Eri kieli- ja kulttuuritaustainen oppija: ohjaus, arviointi ja palaute

Eri kieli- ja kulttuuritaustainen oppija: ohjaus, arviointi ja palaute

Päivän ohjelma

Katsaus maahanmuuton nykytilanteeseen

Vieraat kielet Suomessa 2016 http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html

Ulkomaalaisryhmät Oulussa 2016 http://www.stat.fi/tup/seutunet/businessoulu_vaesto.html Venäjä Kiina Irak Vietnam Somalia Thaimaa Ruotsi Afganistan Viro Intia Britannia Pakistan Turkki Iran Saksa Syyria Yhdysvallat (USA) Nepal Bangladesh Eritrea Italia Entinen Serbia ja Montenegro Sudan Kongon demokraattinen tasavalta Nigeria Unkari Ukraina Filippiinit Ranska Espanja Brasilia Japani Puola Egypti Oulu Muu Oulun seutu 0 100 200 300 400 500 600 Henkilöä

Miksi Suomeen tullaan? http://www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-10- 15_001.html#uusillatulijoillamuutonsyynäuseinopiskelu,pitkäänasuneillaperhesyyt Vuonna 2014 Suomessa asuvien, mutta ulkomailla syntyneiden (15 64-v.) syyt muuttaa Suomeen: Perhesyyt 123 000 (N 75 000, M 48 000) 54 % Työ 41 000 (N 14 000, M 27 000) 18 % Pakolaisuus 24 000 (N 9 000, M 15 000) 11 % Opiskelu 23 000 (N 8 000, M 16 000) Muu syy 17 000 (N 8 000, M 9 000) (suurin ryhmä paluumuuttajat) Yhteensä 229 000 (N 114 000, M 115 000)

Kuka on maahanmuuttaja? Siirtolainen Henkilö, joka muuttaa vapaaehtoisesti, pysyvän asumisen tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen siellä toimeentulonsa. Pakolainen Perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen takia, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon takia haluton turvautumaan kotimaansa suojaan. (Geneven pakolaissopimus, 1967)

Kiintiöpakolainen Kuka on maahanmuuttaja? Henkilö, jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on todennut pakolaiseksi. Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee turvapaikkaa kyseisestä maasta. Jos turvapaikkaan on perusteet, henkilö saa pakolaisstatuksen ja myös oleskeluluvan kyseiseen maahan.

Pohdittavaksi Kuka on maahanmuuttaja? Milloin Suomeen asumaan muuttanut ulkomaalainen ei enää ole maahanmuuttaja? Onko Suomessa syntynyt ja kasvanut lapsi, jolla on ulkomaalaiset vanhemmat, maahanmuuttaja?

2. Kohtaatko kulttuurin vai yksilön?

Kuka hän on?

Kuka hän on? Keskustele pienryhmässä kuvassa olevasta henkilöstä. Kotimaa? Sosiaaliluokka? Koulutustausta? Mitä tekee nykyään? Pohdi myös, mihin asioihin kiinnitit huomiota päätelmiä tehdessäsi.

Yleistykset, oletukset, ennakkoluulot ja stereotypiat Stereotypia on yksinkertaistettu yleistys esimerkiksi jostakin ryhmästä. Kaikilla on stereotypioita: ne auttavat jäsentämään maailmaa. Ennakkoluulo on perusteeton, positiivinen tai negatiivinen ennakkokäsitys, joka johtuu usein stereotypioista ja tietämättömyydestä. Stereotypiat ja ennakkoluulot ovat vaarallisia, jos näemme henkilön vahvasti ryhmän edustajana ja vain vähän yksilönä. Ohjaajalla ne voivat vaikuttaa arviointiin ja palautteen antamiseen, jos ei tiedosta ja tunnista omia uskomuksiaan. Myös ohjattavalla henkilöllä voi olla ennakkoluuloja ja stereotypioita suomalaisia kohtaan. Häntä kannattaa ohjata tunnistamaan niitä.

Kulttuurierot työpaikalla Yksilökeskeinen kulttuuri Yksilöllä oikeuksia ja velvollisuuksia. Työntekijä sitoutunut erilaisin sopimuksin ja säännöksin työsuhteen ehtoihin. Työntekijä henkilökohtaisesti vastuussa työtehtäviensä hoidosta. Työ- ja yksityiselämän erotetaan toisistaan. Työntekijöiden keskinäinen tasa-arvo, työnjako ja itsenäinen työskentely erityisesti tiimiorganisaatioissa. Kalenteri, kello ja täsmällisyys rytmittävät työtä. Yhteisökeskeinen kulttuuri Perhe tai suku voi olla yksilöä tärkeämpi. Perheen etu työpaikan etua tärkeämpi. Ystävien ja suvun apu työtehtävien hoitamisessa. Työ- ja yksityiselämän ero ei ole selvä. Organisaatiomalli on usein hierarkinen: työntekijän täytyy odottaa käskyä työnjohtajalta. Täsmällisten aikataulujen noudattaminen ei merkityksellistä; mikä jää tänään tekemättä, sen voi tehdä huomenna.

Maahanmuutto elämäntilanteena Työelämässä pärjäämiseen vaikuttavat myös muutkin asiat kuin suomen kielen taito ja kulttuurierot, esimerkiksi koulutustausta, kotoutumisen vaihe ja kulttuurishokki.

Keskustelua Mitä kulttuurisia ja yksilöllisiä piirteitä näet omassa käytöksessäsi? Mitkä asiat suomalaisessa kulttuurissa ja työkulttuurissa koet kaikkein arvokkaimmiksi? Mitkä kulttuuriset tai muut asiat eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppijan ohjaamisessa tuntuvat kaikkein haastavimmilta? Jos muuttaisit tyystin toisenlaiseen kulttuuriin ja menisit siellä työharjoitteluun tai töihin, mitä toivoisit perehdyttäjältäsi ja ohjaajaltasi?

3. Mitkä ovat suomalaisten työelämän pelisäännöt ja miten opastat niihin?

Tärkeimmät työelämän pelisäännöt Pohtikaa yhdessä, mitkä ovat tärkeimmät pelisäännöt, joiden mukaan työpaikallanne toimitaan. Mitkä säännöt ovat kirjoitettuja ja mitkä kirjoittamattomia? Mistä säännöistä voi joustaa ja mistä ei?

Työpaikkaohjaajan rooli Teet yhteistyötä ammatillisen ja ohjaavan opettajan kanssa. Noudatat samoja periaatteita kuin muussakin ohjaustyössä Aikaa, kunnioitusta ja läsnäoloa. Rakennat luottamusta ja avoimuutta välillenne. Perehdytät käytännönläheisesti ja selkeällä kielellä työtehtäviin, velvollisuuksiin, oikeuksiin, työpaikan organisaatioon ja työpaikan käytänteisiin. Tarvittaessa perehdytät pienemmissä osissa, kaikkea voi olla vaikea omaksua kerralla.

Työpaikkaohjaajan rooli Tunnet oppijan tavoitteet ja tarjoat mahdollisuuden tehdä tavoitteiden mukaisia työtehtäviä. Käytät selkeää yleiskieltä ja annat tärkeimmät ohjeet myös kirjallisena. Rohkaiset oppijaa osallistumaan työyhteisön sosiaalisiin tilanteisiin ja opastat myös niiden pelisääntöihin. Luot yhteistä ymmärrystä oppijan ja työyhteisön välille.

Työpaikkaohjaajan rooli Olet kiinnostunut oppijasta ja kyselet hänen työ- ja opiskelutaustastaan. Näin saat eroja ja samanlaisuuksia selville ja työkaluja ohjaukseen. Ohjaat oppijaa rauhallisesti keskustellen noudattamaan suomalaisen työelämän pelisääntöjä. Vahvistat pelisääntöjen mukaista toimintaa antamalla siitä positiivista palautetta. Otat mahdollisen pelisääntöjen vastaisen toiminnan puheeksi ja ohjaat oikeaan toimintatapaan.

4. Miten viestit sellaisen oppijan kanssa, jonka äidinkieli ei ole suomi?

Viestintä Kulttuurienvälisessä viestinnässä ratkaisevaa ei ole se, mitä näytät, vaan miten se nähdään, eikä se mitä sanot, vaan miten se kuullaan. Sanat välittävät informaatiota, keho kertoo asenteista ja tunteista. Sanallisen ja sanattoman viestin ristiriidassa uskomme usein sanatonta viestiä.

Edellytyksiä hyvälle viestinnälle Pyritään yhteisymmärrykseen keskustelemalla rauhallisesti. Keskitytään viestintätilanteeseen, havainnoidaan ja kuunnellaan toista osapuolta. Tunnistetaan omat ja toisen osapuolen tunteet. Toimitaan tilannearvion mukaisesti: esimerkiksi jos tunteet ovat pinnassa, keskustellaan asioista vähän myöhemmin, kun on rauhoituttu.

Auta ymmärtämään oikein Varaa perehdyttämiseen ja ohjaukseen noin 1½ kertaa enemmän aikaa kuin suomalaiselle. Muista sanattoman viestinnän merkitys, esimerkiksi kiireetön tunnelma ja ystävällinen olemus. Kun sinulla ei ole kiire, oppija uskaltaa kysyä paremmin. Etene johdonmukaisesti asia kerrallaan. Käytä lyhyitä lauseita ja pidä puheessa taukoja, että kuuntelija ehtii ymmärtää ja tarvittaessa kysyä.

Auta ymmärtämään oikein Käytä tavallisia yleiskielen sanoja, älä murreilmaisuja, ammattislangia ja kuvakieltä, esim. Pysytkö kärryillä? Varmista, että kieltosana ymmärretään. Ohjeesi Älä paina tästä napista voidaan kuulla näin: xxx paina tästä napista. Älä käytä ironiaa, koska se ymmärretään usein sananmukaisesti Kylläpä se meni hyvin. (=huonosti)

Auta ymmärtämään oikein Nimeä työvälineet ja näytä työvaiheet ja -menetelmät käytännössä. Havainnollista: kerro konkreettisia esimerkkejä, näytä kuvia, piirrä, kerro vastakohtia ja synonyymeja. Ole kärsivällinen ja varaudu siihen, että sama asia täytyy mahdollisesti selittää monta kertaa eri tavoin. Varmista, että tulit ymmärretyksi. Hyvä tapa on pyytää oppijaa selittämään itse, mitä hän ohjeistasi ymmärsi.

Kun haluat auttaa oppimaan suomea Tee oppijalle lista keskeisistä ammattisanoista, joita työtehtäviä tehdessä käytetään. Pyydä oppijaa kielentämään tekemisensä eli yhtä aikaa tekemään työtä ja kertomaan, mitä on tekemässä. Totuttele itsekin kielentämiseen eli kerro oppijalle, mitä olet tekemässä. Korjaa ymmärtämistä vaikeuttavat virheet sanomalla ne muutaman kerran oikein. Kehota oppijaa tekemään muistiinpanoja vihkoon. Yritä saada oppija kahvitauolla mukaan keskusteluun.

Viestinnän harjoitus 1

Viestinnän harjoitus 2

Keskustelua ja tehtävän reflektointia Mitä havaintoja teitte tehtävän perusteella? Oliko ohjeen antajaa helppo/vaikea ymmärtää? Mitä havaintoja teitte kielestä ja kommunikaatiosta?

5. Miten arvioit ja annat rakentavaa palautetta?

Opiskelijan arviointi Oppimisen arvioinnin keskeiset tavoitteet: 1) Opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä vielä pitää oppia, jotta päästään osaamistavoitteisiin tai tutkinnon perusteissa määrättyihin ammattitaitovaatimuksiin. 2) Opiskelijan itsearviointitaito kehittyy.

Opiskelijan itsearviointi Opiskelija itsearvioi oppimistavoitteisiin pääsyään, reflektoi oppimaansa, omia vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Itsearviointiin opiskelija voi tarvita tukea ammatillisen opettajan lisäksi työssäoppimisen ohjaajalta. Opiskelijaa kannattaa totuttaa itsearviointiin. Esimerkiksi työtilanteen jälkeen opiskelijaa voi kannustaa ja ohjata arvioimaan itse työsuoritustaan realistisesti eri näkökulmista (työturvallisuus, työn laatu, arvot, taloudellisuus jne). Syvällinen oppiminen vaatii oppimiskokemusten käsittelyä kokeneiden työntekijöiden ja opettajien kanssa.

Opiskelijan arviointi Oppimisen arviointi on jatkuvaa arviointia, jossa seurataan oppimisen etenemistä. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan itselleen asettamat oppimistavoitteet ja kyseisen jakson oppimistavoitteet. Oppimisen arvioinnin perusteella voidaan tehdä muutoksia ohjaukseen ja oppimisen tukemisen tapoihin parempiin oppimistuloksiin pääsemiseksi.

Arvioinnissa huomioitavaa Arvioi opiskelijan oppimista ja tavoitteisiin pääsyä koko työssäoppimisen ajan. Kohdista arviointi oppimistavoitteisiin, ei persoonaan. Tunnista ja tunnusta arvioinnissa opiskelijan vahvuudet. Anna rakentavaa, opiskelijan oppimista tukevaa ja edistävää palautetta.

Arvioinnissa huomioitavaa Suomen kielen taitoa ei suoranaisesti arvioida, mutta kielitaidon riittävyys siltä osin, ymmärtääkö ohjattava hänelle annetut ohjeet ja ettei esimerkiksi työ-, asiakas- ja potilasturvallisuus vaarannu. Arvioi myös valmiudet aloittaa näyttö yhteistyössä ammatillisen opettajan kanssa.

Palautteen antaminen Anna palautetta säännöllisesti ja tarvittaessa kahden kesken. Ota huomioon, että ohjattava voi olla tottumaton itseensä kohdistuvaan arviointiin ja palautteeseen. Kuuntele, mitä ohjattavalla on sanottavana tilanteessa vastavuoroisuus! Anna toimintaan sidottua selkeää ja perusteltua palautetta. Se auttaa suoriutumaan arjen työtehtävistä.

Palautteen antaminen Anna kannustavaa palautetta. Se luo uskoa omiin kykyihin ja auttaa toimimaan entistä paremmin. Sillä on suuri merkitys opiskelijan motivoinnissa ja innostamisessa. Anna ohjaavaa ja kehittävää palautetta, joka auttaa sisäistämään opittavia asioita ja kehittämään omaa toimintaa. Keskustele ohjattavan kanssa palautteesta ja anna hänelle mahdollisuus kehittää toimintaansa saadun palautteen jälkeen.

Ohjauksessa ja arvioinnissa asenteella on suuri merkitys Aito kiinnostus, kuuntelemisen taito ja ystävällisyys auttavat ohjaus- ja arviointityössä!

Lähteet Nieminen, U., Kemppi, M-L., Westerholm, B. (kuvitus ) 2007. Maahanmuuttajat työpaikalla. Opas monikulttuurisiin kohtaamisiin. Osuma. Koulutuskeskus Salpaus, Lahti. Vartiainen-Oja, P. (toim.) 2007. Erilaisuus sallittu. Perehdymme monimuotoisuuteen käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle. Petmo-hanke. http://www.tyoelamanverkkoopisto.fi/materials/petmo/erilaisuus_sallittu.pdf

Muuta materiaalia Näyttötutkinto-opas 2016 Oppaat käsikirjat 2016:3. Opetushallitus