Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Tapauskohtaiset häiriötilannekuvaukset Helsinki 13.6.2002 Jukka Lähesmaa, SysOpen Oyj Raine Hautala, VTT Hanna Pajunen-Muhonen, EP-Logistics Oy

Tapaus 1. Suuren yleisötapahtuman aiheuttama ennalta tiedettävä häiriötilanne Tapaus 1. Suuren yleisötapahtuman aiheuttama ennalta tiedettävä häiriötilanne Häiriötilanteen kuvaus Suuri yleisötapahtumaan osallistuvien katsojien matkat vaativat erityisjärjestelyjä ja vaikuttavat muuhun liikenteeseen. Viitteellisenä tapahtumapaikkana toimii Olympiastadion, mutta ongelmaa käsitellään myös yleisemmin. Tapahtuma aiheuttaa muutoksia liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin, liikenteen ohjaukseen, joukkoliikenteen reitteihin ja aikatauluihin sekä taksien ajoihin. Tapauksen rajaukseen kuuluu tilanteen ennakoiminen, tiedon saaminen häiriötilanteesta ja sen vaikutuksista liikenteeseen sekä tiedotus. Erityisesti keskitytään käsittelemään eri osapuolien välistä tiedonvaihtoa tilanteen suunnittelussa ja toimenpiteistä liikenteen hoitamiseksi. Tarkastelun pääpaino on osapuolien välisessä yhteistyössä ei yksittäisen organisaation omissa tehtävissä. Toiminta nykytilanteessa Kuvassa 1 on prosessikaavio eri organisaatioiden nykytilanteen toiminnasta ja yhteyksistä kyseisessä häiriötilanteessa. 1

Tapaus 1. Suuren yleisötapahtuman aiheuttama ennalta tiedettävä häiriötilanne Suuri yleisötapahtuma Matkustaja Liikkuminen Palautteen antaminen Helsingin Tiehallinto Yleisradio Taksi-data Tietojen kerääminen Tietojen kerääminen Ajovuorojen suunnittelu Liikenteen ohjaus tapahtumasta ja liikenteestä VR Tietojen kerääminen Aikatauluja kalusto suunnittelu Liikenteen ajantasainen ohjaus HKL Tietojen kerääminen Reitti- ja aikataulusuunnittelu Poliisi Helsingin kaupunki Tietojen kerääminen Liikennejärjestelyiden suunnittelu Liikennevalojen ohjaus Yleinen liikenteen ohjaus (kokonaisvastuu) Stadion/ järjestäjä Tapahtuman liikennejärj. suunnittelu Tapahtuman toteutus Liikenteen ohjaus tapahtumapaikalla Kuva 1. Suuren yleisötapahtuman aiheuttaman häiriötilanteen toimintaprosessi. Toiminta ennen tapahtumaa Tapahtuman toteutumisen varmistuessa järjestäjä käynnistää tapahtuman liikennejärjestelyiden suunnittelun. Stadion-säätiö osallistuu järjestelyihin asiantuntijana. Järjestäjä varaa pysäköintipaikat ja on yhteydessä poliisiin liikenteen ohjauksen järjestämiseksi. Lisäksi järjestäjä välittää tietoja liikennejärjestelyistä ja suosituksen joukkoliikenteen käytöstä medialle muun tapahtuman tiedotuksen yhteydessä. Järjestäjä voi lisäksi olla yhteydessä esimerkiksi Helsingin kaupungin liikenteen ohjauskeskukseen, Tiehallintoon, HKL:n tai VR:ään, mutta näin ei läheskään aina tehdä. Suurten tapahtumien yhteydessä järjestäjän ja poliisin välillä pidetään kokouksia kokousjärjestelyistä, joissa sovitaan myös liikennejärjestelyistä. Näihin kokouksiin saattaa osallistua myös muita liikenteen alan organisaatiota. 2

Tapaus 1. Suuren yleisötapahtuman aiheuttama ennalta tiedettävä häiriötilanne Esimerkiksi HKL neuvottelee aika ajoin tapahtuman järjestäjän ja poliisin kanssa poikkeusliikenteestä. Lisäksi järjestäjä pitää tiedotustilaisuuden, antaa tiedotteita ja järjestää mainontaa, joissa kerrotaan myös liikenteestä. Liikennejärjestelyiden kannalta ongelmallista on, että näihin tilaisuuksiin eivät usein osallistu liikenteestä vastaavat henkilöt. Esimerkiksi Yleisradiosta on paikalla musiikki- tai urheilutoimittaja, joka ei välitä tietoa liikenteestä. Liikenteen ohjauskeskus saa tiedon liikennevalojen ohjaukseen vaikuttavista tapahtumista pääasiassa etsimällä tiedot itse eri lähteistä. Lähteitä ovat mm. erilaiset tapahtumakalenterit, media ja tapahtumien järjestäjät. Erimerkiksi Finlandia talolta saadaan tapahtumakalenteri kun taas Hartwall Areenan tapahtumista tiedot etsitään itse. Olennaisia tietoja ovat tapahtumapaikka, odotettu yleisömäärä ja väylät, joita kävijät tulevat liikkumaan sekä tapahtuman alkamis- ja päättymisaika. Myös tapahtuman luonteella (esimerkiksi urheilukilpailu tai rock konsertti) on jonkin verran merkitystä liikennejärjestelyihin. Mikäli tapahtuma aiheuttaa merkittävämpiä normaalista poikkeavia liikennejärjestelyjä saa liikenteen ohjauskeskus tästä tietoa kaupungin liikennesuunnittelijoilta ja liikenteen ohjauksesta vastaavalta poliisilta. Suurimpien stadionin tapahtumien, esimerkiksi Rolling Stonesien konsertin, yhteydessä stadionin läheisyydessä tehdään joitakin poikkeavia liikennejärjestelyjä. Tapahtumat voivat vaikuttaa myös laajemmin liikenteeseen, kuten vuosittain stadionilla järjestettävät Naisten kymppi ja City maraton. Saamiensa tietojen perusteella liikenteen ohjaajat valitsevat aikaisemman kokemuksensa perusteella väylät, joita ohjataan poikkeuksellisesti. Näiden väylien liikennevaloille valitaan erikoisohjelmat tai tehdään ohjelmalliset muutokset sekä määritetään niiden toiminta-aikataulut. Joissakin liittymissä liikennevalot voidaan kytkeä keltavilkulle. Liikennesuunnittelijoiden tietojen perusteella kaupunkisuunnitteluviraston tiedottaja välittää tietoa järjestelyistä medialle. Kaupungilla on myös liikenteen ohjaussivut, joilta saa tietoa yksittäisten tapahtumien aiheuttamista liikennejärjestelyistä sekä pitkäkestoisista liikenteeseen vaikuttavista järjestelyistä, kuten katutöistä. Yksittäisistä tapahtumista aiheutuvista poikkeusjärjestelyistä tiedotetaan sivuilla yleensä 3-4 päivää ennen tapahtumaa. Suurimmista yleisötapahtumista Helsingin poliisi tekee järjestäjältä saatujen tietojen perusteella toimintasuunnitelman, jossa käsitellään myös poikkeukselliset liikennejärjestelyt. Pohjana tässä ovat yleiset toimintaohjeet tämän tyyppisiin tilanteisiin. Suunnitelman perusteella poliisi antaa poikkeuksellisista liikennejärjestelyistä. Tiedote sisältää usein karttakuvan. Tiedotteessa kerrotaan myös tarvittaessa muiden organisaatioiden tietoja. Muilta organisaatiolta tiedot saadaan vapaamuotoisessa yhteistyössä järjestelyitä suunniteltaessa, esimerkiksi kokouksissa tai keskusteluissa. HKL kerää tiedot tapahtumista pääosin omaehtoisesti. Lähteitä ovat tapahtumakalenterit, poliisi, lehdistö ja jossain määrin myös tapahtuman järjestäjät. Esimerkiksi stadionin tapahtumista HKL saa tiedot olemalla yhteydessä stadion säätiöön, josta saadaan tapahtumakalenteri. Myöhemmin vielä tietoja voidaan tarkistaa henkilökohtaisesti kyselemällä. Myös Hartwall Areenalta HKL saa nykyisin kohtuullisen hyvin tietoa tapahtumista. 3

Tapaus 1. Suuren yleisötapahtuman aiheuttama ennalta tiedettävä häiriötilanne Tämän perusteella HKL:ssä tehdään suunnitelma poikkeusreiteistä ja aikatauluista. Esimerkiksi stadionin tapahtumien yhteydessä voidaan tyypillisesti tihentää keskustan raitiovaunujen vuoroja. Mikäli tapahtuma vaikuttaa katujärjestelyihin voidaan, joidenkin vuorojen reittejä muuttaa. Poikkeuksellisesta liikenteestä tehdyn suunnitelman perusteella HKL:n tiedottaja tekee medialle lähteviä tiedotteita. Asiasta kerrotaan mm. Metro lehdessä. Lisäksi tieto tulee HKL:n Internet sivuille, poikkeusreiteistä ja aikatauluista voidaan tehdä oma aikatauluvihko ja tapahtumaa koskevalle lähimmälle pysäkille laitetaan pysäkki-info. Matkustajille annattava tieto sisältää tarvittaessa kartan poikkeuksellisesta reitistä ja aikataulut. VR:n tietojen kerääminen tapahtumista on hyvin saman tyyppistä kuin HKL:n. Tietojen perusteella tehdään suunnitelma poikkeuksellisista vuoroista ja vaunujen lisäämisestä juniin. Esimerkiksi Hartwall Areenan suurempien tapahtumien yhteydessä varaudutaan ajamaan jatkuvasti edestakaisin Pasilan ja Helsingin aseman väliä ilman erillistä aikataulua. Ongelmana on ollut, että tapahtumien päättymisaikaa ei tiedetä tarpeeksi tarkasti. Tämän takia aikaisemmin on käynyt niinkin, että lisävuoroja tai pidempiä junia on ajettu aikataulun mukaisesti puolityhjinä, kun tapahtuman päättyminen on tapahtunutkin odotettua myöhemmin. Tämä on nykyisin ratkaistu siten, että vaunujen lisäämiseen junarunkoon varaudutaan etukäteen ja vaunut lisätään sitten, kun saadaan ajantasainen tieto tapahtuman päättymisestä. Tapahtumatietojen välittäminen Tiehallinnolle perustuu pääosin järjestäjien aloitteellisuuteen. Tiehallinto kerää jonkin verran tietoja myös oma-aloitteisesti. Järjestäjät lähettävät Tiehallinnolle tapahtuman liikenteen ohjaussuunnitelman. Erityisen hyvä suunnitelma saadaan esimerkiksi Jyväskylän suurajoista ja joistakin herättäjäjuhlista. Näiden tietojen perusteella Tiehallinto on jonkin verran yrittänyt myös arvioida, miten tapahtuma tulee vaikuttamaan liikenteeseen: millä teillä vaikutukset näkyvät, mihin aikoihin ja miten. Tiehallinnon tärkein tehtävä on jakaa tietoa ja tiedottaa tapahtumista. Tiehallinto välittää tietoja liikennetiedotteina eri tahoille ja myös nettisivuillaan. Tiehallinnossa on ollut kokeilu, jossa yhdessä Iltalehden kanssa on kerätty tiedot suurimmista kesän tapahtumista. Tämän jälkeen paikalliset liikennekeskukset ovat arvioineet tapahtumien vaikutuksia liikenteeseen. Kokeilua tultaneen jatkamaan. Helsingin Taksi-datan keinot kerätä tietoja tapahtumista ovat hyvin samanlaisia, kuin esimerkiksi HKL:n tai VR:n. Tärkein tietolähde ovat tapahtumakalenterit. Tapahtuma otetaan huomioon ajosuunnitelmassa lisäämällä ajovuoroja kyseisenä aikana. Yleisradio saa etukäteen tietoja liikenteeseen vaikuttavista tapahtumista tapahtuman järjestäjältä, liikenteen ohjauskeskukselta, HKL:ltä, VR:ltä tai Tiehallinnolta. Tietojen välittäminen ei ole mitenkään kattavaa siten, että voitaisiin olla varma, että toimittaja saa tiedot kaikista tapahtumista ja niihin liittyvistä järjestelyistä. Tietojen kerääminen on pitkälti kiinni myös toimittajan omasta aktiivisuudesta ja yhteyksistä ko. osapuoliin. Ennen tapahtumaan kerrotaan tapahtumasta ja sen mahdollisista vaikutuksista liikenteeseen sekä mahdollisuuksien mukaan kerrotaan myös vaihtoehdoista, joilla pahimpia liikenteen pullon kauloja voidaan välttää. 4

Tapaus 1. Suuren yleisötapahtuman aiheuttama ennalta tiedettävä häiriötilanne Toiminta tapahtuman aikana Tapahtuman aikana järjestäjä ja poliisi vastaavat yhteistyössä liikenteen ohjauksesta kentällä. Poliisilla on laaja kokonaisvastuu liikennejärjestelyiden toimivuudesta ja poliisit ohjaavat katujen ja yleisten teiden liikennettä. Järjestäjä vastaa tapahtumaalueella mm. pysäköinnin ja VIP-ajoneuvojen ohjauksesta. Tarvittaessa kentällä olevat liikenteen ohjaajat ovat myös yhteydessä liikenteen ohjauskeskukseen valoohjauksen muuttamiseksi tai kytkemiseksi keltavilkulle. Liikenteen ohjauskeskuksessa tilannetta seurataan järjestäjiltä tai poliisilta saatavien tietojen ja kameroiden perusteella ja valoja ohjataan tilanteen vaatimalla tavalla. Esimerkiksi ihmisten saapuessa stadionille käytetään määrätyillä väylillä erityisiä liikennevalojen sisäänveto -ohjelmia ja tilaisuuden loppuessa purkuohjelmia. Stadionille saapuvat esiintyjät (esimerkiksi muusikot tai jalkapallomaajoukkueet) kuljetetaan lentokentältä tai hotellista stadionille autosaattueessa valtiovierailujen tapaan. Tällöin liikennettä ohjaavat yhteistyössä paikan päällä olevat poliisit ja liikenneohjauskeskuksen työntekijät. Tietoja tapahtuman aikaisesta liikenteen ohjauksesta ei välitetä juurikaan muille eikä siitä tiedoteta ajantasaisesti. HKL:n toiminta tapahtuman aikana perustuu ennalta tehtyyn suunnitelmaan. Mahdollisuuksia toimia dynaamisesti tilanteen mukaan ei juurikaan ole. HKL liikenteen tilaajana ei juurikaan saa tietoa tilanteen etenemisestä ja busseille ei pystytä antamaan suunnitellusta poikkeavia ohjeita. Tämä johtuu sekä kommunikointikeinojen puutteesta sekä siitä, että liikenteen tilausrakenne ei mahdollista tarpeen mukaan tehtäviä järjestelyjä. HKL voisi periaatteessa antaa ohjeita tai tiedotuksia radiopuhelimitse ajoneuvoihin. Käytännössä tätä ei juurikaan tehdä jo siitäkin syystä, että eri liikennöitsijöillä on eri radiopuhelinjärjestelmät. HKL- Raitioliikenne ja HKL-Bussiliikenne voivat antaa radioilla kuulutuksia ja ohjeita niin kuljettajille kuin matkustajillekin. Reaaliaikaista tietoa voidaan myös jakaa, mikäli kentällä on henkilökuntaa. VR:llä on suurimmissa tapahtumissa tarvittaessa paikan päällä omaa henkilökuntaa kertomassa tapahtuman päättymisestä. Tämän perusteella etukäteen suunnitellut poikkeusjärjestelyt, kuten vaunujen lisääminen kalustoon voidaan toteuttaa oikeaaikaisesti. Taksien välityskeskus saa tilaisuuden päättyessä tietoa kentältä taksien tarpeesta ja ohjaa autoja siten tarpeen mukaan paikalle. Tietoa saadaan esimerkiksi paikalla olevalta taksitarkastajalta tai joltakin järjestäjän yhteyshenkilöltä. Tietyissä paikoissa, kuten Hartwall Areenalla ja laivaterminaaleissa on myös kamerat, joiden perusteella taksien välityskeskuksessa voidaan seurata matkustajamääriä ja taksien tarvetta. Tiehallinto saa tietoa tapahtuman aikana ainoastaan erityisissä poikkeustilanteissa. Esimerkiksi kun on tapahtunut onnettomuus tai syntynyt poikkeuksellisen hankala ruuhka. Tieto saadaan yleensä ensimmäiseksi tienkäyttäjiltä tai poliisilta. Lisätietoja voidaan kysellä järjestäjän yhteyshenkilöltä. Tiehallinto välittää yleisötilaisuuden yhteydessä tapahtuneesta häiriötilanteesta yhteystyötahoilleen, kuten Yleisradioon ja tiedottaa siitä. 5

Tapaus 1. Suuren yleisötapahtuman aiheuttama ennalta tiedettävä häiriötilanne Tapahtuman aikana Yleisradio saa tietoa lähinnä silloin, jos tilaisuuden aikana on tapahtunut odottamaton merkittävä häiriö. Tieto tulee usein ensiksi kuuntelijoilta, jonka jälkeen toimittaja voi itse lähteä hakemaan lisätietoja. Tieto voi tulla myös miltä tahansa muulta prosessissa mukana olevalta osapuolelta, mutta tiedon tuleminen ei ole varmaa. Ainoastaan Tiehallinnon ja Yleisradion välillä on yhteistyötä, jonka perusteella Yle saa varmasti tiedon kaikista Tiehallinnon tietoon tulleista häiriötilanteista. Yllättävä, merkittävä tilanne pyritään kertomaan kuulijoille mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi radiossa voidaan muun lähetyksen lomassa antaa liikennetiedote. Tiedotuksessa on tärkeää muista sekä niiden matkustajien tarpeet, jotka osallistuvat tapahtumaan että muiden matkustajien tarpeet, jotka haluavat välttää tapahtuman aiheuttamat häiriöt omalla matkallaan. 6

Tapaus 1. Suuren yleisötapahtuman aiheuttama ennalta tiedettävä häiriötilanne Järjestelmät ja välineet Kuvassa 2 on havainnollistettu missä määrin eri toiminnot häiriötilanteessa on ihmisten tekemiä tai niissä käytetään hyväksi tietojärjestelmiä. Lisäksi kuvassa esitetään mitä välineitä prosessissa käytetään tietojen välittämiseen ja tiedottamiseen. Taulukossa 1 on tarkennettu tilannetta kunkin organisaation osalta. Suuri yleisötapahtuma Matkustaja Liikkuminen Palautteen antaminen Yleisradio TEKSTI RDS tapahtumasta ja liikenteestä Helsingin Taksi-data Tietojen kerääminen Ajovuorojen suunnittelu Liikenteen ohjaus Poliisi HKL VR Tiehallinto Helsingin kaupunki e Tietojen kerääminen Tietojen kerääminen Tietojen kerääminen Tietojen kerääminen Liikennejärjestelyiden suunnittelu Reitti- ja aikataulusuunnittelu Aikatauluja kalusto suunnittelu Liikennevalojen ohjaus Liikenteen ajantasainen ohjaus Yleinen liikenteen ohjaus (kokonaisvastuu) e e e e Stadion/ järjestäjä Tapahtuman liikennejärj. suunnittelu Tapahtuman toteutus Liikenteen ohjaus tapahtuma-alueella Kuva 2. Ihmisten ja järjestelmien tehtävät prosessissa ja tiedonvaihtoon ja tiedotukseen käytettävät välineet. 7

Tapaus 1. Suuren yleisötapahtuman aiheuttama ennalta tiedettävä häiriötilanne Taulukko 1. Ihmisten ja järjestelmien tehtävät ja tiedonvaihtoon ja tiedotukseen käytettävät välineet eri organisaatioissa. Organisaatio Stadion säätiö ja tapahtuman järjestäjä Helsingin kaupunki ja poliisi (liikenteen ohjauskeskus) Järjestelmät ja välineet Työn tekevät ihmiset Tieto välittyy kokouksissa ja tiedotustilaisuuksissa sekä niihin liittyvinä muistiona Jonkin verran tietoa liikennejärjestelyistä liittyy myös yleiseen tiedottamiseen ja mainontaan tilaisuudesta Tietoja välitetään esimerkiksi poliisille tai HKL:lle kirjeitse, faksilla ja puhelimella Merkittävimmistä poikkeustilanteista liikenteessä voidaan mahdollisesti antaa yleisökuulutus stadionilla Tiedot tapahtumista saadaan erityisesti faksilla ja lisäksi Internetistä, lehdistä, TV:stä tai radiosta tai puhelimella kyselemällä järjestäjiltä Tietojen kerääminen ja liikennejärjestelyiden suunnittelu perustuvat ihmisten osaamiseen Liikennevalojärjestelmässä olevia ohjelmia ohjaavat poliisit Tapahtuman aikana tilannetta seurataan liikennekameroilla ja liikennettä ohjaavien poliisien ja järjestäjien radiopuheluiden tai soittojen perusteella Tietoa tapahtumasta välitetään yleensä muille paperilla ja faksilla, mutta merkittävissä häiriötilanteissa myös radion välityksellä Helsingin kaupungin liikenteen ohjauksen internet sivuilla on tietoa häiriötilanteista Poliisi Työn suorittavat ihmiset ja liikennejärjestelyiden suunnitteluksi järjestetään kokouksia poliisin, järjestäjän ja mahdollisesti muiden osapuolien kesken Tietojen välitykseen kentällä ja kentältä liikenteen ohjauskeskukseen käytetään radiopuhelimia Poliisi tekee tiedotteen poikkeuksellisista liikennejärjestelyistä, jota jaellaan erityisesti faksilla HKL Tiedot tapahtumista saadaan Internetistä, lehdistä, TV:stä tai radiosta, kokouksissa, sähköpostilla, faksilla tai puhelimella kyselemällä järjestäjiltä Tietojen keräämisestä, liikenteen suunnittelusta ja tiedotuksesta vastaavat ihmiset Tietoa välitetään tiedotteina kirjeitse ja faksilla, HKL:n internetsivuilla sekä tarvittaessa puhelimitse Tapahtuman aikana tietoa voidaan tarvittaessa välittää ajoneuvojen kuljettajille radiopuhelimelle, jotka vastaavat kuulutuksissa ajoneuvossa. Raitiovaunuissa voidaan antaa myös keskitettyjä kuulutuksia radioverkon kautta. VR Tiedot tapahtumista saadaan Internetistä, lehdistä, TV:stä tai radiosta, faksilla tai puhelimella kyselemällä järjestäjiltä Työstä vastaavat ihmiset. Liikenteen suunnittelussa ja ohjauksessa käytetään apuna tietojärjestelmää. Liikenteen suunnittelussa Aikataulujen suunnittelujärjestelmää. Normaalitilanteessa liikenteen ohjaus tapahtuu automaattisesti 8

Tapaus 1. Suuren yleisötapahtuman aiheuttama ennalta tiedettävä häiriötilanne Helsingin Taksidata poikkeustilanteissa esimerkiksi päätökset lisäkaluston käytöstä tekevät ihmiset Tietoa välitetään tiedotteina kirjeitse ja faksilla sekä tarvittaessa puhelimitse Tarvittaessa voidaan myös antaa asemakuulutuksia Junissa matkustajille tiedotetaan VR:n ohjauskeskuksesta saatavien tietojen perusteella Lisäksi vireillä on hanke, jonka tavoitteena on tuottaa häiriötietoja teksti-televisioon Tiedot tapahtumista saadaan tapahtumakalentereista, Internetistä, lehdistä, TV:stä tai radiosta, faksilla tai puhelimella kyselemällä järjestäjiltä Työstä vastaavat ihmiset. Taksien tarvetta voidaan seurata Hartwall areenalla ja laivaterminaaleissa kameroista ja tarvittaessa esimerkiksi taksitarkastaja voi kertoa tapahtumapaikan tilanteesta Takseja ohjataan välityskeskuksesta radioverkon välityksellä Tiehallinto Tiedot tapahtumista saadaan järjestäjiltä kirjeitse tai faksilla. Tietojen tallentamisesta ja tiedottamisesta vastaavat ihmiset. Tiedot varastoidaan Liikennekeskusten tietojärjestelmään (LK- Tietoon), jota käytetään myös liikennetiedotteiden tekemisessä. Tietoa välitetään muille organisaatiolle sähköpostitse ja faksilla. RDS-TMC viestit siirtyvät Yleisradioon järjestelmien välisenä tiedonsiirtona. Lisäksi Tiehallinnolla on mahdollisuus suoraa päivittää Ylen teksti-tv:n tietoja Häiriötietoja esitetään Tiehallinnon Internet-palvelussa Yleisradio Tietoa saadaan muilta organisaatiolta faksilla, sähköpostilla ja puhelimitse. Toimittajat kyselevät lisätietoja puhelimella. Toimitustyö on ihmisten tekemää ja kanavana on erityisesti radio. Normaaleissa lähetyksissä annettavien tietojen lisäksi liikennetiedotteita lähetetään RDS sanomina. Tiehallinnolta tulevat RDS-TMC viestit välittyvät automaattisesti Ylen verkon kautta ja Tiehallinnon syöttämät tiedot näkyvät teksti-tv:ssä. RDS-TMC palvelu on ajoneuvolaitteiden puuttuessa toistaiseksi kokeilu. Matkustajat Matkustajat kertovat häiriöistä ja antavat palautetta tavallisella ja matkapuhelimella Ylelle ja Tiehallinnolle Ongelmat ja kehitystarpeet Nykytilanteessa voi olla selviä ongelmia tai puutteita, jotka estävät tai haittaavat toimintaa. Lisäksi toiminnassa tai välineissä voi olla kehitysmahdollisuuksia, joilla toimintaa saataisiin paremmaksi tai tehokkaammaksi vaikka varsinaisia ongelmia ei olisikaan. 9

Tapaus 1. Suuren yleisötapahtuman aiheuttama ennalta tiedettävä häiriötilanne Tärkeimmiksi ongelmiksi ja kehitystarpeiksi todettiin seuraavat: 1. Tilaisuustietojen kerääminen Nykytilanteessa jokainen organisaatio etsii tapauskohtaisesti tarvittavat tiedot eri lähteistä. Tilaisuustietojen keräämistä voitaisiin järkiperäistää siten, että yksi organisaatio keräisi tiedot tapahtumista liikennejärjestelyiden näkökulmasta. Tavoitteena on, että yksi organisaatio seuraisi pääkaupunkiseudulla tulossa olevia tapahtumia. Mikäli tapahtuma johtaa poikkeaviin liikennejärjestelyihin hankkisi organisaatio tapahtumasta liikenteen eri toimijaorganisaatioiden tarvitsemat tiedot, jotta nämä voivat varautua tapahtumaan. Tapahtumasta tarvittavat tiedot eri osapuolille ovat varsin saman tyyppisiä: tapahtumapaikka, tapahtuman alkamis- ja päättymisaika, yleisömäärä jne. Lähtökohtana tietojen hankkimisessa voisivat olla erityisesti tapahtuman järjestelytapaamiset. Organisaatio ylläpitäisi rekisteriä tapahtumista tietoineen ja muut organisaatiota saisivat tiedot esimerkiksi rekisterin Internet-sivuilta tai valmiiden jakelulistojen välityksellä. Organisaatio tapahtumatietojen keräämiseen puuttuu. Yhtenä vaihtoehtona esitettiin, että Helsingin kaupunki voisi kerätä tietoja, koska liikenteen ohjauskeskuksessa näitä tietoja kerätään ja tarvitaan jo nyt. Pohjana tietojen välitykseen muille voisi toimia liikenteen ohjauksen nykyinen web-palvelu. Valtakunnallisesti Tiehallinto tulee ylläpitämään tietoja suurimmista kesätapahtumista ja arvioiduista vaikutuksista yleisten teiden liikenteeseen. Pitkillä joukkoliikenteen matkoilla erikoisvuorojen järjestäminen yleisötapahtumiin ja niistä tiedotus on nykyisin hoidettu riittävän hyvin. 2. Informaation hoitolaitos Eri organisaatiolla on runsaasti tietoja yleisötapahtumista ja niistä johtuvista poikkeavista liikennejärjestelyistä. Tässäkin prosessissa todettiin olevan ainakin seitsemän tietoja tuottavaa organisaatiota. Suomesta puuttuu kuitenkin organisaatio, joka kokoaisi eri lähteistä saatavat tiedot yhteen ja muodostaisi näistä matkustajaa palvelevan kokonaisuuden koko matkaketjusta. Liikennejärjestelyistä vastaavien organisaatioiden, kuten poliisin tai HKL:n ensisijainen tehtävä on huolehtia liikenteen toimivuudesta. Tiedottaminen on myös näiden organisaatioiden tärkeä tehtävä, mutta muutenkin kiireisessä häiriötilanteessa tiedon välitys voi jäädä helposti vähemmälle huomiolle. Informaation hoitolaitoksen ensisijainen tehtävä on tiedon kerääminen ja tiedotus. Euroopassa yleisradiot ovat tyypillisesti ottaneet hoitaakseen tämän liikenneinformaation hoitolaitoksen tehtävän. Radion lisäksi tarvitaan monipuolisia jakelukanavia. Suomessa Yleisradio suunnittelee tällaisen organisaation perustamista, mutta toteuttajia voi olla muitakin. Yleisradiolle kuuluu kuitenkin myös liikennetietojen välittämisen viranomaistehtävä. Tässä on kuitenkin syytä muistaa, että Yleisradio on vain yksi toimija ja muitakin informaation keräämisestä ja tiedotuksesta kiinnostuneita organisaatiota on olemassa. Yleisradion toimintaa 10

Tapaus 1. Suuren yleisötapahtuman aiheuttama ennalta tiedettävä häiriötilanne suunniteltaessa on muistettava myös kaupallisten tiedotusvälineiden markkinat ja edellytykset toimia informaation välittäjinä. Informaation hoitolaitoksen tehtävä on huomattavasti laajempi, kuin pelkästään häiriötiedottaminen. Hoitolaitos huolehtii eri tyyppisen liikenneinformaation keräämisestä ja välittämisestä. Ajatusta hoitolaitoksesta käsiteltiin laajemmin työpajassa 3 Joukkoliikenteen häiriönhallinnasta. Alueet, joille ei suositella jatkotoimenpiteitä Työpajassa todettiin, että ennalta tiedossa olevaan häiriötilanteeseen ei liity kovin merkittäviä ongelmia tai ongelmat ovat sen tyyppisiä, että niiden ratkaisemiseen ei ole edellytyksiä. Seuraavassa on listattu tällaisia alueita, joille työpajassa ei nähty tarvetta tai edellytyksiä jatkotoimenpiteisiin. 1. Tapahtuman aikainen tiedon välitys ja tiedotus Yleisötapahtuman aiheuttamien poikkeavien liikennejärjestelyiden etukäteissuunnittelun ja tiedotuksen kehittäminen nähtiin tällä hetkellä tärkeämmäksi kuin ajantasaisen tiedon tuottaminen ja tiedotus. Eri osapuolien kannalta tilanteen todettiin olevan seuraava. a. Tieliikenne Tieliikenteen ajantasaisen häiriötilanteen hallinnan osalta tilanne on kunnossa. Poliisilla on laaja kokonaisvastuu liikennejärjestelyistä. Toisaalta häiriötilanteen aikana ei ajantasaisia tietoja juurikaan välitetä muille organisaatiolle ja ajantasaista tiedotusta on vain jos tapahtuman aikana tapahtuu, jotain todella poikkeavaa, kuten merkittävä onnettomuus. b. Linja- ja raitiovaunuliikenne Etukäteissuunnittelun tärkeys ja keinojen puuttuminen vaikuttaa kuljetuksiin tapahtuman aikana merkitsevät, että ajantasainen informaatio ei ole kovin tärkeää. Ajantasaisen toiminnan kehittäminen edellyttäisi hallinnollisia uudistuksia. Tilaajan ja liikennöitsijän välisen sopimuksen tulisi mahdollistaa joustava liikennöinti. Vasta tämän jälkeen on edellytyksiä pohtia käytännön järjestelyjä liikenteen ajantasaiseksi ohjaamiseksi. c. Tilaisuuden päättymisen seuraaminen Liikennevalojen ja junakaluston ohjaamisen kannalta on tärkeää saada ajantasaista tietoa erityisesti tilaisuuden päättymisestä ja yleisön liikkumisesta tämän jälkeen. Ratkaisua, jolla tilannetta voitaisiin seurata keskitetysti ei toistaiseksi ole. Työpajassa todettiin, että nykykäytäntöä, jossa kukin organisaatio huolehtii itse tilaisuuden päättymisen seuraamisesta voidaan jatkaa. 11

Tapaus 1. Suuren yleisötapahtuman aiheuttama ennalta tiedettävä häiriötilanne Työpaja Työpaja järjestettiin maanantaina 11.3 kello 12.30 16.45. Työpajaan osallistuivat seuraavat henkilöt. Nimi Pekka Hurme Jorma Helin Taina Andersson Juha-Martti Kettunen Arto Hokkanen Jommi Öunap Jarmo Koljonen Lauri Kivikkokangas Raine Hautala Jukka Lähesmaa Organisaatio Olympia Stadion säätiö Tiehallinto Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnittelu Helsingin poliisi, liikenteen ohjauskeskus Helsingin poliisi Yleisradio VR Oy HKL VTT SysOpen Lisäksi Eero Keinästä Helsingin Taksidatasta kuultiin asiantuntijana. Osallistujat listasivat työpajan hyviksi puoliksi seuraavat: työpaja avasi keskustelun häiriötilanteen solmukohdista työpaja toi tilanteeseen osallistuvat toimijat yhteen työpajassa saatiin priorisoitua alueet, jotka vaativat jatkokehitystä ja myös alueet, joilla työpajan osallistujien mielestä ei tässä vaiheessa ole perusteltua ryhtyä toimenpiteisiin työpajassa onnistuttiin muodostamaan yhteinen mielipide: tämän tyyppisessä häiriötilanteessa ei ole suuria ongelmia, mutta kylläkin pientä kehitettävää todettiin joka taholla olevan valmius toimintaan ja yhteistyöhön työpaja valaisi eri organisaatioiden taustatietoja ja toi esille uusia asioita Osallistujat listasivat työpajan huolen aiheiksi seuraavat: yleisötapahtumiin liikkuminen vaikeutuu, jos nykyisiä yhteyksiä supistetaan tapaukset, joissa yleisötapahtuman järjestelyt alimitoitetaan ja sitten syntyy yllättäviä tilanteita, johtavat ongelmiin olisiko sittenkin tapahtuman aikaiseen tiedon välitykseen ja tiedotukseen kiinnitettävä tässä vaiheessa enemmän huomiota Bussiliikennettä ei ole mahdollista järjestää häiriötilanteessa joustavasti. Syyt ovat hallinnollisia ja teknisiä. Oman auton käyttö yleisötilaisuuteen tultaessa aiheuttaa ongelmia. Jos joukkoliikenne ei toimi tullaan entistä enemmän omalla autolla. Tapahtumiin tulevat katsojat eivät osaa käyttää liityntäpysäköintiä. 12

Tapaus 2. Vaarallisten aineiden onnettomuus Tapaus 2. Vaarallisten aineiden onnettomuus Häiriötilanteen kuvaus Vaarallisia aineita kuljettava juna joutuu onnettomuuteen kaupunkiympäristössä. Onnettomuuspaikka on myös vilkas ajoneuvoliikenteen solmukohta. Tapahtuma aiheuttaa pelastus- ja evakuointitoimenpiteitä, ympäristövahinkojen torjuntatoimenpiteitä sekä liikenteenohjausjärjestelyjä rautatie- ja tieliikenteessä. Tapauksen rajaukseen kuuluu tilanteen ennakoiminen, tiedon saaminen häiriötilanteesta ja sen vaikutuksista ihmisten terveydelle, ympäristölle ja liikennejärjestelmän toimivuudelle sekä tiedotus. Erityisesti keskitytään käsittelemään eri osapuolien välistä tiedonvaihtoa häiriötilanteen hallinnan suunnittelussa sekä toimenpiteistä tilanteen hoitamiseksi erityisesti liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta. Tarkastelun pääpaino on osapuolien välisessä yhteistyössä, ei yksittäisen organisaation omissa tehtävissä. Toiminta nykytilanteessa Kuvassa 1 on prosessikaavio eri organisaatioiden nykytilanteen toiminnasta ja yhteyksistä kyseisessä häiriötilanteessa. Keskeiset organisaatiot ovat: VR Oy (lastin kuljettaja) Ratahallintokeskus (väylänpitäjä: rautatieliikenne) Hätäkeskus (onnettomuusilmoituksen vastaanotto ja välitys) Palo- ja pelastuslaitos (operatiivinen johto kentällä, hätäkeskustoiminta) Poliisi (liikenteen ohjaus, hälytyskeskuksen yhteistyö hätäkeskuksen kanssa) Ilmatieteen laitos (päästöjen leviämismallit, sää- ja tuulitiedot) Suomen Ympäristökeskus (ympäristövahinkojen torjunta, nestemäiset aineet) Tiehallinto, kunnat (väylänpitäjät: tieliikenne) Yleisradio (tiedotus) Muita toimijoita vaarallisten aineiden kuljetusten tapauksissa ovat mm. sairaalat (potilaiden hoito) ja Oikeusministeriön alainen onnettomuustutkintakeskus. Seuraavassa käsitellään VAK-kuljetusten onnettomuutta kuitenkin vain häiriötilanteen ennakoinnin ja operatiivisen hallinnan kannalta keskeisten toimijoiden osalta. 1

Tapaus 2. Vaarallisten aineiden onnettomuus VAK onnettomuus Muut Bussiyhtiöt (korvaavat vuorot) Sisäasianministeriö Onnettomuustutkintakeskus Yleisö, matkustajat Muu media Tieurakoitsijat Sairaalat LVM Tilanteen seuranta Koordinointi ja tiedotus OTIF KV sopimukset, säädökset, vastuunjako, koulutus Poliisi SYKE Yleisradio Ilmatieteen laitos Palo- ja VR RHK HÄKE Tiehallinto pelastus Ympäristövahinkojen arviointi ja torjunta Tieliikenteen seuranta ja ohjaus Alueen eristäminen, evakuointi ja tutkinta Pelastustoimen suunnittelu ja johto Hätäilmoituksen antaminen muille organisaatiolle / kiireellisyys ilmoitus Tieliikenteen ohjaus Operatiiviset pelastus- ja torjuntatoimet Tilanteen seuranta ja arviointi Junaliikenteen ohjauksen esisuunnittelu / hätätiedote Sisäinen tiedotus Fyysiset tieliikenne järjestelyt Tilanteen jälkihoito Ajantasaisten sää- ja tuulitietojen antaminen Päästöjen leviämismallien tekeminen Junien seuranta Kuljettajan ilmoitus onnettomuudesta Junaliikenteen ohjaus Raivausyksikön tuki pelastustoimille Lähettäjä/ vastaanottaja Ennakkoilmoitus VAK-lastista Toiminnan ohjaus Kuva 1. Vaarallisten aineiden junaonnettomuuden aiheuttaman häiriötilanteen toimintaprosessi. 2

Tapaus 2. Vaarallisten aineiden onnettomuus Varautuminen ja tilanteen ennakointi Vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuuksia tapahtuu harvoin, eikä niistä aiheutuvia häiriötilanteita yleensä voida ennakoida. Niiden hallintaan on kuitenkin varauduttu sekä organisaatioiden yhteisin ennakkosuunnitelmin ja harjoituksin että organisaatioiden sisäisin toimintaohjein. Maalla tapahtuvissa onnettomuuksissa toimintaa johtaa yleinen pelastustoimi (alueellinen palo- ja pelastuslaitos). VR Oy Kuljetuksen lähettäjä tekee ennakkoilmoituksen VAK-lastista VR:lle. VAK-tiedot lähetetään VR:lle yleensä järjestelmien välisenä tiedonsiirtona. VAK-tiedot ovat rahtikirjojen lisäksi myös junien suunnittelujärjestelmässä (kuljetusten tukijärjestelmä KULTU). VAK-tiedot ovat järjestelmässä vaunuittain. Näiden tietojen perusteella junan kuljettaja voi onnettomuustilanteessa selvittää, kohdistuuko onnettomuuden seuraukset VAK-vaunuihin. Vaarallisten aineiden kuljetukset ovat kansainvälisin sopimuksin ja kotimaisin säädöksin säädelty alue ja näitä kuljetuksia valvotaan tarkasti. Valvontaan tehdyt järjestelmät ovat yleensä viranomaisten tarpeisiin perustuvia, yrityksillä ei yleensä ole tarvetta ulkopuolelta tulevan valvonnan lisäämiseen. Vaarallisten aineiden kuljetusten seurantaan liittyvät perustiedot ovat kuitenkin saatavissa vain yrityksiltä (kuljetettavan aineen tiedot, kuljetusväline, reitti, aikataulu, sijainti) (LVM 2001). Kotimaisissa rautatiekuljetuksissa noudatetaan kaikkia kuljetusmuotoja koskevaa lakia (719/1994 muutoksineen), rautatiekuljetusta koskevaa valtioneuvoston asetusta (195/2002) ja Liikenne- ja viestintäministeriön asetusta vaarallisten aineiden kuljettamista rautatiellä (278/2002). Asetus sisältää yksityiskohtaiset säännökset mm. vaarallisten aineiden luokituksista, pakkauksista merkintöineen, tarvittavista asiapapereista ja vaunujen merkinnöistä. Toiminta häiriötilanteen aikana VR Oy Onnettomuuden sattuessa junan kuljettaja ilmoittaa tapahtuneesta ensin VR:n liikenteen ohjauskeskukseen oman radioverkon kautta (linjaradio). Keskuksen liikenteenohjaajat välittävät onnettomuustiedon VR:n sisäiseen tiedotukseen sähköpostilla ja SMS-viesteinä. Sama tieto lähtee myös Ratahallintokeskukseen. VR:n liikenteenohjauskeskus välittää onnettomuustiedon lisäksi Oikeusministeriön alaiselle onnettomuustutkintakeskukselle ja LVM:öön (puhelin, fax, sähköposti). Esimerkkitapauksen kaltaisten vakavien ja suurten onnettomuuksien varalle on olemassa tiedotusketjusuunnitelma ja näissä tapauksissa onnettomuudesta ilmoitetaan myös hätäkeskukseen. VR:n liikenteen ohjauskeskus huolehtii junavuorojen peruuttamisesta onnettomuuspaikalle ja ottaa yhteyttä liikennöitsijöihin korvaavien bussiyhteyksien järjestämiseksi. Junamatkustajat saavat tiedon poikkeusjärjestelyistä VR:n sisäisen tiedotuksen välityksellä (junien henkilökunta saa tiedon tekstiviestinä). Tulevaisuudessa onnetto- 3

Tapaus 2. Vaarallisten aineiden onnettomuus muuden paikkatiedot voidaan saada junien reaaliaikaisesta seurantajärjestelmästä (JUSE). Onnettomuusalueella VR:n raivausyksikkö toimii pelastusviranomaisen ja onnettomuustutkintalautakunnan antamien toimintaohjeiden mukaisesti (täydentää operatiivisesta toiminnasta vastaavaan palo- ja pelastuslaitoksen työtä). Ratahallintokeskus (RHK) RHK:n rooli itse häiriötilanteen hoitamisessa on vähäinen. RHK:n toiminnan pääpaino on tilanteiden ennakoinnissa (etukäteen sovitut toimintamallit), liikenteenohjauksen suunnittelussa (hallinnointi) sekä tilanteen jälkihoidon (korjaustoimenpiteet) maksajana. Käytännön syistä onnettomuustiedotus lähtee suoraan VR:ltä (ensitiedotuksen nopeus ja tietojen oikeellisuus). Hätäkeskus (HÄKE) Hätäkeskukset vastaanottavat pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen toimialaan kuuluvat ilmoitukset sekä välittävät tilannearvion perusteella tehtäviä näiden hallinnonalojen suoritusyksiköille (tilannearvio, tiedonvälitys, tehtävien ohjaus ja käynnistys). Esimerkkitapauksessa Hätäkeskus välittää onnettomuustiedon pelastuslaitoksen hätäkeskukseen ja poliisin hälytyskeskukseen sekä tiehallinnolle yleensä puhelimella, joista onnettomuustieto varmistetaan tietoliikenneverkon kautta. Hätäkeskus lähettää tapahtumasta faxilla ilmoitus myös YLE:lle (PEPA-ilmoitus). Palo- ja pelastustoimi Palo- ja pelastuslaitos saa tapahtumasta tiedon Hätäkeskuksen hätäilmoituksena (puhelinsoitto). Palo- ja pelastuslaitos on operatiivisesta toiminnasta vastaava organisaatio ja toimintaa ohjaa vastuullinen nimetty henkilö (pelastustoimen johtaja tai päivystävä) palomestari. Pelastustilanteen johtoryhmään kuuluu myös ainakin poliisin edustaja. Operatiivisen johdon lisäksi palo- ja pelastustoimen tehtäviä on huolehtia potilaista (ensiapu ja kuljetus sairaalaan), palon torjunta ja sammutus sekä ympäristövahinkojen ensitorjunta. Pelastustilanteen johtoryhmä päättää onnettomuustilanteen selvittämisestä ja päättää tarvittavista toimenpiteistä (myös liikenteen ohjaukseen ja tiedotukseen liittyvät toimenpiteet). Jos vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuudessa on kyse kaasuuntuvista aineista, niin pelastustoimen johtaja arvioi päästöjen leviämistä ja siitä aiheutuvaa vaaraa Ilmatieteen laitoksen tekemän päästömalliohjelman perusteella kannettavan tietokoneen avulla. Hätäkeskuslaitos selvittää Ilmatieteen laitokselta ohjelman tarvitsemat muuttujatiedot (esim. sää- ja tuulitiedot) pelastustoimen johtajalle, joka syöttää ko. tiedot tietokoneelle. Poliisi Poliisin hälytyskeskus saa tiedon tapahtumasta Hätäkeskukselta samassa yhteydessä kun pelastuslaitoksen hätäkeskus (puhelinsoitto). Onnettomuustiedon saamisen jälkeen poliisi käynnistää oman organisaationsa tilanteen edellyttämiä toimenpiteitä varten (ERTI = erityistilanteet). Poliisin tehtäviä esimerkkitapauksessa on onnettomuus- 4

Tapaus 2. Vaarallisten aineiden onnettomuus alueen eristys ja evakuointi, tutkinta sekä liikenteen ohjaus. Poliisi vastaa myös tiedottamisesta yhteistyössä pelastustoimen johtajan kanssa (YLE, paikallisradiot, tiehallinto, kunnat) sekä tarvittaessa myös yleisölle. Tiehallinto Tiehallinnon liikennekeskus saa ensimmäiseksi tiedon onnettomuudesta hätäkeskuksesta putkelle tietoliikenneverkon välityksellä. Liikennekeskuksen päivystäjä tarkentaa onnettomuustietoja puhelimitse. Päivystäjä ilmoittaa onnettomuudesta edelleen YLE:lle liikennetiedotteita varten ja esimerkkitapauksessa kyseessä on kiireellisyysilmoitus, joka on luettava radiossa heti. Tiehallinnon muita tehtäviä on hälyttää urakoitsija (tieliikelaitos) tekemään tarvittavat järjestelyt, jos onnettomuuden vaikutusalueella suljetaan teitä tai tehdään muita fyysisiä liikenteenohjausjärjestelyjä (puomit yms.). Jos onnettomuuden vaikutusalueella on liikennekameroita ja LAM-pisteitä, niin tiehallinto seuraa tieliikenteen tilannetta näiden avulla ja tiedottaa seurantatietojen perusteella alueen liikennetilanteesta. Jos onnettomuuden vaikutusalueella on käytettävissä muuttuvia opasteita, niin tiehallinto voi ohjata tieliikennettä näiden avulla ja välittää tienkäyttäjille tietoa tienvarrella olevien tekstitaulujen avulla. Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitoksella on valmiina malleja kaasuuntuvien vaarallisten aineiden päästöjen leviämisen ennustamiseksi. VR:lle on tehty vuonna 1988 skenaariot erilaisille onnettomuustilanteille, jota voidaan soveltaa myös muiden kuljetusmuotojen VAKonnettomuuksiin. Ko. seurausanalyysi pitäisi kuitenkin päivittää, koska seurausanalyysimenetelmät ovat kehittyneet vuodesta 1988. Akuuteissa VAK-onnettomuus- tai uhkatilanteissa pelastustoimen johtaja saa Hätäkeskuksen välitykseltä ajantasaiset sää- ja tuulitiedot Ilmatieteen laitokselta. Nämä muuttujat syötetään päästömalliohjelmaan, jonka avulla voidaan arvioida päästöjen leviämistä ja leviämisen aiheuttamia toimenpiteitä. Usein tieto VAK-onnettomuudesta saadaan median välittämän joukkotiedotuksen kautta. Akuuteissa tilanteissa tärkeää olisi nopea tiedonsaanti onnettomuuspaikasta ja -ajasta sekä kuljetettavasta aineesta. Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Suomen Ympäristökeskuksessa toimii valtakunnallinen ympärivuorokautinen päivystyspalvelu ympäristövahinkojen varalta. SYKE on lähettänyt aluehälytyskeskuksille A4-tiedotteen, jossa on SYKE:n yhteystiedot ja jossa neuvotaan ottamaan ympäristöonnettomuus- tai uhkatilanteissa yhteyttä SYKE:n päivystäjään (yhteys puhelimitse). Usein SYKE saa tiedon näistä tapahtumista kuitenkin muuta kautta (esim. joukkotiedotus). Saamansa ensitiedon jälkeen SYKE tarkentaa onnettomuustietoja pääasiassa omien tiedustelujen perusteella (esim. Internet), jonka jälkeen SYKE lähettää asiantuntijansa tapahtumapaikalle arvioimaan ympäristövahinkojen laajuutta ja torjuntatoimenpiteitä. Tämän jälkeen paikalle lähetetään tarvittavaa torjuntakalustoa. Ympäristövahinkojen minimoimiseksi onnettomuuksista pitää saada koko ajan ajantasaista ja tarkentuvaa 5

Tapaus 2. Vaarallisten aineiden onnettomuus tietoa. SYKE on kehittänyt uuden työkalun (karttakäyttöliittymä.), jonka avulla vaarallisen aineen valumasyvyys ja alue saadaan arvioitua entistä nopeammin torjuntatoimenpiteiden toteuttamiseksi. Yleisradio (YLE) Esimerkkitapauksen VAK-onnettomuuden ym. hätätiedotteiden (RDS / TTY 31) ollessa kyseessä YLE kaappaa jonkin kanavan ja muut kanavat seuraavat sitä (pakkoohjaus). Hätätiedotteet on luettava YLE:ssä yleensä sellaisessa muodossa kun ko. viranomainen sen antaa. Yleisradio saa ilmoituksen tapahtuneesta HÄKE:ltä (PEPA-ilmoitus) ja tiehallinnolta (kiireellisyysilmoitus). Ensimmäinen tieto tapahtumasta voi tulla myös yleisöltä tai muilta prosessissa mukana olevilta toimijoilta (tieto ei tule näin varmuudella). Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) Liikenne- ja viestintäministeriö saa tiedon tapahtuneesta VR:n liikenteen ohjauskeskukselta (puhelin, fax). LVM:lle kuuluu akuuteissa tapauksissa liikenteen osalta tilanteen yleinen seuranta, kokonaiskoordinointi ja tiedotus (esim. Sisäasiainministeriö ja kv. rautatiejärjestö OTIF). LVM vastaa Suomen osalta VAK-kuljetuksiin liittyvistä kansainvälisistä sopimuksista, kotimaisista säädöksistä sekä liikenteen osalta koulutuksesta ja vastuunjaosta. Järjestelmät ja välineet Kuvassa 2 on havainnollistettu missä määrin eri toiminnot häiriötilanteessa on ihmisten tekemiä tai niissä käytetään hyväksi tietojärjestelmiä. Lisäksi kuvassa esitetään mitä välineitä prosessissa käytetään tietojen välittämiseen ja tiedottamiseen. Taulukossa 1 on tarkennettu tilannetta erityisesti tiedonvälityksen osalta. 6

Tapaus 2. Vaarallisten aineiden onnettomuus VAK onnettomuus SYKE Yleisradio LVM Muut Bussiyhtiöt (korvaavat vuorot) Onnettomuustutkintakeskus Tilanteen seuranta Ympäristövahinkojen arviointi ja torjunta Sisäasianministeriö Koordinointi ja tiedotus Yleisö, matkustajat Muu media TEKSTI RDS / hätätiedote Tieurakoitsijat OTIF KV sopimukset, säädökset, vastuunjako, koulutus Sairaalat Ilmatieteen laitos Ajantasaisten sää- ja tuulitietojen antaminen Päästöjen leviämismallien tekeminen Poliisi Tiehallinto Tieliikenteen seuranta ja ohjaus Alueen eristäminen, evakuointi ja tutkinta / kiireellisyys ilmoitus Tieliikenteen ohjaus Fyysiset tieliikenne järjestelyt Palo- ja pelastus Pelastustoimen suunnittelu ja johto Operatiiviset pelastus- ja torjuntatoimet VR RHK HÄKE Hätäilmoituksen antaminen e SMS muille organisaatiolle Tilanteen seuranta ja arviointi Junaliikenteen ohjauksen esisuunnittelu Sisäinen tiedotus Tilanteen jälkihoito SMS e Junien seuranta Kuljettajan ilmoitus onnettomuudesta Junaliikenteen ohjaus Raivausyksikön tuki pelastustoimille Lähettäjä/ vastaanottaja Ennakkoilmoitus VAK-lastista Toiminnan ohjaus Kuva 2. Ihmisten ja järjestelmien tehtävät prosessissa sekä tiedonvaihtoon ja tiedotukseen käytettävät välineet. 7

Tapaus 2. Vaarallisten aineiden onnettomuus Taulukko 1. Ihmisten ja järjestelmien tehtävät sekä tiedonvaihtoon ja tiedotukseen käytettävät välineet eri organisaatioissa. Organisaatio Lähettäjä / vastaanottaja Järjestelmät ja välineet VAK-tiedot merkitään kuljetuksen rahtikirjoihin Tiedot välitetään yleensä VR:lle järjestelmien välisenä tiedonsiirtona VR Oy VAK-tiedot ovat rahtikirjatiedoissa, junanmuodostustiedoissa ja KULTU-järjestelmässä () VR:n liikenteen ohjauskeskus saa tiedon junan kuljettajalta VR:n oman radioverkon kautta (linjaradio) VR:n ohjauskeskus välittää onnettomuustiedon VR:n sisällä SMSviestien ja sähköpostin avulla. Sama tieto lähtee myös RHK:lle. VR:n ohjauskeskus välittää onnettomuustiedon muille organisaatioille (HÄKE, LVM, onnettomuustutkintakeskus) puhelimella, faxilla ja sähköpostilla VR:n ohjauskeskus sopii korvaavien bussivuorojen järjestämisestä liikenteenharjoittajien kanssa puhelimen avulla VR:n henkilökunta informoi matkustajia junakuulutuksilla. HÄKE HÄKE saa tiedon onnettomuudesta VR:n liikenteen ohjauskeskuksesta puhelimella. HÄKE välittää onnettomuustiedon pelastuslaitoksen hätäkeskukseen, poliisin hälytyskeskukseen ja tiehallintoon puhelimella. HÄKE välittää onnettomuustiedon YLE:lle faxilla (PEPA-tiedote). HÄKE välittää tarvittaessa sää- ja tuulitiedot puhelimitse Ilmatieteen laitoksen ja pelastustoimenjohtajan välillä (kaasuuntuvien VAK-aineiden leviämismallien muuttujatiedot) Nestemäisten aineiden ympäristöonnettomuuksissa HÄKE ottaa yhteyttä puhelimella Suomen Ympäristökeskukseen. PRONTO-rekisteriin viedään tiedot niistä onnettomuuksista, joissa pelastuslaitos on ollut paikalla. Palo- ja pelastustoimi Pelastuslaitoksen hätäkeskus saa onnettomuustiedon puhelimitse HÄKE:stä Pelastustoimen johtoryhmä informoi mediaa puhelimella Pelastustoimi hoitaa paikallisen kuulutuksen manuaalisesti? Poliisi Poliisin hälytyskeskus saa onnettomuustiedon puhelimitse HÄKE:stä Poliisi osallistuu pelastustoimen tiedotuksen suunnitteluun (pelastus- ja torjuntatoimet, alueen eristäminen ja evakuointi) Poliisi hoitaa liikenteen ohjauksen liittyvän tiedonvaihdon tiehallinnon ja kaupungin kanssa puhelimella. TRIPPI-hälytysilmoitusrekisteriin viedään tiedot poliisille tulleista ilmoituksista ja hätäkeskuksesta poliisille ohjatut ilmoitukset. Tiedot tallennetaan TRIPPIin käyttäen HÄKEä (hälytyskeskuskohtainen hälytystietojärjestelmä) tai PÄIKEä (poliisin läänikohtainen päivystysrekisteri). Tiehallinto Tiehallinnon liikennekeskus saa onnettomuustiedon puhelimitse HÄKE:stä Liikennekeskuksen päivystäjä tiedottaa YLEä tieliikenteen häiriöiden osalta. Esimerkkitapauksessa kyseessä on kiireellisyysilmoitus, joka luetan radiossa heti. Tietojen tallentamisesta ja tiedottamisesta vastaavat ihmiset. Yli 30 min. liikennettä haittaavien häiriöiden tiedot varastoidaan Liikennekeskusten tietojärjestelmään (LK-Tietoon), jota käytetään myös liikennetiedotteiden tekemisessä. 8

Tapaus 2. Vaarallisten aineiden onnettomuus RDS-TMC viestit siirtyvät YLEen järjestelmien välisenä tiedonsiirtona. Lisäksi Tiehallinnolla on mahdollisuus päivittää Ylen teksti- TV:n liikennetietoja Häiriötietoja esitetään Tiehallinnon Internet-palvelussa. Liikennekeskuksesta otetaan tarvittaessa puhelimella yhteyttä urakoitsijaan fyysisten tiejärjestelyjen tekemiseksi Ilmatieteen laitos HÄKE:stä otetaan Ilmatieteen laitokseen puhelimella yhteyttä ajantasaisten tuuli- ja säätietojen saamiseksi kaasuuntuvien aineiden päästöjen leviämisarviointia varten. Suomen ympäristökeskus HÄKE:stä otetaan yhteyttä SYKEen puhelimitse tai SYKE saa tiedon onnettomuudesta median joukkotiedotuksen kautta SYKE tarkentaa onnettomuustietoja pääasiassa omien tiedustelujensa perusteella, usein Internetistä Yleisradio YLE saa ensimmäisen tiedon onnettomuudesta yleensä Hätäkeskuksesta faxilla (PEPA-ilmoitus). Ensimmäinen tieto voi tulla myös puhelimitse yleisöltä. YLE voi saada / hankkia tietoa onnettomuudesta myös puhelimitse pelastustoimen johtoryhmän tiedotuksen kautta Onnettomuuteen liittyviä liikennetiedotteita YLE saa tiehallinnosta (kiireellisyysilmoitus, RDS-liikennetiedotteet) Tiehallinnolta tulevat RDS-TMC viestit välittyvät automaattisesti Ylen verkon kautta ja Tiehallinnon syöttämät tiedot näkyvät teksti- TV:ssä. LVM Liikenne- ja viestintäministeriö saa ensimmäisen tiedon onnettomuudesta VR:n liikenteen ohjauskeskuksesta puhelimella ja faxilla. Onnettomuuden tiedotukseen ja koordinointiin liittyvä tiedonvaihto (esim. Sisäasiainministeriön kanssa) tapahtuu pääosin puhelimitse. Ongelmat ja kehitystarpeet Nykytilanteessa voi olla selviä ongelmia tai puutteita, jotka estävät tai haittaavat toimintaa. Lisäksi toiminnassa tai välineissä voi olla kehittämismahdollisuuksia, joilla toimintaa saataisiin paremmaksi tai tehokkaammaksi, vaikka varsinaisia ongelmia ei olisikaan. Seuraavassa on listattu työpajassa esiin tulleet nykytilan ongelmat ja kehitystarpeet. PRIORITEETTI 1 VAK-kuljetusten (yksiköiden) paikannus ja VAK-tietojen yhdistäminen paikkatietoihin sähköisessä järjestelmässä Rautateillä ja HÄKE:llä (myös pelastustoimi ja poliisi) on eri paikannusjärjestelmät. Rautateillä käytetään ratakm jostakin tietystä paikasta. Näiden järjestelmien yhteensovittamis -paperi on tehty joskus, mutta ei ole käytössä. Tarkoitus on tehdä/päivittää RHK/VR HÄKE paikannusjärjestelmien yhteensovittamistyökalu manuaalisesti. Vaikka junien sijainti voidaan selvittää aikataulutietojen perusteella, niin VAKkuljetusten paikannuksen kehittäminen ja VAK-tietojen liittäminen paikkatietoihin nähtiin työpajassa tärkeäksi. VAK-kuljetusten paikannuksen kehittäminen nähtiin tär- 9

Tapaus 2. Vaarallisten aineiden onnettomuus keäksi myös tiekuljetuksissa, jossa tilanne ongelmallisempi kuljetusyritysten suuren määrän takia (paljon pieniä toimijoita). Keinot: Automaattipaikannus Sähköiset kartat Satelliittipaikannus (GPS, tulevaisuudessa myös GALILEO) Satelliittipaikannuksen perustuvat sovellukset, joissa on yhdistetty paikka- ja VAK-tiedot. Esim. TradgGIS-hankkeessa 1999-2000 (EU-projekti/LVM ja Tampereen Viatek) kokeiltiin Internet-pohjainen paikkatietojärjestelmää, jossa kuljetuksia seurataan reaaliajassa GPS:n avulla. Järjestelmässä on myös tiedot kuljetettavasta aineesta. Onnettomuuden sattuessa järjestelmä tekee hälytyksen alueelliseen hätäkeskukseen. Hätäkeskuksella on heti tiedossa onnettomuuden tarkka sijainti, kuljetettava aine, alueen riskiluokka sekä vaadittavat pelastustoimet. Projekti osoittautui hyödylliseksi. Järjestelmän laajempi käyttöönotto edellyttää, että käyttöalueen tie- ja rautatieverkolle on laadittu riskiluokitus (LVM 2001). Vuonna 2003 käyttöönotettavaa Digiroadia voitaneen myös hyödyntää tiekuljetusten VAK-onnettomuuksien hallinnassa, jos järjestelmään lisätään pohjavesikartat. Yhteisharjoitusten lisääminen Koska VAK-onnettomuuksia tapahtuu harvoin, niin olennaisten toimijoiden käytännön harjoituksia tarvitaan enemmän toimintavalmiuksien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Vaikka organisaatioilla on tilanteiden varalle toimintamallit, niin käytännön harjaannus on usein puutteellista. VAK-tietojen oikeellisuus Lisääntyneiden transitokuljetusten myötä VAK-tietojen oikeellisuudessa on parantamisen varaa. Alunperin oikeakin tieto voi muuttua (virheellinen tai puutteellinen tieto) inhimillisen erehdyksen seurauksena eri tiedonvälitysportaissa. Tämä koskee erityisesti kappaletavaraa. Myös lähettäjän antama VAK-tieto voi olla virheellinen tai puutteellinen. VAK-tietojen oikeellisuuden ongelma on tiekuljetuksissa suurempi kuin rautateillä (tiekuljetuksissa paljon pieniä toimijoita). Keinot: koulutus tietämyksen lisäämiseksi valvonnan tehostaminen tahallisten tapausten ehkäisemiseksi Järjestelmien välinen tiedonsiirto Vaarallisten aineiden onnettomuuksissa keskeisten toimijoiden pelastuslaitoksen ja poliisin välistä tiedonsiirtoa tulee kehittää. Muiden toimijoiden tiedonsiirtoon riittää yleensä puhelin Keinot: käynnissä oleva HÄKE-uudistus ja VIRVEn (suljettu viranomaisverkko) käyttöönotto parantavat nykyistä tilannetta 10