RYHMÄKIRJE 1/

RYHMÄKIRJE 1/2018 9.3.2018 Sairaalasielunhoidon ryhmäkirje 1/2018

Alkusanat Kipakoiden pakkasten jälkeen aurinko jo lämmittää suojaisessa paikassa. Talvenselkä on taittunut ja mieli odottaa kevättä. Talvilomia on pidetty mahdollisuuksien mukaan, osa teistä on ehkä ottanut tuntumaa lumeen ja suksiin nauttien talvisista maisemista ja osa etsiytynyt auringon lämpöön. Toivottavasti lomapäivät virkistivät ja kohti pääsiäistä ja Hiljaisen viikon työruuhkaa kuljetaan levollisin mielin. Kirkollisessa elämässä on viime aikoina tapahtunut; olemme saaneet uuden arkkipiispan, Tapio Luoman ja juhlineet ensimmäisten naisten vihkimistä papeiksi 30 -vuotta sitten. Piispanvaaleja on lähiaikoina tulossa ainakin Oulun hiippakuntaan ja Espooseen. Tampereella järjestetty Sielunhoidon Symposium kokosi yhteen noin 150 osallistujaa. Teemana oli Ihmisarvoinen elämä. Ohjelma oli tiivis, mutta toivottavasti jotain jäi kotiin viemisiksi. Kiitollisuus on teema, johon olen viime aikoina usein törmännyt. Kiitollisuus on huomion keskittämistä asioihin, jotka ovat hyvin. Kiitollisuuden aiheiden etsiminen ja kiitollisuutta herättävien asioiden äärelle pysähtyminen muuttaa suhtautumista elämään, omaan itseen ja läheisiin. Kiitollisuuden tunteminen herättää itsemyötätuntoa ja lisää hyvinvoinnin kokemusta. Kiitollisuutta voi tuntea pienistä asioista. Usein se vaatii pysähtymistä ja tietoista ajattelua. Pysähtyminen voi olla hiljentymistä Jumalan kasvojen eteen tai oman hetken ottamista työn kiireiden keskellä. Kiitollisuudesta on ilmestynyt myös sairaalapappi Heli Harjunpään kirjoittaja kirja, kiitollisuuden jooga. Teos opastaa kuulostelemaan omaa tilaa levollisesti, ilman suorittamista, jolloin kiitollisuuden kokemus saa tilaa kasvaa, ja elämän mielekkyyden tunto vahvistuu. Olipa elämäntilanne mikä tahansa, jokaisen elämässä on aiheita kiitollisuuteen. Kaikki katsovat odottaen sinuun, ja sinä annat heille ruoan ajallaan. Sinä avaat kätesi ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää. (Ps. 145: 15-16) Siunattua kevättä, Virpi

Sisällys Alkusanat... 2 Sote... 4 Aikataulut... 4 Sopimussiirrot... 4 Avioliittolain mukaiset sovittelutehtävät... 5 Seurakunnat palveluntuottajina ja niille asetettavat vaatimukset... 5 Kirkolliset järjestöt palveluntuottajina... 6 Hiippakuntarajojen tarkistaminen... 6 Muutokset työkentällä... 6 Sairaalasielunhoidon palautejärjestelmä... 8 Tilastot... 8 Teologian opiskelijoiden harjoittelun tilastointi... 8 Sielunhoitoterapeutti... 9 Uusi julkaisuja... 9 Neuvottelupäivät 2019... 10 Sairaalasielunhoidon tunnus... 10 Pro gradu -tutkielmakysely Rukouksen käyttö sairaalasielunhoidossa... 10 Liitteet 1. Vakaumuksen mukainen eksistentiaalinen tuki 2. Sielunhoidon tilastoinnin ohje 3. Sairaalasielunhoidon tunnus 4. Sielunhoidon vapaaehtoisen tunnus

Sote Aikataulut Valtioneuvosto on laatinut maakuntien valmisteluorganisaatioiden työn tueksi diasarjan maakunta- ja sote-uudistuksen keskeisimmistä määräajoista. Diasarja tämän viestin liitteenä. Määräajat perustuvat hallituksen linjaamaan aikatauluun, jonka mukaan maakuntauudistusta koskevat lait käsitellään eduskunnassa kevätistuntokaudella ja hyväksytään kesäkuussa 2018. Suuri osa maakuntavalmistelua koskevista määräajoista tulee maakuntalain voimaanpanolaista. Olen poiminut aikataulusta kirkon kannalta keskeisimmät määräajat: Maakunnat perustetaan voimaanpanolailla kesäkuussa 2018, tällöin astuu siis voimaan uusi maakuntajako. Uutta maakuntajakoa sovelletaan muun muassa maakunta- ja eduskuntavaalien järjestämiseen ja uusien maakuntien valmisteluun. Maakunnan väliaikainen valmistelutoimielin VATE on asetettava kuukauden kuluessa voimaanpanolain voimaantulosta. Jokaisessa maakunnassa VATE johtaa maakuntien valmistelua. Ensimmäiset maakuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 28.10.2018. Maakuntavaltuuston toimikausi alkaa 1.1.2019. Maakuntavaltuuston toimikausi kestää 31.5.2021 saakka. Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja monien muiden tehtävien järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1.1.2020. Kunnan on tehtävä viimeistään 28.2.2019 maakunnalle selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen käytössä olevista toimitiloista, siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta ja sopimuksista. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien, erityishuoltopiirien ja maakunnan liittojen on tehtävä viimeistään 28.2.2019 maakunnalle selvitys omaisuudesta, siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta, veloista ja sopimuksista. Sairaalasielunhoidossa on huolehdittava, että meillä on voimassa oleva, ajantasainen sopimus, jonka sairaanhoitopiiri voi merkitä selvitykseen. Mikäli päivitätte sopimuksia nyt, on sopimukseen hyvä kirjata: Yhteistyösopimus siirtyy terveydenhuollon uusiin rakenteisiin jatkuvana, voimassaolevana sopimuksena uuden sote-lainsäädännön voimaan tullessa. Maakunnan on viimeistään 31.10.2019 lähetettävä kirjallinen ilmoitus maakunnan vastuulle siirtyvien velkojen, vastuiden ja sopimusten velkojille ja sopimusosapuolille. Sopimussiirrot Maakunta- ja sote- uudistuksen I-vaiheen voimaanpanolain 22 :n nojalla palvelujen järjestämiseen liittyvät sopimukset lähtökohtaisesti siirtyvät maakunnille. Tämä koskee myös yhteistyösopimuksia. Sopimussiirtojen täsmällinen aikataulu on kerrottu yllä. Mikäli sopimukset eivät siirry sellaisenaan, maakunta neuvottelee uudesta sopimuksesta näin

halutessaan. Valmistelu tapahtuu maakunnan määrittämällä tavalla joko keskitetysti tai muulla työnjaolla. Tässä voivat siis maakuntien käytännöt poiketa toisistaan. Sairaalasielunhoidon, kehitysvammaistyön ja perheneuvonnan sopimusten osalta yksinkertaisinta olisi saattaa ne ajantasalle nykyisten sopimuskumppanien kanssa ennen 28.2.2019 - mikäli siis päivittämisen tarvetta on. Keväällä 2019 on paikallaan myös varmistaa, että nykyinen sopimuskumppani on merkinnyt yhteistyö-/ostopalvelusopimuksen em. siirtyvien sopimusten luetteloon. Sen jälkeen sopimussiirto tapahtuu automaattisesti ja siihen tehdään tarvittavat tekniset muutokset maakunnan toimesta.(huom! HUS sopimusta voi käyttää tarvittaessa mallina). Avioliittolain mukaiset sovittelutehtävät Viime viikolla saimme Sosiaali- ja terveysministeriöstä varmistuksen koskien avioliittolain mukaista perheasioiden sovittelua. Tällä hetkellä kirkon perheasioinneuvottelukeskuksista 33:lla on erillislupa ko. toimintaan. Jatkossa perheasioiden sovittelu on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka antamisen maakunta voi hoitaa itse tai hankkia ja jonka tuottaminen edellyttää palveluntuottajalain mukaista rekisteröintiä. Nykyisellään avioliittolaki mahdollistaa erillisluvan hakemisen sovittelutoimintaan. Lupamenettely on ollut tarpeen, jotta muut julkisyhteisöt kuin kunnat voivat tuottaa palvelua. Kun palveluntuottajalaki jatkossa koskee myös julkista toimintaa, jatkovalmistelussa avioliittolain erillinen lupasääntely kumotaan tarpeettomana ja päällekkäisenä menettelynä. Perheasiainneuvottelukeskuksia on informoitu tästä muutoksesta. Seurakunnat palveluntuottajina ja niille asetettavat vaatimukset Perheasianneuvottelukeskuksia ylläpitävien seurakuntien tai seurakuntayhtymien on jatkossa rekisteröidyttävä palvelutuottajiksi voidakseen saada maakunnallista rahoitusta ja/tai sovittelutehtäviä. Palveluntuottajalla tarkoitetaan kaikkia maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavia yhtiöitä, yhteisöjä, järjestöjä, yrittäjiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia sekä muita toimijoita. Näin ollen palvelun tuottajan käsitettä käytetään kuvaamaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia luonnollisia henkilöitä sekä yhteisöjä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta. Palveluntuottajalain yksityiskohtaisten perustelujen mukaan muu yhteisö voi olla esimerkiksi julkisyhteisö, joka muutoin kuin lakiin perustuvan velvollisuuden nojalla tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Tällainen voi olla esimerkiksi kunnan organisaatioon kuuluva oppilaitos tai yliopisto, joka toimintaa yhtiöittämättä tuottaa palvelua markkinoille. Vastaavana toimintana nähdään seurakuntien/seurakuntayhtymien tuottamat palvelut, jotka edellyttävät palveluntuottajan statusta, esimerkiksi kirkon perheneuvonta. Kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien on täytettävä perusvaatimukset, jotta voi päästä tuottajarekisteriin. Maakunnat voivat asettaa tuottajille lisävaatimuksia. Perusvaatimukset ovat kiteytetysti: 1) palveluntuottajan oltava valvontaviranomaisen palveluntuottajarekisterissä; 2) palveluntuottaja ei ole konkurssissa tai liiketoimintakiellossa; 3) riittävät, asianmukaiset, sopivat ja turvalliset toimitilat ja välineet,

palveluntuottajan on liityttävä yhteiseen tietojärjestelmään; 4) riittävästi henkilöstöä asiakkaiden ja potilaiden palvelujen tarpeeseen ja lukumäärään nähden; 5) henkilöstöllä on asianmukainen koulutus; 6) sote-palvelun oltava laadukasta, asiakaskeskeistä ja turvallista; 6) palveluntuottajalla on oltava vastuuhenkilö ja omavalvonta on järjestettävä ohjeiden mukaan. Palveluntuottajalaki ei koske sielunhoitoa eikä vastikkeetonta toimintaa, joten sairaalasielunhoito ja kehitysvammaistyö ovat edelleen mahdollista toteuttaa ilman rekisteröitymistä palveluntuottajaksi. Näin ollen sairaalasielunhoitoa ja kehitysvammaistyötä toteutetaan jatkossakin maakunnan kanssa solmittavin yhteistyö-/kumppanuussopimuksin maakunnan liikelaitoksen, maakunnan yhtiöiden ja muiden palveluntuottajien toimipisteissä (sairaalat, asumisyksiköt, kuntoutusyksiköt, toimintakeskukset, palvelukeskukset). Kirkolliset järjestöt palveluntuottajina Seurakuntien rooli julkisten palveluiden tuottajana ei ole muuhun niiden toimintaan verrattuna kovinkaan laaja. Sen sijaan on lukuisia kirkollisia säätiöitä, järjestöjä, yhdistyksiä ja yhtiöitä, jotka toimivat aktiivisesti kristilliseen arvopohjaan perustuvien sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Osa näistä on seurakuntien tai seurakuntayhtymien omistamia ja/tai hallinnoimia. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimittänyt selvityshenkilön arvioimaan järjestöjen ja muun kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon mallissa. Selvityksen alla on muun muassa se, millä kriteereillä määritellään sellaisten järjestöjen toiminta, joilla on rajapintoja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen että palvelutuotantoon. Selvitys valmistuu kesällä 2018. Hiippakuntarajojen tarkistaminen Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyen kirkolliskokous linjasi toukokuussa 2017, että hiippakuntien rajat tarkistetaan maakuntarajojen mukaisiksi muuttamatta kuitenkaan hiippakuntien määrää. Asia valmistellaan syksyn 2018 kirkolliskokoukselle. Kirkkohallituksen täysistunto hyväksynee esitysluonnoksen lausuntokierrokselle lähetettäväksi kokouksessaan 27.3.2018. Lausuntoa pyydetään kaikilta tuomiokapituleilta ja asianosaisilta seurakunnilta kesäkuun loppuun mennessä. Lisätiedot: Terhi Kaira, projektipäällikkö puh. 050 326 3012, terhi.kaira@evl.fi Muutokset työkentällä Sairaalasielunhoidon työkentällä on tapahtunut/ tapahtumassa muutoksia. Sielunhoidon Symposiumissa pidetyn työalakohtaisen tapaamisen jälkeen osa sairaalapapeista kävi sähköpostikirjeenvaihtoa työkentän muutoksista ja sen pohjalta voin todeta seuraavia asioita: Sairaaloissa potilaspaikkoja on vähennetty / vähennetään Kotisairaalan ja kotisairaanhoidon piirissä kotikäyntien määrä on kasvava

Palvelutaloja ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä on tullut lisää ja sielunhoidon tarve on lisääntynyt Henkilökunnan kriisiavun ja tuen tarve on kasvanut Seurakunnan työntekijöiden ja vapaaehtoisten koulutustehtävät ovat lisääntyneet ja toiminnan organisoinnin tarve kasvanut, se työllistää Saattohoidon kehittymisen myötä sielunhoidon tarve on kasvanut Vanhusten määrä on lisääntynyt työllistäisi enemmän kuin mahdollista tehdä Muutoksiin liittyen herää muutamia kysymyksiä: Maakuntiin perustetaan erilaisia hyvinvointikeskuksia tulisiko niissä olla saatavilla myös sairaalapapin palvelut? Millaista yhteistyötä on syytä vahvistaa ja kehittää terveyden- ja sosiaalihuollon laitoksissa? Miten sairaalasielunhoidon resurssi suunnataan? o potilaat, läheiset ja henkilökunta o koulutus o asiantuntijatehtävät o koordinointityö o työn kehittäminen, uusien toimintamallien käyttöönotto ym. Työnjako sairaalasielunhoidon ja seurakunnan työntekijöiden tekemän sielunhoitotyön välillä? Missä ja millaisissa paikoissa tarvitaan erityistason sielunhoito-osaamista? Millaisissa tehtävissä seurakuntalaiset voivat olla apuna saattohoidon vapaaehtoisten lisäksi? Millaista koulutusta seurakuntien työntekijät tarvitsevat sairaiden sielunhoitotyöhön? Millä perusteella valitaan ne paikat, joihin sairaalasielunhoidon palvelua tarjotaan? (yksityinen / julkinen ei kestävä peruste) Millaista koulutusta sairaalasielunhoitajat tarvitsevat muuttuvassa työympäristössä? o Viestintäosaaminen verkossa? o Tiimityötaitojen vahvistaminen? o Muuta? Samainen sähköpostikirjeenvaihto tuotti myös muutamia ideoita työn käytänteistä ja järjestämisestä. Osa voi olla jo tuttua ja testattua, mutta ehkä joukossa on jotain sellaista, jota ei omassa työyhteisössä ole vielä kokeiltu ja jota voisi ehkä kokeilla. Saattohoitotilanteisiin suunnattu seurakuntapappien päivystysrinki; palvelutalon saattohoito-osastolla on yksi puhelinnumero, josta saa kiinni päivystävän papin klo 8-22. Sairaalapappien ja seurakuntapappien yhteistyöverkosto. Koolle kutsujana sairaalapappi. Mahdollisuus yhdessä ratkaista erilaisia työhön liittyviä haasteita, tulla tutummaksi ja parantaa seurakuntalaisten saamaa palvelua. Vapaaehtoisten koulutusyhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Kirkko ja sairaalasielunhoito yhtenä kouluttajana. Yhteistyö seurakunnan diakonian kanssa esimerkiksi palvelutalojen hartaushetkien järjestämisessä ja yhteistyö sururyhmien järjestämisessä sairaalasielunhoidon ja seurakunnan välillä. Sielunhoitoklinikka. Mahdollisuus ottaa yhteyttä sairaalapappiin ja keskustella eksistentiaalisista ja hengellisistä kysymyksistä verkossa. Päivystys tiettyinä aikoina. Riittävän monta päivystäjää, jotta saadaan

aikaan päivystysrinki. Esimerkiksi Terveyskylä.fi sivuilla? Päivystysaika voisi olla vaikka 5h/ viikko. Sitä voisi lisätä, mikäli toiminta tuntuisi järkevältä. Sairaalasielunhoidon palautejärjestelmä Sairaalasielunhoitotyöhön ollaan kehittämässä palautejärjestelmää. Palautejärjestelmä tulee koostumaan muutamista sairaalasielunhoitotyötä koskevista kysymyksistä. Tavoitteena on integroida kysymykset terveydenhuollon yleiseen palautejärjestelmään. (Pyrimme siihen, että ei tule erityistä lomaketta, jonka esimerkiksi sairaalapappi tai omahoitaja antaa potilaan tai läheisen täytettäväksi sairaalapapin tapaamisen jälkeen.) Palautejärjestelmää pohtii Tampereen johtava sairaalapappi Mika Kallunki johtamiskoulutuksensa lopputyönä. Liitteenä (liite 1, dia nro 5) Healthcare Chaplaincy: the Lothian Chaplaincy PROM; Appendix 5: Spiritual Care Patient Reported Outcome Measure (PROM) malli, joka antanee jotain suuntaa siitä, millaisia kysymyksiä palautelomakkeessa voidaan käyttää. Huom! ei suomalainen malli. Todennäköisesti palautteen keräämisessä tullaan erilaisissa toimintaympäristöissä painottamaan hieman erilaisia asioita. Tästä kuulemme lisää. Tilastot Sairaalasielunhoidon tilastoinnin tilastointiohje on valmistunut! (liite 2). Tilastointilomakkeita ovat lomakkeet S1-S8. Ohjeissa käsitellään jo tässä vaiheessa myös sellaisia kysymyksiä, jotka saamme voimaan vasta vuoden 2019 alusta. Esimerkiksi lomake S8 tulee käyttöön ja täytettäväksi vuoden 2019 tammikuussa. Kaikki tilastolomakkeisiin liittyvät uudistukset tulevat käyttöön myös Primen ja Katriinan kautta täytettäviin lomakkeisiin samaan aikaan. Vuoden 2017 tilastot eivät valtakunnallisen tilastokoonnin osalta ole luotettavia, koska kaikki eivät monista syistä johtuen päässeet aloittamaan tilastointia vuoden alussa. En suosittele käyttämään vuoden 2017 tilasto koostetta laajemmin työalaa esiteltäessä. Paikkakuntakohtainen, omaa työntekijäjoukkoanne koskeva tilastointi on luotettava sen mukaan, miten olette omassa työyhteisössänne tilastoineet. Teologian opiskelijoiden harjoittelun tilastointi Kirkkohallituksen tilastoinnin asiantuntija Tuomo Halmeenmäki on antanut seuraavat ohjeet teologiharjoittelijoiden työn tilastoinnista: Teologiharjoittelijoiden työ tilastoidaan kuten papin työ. He voivat tilastoida omat työnsä, mikäli heillä on z-tunnukset ja oikeudet Katrinaan/Primeen. Jos se ei ole mahdollista, harjoitteluohjaaja tallentaa opiskelijoiden tiedot. Lomakkeesta riippuu, liitetäänkö ne ohjaajan tallennuksiin vai onko kyseessä oma tallennus. Mutta esimerkiksi jos he ovat yhdessä toteuttamassa esim. tilaisuutta, niin tällöin merkitään vain yksi tilaisuus, jolla on kaksi toteuttajaa.

Sielunhoitoterapeutti On ilmennyt, että sielunhoitoterapeutti- nimikkeellä olevia työntekijöitä on palkattu muutamiin seurakuntiin (Mikkeli, Hämeenkyrö, Tampere ja Raisio sekä Jyväskylän sairaala). Pidämme ratkaisua ongelmallisena. On tärkeää, että sairaiden sielunhoitotyötä tekevät kirkon tehtävään kouluttamat, erityistehtäviin valmistavan sielunhoitokoulutuksen käyneet, tehtävään soveltuviksi arvioidut henkilöt. Sielunhoitoterapeuttikoulutukseen pääsemisen ehtona on sosiaali- ja terveysalan tai kirkollisen/seurakunnallisen alan peruskoulutus tai muu soveltuva peruskoulutus täydennettynä pitkällä sielunhoidon koulutuksella. Tämä tarkoittaa, että henkilöllä ei välttämättä ole mitään seurakuntatyön/ kirkon tutkintoa, vaan hän voi olla peruskoulutukseltaan mikä tahansa (=muu soveltuva peruskoulutus). Sielunhoitokoulutus on myös voitu hankkia jossain muualla, kuin kirkon tuottamissa sielunhoitokoulutuksissa. Koulutukseen pääsemiseen ei edellytä psykologista soveltuvuustestiä. Sielunhoitoterapeuttikoulutus on laajuudeltaan 60 op. Lisätietoa linkistä: http://www.suomensielunhoitoterapeutit.fi/?sid=23 Kirkko ei vastaa sielunhoitoterapeuttien koulutuksesta. Sielunhoitoterapeuttien joukossa on sekä heitä, joilla on taustalla kirkon koulutus ja samankaltainen käsitys sielunhoitotyöstä kuin kirkon kouluttamilla sielunhoidon ammattilaisilla, mutta sielunhoitoterapeutti koulutuksen voi käydä myös henkilö, jolla on kirkon sielunhoitonäkemyksestä merkittävästi poikkeava sielunhoitonäkemys, esimerkiksi rukouksen, tai muun armolahjan korostaminen. Armolahjoja korostava sielunhoitonäkemys voi joissain tilanteissa kääntyä hengelliseksi väkivallaksi. Erityisesti terveydenhuollon kontekstissa on ehdottoman tärkeää huolehtia siitä, että potilaan yksityisyyttä ja vakaumusta kunnioitetaan ja että työ on potilaslähtöistä. Vastuu potilaan hoidosta on lääkärillä, sairaalasielunhoitaja ei ota kantaa diagnoosiin tai hoitolinjauksiin. Nämä asiat ovat selviä kirkon sairaalapapeille (ja erityisviroissa työskenteleville) ja seurakuntien työntekijöille, jotka kirkko on kouluttanut tehtävään. Koulutuskuvauksen mukaan sielunhoitoterapeutti koulutuksen arvopohja on Raamattu. Tämä kuvaus herättää kysymyksiä siitä, millä tavalla Raamattua arvopohjana käytetään ja kuka päättää sen tulkinnasta. Sielunhoitoterapeutit perivät työstään maksun. Kirkon piirissä toteutuva sielunhoitotyö on luottamuksellista, kaikille avointa ja maksutonta. Uusi julkaisuja Suomen ev.lut.kirkon julkaisusarjassa Kirkko ja toiminta on julkaistu uusi kirja Hengellinen tuki muistisairaan ihmisen elämässä. Kirjan on työstänyt työryhmä, jossa on ollut mukana myös sairaalapappeja. Työryhmän jäsenet: Marja Keskitalo, Mika Kallunki, Markku Palosaari, Irene Nummela. Kirjassa on tietoa muistisairauksista, vuorovaikutuksesta, kohtaamisesta ja musiikin merkityksestä. Kirja painottuu muistisairaan hengelliseen tukemiseen. Mukana on myös käytännöllisiä esimerkkejä jumalanpalveluselämään liittyvien tilaisuuksien järjestämisestä. Julkaisu on ladattavissa osoitteesta: http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/cf288a68375a7e9ac225823500434342/$file/kkh_hengell inen%20tuki%20muistisairaan%20ihmisen%20elämässä_verkkojulkaisu.pdf

Julkaisun voi myös tilata: http://www.kopistore.fi/fi/verkkokaupat/kirkkohallitus/kirkkohallituksenjulkaisut/?object=view&objectid=442 Palliatiivisen hoidon hyvät käytännöt. Toimittaneet Tiina Saarto, Juha Hänninen, Riitta Antikainen, Anneli Vainio. Duodecim. Tiivistetty pokkariversio kirjasta Palliatiivinen hoito. Neuvottelupäivät 2019 Seuraavat Sairaalasielunhoidon neuvottelupäivät järjestetään 11.-13.9.2019 Kuopiossa. Suunnittelutyöryhmä on aloittanut työnsä. Merkitkäätte ajankohta kalenteriin! Sairaalasielunhoidon tunnus Kirkon sairaalasielunhoitotyö on saanut oman tunnuksen. Tunnus on punainen, tyylitelty risti. Malli liitteenä. (liite 3) Myös sielunhoidon vapaaehtoisille esimerkiksi sairaalaan on oma tunnus. Näin kirkon työtä tekevät tunnistetaan. (liite 4) Pro gradu -tutkielmakysely Rukouksen käyttö sairaalasielunhoidossa teologian maisteriopiskelija Saija Alanko Helsingin yliopistosta tekee Pro gradu tutkielmaa aiheena rukouksen käyttö sairaalasielunhoidossa. Olemme hänen pyynnöstään lähettäneet teille sähköpostilla pyynnön osallistua kyselyyn. Tutkimusta ohjaa professori Kati Niemelä. Kyselystä on keskusteltu myös sairaalasielunhoidon asiantuntija Virpi Sipolan kanssa. Toivomme, että osallistuisitte vastaamalla linkistä löytyvään kyselyyn https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/87255/lomake.html Linkki avautuu klikkaamalla sitä tai kopioimalla se internet-selaimen hakukenttään. Mikäli lomakkeen kanssa ilmenee ongelmia tai muuten haluat ottaa yhteyttä tutkielmaa tekevään Saijaan, se onnistuu parhaiten sähköpostitse: saija.alanko@helsinki.fi Kiitos vastauksestasi jo etukäteen! Sairaalapapin työ on vaativaa ja monitahoista. Kaiken kiireenkin keskellä toivon mahdollisimman monen vastaavan kyselyyn. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan Museo-kortti, jonka voi aktivoida itselleen, liittää jatkoajaksi omaan Museo-korttiin tai antaa lahjaksi.

P.S Sain yhteydenoton Viesti-lehdestä. He toivoivat juttua teemasta Vakaumus sairaalasielunhoitotyössä. Juttua toivottiin 31.5.2018 mennessä. Sinä, jolla on ajatuksia asiasta ja sana hallussasi, otathan yhteyttä. Sairaalasieluhoidosta on tärkeää kertoa!