Vastaanottaja NCC Industry Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.10.2017 Viite 1510032705 KIVIAINEKSEN LOUHINTA JA MURSKAUS, TOLKKI- NEN, PORVOO MELUMALLINNUS
KIVIAINEKSEN LOUHINTA JA MURSKAUS, TOLKKINEN, PORVOO MELUMALLINNUS Päivämäärä 10.10.2017 Laatija Tarkastaja Ville Virtanen Janne Ristolainen Porvoon Tolkkisiin suunnitellun louhinnan ja murskauksen melumallinnus. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 01/2017 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 1510032705 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KOHTEEN JA YMPÄRISTÖN KUVAUS 1 3. MELUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 3 3.1 Melutason yleiset ohjearvot 993/1992 3 3.2 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 3 4. MELUMALLINNUS 3 4.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamallit 3 4.2 Laskennan lähtötiedot 4 4.2.1 Maastomalli 4 4.2.2 Melulähdetiedot 4 4.3 Toiminnan mallinnustilanteet 5 5. MALLINNUSTULOKSET 5 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 5 LIITTEET 1.1 Louhinnan ja murskauksen meluvyöhykkeet päivällä (L Aeq 7-22 ), kun louhinta alueen pohjoisosassa lohkolla 1 1.2 Louhinnan ja murskauksen meluvyöhykkeet päivällä (L Aeq 7-22 ), kun louhinta alueen keskiosassa lohkolla 3 1.3 Louhinnan ja murskauksen meluvyöhykkeet päivällä (L Aeq 7-22 ), kun louhinta alueen pohjoisosassa lohkolla 5 2.1-3 Toimintojen sijoittuminen ja maastonmuotoilut louhinnan vaiheissa
MELUMALLINNUS 1 1. JOHDANTO NCC Industry Oy suunnittelee Porvoon Tolkkisiin kiviaineksen louhintaa ja murskausta. Tämä meluselvitys on tehty ympäristölupahakemusta varten. Tässä työssä selvitettiin melumallinnuksella kiviaineksen louhinnan ja murskauksen melua alueen ympäristössä. Mallinnuksella tarkasteltiin melua kolmen eri louhinnan vaiheen (Lohkot 1, 3 ja 5) osalta. Työ on tehty NCC Industry Oy:n toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä on ollut Hanna Haukilahti. Työstä on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksen ja raportoinnin on tehnyt ins.(amk) Ville Virtanen. 2. KOHTEEN JA YMPÄRISTÖN KUVAUS NCC Industry Oy:n Porvooseen suunnittelema kiviaineksenottotoiminta sijaitsee Tolkkisen kylässä (tila 638 469 20 121). Suunnittelualue rajautuu pohjoisosastaan Porvoon kaupungin louhimaan alueeseen, joka on tasolla + 6 mpy ja laskee rantaa kohden. Maanpinta louhittavan alueen itäosassa kohoaa nykyisin noin tasolle +10 m mpy. Alueen länsiosassa oleva kumpare kohoaa noin tasolle + 30 m mpy. Etelässä kumpare, johon vaiheen 1 louhinta rajoittuu, on korkeimmillaan noin + 31 mpy. Louhintakenttä on tasolla + 6 mpy pohjoisessa ja nousee etelään päin mentäessä tasolle + 8 mpy. Lähimmät asuintalot sijaitsevat louhinta-alueen rajalta koilliseen lähimmillään noin 530 metrin päässä. Luoteessa saarella sijaitseva loma-asunto on noin 520 metrin päässä louhinta-alueen rajalta.
MELUMALLINNUS 2 Kuva 1. Louhinta-alueen sijainti Jo louhittu alue Kuva 2. Louhittavan alueen lohkojako ja louhintajärjestys
MELUMALLINNUS 3 3. MELUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 3.1 Melutason yleiset ohjearvot 993/1992 Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/1992). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. Taulukko 1. VnP 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet L Aeq, enintään Päivällä Yöllä (07 22) (22 07) 55 db 50/45 db 1) 45 db 40 db 2) Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla yöohjearvo 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) 3.2 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 Valtioneuvoston asetuksessa säädetään kiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksessa on säädetty mm. vähimmäisetäisyyksistä lähimpiin asuintaloihin, loma-asuntoihin sekä melulle ja pölylle erityisen herkkiin kohteisiin (sairaalat, päiväkodit, hoito- tai oppilaitokset). Asetuksessa on myös säädetty, että toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää VnP 993/1992 säädettyjä ulkomelun ohjearvoja, ts. kivenlouhinnan ja murskauksen osalta nämä ohjearvot ovat raja-arvoja. 4. MELUMALLINNUS 4.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamallit Laskennallisissa tarkasteluissa käytettiin SoundPlan 7.4 melumallinnusohjelmaa. Melun laskentamallina olivat ohjelman sisältämät pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (General Prediction Method) ja tieliikennemelun laskentamalli (RTN 1996). Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Maastoaineisto sisältää laskenta-alueen maanpinnankorkeustiedot ja rakennukset. 3D-malli ottaa huomioon mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapistee-
MELUMALLINNUS 4 seen päin. Laskentatulosteissa olevat melukäyrät eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa. Melumallinnuksen laskentatulosteissa ei huomioida mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. Taulukko 2. Laskentaparametrit Laskentaverkko Laskentakorkeus Laskentaetäisyys Heijastukset/absorptio laskentapisteiden väli 20 metriä 2 metriä maanpinnasta 5000 metriä laskentapisteestä -vesistöt ja porattavan kallio-alueen absorptiokerroin 0 (kova) -muut alueet absorptiokerroin 1 (pehmeä) -rakennukset heijastavia Heijastusten lukumäärä 3 Laskettavat meluarvot Päiväajan keskiäänitaso L Aeq 7-22, db Laskentaepävarmuus Teollisuusmelun laskentamalli on kehitetty siten, että laskentatulos vastaa mittaustulosta, joka saataisiin hyvin pitkän mittausjakson aikana eri sääoloissa. Teollisuusmelun laskentamallin (General Prediction Method) tarkkuus on laajakaistaista melua säteileville melulähteille alle 500 m laskentaetäisyydellä ±3 db. Tieliikennemelun laskentamallin tarkkuus on alle 500 metrin etäisyyksillä noin ±2 db. Arvioimme, että tässä mallinnuksessa kokonaislaskentaepävarmuus on noin ±3 db. 4.2 Laskennan lähtötiedot 4.2.1 Maastomalli Korkeusaineistona käytettiin Porvoon kaupungin kantakartta-aineistoa. Rakennukset huomioitiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaisesti. Mallinnuksessa ei huomioitu murskattavan aineksen varastokasoja. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). 4.2.2 Melulähdetiedot Kalliokiviaineksen louhinnan ja murskauksen pääasialliset melulähteet ovat poravaunu, ylisuurten lohkareiden rikotus, murskauslaitos ja liikkuvat työkoneet. Melulähteiden äänitehotasot, akustiset korkeudet ja teholliset käyttöajat on arvioitu aiempien vastaavien selvitysten perusteella. Tehollista käyttöaikaa laskettaessa on huomioitu mm. laitteistojen siirrot ja tauot. Murskauslaitoksen melupäästö perustuu Tielaitoksen julkaisun Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu mittaustietoihin (Tielaitos, 1994). Porauksen melupäästöarvo perustuu VTT:n tekemään mittaukseen ja rikotuksen melupäästö laitevalmistajan (Sandvik) tietoihin. Kiviaineksen käsittelyssä käytettävien pyöräkuormaajien melupäästö on tavanomaisesti L WA 106 110 db, riippuen työkoneen koosta ja mallista. Rambollin vastaavanlaisissa kohteissa tekemät melupäästömittaukset ja ympäristömelumittaukset tukevat käytettyjä melupäästöarvoja. Melulähteistä poraus, rikotus ja murskaus ovat mallinnettu ympärisäteilevinä pistelähteinä. Pyöräkuormaaja on mallinnettu ajoreittiä kuvaavana viivalähteenä. Melulähteiden oktaavikaistajakaumana käytettiin Rambollin vastaavista laitteistoista mittaamia keskimääräisiä arvoja tai kirjallisuuslähteiden mukaisia arvoja taajuusvälillä 31,5-8000 Hz. Vaikka louhinta-alueen lähimmät asuintalot sijaitsevat hieman yli 500 m etäisyydellä louhintaalueesta, käytettiin toiminta-aikoina Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 enimmäisaikarajojen mukaisia toiminta-aikoja (alle 500 m altistuvaan kohteeseen). Kiviainestoiminnan kuljetusmääränä mallinnuksessa käytettiin 50 kuorma-auton käyntiä vuorokaudessa. Liikenne mallinnettiin kulkemaan merilinjaa pitkin Tolkkistentielle.
MELUMALLINNUS 5 Taulukko 3. Melulähteiden tiedot Äänilähde Äänitehotaso (L WA ) Toimintaaika Tehollinen käyttöaika toimintaaikana Akustinen korkeus maanpinnasta Murskauslaitos 122 db klo 7-22 100 % +3 m Poravaunu 121 db klo 7-21 50 % +1 m Rikotus 123 db klo 8-18 50 % +1 m Pyöräkuormaajat, 2 kpl 109 db klo 7-22 100 % +2 m 4.3 Toiminnan mallinnustilanteet Melumallinnukset tehtiin kahdessa louhintatilanteessa. Liitteiden 1.1 ja 2.1 tilanne kuvaa tilannetta, kun toiminnat ovat alueen pohjoisosassa lohkolla 1. Louhinta etenee pohjoisesta etelän suuntaan ja saatetaan tasolle +6 m, millä tasolla myös kaikki toiminnot toimivat. Poravaunu on tasolla +12 m. Liitteiden 1.2 ja 2.2. mallinnustilanne kuvaa tilannetta, kun toiminnat ovat lohkolla 3 ja lohkot 1 ja 2 on louhittu. Poravaunu on tasolla +19 m ja muut toiminnot pohjatasolla noin + 6-8 m. Liitteiden 1.3 ja 2.3. mallinnustilanne kuvaa tilannetta, kun toiminnat ovat lohkolla 5 ja lohkot 1-4 on louhittu. Poravaunu on tasolla +30 m ja muut toiminnot pohjatasolla noin + 6-7 m. Jokaisessa mallinnustilanteessa murskauslaitos on sijoitettuna alueen pohjoisosaan. Melulähteiden sijoittelu ja maaston muotoilut on esitetty liitteiden 2.1-3 kuvissa. 5. MALLINNUSTULOKSET Melumallilaskelmiin perustuvat meluvyöhykkeet on esitetty liitteiden 1.1-3 melukuvissa. Meluvyöhykkeet ovat päiväajan keskiäänitasoja L Aeq 7-22, ja ne on esitetty 5 db:n portain vaihtuvina värialueina. Melutasot muuttuvat hieman louhinnan edetessä riippuen murskauslaitoksen, rikotuksen ja poravaunun sijainneista. Eri louhintatilanteiden mallinnustulokset ovat kuitenkin ympäristön asuinalueiden kohdalla melko lähellä toisiaan, sillä maastoesteitä esim. pohjoisen suuntaan ei käytännössä ole missään louhintatilanteessa. Etäisyyttä lähimpiin asuinalueisiin on kuitenkin niin paljon, että toiminnasta aiheutuvat melutasot jäävät päiväajan ohjearvojen alapuolelle. Melukartoissa on esitetty toimintojen aiheuttama keskiäänitaso päiväajalta klo 7-22 louhinnan eri vaiheissa. Louhinta-alueen koillispuolella Maakellarikujan ja Syvänteentien lähimpien asuinrakennusten kohdalla on luokkaa 51 53 db. Kauempana koillisessa ja pohjoisessa sijaitsevien asuinrakennusten kohdalla melutasot ovat enimmillään luokkaa 50 51 db. Luoteessa lähimpien asuinrakennusten kohdalla melutasot ovat korkeimmillaan luokkaa 50 51 db. Länsipuolen lähimmällä saarella olevan loma-asunnon kohdalla melutaso on noin 52 53 db. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET NCC Industry Oy hakee ympäristölupaa Porvoon Tolkkisiin kiviaineksen louhintaa ja murskausta varten. Mallinnus tehtiin kolmessa louhintatilanteessa, joiden aikana louhitaan ensin enimmät idän puoleiset alueet ja sen jälkeen koko pohjoisosan alueet. Koska länsipuolen lähin saari sijoittuu Tolkkisten taajaman ja teollisuusalueen sekä Kilpilahden teollisuusalueen väliin, se voidaan tulkita taajaman välittömässä läheisyydessä olevaksi lomaasuntoalueeksi, jossa sovelletaan asuinalueille annettuja ohje- ja raja-arvoja. Luoteissuunnan lähimmät loma-asunnot sijaitsevat vakituisen asutuksen seassa, joten myös siellä voidaan soveltaa asuinalueille annettuja ohje- ja raja-arvoja.
MELUMALLINNUS 6 Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuva melu jää mallinnusten mukaan jokaisessa mallinnustilanteissa Vna 800/2010 mukaisten raja-arvojen alapuolelle kaikkien ympäristön asuinrakennusten kohdalla. Louhinnassa ja murskauksessa syntyy impulssimaista melua tavanomaisesti ylisuurten lohkareiden rikotuksessa sekä syötettäessä kiviainesta murskaan. Murskausmelu itsessään ei ole impulssimaista kuin mahdollisesti murskauslaitoksen välittömässä läheisyydessä. Mallinnuksen perusteella ei voida varmuudella sanoa, onko melu impulssimaista tietyssä tarkastelupisteessä, mutta arvion mukaan melu ei ole impulssimaista lähimpien asuintalojen ja lomarakennusten kohdalla. Melun impulssimaisuus selvitetään tavanomaisesti paikan päällä kuulohavainnoin sekä mittaamalla. Mikäli melun todetaan tarkastelukohteessa olevan impulssimaista, on laskettuihin melutasoihin lisättävä impulssimaisuuskorjaus. Koillisen, idän ja lounaan suunnasta katsottuna rikotus jää louhinnan aikana kallioseinämän ja rintauksen taakse. Rikotuksen melu saattaa olla selkeämmin erotettavissa pohjoisen ja luoteen suunnassa louhokselta, mutta sillä suunnalla asuintalot ovat jo niin etäällä, ettei melun arvioida olevan impulssimaista. Melutasot ovat ympäristön asuintalojen kohdalla sillä tasolla, etteivät melutasot ylitä raja-arvoja siinäkään tapauksessa, että impulssimaisuuskorjaus lisättäisiin laskentatulokseen rikotuksen toiminta-ajalle. Kalliokiviaineksen ottamisen melulähteet eivät useissa louhintakohteissa tehtyjen mittausten mukaan aiheuta merkittävästi kapeakaistaista melua. Melulähteiden taajuusjakaumat ovat laajakaistaisia painottuen tosin eri taajuusalueille, esim. murskausmelu painottuu pienille taajuuksille ja porausmelu taajuusalueelle 2 4 khz. Lahdessa 7. päivänä syyskuuta 2017 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen Projektipäällikkö Ville Virtanen Suunnittelija