Maakunnan talouden valmistelu 9.2.2018 Markus Syrjänen
Lyhyesti Uudenmaan maakunnan perustaminen on valtava ja monimutkainen fuusio Maakunnan talouden logiikka: valtion käyttötalousyksikkö Suunniteltu rahoitus on kunnianhimoinen kovimmat sopeutukset jo 2020 Siirtymävaihe on kunnan ja maakunnan nollasummapeliä Yhteistyö 2018: Kuntataloustilaston raportointi Tahe-yhtiö Virtuaalinen talousarvio 2019
Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 organisaatioittain, 1000 (ei sisällä ostoja kunnilta ja kuntayhtymiltä) HUS, Helsinki, Espoo ja Vantaa 80% Uudenmaan palveluista Palvelutuotannon tuottavuuskasvu kiinni näistä Hallinnollisen fuusion haasteena kuitenkin 25 perustason uniikkia organisaatiota
Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 tehtävittäin, 1000 62 % toiminnasta on muuta kuin erikoissairaanhoitoa ja siirtyy useista organisaatioista
Esimerkki toimintakulujen kohdentumisesta lakiluonnosten mukaiseen maakuntarakenteeseen (Espoo) Tp 2016 Siirtyvät Sosiaali- ja terveystoimi X M X M Sivistystoimi X M X M Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos X M X M Espoon talouspalvelut X M X M Espoon tietotekniikka X M X M Hankintakeskus X M X M Muut keskitetyt palvelut X M X M Tilapalvelut-liikelaitos X M X M Maakuntahallinto X M Sote-liikelaitos X M Vv-sote-toiminnot X M Pelastusliikelaitos X M Kasvupalvelut X M Tahe-yhtiö X M ICT-yhtiö X M Maakuntien kiinteistöt X M
Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien talouden tietojärjestelmät
Rahoituksen logiikat Pääpiirteet Täysimääräinen valtion rahoitus, kädestä suuhun Maakunta on käyttötalousyksikkö (verorahoitus, investoinnit) Teoreettiseen tarpeeseen perustuva, joustamaton rahoitus Alkuvuodet Maakunnan rahoitus ja kuntien valtionosuudet nollasummapeli Kunnilla kannustin säästää vuosien 18-19 sote-menoista Maakunnan kovin sopeutusvuosi on 2020
Kunta Valtio Päätös palvelutasosta (Asiakasmaksu)tulot Kulut Toimintakate Päätös verotasosta Valtionosuudet Verotulot Vuosikate Palvelutuotanto Sotepolitiikka Valtionosuuspäätöksenteko Poistot Tilikauden tulos
Maakunta Rahoituksen / sopeutusten kohdentaminen Tuloslaskelma (Asiakasmaksu)tulot Kulut Toimintakate Valtionosuudet Verotulot Vuosikate Valtio Päätös verotasosta Palvelutuotanto Investointipäätökset Poistot Tilikauden tulos Arviointitoiminta / päätös palvelutasosta
14.2.2018 / Unto Häkkinen, THL Somaattisen erikoissairaanhoidon tarvevakioitujen menojen sekä palvelujen käytön ja tuottavuuden poikkeama maan keskiarvosta (%) maakunnittain vuonna 2015
Taloudelliset riskit maakunnalle ja kunnalle Maakunta 1. Tavoiteltuun kustannuskasvun hidastumiseen liittyvät riskit 2. Tarveperusteisen rahoituksen vaje ja patoutunut palvelutarve 3. Julkisen tuotannon sopeutumisriski valinnanvapausjärjestelmässä 4. Palvelujen, avustusten ja asiakasmaksujen harmonisoinnit 5. Palkkaharmonisoinnit 6. Muutoskustannukset Kunnat 1. Valtionosuusriippuvuuden kasvun aiheuttama riski 2. Korkoriski suhteellisen velkaantuneisuuden kasvaessa 3. Kiinteistöriski 4. Investointien kannattamattomuus liikevaihdon pienentyessä 5. Uusien valtionosuuskriteerien suora vaikutus kunnan rahoitustasapainoon 6. Keskitettyjen palvelujen todellisen ja laskennallisen sopeuttamisen erotus 7. Muutoskustannukset
Rahoituksen riittävyyden riskit Uudellamaalla Maakunnan käynnistämiskustannuksista ja vuoden 2020 rahoitusperusteista syntyvä riski Rahoitusriski, jos kustannuskasvua ei pystytä hidastamaan nykyiseen perusuraan verrattuna Tarvekriteereistä ja palkkojen harmonisoinnista syntyvä ylimääräinen rahoitusvaje
Jäävät tulot Laskennalliset jäävät menot Siirtyvät tulot Laskennalliset siirtyvät menot Peruslogiikka ja kannustimet 1/3 - kunnan kannustin säästää sote-menoja 2018-2019 Siirtyvien tulojen (kunnallisvero) ja laskennallisesti siirtyvien menojen erotus kompensoidaan kunnan valtionosuuksissa pysyvästi. Koska siirtyvät tulot määritellään saman %:n mukaan koko maassa, kunnalla on kannustin alentaa sote-menojaan
60 suurimman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenojen kasvu tammi-elokuussa verrattuna edelliseen vuoteen 2017 (Kuntaliitto, Mari Sjöholm) Oletus kuntien menomaltista näyttää toteutuvan Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuilu kasvaa uudistuksen tavoitteiden vastaisesti
Jäävät tulot Siirtyvät tulot Laskennalliset jäävät menot Todelliset jäävät menot Laskennalliset siirtyvät menot Todelliset siirtyvät menot Peruslogiikka ja kannustimet 2/3 - ristiriitaiset intressit laskennallisten ja todellisten siirtyvien menojen suhteen Laskennallisien ja todellisuudessa siirtyvien menojen välillä on ainakin 2016 raportoinnissa eroa. Kunnalle edullista on todellisuutta pienemmät laskennalliset siirtyvät kustannukset ja maakunnalle päinvastoin. Asukkaiden etu on mahdollisimman täsmällinen laskenta.
Kustannusrakenteen poikkeamat - Helsingin, Espoon ja Vantaan kuntatalousraportoinnin vertailu, kulut, 1000 Kulut / tulot 2016 Osuus toiminta- -kuluista /-tuotoista Helsinki Espoo Vantaa HelsinkiEspoo Vantaa KULULAJIT... Palkat ja palkkiot 528 383 149 378 125 951 24 % 18 % 18 % Suurin momentti: palkkojen harmonisoinnilla iso merkitys Eläkekulut 149 514 38 214 34 131 7 % 5 % 5 % Miksi HKI:llä korkeammat eläkekulut palkkoihin verrattuna? Muut henkilösivukulut 35 398 9 506 7 089 2 % 1 % 1 % Asiakaspalvelujen ostot: Asiakaspalvelujen ostot valtiolta 2 292 1 176 1 803 0 % 0 % 0 % Asiakaspalvelujen ostot kunnilta 5 694 4 609 4 769 0 % 1 % 1 % Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 543 892 253 135 221 823 25 % 31 % 32 % HKI:n oma esh-tuotanto Asiakaspalvelujen ostot muilta 292 124 133 419 110 558 13 % 16 % 16 % Helsingin suurempi oman tuotannon määrä Muiden palvelujen ostot 168 737 76 822 70 197 8 % 9 % 10 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 41 302 13 891 11 432 2 % 2 % 2 % Avustukset 302 995 100 056 86 093 14 % 12 % 12 % Mikä selittää Helsingin korkeamman tason? Vuokrakulut, ulkoiset 2 234 1 691 2 473 0 % 0 % 0 % Vuokrakulut, sisäiset 91 581 30 305 21 144 4 % 4 % 3 % Tämä ristiriidassa HKI:n suuremman oman tuotannon kanssa Muut kulut 374 2 532 783 0 % 0 % 0 % Toimintakulut yhteensä 2 164 520 814 734 698 246 Toimintakuluista: Sisäiset kulut yhteensä 159 330 65 992 28 100 7 % 8 % 4 % Mikä selittää Vantaan alhaisemman tason? Poistot ja arvonalentumiset 5 385 1 204 988 0 % 0 % 0 % Vyörytyskulut 0 4 231 14 194 0 % 1 % 2 % Laskuttaako HKI kaiken, koska ei vyörytyksiä? Palautusjärjestelmän arvonlisävero 40 039 15 827 19 492 2 % 2 % 3 %
Jäävät tulot Siirtyvät tulot Laskennalliset jäävät menot Tod. jäävät menot Todelliset sopeutuksen jälkeen jäävät menot Laskennalliset siirtyvät menot Tod. siirtyvät menot Peruslogiikka ja kannustimet 3/3 - kuntaan jäävien (tuki)palvelujen menot eivät sopeudu 1:1 laskennallisen mallin mukaan rahoitusvaje Todellisuudessa kuntaan tulee jäämään enemmän ulkoisia menoja kuin rahoitusmallin mukaan pitäisi, sillä jaettavien tukipalvelujen menot eivät sopeudu samassa suhteessa kuin kunnan henkilöstö tai toimintamenot vähenevät. Lähtökohtaisesti valtion pitäisi korvata tämä erotus.
Espoo: Tila- ja tukipalvelujen kohdentuminen tehtäväluokille Espoo Sosiaali- ja terveystoiminta Palo- ja pelastustoiminta (ei eliminointeja) Yhteensä Muut tehtäväluokat Yleishallinto Tila- ja vuokrauspalvelut Tukipalvelut Toimintakulut yhteensä 814 734 30 714 925 273 1 770 721 15 822 130 714 151 151 297 687 - josta ulkoiset vuokrakulut 1 691 2 697 5 290 9 678 3 54 103 4 654 58760 - josta sisäiset vuokrakulut 30 305 1 526 162 222 194 053 877 11 819 8 851 21 547 - josta muut sisäiset kulut 35 687 1 754 71 350 108 791 591 5 302 2 667 8560 Poistot ja arvonalentumiset 1 204 1 312 21 611 24 127 34 49 618 65 165 114817 Vyörytyskulut 4 231 150 8 106 12 487 135 13 6 154 Palautusjärjestelmän arvonlisävero 15 827 1 084 44 849 61 760 173 9 879 16 975 27027 Yhteensä Toimintatuotot yhteensä 107 443 12 305 187 172 306 920 61 215 660 142 764 358485 - josta ulkoiset vuokratuotot 8 16 21 563 21 587 0 7 595 1 995 9590 - josta sisäiset vuokratuotot 0 0 11 926 11 926 0 197 004 6 671 203675 - josta muut sisäiset tuotot 2 413 68 3 706 6 187 0 3 626 107 537 111163 Vyörytystuotot 0 0 0 0 0 0 12 641 12 641
Konkreettinen talouden yhteistyö 2018
Talouden organisoituminen ja tehtävät Tukipalvelut Hankinta - Hankintaprosessi - Sopimusten hallinta TAHE-YHTIÖ 1) - Talouden peruspalvelut - Kirjanpito - Osto- ja myyntireskontra - Käyttöomaisuuskirjanpito - Tiliotekäsittely ja maksatus - Perintä - Talouden aineistojen arkistointi ICT-YHTIÖ - Taloushallinnon tietojärjestelmien omistajuus, ylläpito ja kehittäminen - BI-järjestelmien omistajuus, ylläpito ja kehit. Maakuntahallinto Rahoitus ja neuvottelutoiminta - Neuvottelut valtion kanssa: prosessin ja sisällön koordinointi - Investoinnit - Maksuliikenne ja kassasuunnittelu - Investoinnit) Talouden prosessien ohjaus (Financial controller - Laskentatunnisteet 3) - Konsernitilinpäätös ja yksiköiden tilinpäätösten ohjaus - Tilintarkastusyhteistyö - Talousarvio (ohjaus) - Johdon raportointi (ohjaus) - Taloushallinnon kokonaisuuden ohjaus 4) - Ennusteet (ohjaus) - Konserniyhteisöjen rahoituslaskelmien ohjaus - Tuotteistuksen, hinnoittelun ja kustannuslaskennan ohjaus Konserni-BI - Konserniohjauksen tietovarasto ja BI-raportointi Business controller-toiminto 5) - Tuotannon ja talouden suunnittelun koordinointi vastuualueiden osalta sekä toiminnan raportointi ja analysointi - Erikoissairaanhoito - Sote-peruspalvelut - Maakunnan muut toiminnot - Markkinoiden talouden ohjauksen suunnittelu Maakunnan keskushallinnon talouden suunnittelu ja ohjaus - Maakunnan perustamiseen liittyvät tehtävät Sote-yhtiöt Suoran valinnan yhtiöt - Taloushallintoratkaisut - Oma sisäinen laskenta ja ulkoinen Liikelaitokset Sote-liikelaitos - Palvelutuotannon tietovarasto ja BI-raportointi - Tuotteistuksen, hinnoittelun ja kustannuslaskennan toteuttaminen - Liikelaitoksen sisäinen talouspäällikkö-/controllertoiminto (~ 300 htv) - Asiakasmaksut Pelastusliikeloitus - Liikelaitoksen sisäinen talouden ohjaus - Liikelaitoksen sisäinen BI Muut liikelaitokset - Liikelaitoksen sisäinen talouden ohjaus - Liikelaitoksen sisäinen BI
Taloushankkeen tilannekatsaus 31.1.2018 - projektien käynnistetty Projektoitu Projektointi käynnissä Projektoimatta Budjettijohtaja Tori-ICT 1. Talouspalvelut Minna Tormilainen 2. Talouden prosessit ja ohjaus Merja Mäkitalo 3. Business controller -toiminto N. N. Neuvottelutoiminta ja rahoitus Hyperion Planning 2.1 Taloussuunnittelu Hyperion HFM 2.2 Konsernilaskenta ERP 1.1 Maakunnan Taheyhtiön valmistelu 1.2 ERP 2.3 Talouden säännöt, ohjeet ja prosessit 3.1 Talousohjelma ja - analyysit Investointien suunnittelu Neuvottelutoiminta Bassware Banking, Apollo 2.4 Maksuvalmius ja rahoitus 3.2 Tilastoinnin kuntayhteistyö Johdon raportointi 1.3 Asiakasmaksutoiminnot (kunta) 2.5 Tuotteistus, hinnoittelu, kustannuslask. 2.6 Sisäinen ja ulkoinen tarkastus 3.3 Konserni-BI ja johdon raportointi Rahoitus ja maksuvalmiussuunnittelu
Yhteistyötoiveet Koordinaatio Kuntataloustilaston tp 2017 raportoinnissa 1-2 laskenta-asiantuntijoiden kokoontumista Huomiot tilastointiohjeeseen (Uusimaa 2019 tuottaa dokumentin) Tietojen yhdistäminen huhti-toukokuussa Tahe-palvelujen esiselvitys Virtuaalinen maakunnan talousarvio 2019
Analyysi maakunnan rahoituksen riittävyydestä: https://www.uusimaa2019.fi/files/21248/markus_syrjanen_- _Uudenmaan_maakunnan_taloudelliset_riskit.pdf https://www.uusimaa2019.fi/files/21247/markus_syrjanen_- _Rahoituksen_riittavyys.pdf