ASIANTUNTIJALAUSUNTO Johtaja Matti Lahtinen 28.9.2017 Eduskunnan sivistysvaliokunta VALTION TALOUSARVIOESITYS 2018 (HE 106/2017 vp) Totean lausuntonani hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Opetushallituksen toimialaan kuuluvan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä viraston ja sen toimialaan kuuluvien valtion oppilaitosten osalta seuraavan. Opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonala Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja yhteensä 6,58 mrd. euroa, joka on 175 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen määrärahat nousevat 941 milj. eurosta noin 0,9 milj. euroa (0 %) ja ammatillisen koulutuksen määrärahat 763 milj. eurosta noin 45 milj. euroa (6 %). Korkeakoulujen ja tutkimuksen määrärahat alenevat 3,3 mrd. eurosta 20,5 milj. eurolla (-1 %). Ammatillisen koulutuksen määrärahoihin vaikuttaa se, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle siirretään tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta. Hallinnonalasiirron johdosta ammatillisen koulutuksen määrärahoja lisätään 50,7 milj. eurolla. Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen luvussa (29.10) kasvavat tähän vuoteen verrattuna yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteisiin menoihin osoitettavat määrärahat 4,4 milj. euroa (+13 %). Muutoksena tähän vuoteen verrattuna momentilta osoitetaan lisää määrärahaa digitaalisten oppimateriaalien käyttöönoton vauhdittamiseen ja digioppimisen kokeiluun ja kehittämiseen (2 milj. euroa) ja uusina kohteina vaativan erityistuen kehittämiseen (0,8 milj. euroa) ja varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeiluun (5,0 milj. euroa). Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen laadun kehittämiseen, koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen osoitettuja valtionavustuksia lisätään tämän vuoden noin 15 milj. eurosta 40 milj. euroon. Leikkauksia tehdään puolestaan valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenoihin 1,3 milj. euroa (-3 %), yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella myönnettäviin valtionosuuksiin ja avustuksiin 8,3 milj. euroa (-1 %) ja eräille järjestöille myönnettäviin valtioavustuksiin 0,3 milj. euroa (-4 %). Lisäksi kerhotoimintaan myönnettävien valtionavustusten määrää pienennetään 3,0 milj. eurolla. Ammatillisen koulutuksen luvussa (29.20) määrärahoja lisätään 18,2 milj. eurolla (214 %) ammatillisen koulutuksen yhteisiin menoihin, joista 15 milj. euroa on tarkoitettu ammatillisen koulutuksen reformin tukemiseen ja 7,2 milj. euroa siirtona momentilta 29.20.30 valtionavustuksiin käytettäväksi. Valtionosuus ja -avustusmomentin 46,8 milj. euron lisäyksestä 9,4 milj.
2 euroa perustuu rahoituksen perusteena olevien opiskelijavuosien määrän lisäämiseen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi sekä 50,7 milj. euroa edellä todetun hallinnonalasiirron johdosta. Määrärahaa pienenee 20 milj. eurolla nuorten aikuisten osaamisohjelman asteittainen päättymisen vuoksi. Varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen tarkoitetut valtionosuudet maksetaan pääosin osana kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia ikäluokkapohjaisena valtiovarainministeriön hallinnonalan momentilta 28.90.30. Valtionosuusprosentti nousee 25,23 %:sta 25,34 %:iin vuonna 2018. Valtionosuusprosentin korotuksella kompensoidaan mm. ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvää opiskeluhuollon laajentumista kaikkiin ammatillista perustutkintoa suorittaviin sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamisia. Sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain että kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista annetun lain mukaisiin valtionosuuksiin tehdään valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus. Peruspalvelujen valtionosuuksiin tehtävä kustannusten jaon tarkistus vähentää valtionosuuksia noin 177 milj. eurolla. Valtionosuuksiin ei tehdä indeksitarkistuksia. Riittävästi resursoitu ja laadukkaasti järjestetty varhaiskasvatus, koulutus ja niihin pohjautuva osaaminen luovat perustan sivistykselle ja Suomen menestymiselle ja kilpailukyvylle pitkällä tähtäimellä. Vuonna 2018 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin aikaisemmin tehtyjä leikkauksia jatketaan ja indeksikorotuksia ei tehdä, mikä merkitsee rahoituksen tason reaalista alenemista. Julkisen talouden alijäämä ja kestävyysvaje huomioon ottaen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen rahoituksen pitäminen nimellisesti ennallaan ovat ymmärrettävää siltä kannalta, että varhaiskasvatuksen ja koulutuksen menot muodostavat merkittävän osan kaikista julkisista menoista. Hallituksen toimeenpanemilla kärkihankkeilla pyritään samanaikaisesti kohdistamaan määrärahoja sellaisiin kohteisiin, jotka edistävät toimintatapojen uudistamista sekä koulutuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Myös koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin osoitettua rahoitusta lisätään edellä todetulla tavalla. Yleissivistävänä ja ammatilliseen koulutukseen kohdistettavat lisäykset ovat perusteltuja ja kannatettavia, mutta niiden kokonaismäärä ja vaikutus on rahoituksen kokonaismäärään nähden vähäinen. Erityisen huolestuttavaa on koulurakennuksiin liittyvän korjausvelan jatkuva kasvu. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2018 ei tuo tähän helpotusta ensi vuonna, vaan opetuksen järjestäjät vastaavat korjauskustannuksista pääosin omin varoin. Vastuu varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelujen toteuttamisesta on kunnilla ja muilla koulutuksen järjestäjillä lainsäädännön sekä opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisesti. Valtion rahoituksen niukkuuden vaikutukset toimintaan riippuvat kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien päätöksistä ja mahdollisuuksista kompensoida aleneva valtionrahoitus verotuloilla ja muilla tuloilla sekä tarvittaessa velanotolla. Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien mahdollisuudet sopeuttaa toimintansa vaihtelevat. Opetushallitus pitää tärkeänä, että yhdenvertaisuuden turvaamiseksi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tilaa ja laatua seurataan ja tarvittaessa osoitetaan lisäresursseja. Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus muodostavat koko koulutusjärjestelmän perustan mahdollistaen kaikille yhdenvertaiset edellytykset jatkokoulutukseen ja kestävään elämäntapaan. Koulutuksellinen tasa-arvo, yhdenvertainen saavutettavuus sekä varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen säilyttäminen lasten ja nuorten lähipalveluina sekä riittävät ja monipuoliset aikuiskoulutusmahdollisuudet ovat opetustoimialan ja koko yhteiskunnan keskeisiä tavoitteita. Niiden toteutuminen edellyttää riittävien taloudellisten resurssien turvaamista asuinkunnasta ja koulutuksen järjestämisen olosuhteista riippumatta.
3 Valtionosuusjärjestelmässä on siirrytty suurempaan laskennallisuuteen eivätkä valtionosuudet ole käyttötarkoitussidonnaisia. Kun valtionosuuksia on jouduttu säästösyistä leikkaamaan, erikseen myönnettävien valtionavustusten merkitys on korostunut ja niiden avulla on voitu kohdistaa rahoitusta tiettyihin määrätarkoituksiin ja valtionavustuspäätöksiin on voitu liittää ehtoja toiminnan järjestämiselle. Kasvatukseen ja koulutukseen kohdennetut resurssit edistävät ja tukevat toimintatapojen uudistamista sekä varmistavat koulutuksen kehittymistä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Opetushallituksen mielestä kehittämistoimintaa ja hankkeita ja niihin kohdistettavaa valtionavustusrahoitusta tulisi edelleen koota nykyistä laajempiin ja tarkoituksenmukaisiin, kansallista koulutuspolitiikkaa tukeviin hankkeisiin, mikä myös tehostaisi vähentyvien valtionavustusten vaikuttavuutta. Muutos edellyttää kuitenkin myös Opetus- ja kulttuuriministeriöltä toimia sekä mahdollisesti ministeriön ja Opetushallituksen työnjaon tarkistamista. Kerhotoimintaan kohdistettavien valtionavustusten määrä esityksessä on 2,9 milj.euroa, joka on noin 2 miljoonaa euroa pienempi, kuin vuonna 2016 jaettu valtionavustus. Tämä tullee heikentämään kerhotoiminnan järjestämisen mahdollisuuksia. Kerhojen valtionavustuksella on tärkeä merkitys tavoitteessa saada jokaiselle lapselle harrastus ja määrän tulisi olla kasvava. Maahanmuuttajien ja oleskeluluvan saaneiden/saavien turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen on kasvattanut maahanmuuttajille tarkoitetun perusopetukseen valmistavan opetuksen määrää. Perusopetukseen valmistavaan opetukseen resursointiin kohdistuu esityksessä kuitenkin suuri leikkaus: vuodelle 2018 arvioitu määräraha on 39 % pienempi tähän vuoteen verrattuna. Osittain lasku johtuu valmistavan opetuksen tarpeen vähenemisestä vuoden 2015 turvapaikanhakija-aallon laannuttua. Osittain lasku johtuu kuitenkin myös perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaskohtaisen yksikköhinnan leikkauksesta noin kolmasosalla aiemmasta. Kuntien yhteydenottojen perusteella tämä kasvattaa entisestään valmistavan opetuksen ryhmäkokoja siten, että oppilaiden mahdollisuus saavuttaa opetussuunnitelman perusteissa määritellyt tavoitteet vaarantuvat. Opetushallitus pitää tärkeänä, että vieraskielisten oppilaiden äidinkieli ja suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen sekä heidän muun opetuksen tukemiseen on varattu määrärahaa enintään 16,97 miljoonaa euroa, joka on 2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Tällä voitaneen vastata kasvavaan tarpeeseen, jonka arvioiminen etukäteen on vaikeaa. Täydentävän opetuksen valtionavustuksen perusteista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (1777/2009) 4 :n mukaan valtionavustusta suoritetaan enintään 86 % asetuksessa tarkoitettujen opetustuntien laskennallisten kustannusten perusteella, jotka ovat opetustuntia kohden 25 euroa. Opetushallitus myöntää tuen opetuksen järjestäjien hakemusten perusteella jälkikäteen ja valtionavustusprosentti on määräytynyt hakemusten kokonaismäärän ja tukeen varatun määrärahan puitteissa. Täydentävän opetuksen määrää tulee seurata ja tarvittaessa myös lisäbudjetilla korottaa Opetushallituksen myöntämisvaltuutta. Hallituksen kärkihankkeena toteutettavaa Uusi peruskoulu -ohjelmaa jatketaan. Ohjelmalla pyritään oppijalähtöisyyteen, yhteisölliseen toimintakulttuuriin sekä opettajien osaamisen kehittämiseen läpi uran. Opetushallitus pitää tärkeänä hankeen eteenpäinviemistä. Rahoitusta kohdennetaan digitaaliseen osaamiseen sekä kielikokeiluihin ja taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistämiseen. Opettajien perus- ja täydennyskoulutusta kehitetään. Opetushallitukseen on yhtenä osana kärkihankkeen toteutusta perustettu Kokeilukeskus. Opetushallituksen johdolla toimeenpannaan peruskoulun kehittämiseen tähtääviä toimia. Talousarvioesityksessä on lisätty yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöhin ja digioppimiseen liittyviin toimiin myönnettävää rahoitusta 700 000 eurolla.
4 Opetushallitus pitää momentilta 29.10.51 maksettavien järjestöavustusten tilannetta haastavana, sillä vuoden 2018 talousarvioesityksessä momentille on varattu 330 000 euroa vähemmän rahaa kuin vuonna 2017. Jokainen myöntövuosi vuodesta 2011 alkaen on ollut edunsaajien kannalta vaikeasti ennakoitavissa, koska momentin määrärahat ovat usein muuttuneet vielä eduskuntakäsittelyn aikana. Opetushallitus esittää momentin määrärahan nostoa vuoden 2017 tasolle. Aikuisten lukiokoulutuksen määräraha on vuoden 2018 esityksessä 260 000 euroa aiempaa pienempi. Lukiolakia on muutettu siten, että koulutuksen järjestäjillä ei ole velvoitetta järjestää taito- ja taideaineiden sekä terveystiedon opetusta myöskään niille aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaan opiskeleville, jotka ovat aloittaneet lukio-opintonsa alle 18-vuotiaina. Määräystä sovelletaan niihin opiskelijoihin, jotka ovat aloittaneet lukiokoulutuksen suorittamisen aikuisille säädetyn oppimäärän mukaan 1.1.2017 jälkeen. Työ- ja elinkeinominiteriön hallinnonalalla työvoimakoulutuksena järjestetty aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyy vuoden 2018 alusta lähtien opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Suurin osa kohderyhmästä on tarkoitus ohjata oppivelvollisuusiän ylittäneiden (aikuisten) perusopetukseen, jonka lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet on uudistettu vastaamaan myös tämän kohderyhmän tarpeita. Siirryttäessä kurssikohtaiseen rahoitukseen julkinen rahoitus kasvanee vuosina 2018 ja 2019, kun opetuksen järjestäjät tekevät arvion kurssimääristä, joiden perusteella maksetaan rahoitusta ensin arvioon perustuen. Mikäli arviot ovat osoittautuneet liian suuriksi, vuosina 2020 ja 2021 rahoitus vastaavasti alenee vastaamaan toteutuneita kurssimääriä. Opetushallitus hyväksyi 12.6.2017 uudet aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka tulevat voimaan 1.1.2018. Opetushallitus tukee informaatio-ohjauksella uusien perusteiden käyttöönottoa. Vapaan sivistystyön valtionosuuksia ja -avustuksia on jouduttu yleisen talouskehityksen takia leikkaamaan viime vuosina merkittävästi. Koko sivistystehtävän rahoitukseen varatun talousarviomomentin 29.10.31. kokonaismääräraha on suhteellisen pieni (2016 tilinpäätös 157,6 miljoonaa euroa). Tehdyt säästötoimet ovat olleet ylläpitäjäkentässä tuntuvia. Opetushallitus on huolissaan määrärahojen supistumisen kumulatiivisesta vaikutuksesta. Kustannuspaineet heijastuvat ylläpitäjien toimintamahdollisuuksiin, koulutuksen laatuun, tarjontaan ja saavutettavuuteen (reuna-alueet, erityisryhmät, koulutuksessa aliedustetut ryhmät) sekä kehittämisen pitkäjänteisyyteen. Valtionosuus ja -avustusmäärärahojen vakiinnuttaminen on seuraava tärkeä askel vapaan sivistystyön oppilaitosten keskinäisen suoritekilpailun päätyttyä 1.1.2016 vapaan sivistystyön lain uudistuksella. Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen siirtyessä 1.1.2018 lukien opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vastuulle, vapaan sivistyön piirissä aloitetaan uusi maahanmuuttajakoulutus, johon ohjataan ne, joille opiskelu aikuisten perusopetuksessa olisi joko mahdotonta tai epätarkoituksenmukaista (esim. ikääntyneet, sairaat, kotivanhemmat). Tässä vapaan sivistystyön uudessa koulutusmallissa kotoutumissuunnitelmaan sisältyvän luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen kulut voidaan korvata vapaan sivistystyön oppilaitoksille täysimääräisenä. Opetushallitus valmistelee parhaillaan 1.1.2018 käyttöön otettavaksi opetussuunnitelmasuositusta, jossa huomioidaan kohderyhmän tarpeet sekä vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuotojen erityispiirteet. Uuden koulutusmallin luonti on otettu huomioon talousarvion määrärahojen mitoituksessa (4,9 miljoonan euron siirto momentilta 32.30.51). Maahanmuuttajat ovat olleet vapaassa sivistystyössä voimakkaasti kasvava opiskelijaryhmä.
5 Opetushallituksen voimavarat Talousarvioesityksen mukaan Opetushallituksen toimintamenoihin osoitettavat määrärahat alenevat ensi vuonna 60,2 milj. eurosta 58,5 milj. euroon (- 3 %). Määrärahojen leikkaus kohdentuu erityisesti Opetushallituksen perustoiminnan menoihin. Opetushallituksen toimintamenoihin lisätään enintään 14,1 milj. euroa käytettäväksi tekijänoikeuslakiin perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksuun. Korvauksista sopiminen tuli Opetushallituksen tehtäväksi ensimmäisen kerran tämän vuoden alusta. Opetushallituksen toimintamenoihin on lisätty 75 000 euroa kompensoimaan työmäärän kasvua. Osana ammatillisen koulutuksen reformia luovutaan Opetushallituksen yhteydessä toimivista tutkintotoimikunnista (91) ja näyttötutkintosihteeristöstä sekä niistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi perittävistä tutkintomaksuista. Näyttötutkintosihteeristö jatkaa 4-5 hengen suuruisena kuitenkin kesäkuun 2018 loppuun. Tutkintomaksuista luopuminen vähentää Opetushallituksen tuloja vuositasolla noin 3,0 milj. euroa. Opetushallituksen yhteyteen perustetaan vuoden 2018 alusta yhteensä noin 40 työelämätoimikuntaa. Työelämätoimikuntien kustannuksiksi arvioitiin ammatillisen koulutuksen reformia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 39/2017) noin 1,5 milj. euroa. Talousarvioesitys ei sisällä työelämätoimikuntatoimintaa varten lisärahoitusta, mutta opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmoittanut pyrkivänsä osoittamaan Opetushallitukselle lisärahoitusta vuodelle 2018. Kun työelämätoimikunnat ovat tarkoitetut pysyviksi, tulisi niiden rahoitus saada osaksi Opetushallituksen toimintamenorahoitusta. Koulutustoimikunnat on korvattu osaamisen ennakointifoorumilla, johon kuuluu yhdeksän ennakointiryhmää. Aikaisemmin ennakointityötä rahoitettiin sekä Opetushallituksen toimintamenomäärärahoista että erikseen sovitulla kehittämisrahoituksella. Koulutuksen ennakoinnin tultua tämän vuoden alusta osaksi Opetushallituksen lakisääteistä toimintaa on perusteltua, että rahoitus ennakointifoorumeita ja Opetushallituksessa tehtävää ennakointityötä varten maksetaan toimintamenomomentilta. Tämä edellyttää lisäystä toimintamenomomentille. Uutena tehtävinä Opetushallitukselle on vuonna 2018 tulossa perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon sekä siihen ja muihin Opetushallituksen ylläpitämiin opinto- ja tutkintorekistereihin sekä tietovarantoihin liittyvä opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu. Uudistusta koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä (HE 72/2017). Uudistuksesta aiheutuvat kehittämis- ja ylläpitotehtävät on otettu huomioon ensi vuoden talousarvioesityksessä, mutta on tärkeää, että uudistuksen vaikutuksia Opetushallituksen työmäärään seurataan ja tarvittaessa lisätään Opetushallituksen voimavaroja, jos arviot työmäärästä ja kustannuksista osoittautuvat liian alhaisiksi. Opetushallituksen tehtäviä lisää myös toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa. Kokeilua koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä (HE 114/2017). Hallituksen esityksen mukaan kokeilun toimeenpanosta, seurannasta ja ohjeistuksesta vastaa Opetushallitus. Opetushallitus vahvistaa opetuksen järjestäjäkohtaiset kokeilusuunnitelmat ja antaa määräyksiä kokeilun toteuttamiseen, ohjeistamiseen ja kokeiluun liittyvään seurantaan ja tutkimukseen liittyvistä seikoista. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää kokeiluluvat Opetushallituksessa valmistellun ehdotuksen pohjalta. Hallituksen esityksen mukaan kokei-
6 Valtion oppilaitokset luun liittyvän seurantatutkimuksen järjestämiseksi Opetushallitus muodostaa henkilörekisterin kokeiluun osallistuvista oppilaista. Hallituksen esityksen mukaan Opetushallitukselle ei osoiteta kokeilua varten lisävoimavaroja lukuun ottamatta kielikokeilun kärkihankkeesta seurantatutkimuksen hankkimiseksi osoitettavia varoja. Tehtävät lisäävät väistämättä Opetushallituksen kustannuksia ja edellyttävät lisätyötä. Nykyinen Opetushallitus aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Opetushallituksessa on käynnissä uuden viraston perustamiseen liittyviä hankkeita, joista aiheutuu normaaliin toimintaan nähden lisäkustannuksia. Opetushallitus on uudistanut sisäiset verkkosivunsa ja on aloittanut ulkoisten verkkosivujensa uudistamisen. Opetushallitus sai tämän vuoden talousarviossa lisävoimavaroja uudistusta varten. Uudistustyö jatkuu ja siirtymävaiheen lisärahoitusta on tarpeen edelleen jatkaa. Opetushallituksesta annetun lain muuttamisesta annetulla lailla (371/2017) Ylioppilastutkintolautakunnan kanslia ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) liittyvät vuoden 2018 alusta Opetushallituksen erillisyksiköiksi. Opetushallitus huolehtii erillisyksiköiden hallinto- ja tukipalvelujen järjestämisestä. Erillisyksiköt ovat osa Opetushallituksen kirjanpitoyksikköä. Ylioppilastutkintolautakunta ja Karvi säilyttävät itsenäisyyden ja riippumattomuuden niiden hoitamissa substanssitehtävissä. Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä Ylioppilastutkintolautakunnan ja Karvin määrärahat on otettu uudelle momentille (29.01.03 Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot). Momentin mitoituksessa on otettu huomioon ylioppilastutkinnon sähköistämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia, mutta ei virastojen yhdistämisestä aiheutuvia välttämättömiä lisäkustannuksia, kuten tietojärjestelmäkustannuksia. Lisäksi yhdistymiseen liittyvä suunnittelu ja toteutus edellyttävät merkittävää lisätyöpanostusta. Opetushallituksen rahoitus alenee hallituksen kehyspäätösten mukaisesti vuodesta 2017 vuoteen 2021 noin kuudella prosentilla. Opetushallitus on pystynyt kattamaan menonsa edellisiltä vuosilta siirtyvillä erillä. Tämän hetkisen arvion mukaan vuonna 2019 kehyspäätöksen mukainen rahoitus ja siirtyvät erät eivät kata toiminnasta aiheutuvia menoja. Ylioppilastutkintolautakunnan ja Karvin osuus yhteisten hallinto- ja tukitehtävien kustannuksista sovitaan erikseen. Kustannuspaineita lisää uuden yhteisen palkkausjärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto Opetushallituksen ja sen erillisyksiköiden henkilöstölle. Toimitilojen kehittäminen valtioneuvoston toimitilastrategian mukaisesti edellyttää remontti- ja muutostöitä, jotka kasvattavat vuokrakustannuksia. Opetushallitus on viime vuosien aikana joutunut monin tavoin sopeuttamaan toimintaansa määrärahakehyksiin. Sopeuttamista on tehty laaja-alaisuuteen perustuvaa asiantuntijuutta tukevan henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin kautta, toimitilojen käytön tehostamisella sekä toimintaprosesseja kehittämällä. Vanhan Opetushallituksen toukokuussa 2014 käynnistämän yhteistoimintamenettelyn seurauksena Opetushallitus joutui päättämään yhteensä 17 henkilön palvelussuhteen irtisanomisella tai muulla järjestelyllä. Virastojen yhdistämiselle voidaan saavuttaa pitkällä tähtäimellä kustannussäästöjä. Toisaalta jatkuvasti Opetushallituksen vastuulle säädetyt ja osoitetut lisätehtävät aiheuttavat rekrytointitarpeita ja lisäävät viraston kustannuksia. Valtion yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen toimintamenot momenteilla 29.10.01 ja 29.20.01 olevat määrärahat, joilla rahoitetaan neljän valtion yleissivistävän koulun ja Eurooppa-koulujärjestelmässä toimivien suomalaisten opettajien palkkaus sekä kahden ammatillisen oppilaitoksen menot, alenevat 1,3 milj. eurolla tämän vuoden tasosta. Opetushallitus on tulosohjauksen avulla pyrkinyt alentamaan koulujen ja oppilaitosten kustannuskehitystä. Kustannuksia on saatu alennettua ja toimintaa tehostettua erityisesti uudessa Valteri-koulussa, joka
7 muodostettiin aikaisemmin erillisinä kouluina toimineista kuudesta valtion yleissivistävistä erityiskoulusta. Talousarvioesitykseen sisältyvä valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenomomentin käyttösuunnitelma poikkeaa Opetushallituksen opetus- ja kulttuuriministeriölle esittämästä koulujen esityksiin pohjautuvasta käyttösuunnitelmasta. Talousarvioesityksen mukaisessa suunnitelmassa ei ole otettu huomioon esimerkiksi Valteri-koulussa suunniteltuja ja toteutettuja toiminnan tehostamistoimenpiteitä. Käyttösuunnitelmaa tulisi tarkistaa Opetushallituksen esityksen mukaiseksi (esitys liitteenä). Koulujen ja oppilaitosten toiminnan kustannukset on voitu tähän mennessä kattaa siirtyvillä erillä ja näin tapahtuisi myös vuonna 2018. Siirtyvät erät ovat kuitenkin nopeasti vähenemässä. Opetushallitus pitää välttämättömänä, että koulujen ja oppilaitosten määrärahojen taso mitoitetaan tulevina vuosina kattamaan koulujen ja oppilaitosten toiminnasta aiheutuvat menot. Menoja lisäävät mm. koulujen ja oppilaitosten peruskorjauksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvat vuokrien korotukset. Talousarvioesitykseen sisältyy Opetushallitukselle valtuutus tehdä Suomalais-venäläisen koulun uusista tiloista vuokrasopimus, jonka mukaan koulun vuokramenot ovat vuodesta 2021 alkaen vuositasolla enintään 2,7 milj. euroa. Lopuksi Suomalainen koulutus on isojen haasteiden edessä. Oppimistulosten lasku, erojen lisääntyminen koulujen ja alueiden välillä sekä globalisaation ja teknologisen kehityksen tuottamat uudet osaamisvaatimukset edellyttävät vahvaa kansallista koulutuksen kehittämisotetta. Lisäksi meneillään on mittavia hankkeita, kuten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmauudistusten toimeenpano, perusopetuksen digitalisaatio-hanke ja Uusi peruskoulu-ohjelman toteuttaminen, ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistaminen ja ammatillisen koulutuksen reformi, vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus, varhaiskasvatuslainsäädännön ja ohjauksen uudistaminen sekä Koski-hanke, joiden läpivieminen vaati koulutuksen huippuasiantuntemusta. Myös koulutusvientiä ja suomalaisen koulutuksen tunnettuutta on tarkoitus lisätä. Edellä todettujen uudistusten toimeenpano kuuluu merkittäviltä osin Opetushallituksen vastuulle. Uudistusten onnistuminen sekä Opetushallitukselle kuuluvien perustehtävien hoito edellyttää, että Opetushallitukselle on riittävät resurssit. Opetushallitus esittää, että eduskunta lisäisi Opetushallituksen toimintamenomomentille (29.01.02) kaksi miljoonaa euroa toiminnan turvaamiseen vuonna 2018. Johtaja Matti Lahtinen
8 Liite Opetushallituksen esitys valtion yleissivistävien oppilaitosten määrärahojen käyttösuunnitelmaksi vuonna 2018: Valtion yleissivistävien oppilaitosten määrärahan arvioitu käyttö (euroa) TAE 2018 Kielikoulut 3 300 000 Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 31 754 000 Koulukotien perusopetus 1 000 000 EU:n Eurooppa-koulut 1 800 000 Helsingin eurooppalainen koulu 3 000 000 Yhteensä 40 854 000