyöntekijää mukana. Muissa ryhmissä oli mukana aina ainakin yksi ryhmiä ennenkin ohjannut työntekijä, joka opasti muita. Ryhmien ohjaajat, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta tai jotka itse haluavat vahvistaa/päivittää osaamistaan. Koulutus voidaan järjestää ennen ryhmän käynnistymistä tai ryhmän ohjaaminen voi olla osa koulutusprosessia. Perehdytys tapahtuu ryhmän suunnitteluvaiheessa ja käytännössä oppiminen pitkälti ryhmätilanteissa ryhmän aikana. Etelä-Savon pilotoinneissa yhden kunnan ryhmien ohjaajille järjestettiin ryhmänohjaajakoulutus heidän omasta pyynnöstään ennen ryhmien toteuttamista. Muiden kuntien ryhmissä oli mukana ohjaajia, joilla on kokemusta ryhmätyöskentelystä ja jotka opastivat muita. Ryhmädynamiikkaa ja mahdollisia ongelmia ryhmissä ennakoitiin ja käsiteltiin jokaisen ryhmän suunnitteluvaiheessa yhdessä ohjaajien kanssa. Osatehtävä 3: Käytännön toimeenpano Arviointikysymykset Miten asiakkaat sitoutuvat ryhmään ja osallistuvat toimintaa? Missä määrin ammattilaiset omaksuvat ryhmätoiminnan osaksi perustyötään ja sitoutuvat sen jatkamiseen? Missä määrin organisaatioiden johto valtuuttaa ja tukee ryhmätoimintaa sekä takaa resursseja sen toteuttamiseen? Onko käytännön toimijoina toimeenpanomallissa märiteltyjä ammattilaisia? Missä määrin se, millaisia ammattilaisia käytännön toimijoina on, vakiintuu ja toisaalta muuntuu pidemmällä aikavälillä? Missä määrin se, millaisia asiakkaita ryhmissä on mukana, vakiintuu ja toisaalta muuntuu? Miten asiakkaan tietoja, taitoja ja välineitä koskevat edellytykset toteutuvat ryhmiä toimeenpantaessa? Missä määrin asiakkaiden tarvitsemat tietoja, taitoja ja välineitä koskevat edellytykset vakiintuvat ja toisaalta muuntuvat pidemmällä

aikavälillä? Miten ammattilaisten tietoja, taitoja ja välineitä koskevat edellytykset toteutuvat ryhmiä toimeenpantaessa? Missä määrin ko. edellytykset vakiintuvat ja toisaalta muuntuvat pidemmällä aikavälillä? Missä määrin asiakkaat noudattavat sääntöjä ja periaatteita osallistuessaan ryhmiin? Missä määrin ammattilaiset noudattavat sääntöjä ja periaatteita ryhmiä ohjatessaan? Missä määrin säännöt ja periaatteet vakiintuvat osaksi ammattilaisten toimintaa ja toisaalta muuntuvat pidemmällä aikavälillä? Toimivatko ammattilaiset lakien ja asetusten mukaisesti käytäntöä toimeenpantaessa? Millaisia muutoksia tarvitaan tai syntyy pidemmällä aikavälillä ammattilaisten toimintaa säänteleviin lakeihin ja asetuksiin ko. käytäntöä koskien? Missä määrin organisaatio pystyy panostaman käytännön toimivuuden edellyttämiä taloudellisia resursseja käytäntöä käyttöönotettaessa ja pidemmällä tähtäimellä? Toimeenpano- ja arvointisuunnitelma Pilotoiduissa ryhmissä ohjaajina oli terveydenhoitajia, lastentarhanopettajia, nuorisotyöntekijöitä, perhetyöntekijöitä, sosionomi- ja varhaiskasvatuksen opiskelijoita, catering-yrittäjä ja hanketyöntekijä. Joissakin ryhmissä käytettiin lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita joillakin tapaamiskerroilla (esim. parisuhde-teema, isyys, vanhemmuus) Ryhmätoimintaa järjestettiin: Perhevalmennuksen jatkoryhmä, Ryhmä yksinhuoltaja-vanhemmille ja heidän lapsilleen Ryhmä psykososiaalisista ongelmista kärsivien lasten vanhemmille Vauvaperheryhmä Ryhmä yläkouluikäisten lasten vanhemmille Ryhmä kouluaan aloittavien lasten vanhemmille Ryhmä perheille, joissa ongelmia vanhemmuudessa ja lasten kasvatuksessa Ryhmä lastensuojelun avohuollon asiakasperheiden vanhemmille Ryhmiin osallistuneilta perheiltä kerättiin tietoa heitä kiinnostavista aihe-alueista ensimmäisessä ryhmätapaamisessa ja/tai ryhmään ilmoittautumisen yhteydessä täytettävässä kyselykaavakkeessa. Suullista palautetta kysyttiin jokaisen tapaamisen yhteydessä. Viimeisellä tapaamiskerralla käytiin erikseen palautekeskustelu ja jokainen ryhmään osallistunut henkilö täytti kirjallisen palautekaavakkeen. Ohjaajat "purkivat" jokaisen ryhmätapaamisen heti sen jälkeen ja toiminnan päätyttyä heidän kanssaan käytiin erillinen palautekeskustelu, jossa analysoitiin ryhmäläisten palautteet ja omaa toimintaa ryhmän aikana sekä tehtiin jatkosuunnitelmia. Myös ohjaajat täyttivät heille laaditun kirjallisen palautelomakkeen. Hanketyöntekijä toimi palautteen kerääjänä ja analysoijana kaikissa ryhmissä. Ryhmän suunnittelu, ohjaajatiimin kokoaminen ja kouluttaminen, ryhmästä tiedottaminen ja ryhmäläisten ilmoittautuminen, tilajärjestelyt sekä aikataulutus = noin 6 kk Ryhmätoiminta = 2kk - 5kk Palautekeskustelut ja palautteiden analyysi = 1-2kk Arviointikysymykset:

Miten asiakkaat sitoutuvat ryhmään ja osallistuvat toimintaa? - Asiakkaiden saaminen mukaan ryhmätoimintaan oli melko vaikeaa. Toiminta oli uutta ja sitä kohtaan tunnettiin epäluuloa. Ensimmäiseen ryhmätapaamiseen osallistuneet sitoutuivat hyvin jatkoonkin ja ryhmän kesken jättäminen oli harvinaista. Missä määrin ammattilaiset omaksuvat ryhmätoiminnan osaksi perustyötään ja sitoutuvat sen jatkamiseen? - Ryhmien ohjaajien palautteiden mukaan toiminnan jatkaminen koetaan tärkeäksi ja ryhmän ohjaamiseen ollaan motivoituneita. Pilotoinnit eivät olleet kuitenkaan osa perustehtävää vaan ne toteutettiin enimmäkseen oman työn ohella. Tämä koettiin niin kuluttavaksi, että ohjaajat halusivat pitkän tauon (vähintään puoli vuotta) ennen seuraavan ryhmän aloitusta. Missä määrin organisaatioiden johto valtuuttaa ja tukee ryhmätoimintaa sekä takaa resursseja sen toteuttamiseen? - Organisaatioiden ylin johto sitoutuu tavoitteisiin, mutta ei toimi aktiivisesti niiden toteuttamiseksi. Lähiesimiehet ovat huolissaan resurssien riittämisestä perustyöhön, eivätkä näe ryhmätoimintaa vielä osana perustehtävää. Onko käytännön toimijoina toimeenpanomallissa märiteltyjä ammattilaisia? Missä määrin se, millaisia ammattilaisia käytännön toimijoina on, vakiintuu ja toisaalta muuntuu pidemmällä aikavälillä? - Toimeenpanomallissa ei ole määriteltyjä ammattilaisia, vaan ohjaajina ovat toimineet ne henkilöt, jotka näkevät toiminnan tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Ryhmien ohjaajiksi ovat vakiintuneet samat henkilöt, jotka olivat mukana pilotoinneissa, mutta uusia on vaikea saada mukaan. Missä määrin se, millaisia asiakkaita ryhmissä on mukana, vakiintuu ja toisaalta muuntuu? - Se, millaisia asiakkaita ryhmissä on mukana, riippuu kulloinkin toteutettavan ryhmän tavoitteista ja tarkoituksesta. Kohderyhmät muuttuvat jatkuvasti tarpeen mukaan. Miten asiakkaan tietoja, taitoja ja välineitä koskevat edellytykset toteutuvat ryhmiä toimeenpantaessa? Missä määrin asiakkaiden tarvitsemat tietoja, taitoja ja välineitä koskevat edellytykset vakiintuvat ja toisaalta muuntuvat pidemmällä aikavälillä? - Ryhmiin osallistuvilta asiakkailta ei edellytetä mitään erityisiä tietoja, taitoja tai välineitä. Oma kiinnostus ryhmätoimintaan ja tuen tarve riittävät. Ryhmiin haetaan asiakkaita sen perusteella, millaista tarvetta ohjaajat olettavat alueella olevan. Miten ammattilaisten tietoja, taitoja ja välineitä koskevat edellytykset toteutuvat ryhmiä toimeenpantaessa? Missä määrin ko. edellytykset vakiintuvat ja toisaalta muuntuvat pidemmällä aikavälillä? - Ryhmän ohjaaminen edellyttää ohjaajilta perustietoja ryhmädynamiikasta ja kussakin ryhmässä käsiteltävistä aihealueista. On muistettava, että vertaistuki on ennaltaehkäisevissä ryhmissä keskeinen tuen muoto ja kun ryhmää ohjaa moniammatillinen tiimi, joku osaa aina vastata esille nouseviin kysymyksiin tai ainakin ottaa selvää asioista. Keskeistä on oma mielenkiinto ja motivaatio toimintaa kohtaan. Missä määrin asiakkaat noudattavat sääntöjä ja periaatteita osallistuessaan ryhmiin? - Asiakkaiden kanssa käydään läpi ryhmän säännöt ensimmäisellä tapaamiskerralla: osallistuminen on vapaaehtoista, omista asioistaan saa kertoa sen verran kun itse haluaa, ryhmässä käsitellyistä toisten osallistujien asioista ei puhuta ryhmän ulkopuolella, ohjaajat eivät myöskään vie ryhmässä käsiteltyjä asioita eteenpäin ilman asianomaisen lupaa. Näitä sääntöjä noudatettiin hyvin ja niiden selkiyttäminen helpotti selvästi osallistujien oloa, jolloin päästiin keskusteluissa hyvin alkuun. Missä määrin ammattilaiset noudattavat sääntöjä ja periaatteita ryhmiä ohjatessaan? Missä määrin säännöt ja periaatteet vakiintuvat osaksi ammattilaisten toimintaa ja toisaalta muuntuvat pidemmällä aikavälillä? - Ammattilaiset noudattivat ryhmän sääntöjä ja periaatteita hyvin. Pitkän aikavälin muutoksia ei ole vielä havaittavissa. Toimivatko ammattilaiset lakien ja asetusten mukaisesti käytäntöä toimeenpantaessa?

- Kyllä, ohjattu vertaisryhmätoiminta on lastensuojelulain mukaista ennalta ehkäisevää lastensuojelua ja vanhemmuuden tukemista. Millaisia muutoksia tarvitaan tai syntyy pidemmällä aikavälillä ammattilaisten toimintaa säänteleviin lakeihin ja asetuksiin ko. käytäntöä koskien? - Toiminnasta pitäisi tulla osa perustehtävää ja siihen kuuluu myös monialainen yhteistyö. Missä määrin organisaatio pystyy panostaman käytännön toimivuuden edellyttämiä taloudellisia resursseja käytäntöä käyttöönotettaessa ja pidemmällä tähtäimellä? - Ryhmätoiminta itsessään vaatii hyvin vähän taloudellista panostusta organisaatiolta, mutta toimijoiden työpanoksen irrottaminen toimintaa varten on vaikeaa työntekijöiden vähäisyyden ja perustehtävien mitoituksen vuoksi. Osatehtävä 4: Nykytilan analyysi toimeenpanon jälkeen Toimeenpano- ja arvointisuunnitelma Ryhmien ohjaajat, hanketyöntekijä Analyysi toteutui ensisijaisesti ryhmää koskevissa työntekijöiden palautekeskusteluissa. Joissakin tapaamisissa oli mukana myös esimiehiä ja muita suunnitteluun osallistuneita henkilöitä. Analyysi toteutettiin useimmiten muutama viikko ryhmän päättymisen jälkeen, kun kirjalliset palautteet oli koottu yhteen sekä ryhmäläisiltä että työntekijöiltä. Ryhmiä on pilotoitu useassa eri kunnassa Etelä-Savon alueella usella eri teemalla kunkin alueen tarpeista lähtien. Jokaisen ryhmän jälkeen käytiin palautekeskustelut ja analysoitiin ryhmän toimivuutta sekä tavoitteiden saavuttamista ryhmien ohjaajien kanssa. Palautteet ryhmiin osallistuneilta asiakkaislta saatettiin myös ohjaajien esimiesten tietoon. Kaikissa pilottikunnissa suunnitellaan toiminnan jatkamista. Lapset ja perheet Kaste-hankkeen työntekijät pyrkivät toteuttamaan uusia pilotointeja ennen hankkeen päättymistä sellaisissa maakunnan kunnissa, joissa niitä ei vielä ole ollut. Osatehtävä 5: Loppuanalyysi ja johtopäätökset Toimeenpano- ja arvointisuunnitelma Hanketyöntekijä Loppuanalyysi toteutui ryhmätoiminnan mallintamisen yhteydessä. Mallinnusta on tarkoitus levittää kaikille kiinnostuneille lasten ja perheiden kanssa toimijoille sekä esimiehille maakunnassa. Mallinnus, loppuanalyysi ja niistä tiedottaminen tapahtuvat alkuvuodesta 2012. Pilotuiduissa ryhmissä todentuivat aikaisempien vertaistuesta tehtyjen tutkimusten tulokset: - Ryhmämuotoinen vertaistuki auttaa ihmisiä löytämään uusia näkökulmia ja toimintamalleja oman elämänsä pulmakohtiin ja lisää voimavaroja. Vertaisryhmässä sen jäsenten tasa-arvo ja osallisuus korostuvat, koska tuki on vastavuoroista. Koska Etelä-Savon pilottiryhmiin yhdistettiin tarvittaessa annettava ohjaus ja monialainen ohjaajien välinen yhteistyö, pystyttiin perheitä auttamaan myös konkreettisesti ja ohjaamaan heidät jatkotoimenpiteiden piiriin tai oikeiden ihmisten puheille. Monialaisuus lisäsi yhteistyötä ja toisten työn tuntemista eri toimijoiden välillä, mikä jatkossa helpottaa monen työntekijän perustyötä (on helpompi ottaa puheeksi ja tehdä yhteistyötä, kun tietää kenen kanssa asioi).

Ryhmätoiminnan käynnistämiseen liittyvät suurimmat vaikeudet olivat ryhmän kokoon saaminen ja ohjaajien työajan käyttö: - Ryhmätoimintaa tarjottiin perheille sekä mm. neuvolassa ja päivähoidossa olleiden ilmoitusten välityksellä että henkilökohtaisesti kutsumalla esim. jonkin peruspalvelukontaktin yhteydessä. Julkiset kutsut tuottivat huonosti tulosta: ilmoittautuneita oli vain satunnaisesti. Kysyttäessä perheiltä syytä tähän, vanhemmat pitivät usein sitoutumista ryhmätoimintaan työläänä. Erityisesti velvoite olla paikalla mahdollisimman usein toiminnan aikana tuntui vaikealta hyväksyä. Kaikki ryhmät järjestettiin ilta-aikaan, jotta koko perhe pääsisi mukaan, mutta tämäkään ei houkutellut riittävästi osallistumaan. Henkilökohtaisen kutsun saaneet innostuivat ja osallistuivat enemmän, mutta osassa perheitä heräsi epäluuloja ja ennakkoajatuksia siitä, että heissä on jotain vikaa ja heidän elämäänsä halutaan puuttua. Ryhmissä mukana olleet eivät kuitenkaan koskaan antaneet em. palautetta. Ryhmätoiminnan markkinointiin perheille ja siihen, miten asia heille esitetään, on kiinnitettävä erityistä huomiota ja se on suunniteltava hyvin. - Pilotoinneissa ryhmiä ohjasivat toiminnasta kiinnostuneet henkilöt ja toiminta toteutettiin osittain heidän oman työnsä ohella. Toisin sanoen he tekivät normaalisti oman "päivätyönsä" ja ohjasivat lisäksi iltaisin ryhmää. Työpanoksesta sai korvauksen ajassa, jos pystyi sen perustehtävästään ottamaan, mutta muuten toimijoita tuettiin työnantajien puolelta niukasti. Esimiehet kokevat ohjatun vertaisryhmätoiminnan helposti ylimääräisenä tehtävänä, johon ei ole velvoitetta ja johon ei riitä resursseja. Kuitenkin useiden kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa ryhmätoimintaa on suunniteltu yhdeksi kunnassa järjestettäväksi ehkäisevän työn muodoksi. Myös Kaste-ohjelma 2012-2015 painottaa hyvinvointisuunnitelmien kehittämistä ennaltaehkäisevään suuntaan. Pilottiryhmien toiminta sujui pääasiassa hyvin ja laaditut tavoitteet saavutettiin suurimmaksi osaksi. Pilotuiduissa ryhmissä Hanketyöntekijän rooli ryhmien suunnittelussa ja toteutuksessa oli vielä melko suuri. Jotta toiminnasta tulisi osa perheiden palveluvalikkoa, tarvitaan johtotason päätöksiä ja ihminen, joka koordinoi ryhmien toimintaa ja tukee ohjaajia. Ryhmien ohjaajat olivat valmiita jatkamaan toimintaa, mutta kokivat pilotoinnit kuitenkin niin isoksi ponnistukseksi, että halusivat ensin pitää kunnon tauon. Kaikissa pilotointeihin osallistuneissa kunnissa on suunnitelmia ryhmätoiminnan jatkamiseksi.