Kielirikasteinen opetus Pitkäkankaan koulun malli Heli Puhto ja Katja Kärkkäinen Pitkäkankaan koulun kieltenopettaja Heli Puhto ja luokanopettaja Katja Kärkkäinen osallistuivat Oulussa 27.11.2017 kielirikasteisen opetuksen täydennyskoulutukseen OPS, kansainvälisyys ja kielitietoisuus. Koulutus oli suunnattu uusille perusopetuksen ja esiopetuksen rikastajille, jotka eivät olleet mukana kehittämishankkeen 1. vaiheessa. Koulutus koostui teoriaosuudesta ja käytännön mallista, jonka pohjalta koulutukseen osallistujat suunnittelivat kielirikasteisen opetuksen mallin omalle koululle. Pitkäkankaan koulun kielirikasteinen opetus lähtee liikkeelle Oulun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmasta ja kieliohjelmasta: POPS2016 10.1.2 Suppeampi kaksikielinen opetus Kielirikasteinen opetus Kielirikasteisella opetuksella tarkoitetaan tässä opetusta, jossa alle 25 % oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä. Osuus lasketaan koko tuntimäärästä niillä vuosiluokilla, joilla kielirikasteista opetusta toteutetaan. Kielirikasteista opetusta voi olla jo esiopetuksessa, ja se voi kestää koko perusopetuksen ajan tai vain osan siitä. LIITE 7 OULUN KAUPUNGIN KIELIOHJELMA: Suppeammalla kaksikielisellä opetuksella eli kielirikasteisella opetuksella tarkoitetaan perusasteella opetusta, jossa alle 25% oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä (vrt. Oulun perusopetuksen opetussuunnitelma luku 10). Kielirikasteinen opetus kannustaa ja aktivoi oppilaita kohdekielen käyttöön varsinaisten kielten tuntien lisäksi sekä kannustaa monipuolisiin kielivalintoihin. Tarkoituksena on vakiinnuttaa kielirikasteinen opetus osaksi Pitkäkankaan koulun toimintaa ja tehdä kirjaukset kielirikasteisen opetuksen toteutusmallista paikalliseen opetussuunnitelmaan. Pitkäkankaan koulu noudattaa Oulun linjauksia ja periaatteita: *Max. 25% oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä. *Osuus lasketaan koko tuntimäärästä niillä vuosiluokilla, joilla kielirikasteista opetusta toteutetaan. *Kyse voi olla yhdestä tai monesta oppiaineesta. *Kielirikasteisen opetuksen tavoitteet ja oppimistulokset oppiaineissa ovat samat kuin ilman kielirikasteista opetusta. *Kielirikasteinen kieli voi olla englanti tai ruotsi kehittämishankkeen mukaisesti. *Kielelliset tavoitteet suhteutetaan kielirikasteisen opetuksen määrään. *Oppilaiden kielipääomaa lisätään ja kieliopintoihin ja kielivalintoihin kannustetaan. *Toteutuksesta vastaavat luokan- ja aineenopettajat yhdessä kieltenopettajien kanssa. *Koulun lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan tarkemmat tavoitteet ja sisällöt. *Kirjauksiin merkitään kielillä rikastettavien oppiaineiden nimet, sisällöt, kielelliset tavoitteet sekä yhteistyön muodot. *Mikäli kielirikasteisen opetuksen tilannetta tarkistetaan lukuvuosittain, opetussuunnitelmassa määritellään, miten tarkistus tehdään ja miten asia kuvataan lukuvuosisuunnitelmassa.
Pitkäkankaan koulussa kielirikasteista opetusta lähdetään toteuttamaan ensisijaisesti englannin kielellä keväällä 2018. Kielirikasteinen opetus alkaa kokeilunluonteisesti. Tavoitteena on monipuolistaa ja vahvistaa englannin osaamista ja pohjustaa muiden kielten valintoja ja opiskelua. Tähän tarkoitukseen sopii parhaiten 5. ja 6. luokan valinnaisaineet: Vieraiden kielten ja ympäristöopin soveltava kurssi Äidinkielen ja englannin kielen soveltava kurssi Lukuvuonna 2017-2018 Pitkäkankaan koululla toteutuu ylempi valinnaiskurssi. Kielirikasteisen opetuksen oppiaineiksi valikoitui äidinkieli (5 lk) ja vieraat kielet ja ympäristöoppi (5/6 lk). Mukana on sekä yhteinen oppiaine että valinnaisaine, jotka sopivat luontevasti koulutuksessa olleille opettajille. Luokkatasolla 5 kielelliset valmiudet ovat riittävällä tasolla. Kiinnostus ja uteliaisuus on herätetty 4. luokalla A2-kielen valintaprosessissa. Kielirikasteisessa opetuksessa toteutuu kaksi ulottuvuutta: englannin kieltä opitaan ja englannin kielen avulla opitaan. Englannin kieli on sekä opetuksen kohde että oppimisen väline. Seuraavassa esitellään oppiainekohtaiset mallit: Vieraat kielet ja ympäristöoppi. Valinnaisaine. Soveltava kurssi 5/6 lk. Äidinkieli. Yhteinen oppiaine 5 lk. Molemmissa oppiaineissa toteutuu kielirikasteisuuden tarkoitus: Oppilaat käyttävät kielitaitoaan kaiken oppimisen tukena. Oppilaiden luottamus omiin kykyihinsä oppia kieltä vahvistuu. Oppilaat käyttävät rohkeasti vähäistäkin kielitaitoa. Oppilaat saavat kannustavia ja myönteisiä oppimiskokemuksia. Opetus lisää kiinnostusta kielten opiskeluun. Opetus kehittää laaja-alaisen osaamisen taitoja. Opetuksessa käytetään autenttista materiaalia. Opetus tuo kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden esille. Opetus korostaa kansainvälistymisen merkitystä. Vieraat kielet ja ympäristöoppi. Tämä uusi valinnaisaine toteutetaan kaksoistuntina (2 x 45 min.) kevätlukukaudella. Valinnaisaineen laajuus on 1 vvt (38 tuntia) ja se toteutetaan 5. ja 6. lk yhteisenä ryhmänä. Valinnaisaineella on sanallinen arviointi. B2-kielinä tarjottavat kielet saavat saman painotuksen. Tälle valinnaisaineelle ei ole olemassa valmista oppimateriaalia eikä kurssisuunnitelmia.
Kurssisuunnitelman ohjeena toimii valinnaisaineen kuvaus (Ouka, dia): Valinnaisaineen tavoitteena on tutustuttaa oppilaat Euroopan rikkaaseen kielikarttaan. Kurssilla tutustutaan myös eri Euroopan maiden kulttuureihin (esim. musiikki, ruokakulttuuri, urheilu, nuorisokulttuuri). Kulttuuriasioiden opiskelussa voidaan hyödyntää koulun kansainvälisiä kumppaneita ja/tai kotikansainvälisyyttä eli koulun tai Oulun kaupungin monikulttuurisuutta. Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan eri kieliä. Työtavoissa korostuu toiminnallisuus. Valinnaisen aineen tarkoitus on herättää yleistä kiinnostusta kieliin ja myös kannustaa oppilaita monipuolisiin kielivalintoihin opinpolun eri vaiheissa. Kielikarttaan mukaan otettavien kielten valinnassa voi huomioida esimerkiksi B2-valinnaiskielten kielitarjottimen tai koulun yhteistyökoulut Euroopassa. Valinnainen aine liittyy laaja-alaisessa osaamisessa kulttuuriseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun, monilukutaitoon sekä tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen. Tässä on kurssisuunnitelma keväälle 2018. Suunnitelma toimii runkona ja siihen voi tulla muutoksia mahdollisten kansainvälisten vierailijoiden tai vierailujen vuoksi (vieraskieliset päiväkodit). Yleistä: Kurssissa on luonteva toteuttaa kielirikasteista opetusta, koska kurssille on tulossa kielistä kiinnostuneita oppilaita. Kielirikasteisuutta voi toteuttaa englanninkielisillä keskusteluilla: tervehtiminen, esittäytyminen, kuulumiset Small talk päivän tapahtumista, säätilasta Small talk kouluasioista, lukujärjestyksestä oppilas voi kertoa viikonlopun vietosta oppilas voi kertoa lomasuunnitelmista oppilas voi kertoa matkakokemuksista oppilas voi kertoa mukanaan tuomasta matkamuistosta oppilas voi perustella valitsemansa mieluisan nähtävyyden oppilas voi esitellä urheilijan/muusikon oppilas voi kertoa lemmikkieläimestä oppilas voi kertoa harrastuksesta Opettajan tehtävänä on pitää keskustelua yllä, tehdä kysymyksiä, antaa sanastollista apua tarvittaessa. Opettaja voi malliksi kertoa ensin itse. Oppilaat voivat myös haastatella toisiaan lomakkeen avulla. Keskusteluhetket tai opetustuokiot englannin kielellä sopivat tunnin alkuun ja loppuun. Keskusteluhetken pituus vaihtelee 5-10 min ja siitä tehdään rutiini. Englannilla rikastamista voi tehdä myös seuraavasti: englanninkielinen videoklippi esim. kohdemaan esittely tiedonhankinta englanninkielisestä tekstistä englanninkielinen virtuaalimatka Kurssissa ei ole oppikirjaa. Opetusmateriaalia löytyy Maailmankoulusta. Esim. Languages take you further on tulostettavissa. Oppilaat käyttävät myös Eurooppalaista kielisalkkua / European Languge Portfolio. Se koostuu kielenoppimiskertomuksesta / Language Biography, kielipassista / Language Passport ja työkansiosta / Dossier. Oppilas voi ladata tiedoston sivustolta http://kielisalkku.edu.fi/fi ja täyttää sitä kurssin aikana. Oppilas voi lisätä omia sivuja esim. tekemällä kielten vertailua taulukoimalla sanastoa (ks. alla). Oppilaat käyttävät myös läppäriä tai ipadia opiskelussa ja harjoittelussa.
Kielirikasteisuudessa toteutuu sekä kielellinen että sisällöllinen näkökulma. Oppilas oppii englannin kieltä ja oppilas oppii kurssin sisältöjä englannin kielellä (maantieto, kulttuuri, ympäristö- ja luonnontieto). Oppilas oppii myös vertaamaan englanninkielistä sanastoa muihin Euroopan kieliin ja iloitsee esillä olleiden kielten samankaltaisuudesta ja kokee kielten oppimisen riemua. Yksityiskohtainen suunnitelma: 2 x 45 min. Vieraat kielet ja ympäristöoppi. 8.1. Kurssiesittely, arviointi, tutustumista. Eurooppa, kartta, kohdemaiden sijainti, pääkaupungit, liput. Musiikkinäyte per maa / arvausleikki. Latinan salat ja IE-kielten samankaltaisuus. Tietokilpailu. Eurooppalainen kielisalkku. 15.1. Espanja Sisältöä: maisema, luonto, eläimet. 22.1. Espanja Aiheita: musiikki, urheilu /jalkapallo. 29.1. Espanja Aiheita: ruoka. 5.2. Saksa Sisältöä: maisema, luonto, eläimet. 12.2. Saksa Aiheita: musiikki, urheilu, ruoka. 19.2. Itävalta Aiheita: musiikki/ Mozart
Sisältöä: vuoristo, patikointi, vaellus, talviurheilu. Vierailija. 26.2. Sveitsi Sisältöä: Alppimaat; maisema, luonto, eläimet. Aiheita: musiikki/jodlaus, kirjallisuus/heidi. 5.3. HIIHTOLOMA 12.3. Ruotsi Kieli: suomenruotsi ja riikinruotsi, lainasanat. Sisältö: maisema, luonto; Ahvenanmaa, Gotlanti. Aiheita: urheilu/jääkiekko; kuningashuone. 19.3. Ruotsi Sisältö: Pohjoismaat Aiheita: kirjallisuus/ Eemeli, Peppi, Muumit 26.3. Pääsiäinen eri maissa. Toivotukset, kortti, perinteet, koristeet. Askartelu. 2.4. PÄÄSIÄISLOMA 9.4. Ranska. Sisältöä: Pariisi, nähtävyydet. Aiheita: musiikki. kirjallisuus/pikku Prinssi 16.4. Ranska. Aihe: oppilaan valinta. 23.4. Ranska Vierailija. 30.4. VAPPU 7.5. Italia
Sisältöä: maisema, luonto, eläimet. 14.5. Italia Sisältö: kirjallisuus/pinokkio. 21.5. Kielikimara (tai yllätys). Kooste. Itsearviointi. Palaute. Eurooppalainen kielisalkku: Itsearviointilistat / Self-assessment lists 28.5. Kielikimara (tai yllätys) Kooste. Itsearviointi. Palaute. Eurooppalainen kielisalkku: Itsearviointilistat / Self-assessment lists. Päivitetty 7.1.2018 Heli Puhto Kielirikasteinen opetus Pitkänkankaan koululla äidinkielen tunneilla keväällä 2018 Äidinkielen tunneilla kielirikasteista opetusta toteutetaan kalenterivuoden kulun mukaan. Keväällä käsittelemme kansalliseepostamme Kalevalaa laajemmin ja lisäksi kevään aikana vastaan tulevia merkkipäiviä. Jatkossa toteutusta myös syyslukukaudella, mikäli kielirikasteisuutta jatketaan. Tuntimäärä kohdentuu 5. luokalla siten, että tammi-helmikuussa prosentuaalinen osuus on suurempi kuin maalistoukokuussa. Kielirikasteisuus tapahtuu tutustumalla englanninkieliseen materiaaliin (Kalevala ja Koirien Kaleva -käännökset), sanastoon, ao. kulttuuriin ja katsomalla lyhyitä videoklippejä englanniksi. Tarkka prosenttimääräinen ajankäyttö ei ole mielekäs kielirikasteisuuden kokeiluluonteen vuoksi. Tarkoitus ei ole myöskään tarjota valmiita ratkaisuja, vaan etsiä ja rakentaa tietoa yhdessä oppilaiden kanssa. Kalevalan päivän lisäksi tutustutaan ainakin seuraaviin kalenterivuoden päiviin. Näiden päivien yhteydessä tutustutaan perinteisiin muualla lähinnä englanniksi mutta Agricolan ja vapun yhteydessä myös ruotsiksi, koska olemme saaneet paljon lainasanoja ruotsista ja varsinkin ylioppilaiden vappujuhlintaan liittyy vahvasti ruotsalainen vappuperinne. Tammi-helmikuu: Kalevala -projektissa tutustutaan kansalliseepokseemme sekä suomeksi että englanniksi. Vertailua tehdään jonkin verran perinteisen Kalevalan käännöksestä mutta pääosassa lapsille tutumpi Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala -kirja. Kirjaan tutustutaan sekä suomeksi että englanniksi. Äidinkielen tuntien puitteissa tehdään Kalevan kertomuksista lyhyitä Kalevalan kohtauksia modernisoituna. Lisäksi oppilaat tekevät samoista aiheista mykkäelokuvan tyyliin kohtauksia, jotka päättyvät still-kuvaan ja ne kuvataan. Näihin still- kuviin liitetään englanninkielinen teksti/selostus. Kalevala valikoitui aihepiiriksi, koska se on 5. luokkalaisten vastuulla koulullamme.
14.2 ystävänpäivä/valentine s day: Tutustutaan perinteeseen Yhdysvalloissa ja Suomessa (sanasto, oheismateriaali, kulttuuriset erot). Tutustutaan lyhyisiin videoklippeihin ystävänpäivän historiasta (http://www.history.com/topics/valentines-day/history-of-valentines-day/videos/history-of-valentinesday). Maalis-huhtikuun vaihteessa pääsiäisen vieton perinteet Suomessa ja Yhdysvalloissa; mm. Easter Egg Hunt, Easter Bunny (Peter Cottontail), Easter Parades, Peeps, White House Easter Egg Roll. 9.4 Mikael Agricolan päivä ja suomen kielen päivä: Tutkimuksen kohteena suomen kielen lainasanat englannista ja ruotsista. Yli puolet suomen lainasanoista on tullut ruotsin kielestä tai sen kautta. Viime aikoina selvästi eniten lainasanoja on suomeen tullut englannista. Tutustumme erilaisiin lainasanatyyppeihin (sitaattilaina, erikoislaina, yleislaina ja käännöslaina). 1.5 vappu: Vapun aikaan tutustutaan Yhdysvaltojen 1.5 perinteeseen (ent. Labor Day, nyk. Loyalty Day) sekä ruotsinkieliseen vappuperinteeseen (ylioppilaiden vapun vietto lähtöisin pääosin ruotsalaisesta perinteestä). 13.5 äitienpäivä/ Mother s day: Tutkimme miten äitienpäivä on tullut Suomeen ja sen alkuperää Yhdysvalloissa. Aihepiiriin liittyviin sanoihin, tapoihin ja lauluihin tutustuminen. Päivitetty 7.1.2018 Katja Kärkkäinen