Tekijän nimi Työn nimi Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa xx.xx.xxxx Valvoja: Professori x x Ohjaaja: x x
Aalto-yliopisto, PL 11000, 00076 AALTO www.aalto.fi Diplomityön tiivistelmä Tekijä Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Työn nimi Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Koulutusohjelma Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Koodi Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Työn valvoja Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Työn ohjaaja(t) Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Päivämäärä pp.kk.vvvv Sivumäärä Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Kieli Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Tiivistelmä Avainsanat Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä.
Aalto University, P.O. BOX 11000, 00076 AALTO www.aalto.fi Abstract of master's thesis Author Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Title of thesis Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Degree programme Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Major/minor Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Thesis supervisor Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Thesis advisor(s) Date dd.mm.yyyy Number of pages Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Code Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Language Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Abstract Keywords Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä.
4 Alkusanat Alkusanoissa tai esipuheessa kerrotaan lyhyesti siitä, miten työn aiheeseen on päädytty, onko se osa isompaa tutkimuskokonaisuutta, luetellaan työhön osallistuneet ja avustaneet henkilöt ml. työn ohjaajat ja valvoja, esitetään työ tavoite kiteyttäen sekä rahoitus. Lopuksi kiitetään työhön osallistuneita ja rahoittajia. Viimeiseksi tulee allekirjoitus. Espoo 23.8.2012 Matti / Maija Meikäläinen Matti / Maija Meikäläinen
5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract Alkusanat Sisällysluettelo... 5 Merkinnät... 6 Lyhenteet... 7 1 Johdanto... 8 2 Teoria ja aikaisemman tiedon kuvaus... 9 3 Ohjeita diplomityön kirjoittajalle... 10 3.1 Työn rakenne... 10 3.1.1 Työn sisältö... 10 3.1.2 Työn luvut ja niiden numerointi... 10 3.1.3 Otsikointi... 10 3.1.4 Sisällysluettelo... 11 3.2 Muotoilu... 11 3.2.1 Fontit... 11 3.2.2 Sivunumerointi... 11 3.2.3 Marginaalit... 11 3.2.4 Riviväli... 11 3.2.5 Muita muotoiluseikkoja... 11 3.3 Tyyliseikkoja... 12 3.3.1 Kieliasu... 12 3.3.2 Aikamuotojen käyttö... 12 3.4 Viittaaminen - Harvardin järjestelmä... 12 3.4.1 Yleistä... 12 3.4.2 Viitteiden sijoittaminen... 12 3.4.3 Lähdeluettelo... 14 3.5 Kuvat... 18 3.6 Taulukot... 19 3.7 Luettelot... 20 3.8 Yhtälöt... 21 3.9 Ristiviittaus... 21 4 Muut luvut oman työn rakenteen mukaan... 22 5 Ohjeita diplomityön loppuunsaattamiseen ja valmistumiseen... 23 Lähdeluettelo... 25 Liiteluettelo... 26 Liitteet
6 Merkinnät Merkinnät esitetään aakkosjärjestyksessä siten, että ensin esitetään isot kirjaimet, sitten pienet kirjaimet ja viimeiseksi kreikkalaiset kirjaimet tai muut symbolit. Merkintöjen yhteydessä on hyvä esittää myös niiden yksiköt. Yksiköinä käytetään ensisijaisesti SI-järjestelmän yksiköitä (esim. pituus mm tai m). Jos käytetään muita yksiköitä, on niiden muunnos SI-järjestelmään esitettävä. KFI kuormakerroin PP [kn/m 2 ] täysin mobilisoitunut passiivipaine PPmob [kn/m 2 ] mobilisoitunut passiivipaine pα [kn/m 2 ] kaltevan seinän lepopaine p0 [kn/m 2 ] pystysuoran seinän lepopaine su [kn/m 2 ] suljettu leikkauslujuus β [ ] maanpinnan kaltevuus γ [kn/m 3 ] maan tilavuuspaino
7 Lyhenteet Lyhenteet esitetään aakkosjärjestyksessä siten, että ensin esitetään isot kirjaimet, sitten pienet kirjaimet ja viimeiseksi kreikkalaiset kirjaimettai muut symbolit. Jos merkintöjä ja lyhenteitä on vähän (yhteensä alle sivun), voidaan ne yhdistää samaan luetteloon. LVM Liikenne- ja viestintäministeriö PRO 2004 Pohjarakennusohjeet 2004 RHK Ratahallintokeskus RIL Rakennusinsinööriliitto
8 1 Johdanto Johdannossa kerrotaan: työn taustasta, tutkimusongelmasta, työn tavoitteista sekä tutkimuksen rajauksista. Johdannossa kerrotaan työn liittymisestä aikaisempiin tai samanaikaisiin tutkimuksiin, jos tätä asiaa ei esitetä teoriaosuudessa. Tämä Template kirjoituspohja on laadittu auttamaan opinnäytetöiden kirjoittajia heidän kirjoitustyössään. Pohjassa annetut ohjeet eivät ole kattavia, vaan niillä yritetään ohjeistaa yleisimmissä kirjoitukseen liittyvissä ongelmissa ja helpottaa siten kirjoitustyötä. Annetut ohjeet perustuvat pääosin Teknillisen Korkeakoulun ohjeistukseen (Kauranen ym. 2006). Muita hyviä ohjeita esimerkiksi taulukoiden, kaavioiden ja kuvien laatimisesta on esitetty erityisesti teknisten alojen lehtien omissa ohjeistuksissa ja niihin liittyviä viitteitä on annettu ko. kohdissa. TKK:n ohjeistusta on syytä noudattaa myös muiden kuin tässä esitettyjen seikkojen osalta. Tekstin viimeistelyssä on syytä käyttää sekä oikolukua että tavutustoimintoa. Tässä pohjassa annetut muotoiluohjeet koskevat vain Word tekstinkäsittelyohjelmaa. Ohjelman eri versioissa voi lisäksi olla eroja.
9 2 Teoria ja aikaisemman tiedon kuvaus Teoriaosuudessa esitetään työn kirjallisuusselvitys, aikaisemman tiedon kuvaus sekä mahdolliset teoreettiset johdannot työlle. Tässä luvussa on paljon viittauksia. Tarvittaessa tämä luku voidaan jakaa useampaankin osaan, jos aineistoa on paljon.
10 3 Ohjeita diplomityön kirjoittajalle 3.1 Työn rakenne 3.1.1 Työn sisältö Tässä luvussa esitetään työn rakenteen mallipohja. Sisällön rakenne kannattaa harkita perusteellisesti ja usein työn hahmottaminen alkaa juuri luomalla sisällysluettelo. Lopullisen työn lukujen määrä voi vaihdella aiheesta ja käsittelytavasta riippuen. Yleisesti ottaen työn rakenne on seuraavanlainen: Kansilehti Tiivistelmä suomeksi ja haluttaessa ruotsiksi Abstract (tiivistelmä englanniksi) Alkusanat Sisällysluettelo Merkinnät Lyhenteet 1Johdanto 2 Teoria 3 Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmät Tehdyt tutkimukset ja kokeet (sisältäen myös mahdollisen koetekniikan esittelyn, jos se poikkeaa standardista, se on kehitetty työssä tai on muutoin relevantti) Koerakennuskohteiden esittely (voi olla myös omana lukunaan) Mallinnuskohteen esittely (voi olla myös omana lukunaan) 4 Tutkimustulokset (ml. koe- ja/tai mallinnustulokset) 5 Tulostenkäsittely, arviointi ja vertailu keskenään mahdollisesti kirjallisuuden arvoihin tai raja-arvoihin, luotettavuusanalyysi eli koe-, mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset, teorioiden rajoitukset ja lähtöoletukset, tutkimuksen epävarmuudet ja virheet 6 Johtopäätökset Lähdeluettelo Liiteluettelo Liitteet 3.1.2 Työn luvut ja niiden numerointi Työn lukujen numerointi aloitetaan johdannosta ja päätetään johtopäätöksiin. Kansilehteä, tiivistelmää, abstractia, alkusanoja, sisällysluetteloa, merkintöjä, lyhenteitä, lähdeluetteloa ja liitteitä ei numeroida. Jos liitteitä on useampia, ne numeroidaan erikseen ja niistä laaditaan liiteluettelo, jossa on esitetty myös kunkin liitteen sivumäärä. 3.1.3 Otsikointi Tieteellisessä tekstissä tulee varmistua siitä, että jos joku luku jaetaan numeroiduilla alaotsikoilla pienempiin osiin, otsikointi kattaa koko luvun sisällön. Eli ei ole suositeltavaa aloittaa kappaletta johdattelevalla osalla, jolla ei ole alaotsikkoa. (Kauranen ym. 2006, s. 53)
11 3.1.4 Sisällysluettelo Sisällysluettelo kannattaa tehdä automaattisena. Tällöin muutosten jälkeen se voidaan helposti päivittää vastaamaan päivitettyä tekstiä. Automaattinen sisällysluettelo uodaan Word2007:ssa: Insert->Reference->Index and Tables. Jotta sisällysluettelo tunnistaa tekstin otsikoksi, tulee otsikoiden tyyli valita oikeaksi Heading1/Heading2/Heading3 Sisällysluettelo päivitetään klikkaamalla sisällysluettelon päällä hiiren oikeaa näppäintä ja valitsemalla Update Field. 3.2 Muotoilu 3.2.1 Fontit Otsikot Otsikoissa voi käyttää esimerkiksi Arial-fonttia. Pääotsikon fonttikoko on esim. 16pts ja alaotsikon 14pts. Leipäteksti Leipätekstissä voi käyttää esimerkiksi Times New Roman- fonttia. Sopiva fonttikoko leipätekstille on 12 pts. Kappaleet tulee tasoittaa vähintään vasemmasta reunasta mieluimmin kuitenkin molemmista reunoistaan. Teksti on syytä tavuttaa, jolloin se täyttää tasaisemmin rivit. 3.2.2 Sivunumerointi Sivunumerointi voidaan sijoittaa esimerkiksi sivujen oikeaan yläkulmaan. Jos kansitetussa kirjassa sivut ovat yksipuolisina, sivunumerot sijoitetaan oikeaan ylä- tai alakulmaan. Jos kirjan sivut tulevat kaksipuolisina, numerot tulee sijoittaa kunkin sivun ulkoreunaan. Tällöin tulee myös sivun marginaalit asettaa peilikuvaksi. Mahdollisesta kaksipuolisuudesta tulee sopia valvojan kanssa. Kansilehdelle ei tule sivunumeroa. Sivunumerointi alkaa vasta kansilehden jälkeen sisällysluettelosta. Sivunumerointi päätetään ennen liitteitä. Liitteiden sivut numeroidaan aina eri liitteiden sisällä siten, että myös liitteen sivujen kokonaismäärä esitetään, esim. Liite 2. (3/4) eli liitteen 2 neljästä sivusta kolmas. 3.2.3 Marginaalit Kansitettavan diplomityön sopivat marginaalit ovat esimerkiksi vasemmalla 35mm, oikealla 20mm, ylhäällä 25mm ja alhaalla 30mm. Marginaaleja voidaan muuttaa valitsemalla File->Page Setup tai Page Layout. 3.2.4 Riviväli Sopiva riviväli on 1. 3.2.5 Muita muotoiluseikkoja Sekä taulukoissa että tekstissä luvun ja sen yksikön välissä on suomenkielessä aina välilyönti.
12 3.3 Tyyliseikkoja 3.3.1 Kieliasu Opinnäytetyössä käytetyn kielen tulee olla selkeää, tiivistä ja viimeisteltyä. Huomiota tulee kiinnittää kielen täsmällisyyteen ja yksiselitteisyyteen. Tieteellisessä tekstissä kielellinen tyylittely ja synonyymien käyttö ei ole suositeltavaa. Kirjoittajan on valittava tarkastelemaansa asiaa varten vain yksi termi ja käytettävä sitä järjestelmällisesti läpi koko työn. (Kauranen ym. 2006, s. 50). 3.3.2 Aikamuotojen käyttö Opinnäytetyössä käytettävät aikamuodot vaihtelevat käsiteltävän asian luonteen ja kyseessä olevan kohdan mukaan. Johdannossa aikamuodon valinta riippuu siitä, viittaako kirjoittaja suoritettuun tutkimukseen vai tutkimuksen pohjalta kirjoitettuun opinnäytetyöhön. Suoritettu tutkimus (mukaan lukien tehdyt kokeet, käytetty aineisto, tutkimusmenetelmät, mallinnukset jne.) on jo mennyttä aikaa, ja siihen viitataan imperfektiä käyttäen. Kun viitataan omaan opinnäytetyöhön tai esitetään tieteenalalla yleisesti hyväksyttyjä ja totena pidettyjä asioita, käytetään preesensiä. (Kauranen ym. 2006, s. 55). 3.4 Viittaaminen - Harvardin järjestelmä 3.4.1 Yleistä Harvardin järjestelmän käyttäminen tekstiviittauksissa on suositeltavaa. Siinä tekstiviitteessä mainitaan kirjoittajan nimi ja julkaisuvuosi sekä mahdollisesti ne sivut, joissa viitattava asia on kerrottu. Harvardin järjestelmä on joustavampi, jos tekstin myöhemmissä käsittelyvaiheissa on tarpeen lisätä uusia viitteitä. Lisäksi se kertoo heti kirjoittajan, joten se on täsmällisempi. Lisätietoa viittaustekniikoista löytyy Aalto-yliopiston kirjaston sivulta: http://otalib.aalto.fi/fi/ohjeet/oppaat/viitteiden_hallinta/lahdeluettelo/. Myös numeroviitejärjestelmää voi käyttää. Tällöin tekstiviitteet numeroidaan juoksevasti tekstiin. Tämä saattaa muodostua työlääksi, jos/kun tekstiä lisätään myöhemmin olemassa olevan tekstin väleihin. 3.4.2 Viitteiden sijoittaminen Seuraavat esimerkit on tehty Harvardin järjestelmän mukaisesti. Kun viitataan yhteen lauseeseen, tekstiviite tulee virkkeen sisälle ennen pistettä. Liikennevirasto siirtyi käyttämään Eurokoodeja 1.6.2010 alkaen (Liikennevirasto 2010b). Kun viitataan koko kappaleeseen tai useampaan lauseeseen kappaleessa, viittaus tulee viimeisen virkkeen pisteen jälkeen ja viitteen perään tulee piste. Eurokoodistandardeja on yhteensä 58. Standardeissa on kansallisesti määritettäviä parametreja. Näitä varten jokainen jäsenmaa laatii oman kansallisen liitteensä, jossa esittää kansallisesti määrättävät asiat. (SFS 2010.)
13 Menettelytavassa DA2 osavarmuusluvut kohdistetaan ominaisarvoihin laskelman alussa, jonka jälkeen laskelma tehdään mitoitusarvoilla. Menettelytavassa DA2* puolestaan laskelma tehdään ominaisarvoilla ja vasta laskelman lopussa murtorajatilaehtoa tarkistettaessa käytetään osavarmuuslukuja. (RIL 207 2009.) Osavarmuuslukuja sovelletaan vasta kuorman vaikutuksiin. Kuorman vaikutuksia ovat esimerkiksi tukiseinän taivutusmomentti ja ankkurivoima sekä maanpaineet. Tekstissä viittaus voidaan tehdä myös mainitsemalla kirjoittaja ja sijoittamalla julkaisuvuosi sulkeisiin. Vepsäläinen (2009) esittää, että hydrodynaaminen vedenpaine-ero voidaan ottaa huomioon mitoituksessa esimerkiksi lineaarisella tasoitusmenetelmällä. Mikäli kirjoittajia on kaksi, mainitaan ne molemmat tekstiviitteessä yhdistettynä ja sanalla. Mikäli kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, mainitaan heistä vain ensimmäinen ja korvataan muut kirjoittajat ilmaisulla jollain seuraavista ilmaisuista: ynnä muut, et alii, ym. tai et al. Erityisesti silloin, kun seinään kohdistuu suuria pystysuoria kuormia, seinän leikkauskestävyyskulmalle annetaan pienempiä arvoja tai seinäkitka jätetään jopa kokonaan huomiotta (Bond ja Harris 2008). ΔH on 10% alimman tukitason ja kaivannon pohjan välisestä etäisyydestä, korkeintaan kuitenkin 0,5m (Frank ym.2004). Nykyisin sivunumeron käyttö viitteessä on suotavaa, ellei viitata koko lähteeseen. Sivunumero sijoitetaan tekstiviitteeseen vuosiluvun ja pilkun jälkeen. Vastaavasti voidaan viitata myös lähteen lukuun. Kaivannon kaivusyvyydeksi asetetaan mitoituksessa ΔH:lla korotettu arvo (Liikennevirasto 2010a, s.56). Mikäli työssä viitataan saman kirjoittajan samana vuonna julkaistuihin lähteisiin, erotetaan ne toisistaan käyttämällä vuosiluvun perässä pienaakkosia. Kuormien resultanteista lasketaan momentit tukitason suhteen (Liikennevirasto 2010a). Mikäli samassa kappaleessa viitataan useaan eri lähteeseen, erotetaan ne toisistaan pilkulla. Eurokoodissa 7 on kolme erilaista mitoitustapaa, mitoitustavat 1, 2 ja 3. Suomessa näistä käytetään mitoitustapoja 2 ja 3. Mitoitustapaa 2 käytetään tukirakenteiden, antura- ja laattaperustusten, paaluperustusten ja ankkureiden mitoituksessa. Mitoitustapaa 3 käytetään luiskien ja kokonaisvakavuuden mitoituksessa. (RIL 2009, Liikennevirasto 2010a.)
14 3.4.3 Lähdeluettelo Kauranen ym. (2006) on esittänyt, miten erilaisiin lähteisiin viitataan. Seuraavat viittausohjeet ja esimerkit ovat kirjasta Kauranen ym. (2006). Viite kirjaan tai muuhun erillisteokseen tekijä(t) tai toimittaja(t) julkaisuaika julkaisun nimi (mahdolliset muut tekijät, esim. kääntäjä tai kuvittaja) painos, jos useita kustannuspaikka (julkaisija tai kustantaja) (sivumäärä) (mahdollinen sarjamerkintö) julkaisun standardinumero ISBN. Wilson, S. 1984. Electron correlation in molecules. 2 nd ed. Oxford, United Kingdom: Clarendon Press. 281 s. (International series of monographs on chemistry 11). ISBN 0-19-855617-9. Viite sähköisessä muodossa olevaan kirjaan tekijä(t) tai toimittaja(t) julkaisuaika julkaisun nimi (mahdolliset muut tekijät, esim. kääntäjä tai kuvittaja) painos, jos useita kustannuspaikka (julkaisija tai kustantaja) (sivumäärä) (mahdollinen sarjamerkintö) julkaisun standardinumero ISBN. Amjad, Z. 2000. Advances in crystal growth inhibition.new York, USA: Kluwer Academic Publishers. 277 s. ISBN 0-3064-6924-3 (sähköinen). Viitekausijulkaisunartikkeliin artikkelin tekijä(t) julkaisuvuosi artikkelin nimi (mahdolliset muut tekijät, esim. kääntäjä tai kuvittaja) kausijulkaisun nimi kausijulkaisun volyymi ja/tai ilmestymisvuosi kausijulkaisun numero sivut, joilla artikkeli on kausijulkaisun standardinumero ISSN.
15 Al-Jabari, M. 2004.Dynamics of chelation-supercritical fluid extraction from wood fibers.journal of separation science. Vol. 27:9. S. 686-690. ISSN 1615-9306. Viite sähköisessä muodossa olevaan artikkeliin artikkelin tekijä(t) päivitysaika eli vuosi artikkelin nimi tai otsikko kausijulkaisun nimi viestintyyppi laitos tai volyymi kausijulkaisun yksittäistä osaa koskeva merkintä tai numero viittaamisen ajankohta saatavuus eli DOI-numero tai verkko-osoite (huomautukset) standardinumero. Maloka, I. E. &Harhim, E. T. 2004. Estimation of the surface tension of a pure liquid.petroleum science and technology. [Verkkolehti]. Vol. 22:11-12. S. 1527-1534. [Viitattu 4.3.2005]. Saatavissa: http://taylorandfrancis.metapress.com/openurl.asp?genre=article&eissn=1532-2459&volume=22&issue=11&spage=1527. ISSN 1091-6466 (painettu) ISSN 1532-2459 (sähköinen) Viite kokoomateoksen lukuun tai sen osaan luvun tai osan tekijä(t) julkaisuaika luvun tai osan otsikko maininta Teoksessa: koko teoksen toimittaja(t) sekä maininta (toim.) koko teoksen tai konferenssin nimi konferenssiesitelmässä sen pitopaikka ja aika painos, jos useita kustannuspaikka (julkaisija tai kustantaja) sivut, joilla kirjoitus on (mahdollinen sarjamerkintö) (julkaisun standardinumero). Jonson, M. 1992. Tunneling times in quantum mechanical tunneling.teoksessa: Ferry, D. K. &Jacoboni, C. (toim.) Quantum transport in semiconductors. New York, USA: Plenum Press. S. 193-238 (Physics of solids and liquids). ISBN 0-306-43853-4. Viite opinnäytetyöhön tekijä(t) vuosiluku otsikko opinnäytetyön tyyppi
16 oppilaitoksen nimi (osaston, laitoksen tai koulutusohjelman nimi) oppilaitoksen sijaintipaikka (sivumäärä) (huomautukset) (ISBN- tai ISSN-numero). Kannala, J. 2004. Viemäriputken muodon määrittäminen videokuvasta. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu, teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto. Espoo. 76 s. Viite sähköisessä muodossa olevaan opinnäytetyöhön tekijä(t) vuosiluku otsikko viestintyyppi opinnäytteen tyyppi oppilaitoksen nimi (osaston, laitoksen tai koulutusohjelman nimi) oppilaitoksen sijaintipaikka (sivumäärä) (huomautukset) viittaamisen ajankohta saatavuus eli DOI-numero tai verkko-osoite (ISBN- tai ISSN-numero). Nieminen, M. 2004. Information support for user-oriented development organisation Considerations based on the construction and evaluation of knowledge storage.[verkkodokumentti]. Väitöskirja. Teknillinen korkeakoulu, tietotekniikan osasto. Espoo. [Viitattu 15.12.2004]. Saatavissa: http://lib.hut.fi/diss/2004/isbn951227308x/. ISBN 951-22-7308-X sähköinen). ISBN 951-22-7307-1 (painettu). Viite haastatteluun Haastattelujen viitetiedot on suositeltavaa esittää omana ryhmänään kirjallisten lähteiden jälkeen. haastatellun henkilön nimi vuosi haastatellun henkilön arvo tai asema haastatellun henkilön edustama organisaatio organisaation osoite maininta, että kyseessä on haastattelu sekä haastattelun päivämäärä. Malmi, L. 2004 Professori. Teknillinen korkeakoulu, tietotekniikan osasto. Espoo, PL 5400, 02015 TKK. Haastattelu 19.4.2004. Viite sähköisessä muodossa olevan ilmoitustaulun viestiin viestin lähettäjä vuosi
17 viestin otsikko viestijärjestelmän nimi viestintyyppi julkaisupaikka julkaisija julkaisuaika viittaamisen ajankohta sijainti viestijärjestelmässä (huomautukset) saatavuus ja verkko-osoite Sloan, B. 2001.NetLibrary evaluates buyout proposal. Dig_ref digital reference service\ s discussion group dig_ref@egroups.com.[online]. 4311 Yahoogroups: Dig_refmessages. 15.11.2001. [Viitattu 22.1.2002]. Saatavissa: http://groups.yahoo.com/group/dig_ref/message/4311 Viite standardiin standardin tunnus ja numero julkaisuvuosi standardin nimi painos, jos ei ole ensimmäinen julkaisupaikka julkaisija sivumäärä. SFS-EN 81-80. 2004. Hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet. Käytössä olevat hissit.osa 80: Säännöt käytössä olevien henkilö- ja tavarahenkilöhissien turvallisuuden parantamiseksi.helsinki: Suomen standardisoimisliitto. 72 s. Viite sähköisessä muodossa olevaan standardiin standardin tunnus ja numero julkaisuvuosi standardin nimi painos, jos ei ole ensimmäinen julkaisupaikka julkaisija sivumäärä viestin tyyppi viittauksen päivämäärä verkko-osoite IEEE 802.5v-2001. 2001. IEEE standard for information technology - Telecommunications and information exchange between systems Local and metropolitan area networks Specific requirements. Part 5: Token ring access method and physical layer specifications. Amendment 5: Gigabit token ring operation. [Verkkodokumentti]. USA, LAN/MAN StandardsCommittee, IEEE Computer Society. 201 s. [Viitattu 8.3.2005]. Saatavissa: http://ieeexplore.ieee.org/xpls/abs_all.jsp?is-
18 Number=20969&prod=STD&arnumber=972831&arSt=&arSt=&ared=&arAuthor=&arNumber=972831&a_id0=972831&count=1 3.5 Kuvat Kuvat numeroidaan juoksevasti (Kuva 1, Kuva 2 ) tai käytetään luvun sisäistä numerointia (Kuva 3.1, Kuva 3.2 ). Kuvateksti (caption) esitetään kuvan alla ja se kursivoidaan mukaan lukien mahdollinen viittaus. Jokaiseen kuvaan tulee olla viittaus myös tekstissä. Tutkimustuloksia esittelevissä kaavioissa (Kuva 1) tulee kiinnittää huomiota kuvan selkeyteen ja luettavuuteen. Taustalla olevat apuviivat on hyvä esittää ohuina (katko)viivoina, jolloin varsinainen esitettävä aineisto erottuu paremmin. Kuvia voidaan esittää useampia rinnakkain, jolloin eri vaiheiden vertailu on helpompaa (Kuva 2). Kuva 1.Kuormituksen jakaantuminen erilaisilla jakaantumisperiaatteilla tiepenkereen alaosassa, kun pengerkorkeus on 2,5m.
19 Kuva 2.Tunnelintäytön mallinnus ja elementtiverkko eri täytön vaiheissa. Jos kuvat eivät ole omiasi, pitää niissä viitata lähteeseen. Viittauksissa voidaan käyttää ristiinviittauksia (cross-reference) (kts. luku 3.8). Kuvien viiva- ja kirjasintyypit ja koot tulee valita siten, että kaikki kuvan osat näkyvät lopullisessa tulostuksessa. Kuvien ja valokuvien käytöstä on esitetty hyviä käytännön ohjeita ICE:n julkaisujen ohjeistuksessa. Viite on http://www.icevirtuallibrary.com/upload/figure.pdf. 3.6 Taulukot Taulukot numeroidaan juoksevasti (Taulukko 1, Taulukko 2 ) tai voidaan käyttää luvun sisäistä numerointia (Taulukko 3.1, Taulukko 3.2 ). Taulukkoteksti esitetään taulukon päällä ja se kursivoidaan mukaan lukien viittaus. Jokaiseen taulukkoon tulee olla viittaus myös tekstissä. Tässä pohjassa on esitetty perusmuotoisia taulukoita ja kuvia. Niitä voi muotoilla omien mieltymistesi mukaiseksi. Kuitenkin kirjoittajan tulee huolehtia siitä, kuvat ja taulukot ovat selkeitä ja helppolukuisia. Taulukoiden lukua helpottaa (kts. Taulukot 1 ja 2), jos vertailtavat asiat tai rinnasteiset tiedot on esitetty sarakkeissa (Kauranen ym. 2006, s. 57). Suomenkielisessä tekstissä ja taulukoissa desimaalierottimina käytetään pilkkua, ei pistettä kuten englanninkielessä (esim. Taulukko 2). Taulukot esitetään kokonaisina siten, etteivät ne tai niiden otsikkoteksti katkea sivun vaihdon yhteydessä. Suuret taulukot, jotka eivät mahdu samalle sivulle, voi jakaa osiin. Rakenteiden Mekaniikka-lehden ohjeiden (http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/) mukaan taulukot saa helppolukuisiksi ja selkeiksi noudattamalla seuraavia ohjeita: 1. Alä käytä pystyviivoja. 2. Alä käytä kaksoisviivoja. 3. Kirjoita yksiköt kunkin sarakkeen otsikkoon, älä taulukoitavan materiaalin sekaan. 4. Kirjoita aina desimaalipilkun eteen jotain. 5. Alä käytä mitään ks. yllä -merkintää. Taulukko 1.Esimerkki: Rakenteiden Mekaniikka-lehden tyylit.
20 Tyyli Kuvaus Ominaisuuksia JournalHeader lehdenyliö Kirjasin 12 pt, vasemmasta reunasta AricleTitle artikkelinotsikko 16 pt. LucidaSans Authors kirjoittajajiennimet 12 pt. Summary tiivistelmä 11 pt. sanatiivistelmälihavoituna Keywords avainsanat 11 pt. sana Avainsanatitalic. SectionTitle pääluvunotsikko 12 pt. Lucida Sans, lihavoitu SubsectionTitle SectionText aliosion otsikko Otsikon jälkeinen 12 pt. LucidaSans, italic 12 pt. riviväli tasan 14pt. sisentämätön kappale SectionText2 Sisennettykappale 12 pt, rivivälitasan 14 pt. Equation yhtälöt keskitetään FigureCaption kuvaotsikot 11 pt. TableCaption taulukko-otsikot 11 pt. References viitteet numeroiden tai Harwardintyylillä AuthorAffiliation kirjoittajien toimipaikkajaosoite AuthorAffiliation2 toimipaikka 2 &os. Taulukko 2.Initial data for two cross-sections.(huom. desimaalipisteen käyttö englanninkielisessä tekstissä!) h (mm) b (mm) t f (mm) t w (mm) I z (mm 4 ) Iw (mm 6 ) I t (mm 4 ) IPE200 200 100 8.5 5.6 1.419 10 6 1.299 10 10 5.215 10 4 IPE500 500 200 16 10.2 2.137 10 7 1.249 10 12 7.173 10 5 Jos taulukoiden tiedot eivät ole itse tuottamiasi, pitää niissä viitata lähteeseen. Myös taulukon sisällä olevat yksittäiset tiedot tarvitsevat viittauksen. Tällöin viittaus erotetaan indeksimerkein, joita ovat esim. *, ja. 3.7 Luettelot Jos luettelon kohdat ovat samaa virkettä, luettelon edellä ei käytetä kaksoispistettä. Luettelon viimeisen kohdan jälkeen merkitään piste. Alla on esimerkki: Tukiseinätyypin valintaan vaikuttavat vesitiiviys syvyys pohjasuhteet käyttöikä
21 ympäristö työmenetelmät ja työtila. Jos luetteloa edeltää itsenäinen virke, käytetään luettelon edellä kaksoispistettä. Luettelon viimeisen kohdan jälkeen merkitään piste. Rajatilat voidaan tarkistaa jollakin seuraavista menetelmistä tai niiden yhdistelmistä: laskelmilla ohjeellisten sääntöjen mukaisella suunnittelulla kokeellisilla malleilla ja kuormituskokeilla seurantamenetelmällä. Jos luettelon kohdat ovat virkkeitä, aloitetaan kukin kohta isolla alkukirjaimella ja merkitään jokaisen kohdan perään piste. Useat haastateltavat kuvasivat termiä hyvä sää seuraavasti: Aurinko paistaa. Lämpötila on korkea. Ei sada vettä. 3.8 Yhtälöt Yhtälöt numeroidaan juoksevasti. Numerointi on joko juokseva tai lukujen sisäinen. Numero esitetään yhtälön perässä oikeassa reunassa. Merkkien selityksissä on hyvä esittää merkinnän yksikkö tai sen puute. Alla olevassa esimerkissä on esitetty yhtälö ja sen merkinnät. jv = 1+ n (1) missä φv on sysäyskerroin [-] n on radan kunnossapitotasosta riippuva kerroin [-] Kaavaeditorin Wordiin voi aktivoida muuttamalla tiedostomuodon File-välilehden kohdasta InfoConvert-toiminnolla. Tämän jälkeen Insert-välilehdellä pitäisi Equation toiminnon olla aktiivinen. 3.9 Ristiviittaus Ristiviittaus (cross-reference) voi auttaa hallitsemaan kuviin, taulukoihin, yhtälöihin ja lukuihin viittaamista tekstissä. Kuvat, taulukot ja kaavat numeroidaan klikkaamalla kuvan/taulukon/yhtälön päällä hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla Caption. Kuva/taulukko/yhtälö saa automaattisesti sille kuuluvan numeron. Samaan aikaan jo olemassa olevat numeroinnit päivittyvät.kuvaan/taulukkoon/yhtälöön voidaan viitata tekstissä valitsemalla Insert->Reference->Cross-reference.
22 4 Muut luvut oman työn rakenteen mukaan Muiden lukujen osalta mallia kannattaa katsoa kappaleen 3.1.1 esimerkistä sekä Kaurasen ym. (2006) ohjeista. Huomiota kannattaa kiinnittää lukuun Tulosten arviointi ja vertailu tai Pohdinta, koska tässä luvussa tuleva diplomi-insinööri voi osoittaa osaamisensa, ratkaisukykynsä ja kokonaisuuksien ymmärtämisen. Jossakin oppituoleissa vastaava pohdinta on ollut tapana esittää johtopäätökset luvussa. Johtopäätökset voivat olla hyvinkin lyhyitä, jos pohdinta on esitetty Tulosten arviointi -luvussa. Työn voidaan sisällyttää myös Yhteenveto, jos se tuntuu luontevalta aiheen suhteen. Tutkimuksen lopussa voi olla myös suosituksia sekä jatkotutkimusehdotuksia.
23 5 Ohjeita diplomityön loppuunsaattamiseen ja valmistumiseen Diplomityön hyväksyttäminen Ennen diplomityön valmistumista on hyväksytettävä diplomityön aihe. Aihehakemus jätetään kansliaan viimeistään kahta viikkoa ennen koulutusneuvoston kokousta. Koulutusneuvosto hyväksyy aiheet, Hyväksytty aihe on voimassa vuoden, jona aikana koko diplomityö tulee hyväksyttää. Kun valvoja ja ohjaaja ovat tarkistaneet työn, tarvittavat korjaukset on tehty ja nämä hyväksytty, on diplomityö valmis. Tämän jälkeen on vielä jäljellä seuraavia vaiheita, jotka täytyy tehdä. Lisää ohjeita löytyy osoitteesta: https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageid=1966247. 1. Diplomityön kansitus. Kansitettuja diplomitöitä tulee olla vähintään kaksi. Yksi menee kirjastoon ja toinen annetaan valvojalle. Näiden lisäksi voi olla kohteliasta antaa myös ohjaajalle oma kappaleensa. Myös omia kappaleita voi hankkia muistoksi ja kiitokseksi. Kansitettu työ allekirjoitetaan. Kansitus tulisi olla tehtynä esittelyyn mennessä. 2. Valvojan kanssa sovitaan aika, jolloin diplomityö esitellään yliopistolla. Valvoja tai hänen edustajansa laatii esittelytilaisuudesta tiedotteen, jota hän jakaa kutsuna eteenpäin. 3. Diplomityön esittelytilaisuus kestää yleensä noin 20 minuuttia. Tämän lisäksi varataan aikaa kysymyksille sekä keskustelulle. Kansitettu diplomityö annetaan valvojalle yleensä esittelytilaisuudessa. 4. Diplomityöstä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen ajankohta sovitaan valvojan kanssa. Jos kypsyysnäytteen äidinkieli on tarkastettu jo kandidaatintyön yhteydessä, tälle kypsyysnäytteelle riittää valvojan tarkastus. 5. Diplomityön hyväksymistä haetaan eage-järjestelmässä. Sähköisellä lomakkeella haet sekä diplomityösi arvostelua että tallennat sen Aalto-yliopiston kirjaston sähköiseen julkaisuarkistoon. Täytä hakemus lomakkeen ohjeiden mukaan ja lataa työsi lopullinen, kansitettujen kappaleiden kanssa yhdenmukainen pdf/a-tiedosto järjestelmään. 6. Kansitettu diplomityö toimitetaan koulutusohjelman kansliaan. Tämä tulee tehdä viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä Insinööritieteiden koulutusneuvoston kokousta, jossa diplomityö hyväksytään. Koulutusneuvoston kokousten aikataulut löytyvät Insinööritieteiden korkeakoulun into- sivuilta. 7. (https://into.aalto.fi/display/fimastereng/kokousaikataulu) Valmistuminen 1. Diplomi-insinöörin tutkintoa haetaan eage-järjestelmässä sähköillä todistushakemuksella, joka on palautettava kaksi viikkoa ennen sitä dekaanin esittelyä (eli perustutkintojen myöntämispäivää), jossa tutkinto hyväksytään. Dekaanin esittelyjä on noin kuukauden välein, mutta kesäaikaan harvemmin. Diplomi-insinöörin tutkintoa ei siis hyväksytä samassa kokouksessa diplomityön kanssa. Dekaanin esittelyjen ajankohdat löytyvät Insinööritieteiden korkeakoulun into-sivuilta. (https://into.aalto.fi/display/fimastereng/kokousaikataulu) 2. Dekaanin esittelyn jälkeen lähetetään tieto tutkinnon hyväksymisestä. Dekaanin esittelyn päivämäärä on virallinen valmistumispäivä.
3. Kokouksen jälkeen lähetetään kutsu todistustenjakotilaisuuteen, joita järjestetään noin kahdesti lukukaudessa. 24
25 Lähdeluettelo http://www.icevirtualli- ICE Virtual Library, Guidelines for Figures.Käyty 24.5.2011. brary.com/upload/figure.pdf. Kauranen, I., Mustakallio, M. & Palmgren, V. 2006. Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille. Helsinki: Picaset Oy. 109 s. ISBN 951-22-8359-x.
26 Liiteluettelo Liite 1.Ödometrikokeiden tulokset. 4 sivua. Liite 2. Kolmiakselikokeiden tulokset. 10 sivua.
Liite 1 (1/1) Liite 1. Ödometrikokeiden tulokset Liiteosio aloitetaan Section break -kommennoilla, jonka jälkeen ylätunnisteeseen voidaan lisätä uusi nimi ja juokseva numerointi.