Työnantajan vastuu työhyvinvoinnista Kirkon alat ry:n luottamusmiesten neuvottelupäivät 26.1.2018 Oili Marttila KiT
Hyvinvointia työssä katsotaan nykypäivänä kokonaisvaltaisesti Nukkuu Matkustaa työpaikalle, ellei jää etätöihin, vie lapsen/lapset hoitoon On töissä Matkustaa kotiin, hakee lapsen/lapset hoidosta Harrastaa, on perheen kanssa Nukkuu Työpaikka Työntekijän jaksaminen ja hyvinvointi syntyy tästä kokonaisuudesta Lähde: Pauli Forma, TTL 19.2.2018 Työterveyslaitos Pauli Forma www.ttl.fi 2
Työhyvinvoinnin määritelmä Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja työ tukee heidän elämänhallintaansa. (Työhyvinvointi uudistuksia ja hyviä käytäntöjä. TTL/EU Progress rahoitusohjelma 2009) 3
Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteet Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteet voidaan jakaa yksilön terveyttä, kuntoa ja voimavaroja tukevaan työyhteisön ja organisaation toimivuutta parantavaan työympäristöä ja työtä kehittävään sekä ammatillista osaamista edistävään toimintaan. 4
Työturvallisuuskeskuksen strategia 2018-2020 Määritelmä: Työturvallisuudella tarkoitamme fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia työolosuhteita sekä niiden vaikutuksia yksilön ja organisaation hyvinvointiin. - Strategiset teemat: Työturvallisuuden johtaminen Kuormitus (erityisesti psykososiaalinen kuormitus) 5
Työnantajan työturvallisuusvastuu 1/3 Työnantajalla yleinen vastuu työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä Työturvallisuuslaki (738/2002) Vastaa työhön ja työympäristöön liittyvien vaarojen ja haittojen tunnistamisesta ja arvioinnista: pyrittävä ensisijaisesti estämään niiden syntyminen ja toissijaisesti poistamaan ne arvioi työn terveysriskit yhdessä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa Työterveyshuoltolaki 1383/2001 myös psykososiaalisia kuormitustekijöitä on seurattava Ryhdyttävä toimenpiteisiin häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tapauksien selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. 6
Työnantajan työturvallisuusvastuu 2/3 Työympäristön vaarat voivat olla fyysisiä kuten tiloista, koneista ja laitteista johtuvat vaaratekijät sosiaalisia kuten huonosta ilmapiiristä tai asiakasväkivallasta johtuvat vaaratekijät psyykkisiä kuten kuormittavista työajoista tai heikosta osaamisesta johtuva kuormittuminen. 7
Työnantajan työturvallisuusvastuu3/3 Esimerkkejä vastuun jakautumisesta Ylin johto Keskijohto Lähiesimiehet Työntekijät Resurssit ja yleiset toimintalinjat Turvallisuusjohtamisen raamit Toimintaohjeet Hankinnat Valvonta käytännön toiminnassa Perehdytys Ohjeiden mukaan toimiminen Turvallisuuspuutteista ilmoittaminen Välttää muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja epäasiallista kohtelua.
Asioiden ja ihmisten johtamista LähdLähde: TTK 9
Mitä on työhyvinvoinnin johtaminen? Organisaatio on kiinnostunut henkilöstön työhyvinvoinnista ja työkyvystä sekä haluaa vaikuttaa näihin. Johdon asia, esimiesten asia, työntekijöiden asia Hyödynnetään kumppaneita Hankitaan tietoa Rakennetaan toimintamalleja Seurataan ja analysoidaan Kehitetään toimintaa 19.2.2018 Työterveyslaitos Pauli Forma www.ttl.fi 10
Vastuu työhyvinvoinnista työpaikan/seurakunnan yhteinen juttu Huolehditaan työ- /toimialojen välisestä yhteistyöstä Huolehditaan uusien hyväksi todettujen käytäntöjen vakiinnuttamisesta Luodaan edellytykset henkilöstön mahdollisuudelle osallistua/esittää kehittämisideoita Luodaan tapa kerätä arjessa syntyviä kehittämisideoita ja tapa käsitellä niitä (säännöllisyys, systemaattisuus, pitkäjänteisyys ) Virkamiesjohto - operatiivinen taso YT- ORGANI- SAATIO Lähiesimiehet ja työyhteisö -toteuttava taso Päätetään tavoitteista, linjauksista ja resursseista Seurataan ja arvioidaan Kaikki työyhteisön jäsenet mukaan kehittämiseen Käsitellään kehittämisideat ja sovitaan, mitkä ideat laitetaan käytäntöön (vaikutusarvioin ti) 11 19.2.2018 Kirteko
Hyvä yhteistoiminta sisältää Asiat: organisaation ja työntekijöiden kannalta merkityksellisiä ainakin sopimuksessa määrätyt Asianomaiset tahot: ta tt/tt-edustajat (tsv, lm), välitön tai edustuksellinen käsittely Ajoitus: riittävän ajoissa, tu-ta irtisanomiset, osaaikaistamiset ja lomautus kalenteripäivinä määritelty käsittelyaika, suunnitelma tukee Aito vuoropuhelu: käsitellään perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot 12 KiT
Kirkon työhyvinvointitilannetta Kevan julkaiseman Julkisen alan työhyvinvointi 2016 -tutkimuksen mukaan Myönteistä: Kirkon alalla työssä myönteistä ovat hyvät vaikutusmahdollisuudet sekä se, että työympäristö mahdollistaa sujuvan ja turvallisen työn. Muutoksen johtamisen suhteen tilanne on kirkon alalla parantunut niin, että esimies käsittelee muutoksia henkilöstön kanssa aikaisempaa enemmän. Samoin työpaikan toimintatapoja kehitetään aikaisempaa useammin. Kirkon työpaikoilla hyväksytään erilaisuutta hieman paremmin kuin kunta-alalla ja myös palautteen saaminen on paremmalla tolalla. Hyvä kiinnittää huomiota: Työyhteisöjen toiminnan kehittäminen, ammatillinen kehittyminen (erityisesti hallintoja toimistotyössä) Työn fyysinen kuormitus, esimiestyö, ammatillinen kehittyminen (haustausmaa ja kirkon palvelutyö) Työn henkinen kuormittavuus ja henkinen työkyky (seurakuntatyö) Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2016 13 19.2.2018 Työterveyslaitos Pauli Forma www.ttl.fi
Yhteinen työskentely/keskustelu Tulevaisuuden muistelu: Vuodesta 2020 tähän päivään Työpaikkaanne kiitetään työhyvinvointitoimistaan/työntekijät voivat hyvin ja toiminta on tuloksellista: Mitä on muuttunut? Mitä on tehty? Mikä oma roolisi on? 14
Seurakuntien omaehtoisen kehittämisen tukena
Kirteko Kannustetaan uudistumaan ja tekemään uudella tavalla Uudistumista tarvitaan, jotta: seurakuntatyö jatkuu työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edellytykset pystytään turvaamaan uuden teknologian mahdollisuudet pystytään hyödyntämään Uudistumisen perusta: Johdon, esimiesten ja henkilöstön ja henkilöstön edustajien sekä seurakuntalaisten ja seurakuntapalvelujen käyttäjien kokemus ja osaaminen saadaan käyttöön ja vuorovaikutukseen keskenään 19.2.2018 KIRKON TYÖELÄMÄ 2020 -ohjelma 16
Kirteko toimintaa v. 2018 Työpaikkojen 1-2 pvn konsultointituki (sparrauspäivät), maksuton, perustuu hakemukseen Työpaikkojen haasteiden/unelmien ratkominen asiantuntijoiden kanssa yhteisessä työpajassa. Ratkaisut esitetään Kirteko-verkostotapaamisen yleisölle, joka osallistuu haasteiden/unelmien ratkaisua koskevaan keskusteluun. Työskentely ja tulokset raportoidaan. Workathlon/Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu. Krematoriotyön turvallisuus 17
Kirteko toimintaa v. 2018 jatkuu Kirteko-verkostotapaamiset: Tampere 9.10, Helsinki 11.10, Kuopio 30.10 UUTE-hankkeen päätösseminaari 23.4 Oulu Verkkoluento ma 12.2. klo 12 Kirkon yhteistoimintasopimuksen mukaisen toimikauden käynnistäminen: luento, kysymyksiä ja vastauksia ilmoittautuminen TTK 18
Kirteko toimintaa v. 2018 jatkuu Kehittämistyön näkyväksi tekeminen, innostaminen ja kannustaminen Sakastin Kirteko-sivut: Uudistukset ja hankkeet/tulevaisuuden työpaikka Kirtekon Facebook-ryhmä Kirkonkellon Kirkon työelämä 2020 blogit; 19
Kirteko toimintasuunnitelma 2018 Oppimis-/kehittämisverkostot: mm. Työhyvinvoinnin johtaminen Krematorityön turvallisuus Kehittämishankkeet: mm. Innovaatiot Hautauspalveluissa UUTE-hanke, Yhteisöllinen innovointi Työpaikkojen tuki/sparraus KirTEKO 2019 palkinto-/ Seurakunta hyvä työpaikka! työelämädiplomi Kehittämisen tuki työpaikoille Kirkon työelämäbrändi Verkostot Viestintä Työpaikkojen edustajien ja muiden toimijoiden kohtaamisen ja vuoropuhelun mahdollistaminen ja ajankohtaisen työelämätiedon välittäminen mm. Kirteko-verkostotapaamiset: Tampere 9.10, Helsinki 11.10, workathlon Kuopio 30.10 Kehittämistyön näkyväksi tekeminen, innostaminen ja kannustaminen mm. Sakastin Kirteko-sivut; Facebook-ryhmä: Kirteko Kirkon työelämäohjelma; Kirkonkellon Kirkon työelämä 2020 blogit; 19.2.2018 KiT, JUKO, Kirkon alan unioni, Kirkon alat