OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

Transkriptio

1 Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012

2 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE Kansilehti Tiivistelmä Termit ja lyhenteet Sisällys ja sivunumerointi Tekstiosa Havainnollistaminen Metateksti Aikamuoto Persoonamuoto Erikoismerkit Luetelmat Lähteet Liitteet OPINNÄYTETYÖRAPORTIN TARKISTUSLISTA OPINNÄYTETYÖTIEDOTTEEN LAATIMINEN OPINNÄYTETYÖN JULKISTAMINEN, SIDONTA JA ARKISTOINTI Opinnäytetyön julkistaminen ammattikorkeakoulujen verkkokirjastossa Theseuksessa Arkistointi, arkistokappaleen sidonta ja julkistamiseen liittyvä lupalomake... 9 LIITTEET Liite 5.1 Mallipohja Liite 5.2 Mallipohjan käyttöohje Liite 5.3 Tiivistelmämalli Liite 5.4 Abstracts, englanninkielinen tiivistelmämalli Liite 5.5 Sisällysluettelomalli

3 Liite 5/3 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetöillä on yhtenäinen ulkoasu. Opinnäytetöissä käytetään Word-mallipohjaa. Mallipohja on liitteessä 5.1 ja sen käyttöohje on liitteessä 5.2. Valmiissa mallipohjassa on käytetty seuraavia määrittelyjä: Käytettävä fontti on Times New Roman, koko 12 ja riviväli 1. Marginaalien leveys ja korkeus on 3 cm. Sivujen järjestys on seuraava: kansilehti, suomen- ja englanninkielinen tiivistelmä, mahdollisesti luettelo käytetyistä lyhenteistä, merkkien selityksistä ja kuva- ja taulukkoluettelo, sisällysluettelo, tekstiosa, lähteet ja liitteet. 1.1 Kansilehti Kansilehden tiedot täydennetään mallipohjan ohjaamalla tavalla. Koulutusohjelman nimi kirjoitetaan virallisessa muodossa ja kokonaisena, esim. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. 1.2 Tiivistelmä Opinnäytetyöraporttiin kuuluu suomen- ja englanninkielinen määrämuotoinen tiivistelmä. Tiivistelmä kirjoitetaan mallipohjan ohjaamalla tavalla. Tiivistelmä kirjoitetaan kokonaisin virkkein passiivimuotoisena menneessä aikamuodossa. Tyyli on tiivistä ja informatiivista. Esimerkit: Tiivistelmämalli (pdf) (Liite 5.3) Abstract (pdf) englanninkielinen tiivistelmä (Liite 5.4) 1.3 Termit ja lyhenteet Mikäli opinnäytetyössä esiintyy lyhenteitä tai vieraita käsitteitä, käytetyt merkinnät selitetään luettelossa, joka sijoitetaan työhön englanninkielisen tiivistelmän jälkeen ennen sisällysluetteloa. 1.4 Sisällys ja sivunumerointi Luvut otsikoidaan ja numeroidaan eri tason lukuina. Opinnäytetyön sivunumerointi alkaa työn johdantosivulta. Sivunumerointi jatkuu lähdesivuille. Lähteet-otsikolle ei anneta luvun numeroa. Opinnäytetyön liitteet otsikoidaan ja numeroidaan mallipohjan ohjaamalla tavalla. Liitteet (numero ja otsikko) lisätään myös sisällysluetteloon.

4 Liite 5/4 Esimerkki: Sisällysluettelo (pdf) (Liite 5.5) 1.5 Tekstiosa Opinnäytetyöraportin osat ovat työn tavoitteet, johdanto, teoreettinen viitekehys, työn selosteosa, tulokset johtopäätöksineen, pohdinta ja arviointi. Opinnäytetyön kieliasun on oltava argumentoitua, tiivistä ja havainnollista asiatyyliä Havainnollistaminen Varsinaista tekstiä havainnollistetaan kuvin, kuvioin, taulukoin, matemaattisin kaavoin ja esimerkkilaskuin, joihin viitataan tekstissä. Kuvia ovat esimerkiksi kartat, kaaviot, piirrokset ja valokuvat. Tarkat ohjeet esitellään mallipohjan käyttöohjeessa Metateksti Niin kutsutulla metatekstillä valmistellaan lukijaa tulevaan tai viitataan edellä sanottuun Aikamuoto Preesensiä eli meneillään olevan ajan aikamuotoa käytetään muun muassa seuraavissa tapauksissa: johdannossa kerrottaessa työn tavoitteista tekstissä viitattaessa tutkimuksen pohjalta kirjoitettuun raporttiin: Luvussa 3 esitellään... esitettäessä tieteenalalla yleisesti hyväksyttyjä ja totena pidettyjä asioita: Kun ilman lämpötila on kerrottaessa, mitä opinnäytetyöraportin pohjalta tehdyt johtopäätökset ja suositukset ovat. Imperfektiä eli mennyttä aikaa käytetään esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: viitattaessa suoritettuun tutkimukseen, aineistoon tai menetelmiin: Tutkimusaiheen ulkopuolelle rajattiin Koeviljely suoritettiin viitattaessa saatuihin tutkimustuloksiin: Havainnointipäivänä huomattiin viitattaessa sellaisiin aikaisempiin tutkimuksiin, joiden tuloksia ei voida pitää yleisesti hyväksyttyinä tosiasioina: Myös Smith (2001) havaitsi tutkimuksessaan

5 Liite 5/ Persoonamuoto Opinnäytetyöraportti kirjoitetaan käyttämällä passiivia, esim. Tämän työn tarkoituksena on selvittää. Yksikön tai monikon ensimmäistä persoonaa voi käyttää ainoastaan tarkoitettaessa oman työn suoritusta tai tulkintaa, esim. "Tämän työn tulosten perusteella päädyimme..." Erikoismerkit Lyhenteitä, sulkeita ja kauttaviivoja pyritään tutkimuskielessä välttämään, koska ne vaikeuttavat ymmärtämistä ja luettavuutta. Kauttaviiva voidaan miltei aina korvata sanoilla tai, ja, eli. Sulkeet hidastavat lukemista. Irrallinen lisä lauseeseen voidaan merkitä pilkkujen tai ajatusviivojen avulla. Vain standardoidut suureiden tunnukset, mittayksiköiden lyhenteet, erilaiset matemaattiset symbolit sekä aineiden kemialliset merkit ja kaavat ovat hyväksyttäviä opinnäytetyöraportissa. Numero ja mittayksikkö erotetaan toisistaan välilyönnillä Luetelmat Luetelmia tulee käyttää harkiten ja niiden pitää olla läpi työn saman periaatteen mukaan laadittuja. Luetelmien osien pitää olla rinnastettavissa sisällöllisesti ja muodollisesti keskenään. Jos yksi luetelman osa on täydellinen virke, muut eivät voi olla yksittäisiä sanoja tai vaillinaisia virkkeen osia. Luetelma ei voi olla yksinäinen kappale eikä alkaa suoraan otsikon jälkeen. Luetelman osien välille ei tule pilkkua, ja viimeisen osan jälkeen tulee piste. Esimerkkejä luetelmasta: Tiedottavan asiatyylin tunnistaa siitä, että ilmaisu on lyhyttä sanavalinta on täsmällistä asiat sanotaan yksiselitteisesti. Vaikuttavaa asiatyyliä luonnehtivat yleensä seuraavat piirteet: Teksti on havainnollista. Kirjoittaja pyrkii vakuuttamaan tekstillään. Tekstiä sävyttää vastaanottajakeskeisyys.

6 Liite 5/6 1.6 Lähteet Kirjoittajan on aina mainittava käytetyt lähteet tekstissään. Lukijan on tiedettävä, mikä on kirjoittajan omaa tuotosta ja mikä lainattua. Suorat lainaukset eivät ole suositeltavia. Silloin harvoin kun niitä käytetään, ne vaativat aina lainausmerkit ympärilleen sekä sivunumeromerkinnän. Esimerkiksi tarkat määritelmät voi lainata suoraan, muuten ei suorien lainauksien käyttöä suositella. Pitkät suorat lainaukset sisennetään. Sisennettyä tekstiä ei merkitä lainausmerkein, mutta se voidaan haluttaessa kursivoida. Lähdeviitteet sijoitetaan tekstiin heti lainatun kohdan jälkeen kaarisulkeisiin näin: a. Lähdeteosta lainataan yhdessä virkkeessä. Sovelluksia on tähän mennessä kokeiltu seitsemässä suomalaisyrityksessä (Kanervo 1999, 20). b. Lähdeteosta lainataan kahdessa tai useammassa virkkeessä. Sovelluksia on tähän mennessä kokeiltu seitsemässä suomalaisyrityksessä. Tulokset ovat olleet myönteisiä ja kokeiluja jatketaan. (Kanervo 1999, 20.) c. Lähdeteoksessa on samasta teemasta tietoa eri sivuilla. Tästä kirjoittaja muotoilee useamman kappaleen kokonaisuuden ja voi toimia näin Kanervon (1999) mukaan ensimmäinen kappale päättyy. Toinen kappale alkaa ja asia jatkuu edelleen seuraavaan tapaan ja päättyy. Kolmas kappale alkaa ja päättyy. (Kanervo 1999, 7, 18, ) Kun opinnäytetyöraporttiin lainataan tekstiä, kuvia tai havainnollistamismateriaalia, alkuperäinen lähde ilmoitetaan lähdeviitteessä, ks. ohjeet diasarjasta Opinnäytetyöraportti lähdeviitteet osoitteesta. Lähteet-luvulle ei anneta lähteen numeroa, sivunumero sen sijaan merkitään. 1.7 Liitteet Opinnäytetyöhön liitetään vain työn sisältöä tukevia dokumentteja. Jokaiseen liitteeseen viitataan tekstissä, ks. mallipohja. Liitteet luetellaan sisällysluettelossa.

7 Liite 5/7 2 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN TARKISTUSLISTA Opinnäytetyön tekijä voi hyödyntää seuraavaa tarkistuslistaa: Oletko allekirjoittanut kansilehden? Vastaako työn nimi sisältöä? Vastaako tiivistelmän rakenne opinnäytetyön raportin sisältöä? Onko opinnäytetyöstä erillään oleva tiivistelmä ymmärrettävä sellaisenaan? Onko liitteet numeroitu sivun oikeaan yläreunaan? Tarkista useampisivuisten liitteiden merkintätapa. Onko sisällysluetteloon merkitty mahdolliset liitteet ja niiden nimet? Vastaako sisällysluettelo lukujen asiasisältöä? Ilmaistaanko johdannossa tutkimuksen tavoite, keskeinen idea ja tutkimusongelma kyllin selvästi? Ovatko tekstiviitteet oikein merkittyjä ja ovatko tekstiviitteiden merkinnät yhtenäiset? Onko jokaisella lähdeviitteellä vastineensa lähdeluettelossa? Pystyykö lähdeluettelon tietojen perusteella löytämään oikean lähteen? Onko liitteisiin viitattu asianmukaisesti? Onko jokaisella liitteellä nimi ja numero? Onko taulukot, kuvat, kuviot ja kaavat numeroitu yhtäjaksoisesti omina numerosarjoinaan? Onko taulukon numero ja otsikko merkitty niiden yläpuolelle ja kuvan tai kuvion numero ja otsikko kuvan alapuolelle? Onko jokaiseen taulukkoon, kuvaan, kuvioon, kaavaan ja liitteeseen viitattu tekstissä? Ovatko kappaleet lukemisen kannalta sopivan mittaisia? Ovatko virkkeet ja lauseet rakenteeltaan helppoja ja sanankäytöltään ymmärrettäviä? Onko sanavalinta käyttötarkoituksen mukaista, täsmällistä ja johdonmukaista? Ovatko välimerkit ja muut merkinnät oikeinkirjoitusnormien mukaisia? Onko nimet ja vierasperäiset sanat kirjoitettu oikein? 3 OPINNÄYTETYÖTIEDOTTEEN LAATIMINEN Opinnäytetyötiedotteen tulee olla uutisen kaltainen, kiinnostavasti kirjoitettu ja tyyliltään asiallinen. Tiedote vastaa kysymyksiin: mitä, missä, milloin, miten, miksi ja kuka. Tiedotteen tulee olla lyhyt; tekstin suositeltava pituus on yksi sivu. Tiedotteessa tärkein asia sijoitetaan tekstin alkuun ja täydentävät tiedot loppuun. Tiedotteen pääasiat löytyvät otsikosta ja ingressistä.

8 Liite 5/8 Otsikossa asian ydin tuodaan tiivistetysti ja kiinnostavasti esille. Otsikkoa seuraa ingressi, joka on ensimmäinen otsikkoa täydentävä, keskeisen sisällön esittelevä kappale. Tiedotteen varsinaiset kappaleet täydentävät, perustelevat ja havainnollistavat kerrottavan asian. Tiedote päättyy kohtaan lisätietoja, jossa tuodaan esille, kuka antaa lisätietoja aiheesta. Opinnäytetyötiedotteen laatimisesta on tarkemmat ohjeet liitteessä 7. Opinnäytetyötiedote laaditaan Lehdistötiedotteen mallipohjaan (Liite 8). 4 OPINNÄYTETYÖN JULKISTAMINEN, SIDONTA JA ARKISTOINTI Opinnäytetyöt ovat julkisia. Tavoitteena on, että kaikki opinnäytetyöt julkistetaan ammattikorkeakoulujen verkkokirjastossa Theseuksessa. Opinnäytetyön julkistamisessa on kyse opiskelijan osaamisen esiintuomisesta ja markkinoimisesta. Koulutusalat voivat käyttää julkistettuja opinnäytetöitä omassa markkinoinnissaan sekä koulutuksensa ja tutkimuksensa esittelyssä. Tällöin opinnäytetyön tekijän nimi tulee tunnetuksi ammattialalla. Koulutusalalle tulevat opiskelijat perehtyvät julkistettuihin opinnäytetöihin ja tutustuvat siten ammattialaan. Digitaalinen julkistaminen myös edesauttaa opinnäytetyön saatavuutta ja mahdollistaa sen, että opinnäytetyö on entistä laajemman lukijakunnan saatavilla. Kun opinnäytetyö tallennetaan Theseus-tietokantaan, sinne tulee näkyviin myös työn bibliografiset tiedot ja sisältöä kuvaavat avain- tai asiasanat. 4.1 Opinnäytetyön julkistaminen ammattikorkeakoulujen verkkokirjastossa Theseuksessa Kun opiskelija antaa luvan julkistaa opinnäytetyö Theseuksessa, hän tallentaa hyväksytyn työnsä Theseukseen ja samassa yhteydessä hyväksyy Theseuksen käyttöehdot. Tällöin opinnäytetyötä voidaan hyödyntää ammattikorkeakoulun markkinoinnissa ja opinnäytetöistä tiedottamisessa. Opinnäytetyön voi tallentaa Theseukseen vasta kun opinnäytetyö on hyväksytty. Tallennettavan työn tulee olla samanlainen kuin hyväksytty työ. Työ tallennetaan Theseukseen yhtenä PDF-tiedostona jolloin kaikki liitteet ovat samassa tiedostossa varsinaisen työn kanssa. Nimeä tiedosto omalla nimelläsi muodossa sukunimi_etunimi. Tallennus Theseukseen etenee vaiheittain: 1. Opiskelija itse tekee opinnäytetyön tallennuksen Theseukseen osoitteessa 2. Tallennuksen yhteydessä valitaan mitä oikeuksia opinnäytetyön lukijoille annetaan. Vaihtoehtoina ovat: a. Kaikki oikeudet pidätetään. b. Mahdollisuus jakaa itse haluamia tekijänoikeuksia opinnäytetyön käyttäjille Creative Commons -lisenssillä.

9 Liite 5/9 3. Sähköpostiosoitekenttään kirjoitetaan HAMKin opiskelijasähköpostiosoite. 4. Järjestelmä antaa URN-linkin, joka tulee olemaan opinnäytetyön pysyvä osoite internetissä. 5. Lue ja hyväksy käyttöehtosopimus. 6. Työ tulee näkyviin palvelussa kun opinnäytetyön tiedot on tarkistettu ammattikorkeakoulun toimesta. Tarkemmat tallennusohjeet löytyvät Theseuksen sivuilta. 4.2 Arkistointi, arkistokappaleen sidonta ja julkistamiseen liittyvä lupalomake Jokaisesta opinnäytetyöstä toimitetaan kansitettu ja allekirjoitettu versio ohjaajalle arkistoon jääväksi kappaleeksi. Opinnäytetöiden arkistokappaleet sidotaan koko ammattikorkeakoulussa yhtenäisellä tavalla. Koulutusohjelma maksaa ammattikorkeakoululle jäävän arkistokappaleen tulostuskustannukset ja kannet. Koulutusohjelmakohtaisesti sovitaan, mikä liiteaineisto on ammattikorkeakoulun kustantamaa. Koulutusohjelma voi myös rajoittaa tapauskohtaisesti arkistokappaleen värillisyyttä. Opiskelija täyttää lomakkeen Käyttöoikeus digitaaliseen versioon ja vakuutus luvista opinnäytetyön sisältämiin tekijänoikeuslain mukaisiin tuotteisiin (Liite 3). Alkuperäinen lomake liitetään opinnäytetyön arkistokappaleen yhteyteen.