Linnut. vuosikirja 2014

Linnut vuosikirja 2014

Alueelliset maalintukannat Maalintujen alueelliset kannanarviot Aleksi Lehikoinen, Juha Honkala & Päivi Sirkiä Lintujen linjalaskennalla on Suomessa pitkät perinteet. Einari Merikallio laski lintukantojemme valtakunnallisia kannanarvioita jo 1940- ja 1950-luvulla (Merikallio 1958). Olli Järvinen ja Risto A. Väisänen kehittivät linjalaskennan menetelmiä 1970- ja 1980-luvulla ja samaa menetelmää käytetään edelleen lintujen parimääräarvioita laskettaessa (ks. Järvinen & Väisänen 1983). Suomalaisen linjalaskennan vahvuuksia on, että maastohavainnot tulkitaan pareiksi ja havainnot eritellään pää- ja apusarkaan. Vertaamalla pääsaran ja apusaran havaintoja huomioidaan lajien erilainen havaittavuus, jolloin myös apusaran havaintoaineistoa voidaan hyödyntää parimääriä laskettaessa. Valtakunnallisia pesimälinnuston parimääriä on julkaistu useissa yhteyksissä eri vuosikymmeninä, mm. lintuatlaksissa (Väisänen ym. 1998, Valkama ym. 2011). Tuoreimmat kannanarviot on koottu EU:n lintudirektiivin raportointityön yhteydessä EU:n verkkosivuille (Euroopan Unioni 2015). Maamme suojelualueiden pesimälinnuston parimääräarviot on julkaistu hiljattain, aineistona Metsähallituksen kattavien linjalaskentojen tuottama tieto (Rajasärkkä 2011). Sen sijaan suojelualueiden ulkopuolinen alueellinen kannanarviotar- Taulukko 1. Lintuyhdistysten maapinta-alat ja yhdistysryhmät (ks, kuva 1), joihin kukin yhdistys on tässä tarkastelussa liitetty. Table 1. Land area and region number (see Fig. 1) of each ornithological society. Yhdistys Maapinta-ala (km 2 ) Yhdistysryhmä Ålands Fågelskyddsförening rf 1552 1 Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry 9993 1 Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry 1180 2 Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry 4002 2 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry 1553 2 Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry 2362 2 Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry 5148 3 Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry 6481 3 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 5329 4 Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry 12904 4 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys Lintuyhdistys Kuikka 16768 5 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 17762 6 Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 12432 7 Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry 16926 8 Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry 2904 9 Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry 10051 9 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 3798 9 Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry 6978 10 Rauman Seudun Lintuharrastajat ry 841 10 Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry 5259 10 Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry 2474 10 Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 13131 11 Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 24922 12 Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry 4916 12 Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry 21500 13 Kuusamon Lintukerho ry 4978 13 Lapin lintutieteellinen yhdistys ry 87744 14 Yhteensä 303891 Osa vakiolinjoista osuu suojelualueiden vanhoihin metsiin, joiden linnusto poik keaa talousmetsien linnustosta havaitta vasti. Kuvassa Ari Rajasärkkä linjalla Syötteen Natura-alueella. Helmi Kuittinen Kuva 1. Maantieteelliset alueet, joille kannanarviot on laskettu. Rajat noudattelevat paikallisten lintuyhdistysten rajoja, mutta pieniä yhdistyksiä on liitetty yhteen luotettavamman runsausarvion laskemiseksi (ks. taulukko 1). Fig. 1. The population estimates were calculated for the geographical areas shown in the map on the right. The boundaries are based on borders of local ornithological societies (some smaller societies have been merged). 68 LINNUT-VUOSIKIRJA 2014

Linnustonseuranta kastelu on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Tämän artikkelin tarkoitus on parantaa tietämystä alueellisista linturunsauksista ja samalla osoittaa, että vakiolinjojen tiedoista on hyötyä myös paikallisyhdistyksille, ja että vakiolinjaseuranta voi olla osa yhdistyksen omaa linnustonseurantatoimintaa. Vakiolinjat Suomeen perustettiin vakiolinjaverkosto kolmannen lintuatlaksen alkaessa vuonna 2006. Vakiolinjoja on kaiken kaikkiaan 565, joista jokainen on laskettu vähintään kerran, useimmat vähintään kahdesti. Vakiolinjaverkosto kattaa järjestelmällisesti koko maan 25 kilometrin välein. Laskentojen alueellinen kattavuus on parantunut huomattavasti maan eri osissa ja erilaisissa elinympäristöissä vakiolinjojen ansiosta verrattuna tilanteeseen, jossa linjojen sijainnit ja kulku maastossa valittiin vapaasti. Alueellinen kattavuus mahdollistaa parimääräarvioinnin tekemisen pienemmillekin alueille. Tässä tarkastelussa olemme laskeneet parimääräarvioita eri alueille käyttäen paikallisten lintuyhdistysten rajoja. Osa lintuyhdistyksistä on pinta-alaltaan pieniä. Tästä johtuen olemme yhdistäneet joitakin pienimpiä yhdistyksiä toisiinsa siten, että muodostuu vähintään noin 20 linjan kokonaisuuksia. Kaiken kaikkiaan esitämme 14 eri alueen (kuva 1) parimääräarviot. Vakiolinjat ovat lähtökohtaisesti 1x2 km suorakaiteen muotoisia ja niiden sijainti on valittu systemaattisella otoksella koordinaattien perusteella. Tavallisesti linja kulkee suoraviivaisesti maastossa kulmapisteiden välillä, mutta joidenkin vakiolinjojen kulkua on muutettu mm. vesistöjen ja asutuksen takia. Valtaosalla linjoista pituus on edelleen noin 6 km. Mikä tärkeintä, va- LINNUT-VUOSIKIRJA 2014 69

Alueelliset maalintukannat Taulukko 2. Lajikohtaiset parimäärät vakiolinjoilla (N), joihin kannanarviot perustuvat, kuuluvuuskertoimet koko Suomessa (KK), eteläisessä Suomessa (KE, yhtenäiskoordinaattiraja 710), pohjoisessa Suomessa (KP) sekä pääsarka- (PS) ja tutkimussarkahavaintojen (TS) määrä ajanjaksolta 1971 2014, joihin valtakunnalliset kuuluvuuskertoimet perustuvat (KK). Mukana on myös harvalukuisempia lajeja, joiden parimäärät eivät yllä Top 40 taulukoihin. Table 2. Species-specific sample sizes in Finnish fixed routes (N), correction coefficients in the whole Finland (KK), in South Finland (KE), North Finland (KN) and amount of main belt (PS) and survey belt (TS) observations in 1971 2014. The uncommon species not mentioned in Top 40 table (Table 3) are also included. kiolinjat kattavat koko Suomen 25 kilometrin välein, jolloin ne kattavat myös sellaisia alueita, joilla yksikään lintuharrastaja ei vahingossakaan retkeilisi, ellei laskisi vakiolinjan linnustoa. Tämän artikkelin aineistosta on jätetty pois kuuden vakiolinjan aineistot. Ne on alun perin otettu mukaan parantamaan seurannan kattavuutta Ahvenanmaalla (numerot 36 38) sekä Etelä- ja Keski-Suomen kaupunkialueilla (Forssa, Porvoo, Oulu, numerot 5, 34 ja 394). Maastossa, linjan lintuja laskettaessa, merkitään lintuhavainnot joko 50 metriä leveään pääsarkaan (25 m molemmin puolin laskijaa) tai tämän ulkopuoliseen apusarkaan. Jokainen havaittu lintu kirjataan siis jompaankumpaan sarkaan. Nämä yhdessä muodostavat tutkimussaran eli linjan Leppälinnun Phoenicurus phoenicurus runsaus kasvaa pohjoista kohden. Kolmella pohjoisimmalla alueella (kuva 1) leppälintu on 15 runsaimman lajin joukossa. Ari Seppä Laji N KK KE KP PS TS Mehiläishaukka Pernis apivorus 27 3,6 3,7 11 64 Merikotka Haliaeetus albicilla 14 3,06 4,22 5 34 Ruskosuohaukka Circus aeruginosus 10 2,29 2,7 4 36 Sinisuohaukka C. cyaneus 30 2,35 5,36 0,82 13 114 Kanahaukka Accipiter gentilis 61 3,33 3,37 3,21 29 182 Varpushaukka A. nisus 66 6,45 5,65 8,67 48 162 Hiirihaukka Buteo buteo 63 3,91 4,01 3,56 40 215 Piekana B. lagopus 49 1,67 1,49 15 183 Maakotka Aquila chrysaetos 7 2,7 2,97 3 23 Sääksi Pandion haliaetus 60 1,04 1,09 0,92 8 156 Tuulihaukka Falco tinnunculus 122 1,98 2,09 1,82 21 218 Ampuhaukka F. columbarius 29 2,05 1,97 8 80 Nuolihaukka F. subbuteo 50 2,99 3,35 2,22 17 118 Muuttohaukka F. peregrinus 13 2,86 2,86 4 29 Pyy Tetrastes bonasia 769 13,3 13,32 13,24 1115 2011 Riekko Lagopus lagopus 235 10,01 12,94 9,78 335 765 Kiiruna L. muta 39 5,49 5,49 33 129 Teeri Tetrao tetrix 1949 4,1 4,2 3,92 911 4681 Metso T. urogallus 508 16,13 16,34 15,92 665 1033 Fasaani Phasianus colchicus 404 0,95 0,92 2,2 59 1259 Luhtahuitti Porzana porzana 11 2,29 2,05 4 36 Ruisrääkkä Crex crex 148 1,87 1,92 20 219 Kurki Grus grus 1772 0,73 0,74 0,72 123 3379 Meriharakka Haematopus ostralegus 36 2,23 2,23 2,22 21 194 Pikkutylli Charadrius dubius 18 9,32 9,76 8,62 28 68 Tylli Charadrius hiaticula 25 6,5 6,17 46 154 Keräkurmitsa C. morinellus 7 4,37 4,37 13 63 Kapustarinta Pluvialis apricaria 1275 2,37 2,56 2,32 406 3527 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 1727 2,52 2,59 1,87 624 5122 Lapinsirri Calidris temminckii 11 8 8 18 50 Suosirri C. alpina 15 3,82 3,82 6 33 Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus 177 3,78 3,84 81 450 Suokukko Philomachus pugnax 72 4,53 2,68 4,83 180 843 Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus 176 0,84 0,87 23 555 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 1781 2,06 2,39 1,84 587 5850 Lehtokurppa Scolopax rusticola 409 16,16 17,22 11,43 579 898 Punakuiri Limosa lapponica 21 2,05 2,05 9 90 Pikkukuovi Numenius phaeopus 741 1,5 1,92 1,38 210 2853 Kuovi N. arquata 2215 1,19 1,21 1,13 362 6189 Mustaviklo Tringa erythropus 144 2,19 2,28 51 478 Punajalkaviklo T. totanus 75 2,18 2,36 1,94 90 847 Valkoviklo T. nebularia 1257 1,32 1,55 1,23 218 3355 Metsäviklo T. ochropus 2269 2,41 2,55 1,85 577 4937 Liro T. glareola 3928 2,78 3,06 2,74 1375 10256 Rantasipi Actitis hypoleucos 238 4,77 5,63 3,82 208 927 Karikukko Arenaria interpres 0 1,01 1,01 1 20 Vesipääsky Phalaropus lobatus 32 4,84 4,87 35 154 Tunturikihu Stercorarius longicaudus 77 2,2 2,2 15 140 Kesykyyhky Columba livia 223 6,18 6,49 4,08 294 1031 Uuttukyyhky C. oenas 200 1,42 1,42 71 1016 Sepelkyyhky C. palumbus 7064 1,69 1,7 1,49 1412 17115 Käki Cuculus canorus 7984 0,45 0,44 0,47 430 19087 Huuhkaja Bubo bubo 10 9,76 9,21 15 35 Hiiripöllö Surnia ulula 29 5,82 5,85 17 63 Viirupöllö Strix uralensis 26 10,29 10,86 26 58 Sarvipöllö Asio otus 11 4,38 4,54 6 29 Suopöllö A. flammeus 74 4,15 6,59 3,46 37 188 Kehrääjä Caprimulgus europaeus 20 9,89 9,89 13 30 Tervapääsky Apus apus 1158 0,86 0,99 0,29 206 4855 Käenpiika Jynx torquilla 210 2,13 2,27 1,82 84 812 Harmaapäätikka Picus canus 35 4,72 4,72 28 126 Palokärki Dryocopus martius 947 1,21 1,32 0,65 119 2004 Käpytikka Dendrocopos major 3517 4,2 4,32 3,82 1495 7521 Pikkutikka D. minor 23 7,25 8,03 29 88 Pohjantikka Picoides tridactylus 108 7,03 8,06 6,49 117 365 Kangaskiuru Lullula arborea 69 3,55 3,51 28 165 Kiuru Alauda arvensis 3050 3,38 3,45 2,45 1626 10038 Törmäpääsky Riparia riparia 433 1,74 1,91 1,6 71 834 Haarapääsky Hirundo rustica 1368 3,41 3,5 2,92 712 4356 Räystäspääsky Delichon urbicum 448 5,72 6,23 3,69 607 2285 Metsäkirvinen Anthus trivialis 18742 3,17 3,55 2,33 7913 51934 Niittykirvinen A. pratensis 3468 4,81 5,59 4,66 3289 14564 Lapinkirvinen A. cervinus 4 2,67 2,67 4 31 Keltavästäräkki Motacilla flava 2627 6,37 6,83 6,28 2900 9887 Västäräkki M. alba 2028 9,46 9,96 7,44 3114 7466 Tilhi Bombycilla garrulus 683 3,4 4,7 3,24 177 1086 Peukaloinen Troglodytes troglodytes 1038 3,9 3,77 5 491 2645 Rautiainen Prunella modularis 4339 3,73 3,79 3,38 1840 10352 Punarinta Erithacus rubecula 14621 5,47 5,77 4,08 7953 31219 70 LINNUT-VUOSIKIRJA 2014

Linnustonseuranta Laji N KK KE KP PS TS Satakieli Luscinia luscinia 449 2,56 2,59 157 1267 Sinirinta L. svecica 338 4,24 4,24 441 2198 Sinipyrstö Tarsiger cyanurus 19 3,51 3,39 28 167 Leppälintu Phoenicurus phoenicurus 7563 2,34 2,75 2,18 2147 18932 Pensastasku Saxicola rubetra 1434 5,58 6,43 3,87 1201 4624 Kivitasku Oenanthe oenanthe 411 6,34 9,95 5,25 738 2527 Sepelrastas Turdus torquatus 3 2,41 2,41 9 77 Mustarastas T. merula 5301 4,57 4,6 3,14 2731 12687 Räkättirastas T. pilaris 9781 6,31 6,28 6,45 7631 26269 Laulurastas T. philomelos 12578 2,82 3,06 2,16 4035 29625 Punakylkirastas T. iliacus 11910 3,79 4,32 3 6557 36293 Kulorastas T. viscivorus 1728 2,89 3,26 2,35 485 3477 Pensassirkkalintu Locustella naevia 29 2,97 2,88 11 77 Viitasirkkalintu L. fluviatilis 33 3,32 3,32 7 44 Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum 265 6,25 6,25 115 399 Ruokokerttunen A. schoenobaenus 801 4,92 4,97 4,82 920 3982 Luhtakerttunen A. palustris 76 12,96 12,96 101 186 Rytikerttunen A. scirpaceus 39 3,34 3,34 150 936 Rastaskerttunen A. arundinaceus 6 0,7 0,7 1 29 Kultarinta Hippolais icterina 218 5,87 5,85 154 566 Kirjokerttu Sylvia nisoria 6 8,78 8,78 25 64 Hernekerttu S. curruca 2536 4,09 4,12 3,81 1208 6231 Pensaskerttu S. communis 2652 5,86 5,89 3,57 1917 7059 Lehtokerttu S. borin 7942 3,88 3,99 2,58 3984 21595 Mustapääkerttu S. atricapilla 1205 4,27 4,27 3,77 590 2921 Idänuunilintu Phylloscopus trochiloides 177 5,02 4,82 6,04 120 510 Lapinuunilintu P. borealis 3 2,38 0,88 3 26 Sirittäjä P. sibilatrix 1886 4,1 4,15 3,49 1384 7111 Tiltaltti P. collybita 3514 3,18 3,2 2,75 1269 8315 Pajulintu P. trochilus 66484 3,42 3,84 2,84 31877 194728 Hippiäinen Regulus regulus 4651 7,91 8,02 7,15 4850 13601 Harmaasieppo Muscicapa striata 5827 9,69 10,61 7,96 7268 17069 Pikkusieppo Ficedula parva 84 4,73 4,73 57 256 Kirjosieppo F. hypoleuca 4316 4,39 4,51 4,04 3036 14632 Pyrstötiainen Aegithalos caudatus 117 10,72 10,78 91 196 Hömötiainen Parus montanus 3153 7,1 7,19 6,87 2893 8947 Lapintiainen P. cinctus 181 11,14 11,14 221 461 Töyhtötiainen P. cristatus 1759 8,58 8,66 7,29 1891 4939 Kuusitiainen P. ater 483 5,88 5,83 8,68 416 1527 Sinitiainen P. caeruleus 3002 9,12 9,09 9,55 2724 6745 Talitiainen P. major 10326 6,72 6,84 5,95 7483 24327 Puukiipijä Certhia familiaris 1084 7,96 7,97 7,89 1076 3002 Kuhankeittäjä Oriolus oriolus 57 2,04 2,07 17 171 Pikkulepinkäinen Lanius collurio 249 9,59 9,64 8,38 393 931 Isolepinkäinen L. excubitor 52 4,87 4,22 5,1 27 118 Närhi Garrulus glandarius 803 5,64 5,72 4,52 565 2154 Kuukkeli Perisoreus infaustus 310 7,04 10,56 6,94 268 835 Harakka Pica pica 1838 4,07 4,1 3,9 1094 5670 Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes 14 4,52 4,22 13 61 Naakka Corvus monedula 1893 3,29 3,33 2,63 676 4282 Mustavaris C. frugilegus 4 3,99 4,84 2,13 36 190 Varis C. corone 4180 1,67 1,73 1,47 1110 13541 Korppi C. corax 1155 0,65 0,71 0,58 76 2359 Kottarainen Sturnus vulgaris 757 4,39 4,45 2,87 820 3950 Varpunen Passer domesticus 1090 8,79 9,07 7,46 2741 7008 Pikkuvarpunen P. montanus 686 11,68 11,63 12,53 547 1097 Peippo Fringilla coelebs 62003 4,15 4,31 3,19 32661 165915 Järripeippo F. montifringilla 12192 2,97 4,25 2,89 6336 44345 Viherpeippo Carduelis chloris 2301 5,22 5,46 3,71 1706 6995 Tikli C. carduelis 105 8,49 8,49 99 261 Vihervarpunen C. spinus 16374 3,17 3,38 2,76 6454 42339 Hemppo C. cannabina 134 8,63 8,85 149 387 Urpiainen C. flammea 5050 2,38 4,42 2,3 1941 16791 Tundraurpiainen C. hornemanni 21 10,51 10,51 21 46 Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera 124 2,88 5,89 2,7 53 382 Pikkukäpylintu L. curvirostra 4736 2,11 2,35 1,7 1072 10435 Pikku/isokäpylintu L. cur/pyt 3390 1 1,05 0,89 474 9622 Isokäpylintu L. pytyopsittacus 341 5,35 7,13 4 194 777 Punavarpunen Carpodacus erythrinus 1467 3,2 3,32 2,49 905 5894 Taviokuurna Pinicola enucleator 54 8,16 8,19 89 243 Punatulkku Pyrrhula pyrrhula 1350 4,31 4,6 3,79 1049 5148 Nokkavarpunen Cocc. coccothraustes 10 4,84 2,72 10 44 Lapinsirkku Calcarius lapponicus 676 5,03 5,03 333 1413 Pulmunen Plectrophenax nivalis 51 3,85 3,85 42 229 Keltasirkku Emberiza citrinella 8118 4,6 4,67 3,85 4493 20747 Peltosirkku E. hortulana 154 5,12 5,01 5,8 343 1431 Pohjansirkku E. rustica 715 8,97 9,41 8,76 1016 2552 Pikkusirkku E. pusilla 204 3,86 3,87 60 327 Pajusirkku E. schoeniclus 1603 4,44 5,22 4,03 1236 5900 Palokärjen Dryocopus martius kuuluvuuskerroin on seurantalajien pienimpiä. Lajin voimakas ääni kantaa kauas, ja laji havaitaan tyypillisesti apusaralta. Ari Seppä kokonaisaineiston. Havaintoja tulkitaan siten, että yksikkönä on lintupari, ei yksilö. Pariksi tulkitaan nähty tai kuultu koiras, pari, yksinäinen naaras, poikue tai pesä. Laskennat suoritetaan aamuvarhaisella parhaaseen lauluaikaan maan eteläisessä osassa kesäkuun alkupuolella ja pohjoisessa osassa kesäkuun loppupuolella. Menetelmät kannanarvioiden laskentaan Parimääriä laskettaessa jokainen vakiolinja painotetaan pituudellaan. Koska linjojen pituus on lähes kaikissa tapauksissa 6 km, saa jokainen vakiolinja keskimäärin saman painoarvon. Mikäli vakiolinja on laskettu useammin kuin kerran, on lajikohtainen runsaus laskettu laskentojen keskimääräistä havaintomäärää käyttäen. Esimerkiksi, jos vakiolinjalla on havaittu kolmessa laskennassa 0, 1 ja 2 palokärkiparia, on kyseisen linjan palokärkimäärä yksi palokärkipari / kuuden kilometrin reitti. Näin laskentakertojen määrä tarkentaa kuvaa tietyn reitin linnustosta, mutta reitin painoarvo kannanarviotarkastelussa ei riipu laskentakertojen määrästä. LINNUT-VUOSIKIRJA 2014 71

Alueelliset maalintukannat Taulukko 3. Vakiolinjoihin perustuvat aluekohtaiset (ks. taulukko 1 ja kuva 1) kannanarviot 40 runsaimmalle maalintulajille. Luvut on pyöristetty kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. 1. ÅFF TLY 2. Uusimaa 3. KyLY P-HLY 4. EKLY Oriolus Sija Laji Paria Sija Laji Paria Sija Laji Paria Sija Laji Paria 1. Peippo 420000 1. Peippo 330000 1. Peippo 500000 1. Peippo 760000 2. Pajulintu 210000 2. Pajulintu 170000 2. Pajulintu 290000 2. Pajulintu 510000 3. Talitiainen 170000 3. Talitiainen 120000 3. Punarinta 160000 3. Punarinta 250000 4. Räkättirastas 130000 4. Punarinta 99000 4. Talitiainen 140000 4. Talitiainen 200000 5. Keltasirkku 110000 5. Räkättirastas 83000 5. Räkättirastas 130000 5. Harmaasieppo 160000 6. Punarinta 95000 6. Sinitiainen 68000 6. Harmaasieppo 100000 6. Räkättirastas 160000 7. Mustarastas 89000 7. Keltasirkku 65000 7. Lehtokerttu 93000 7. Lehtokerttu 150000 8. Metsäkirvinen 88000 8. Mustarastas 65000 8. Hippiäinen 85000 8. Punakylkirastas 140000 9. Sinitiainen 82000 9. Harmaasieppo 64000 9. Sinitiainen 80000 9. Hippiäinen 140000 10. Harmaasieppo 72000 10. Metsäkirvinen 63000 10. Metsäkirvinen 74000 10. Vihervarpunen 130000 11. Västäräkki 70000 11. Västäräkki 54000 11. Punakylkirastas 67000 11. Metsäkirvinen 130000 12. Pensaskerttu 67000 12. Hippiäinen 54000 12. Vihervarpunen 67000 12. Laulurastas 120000 13. Vihervarpunen 58000 13. Pensaskerttu 53000 13. Mustarastas 62000 13. Keltasirkku 70000 14. Laulurastas 57000 14. Lehtokerttu 47000 14. Keltasirkku 62000 14. Rautiainen 68000 15. Hippiäinen 52000 15. Kiuru 46000 15. Laulurastas 62000 15. Sinitiainen 65000 16. Lehtokerttu 51000 16. Kirjosieppo 37000 16. Pensaskerttu 46000 16. Hömötiainen 62000 17. Kiuru 48000 17. Vihervarpunen 35000 17. Rautiainen 41000 17. Mustarastas 60000 18. Punakylkirastas 46000 18. Viherpeippo 33000 18. Kirjosieppo 35000 18. Töyhtötiainen 49000 19. Kirjosieppo 43000 19. Pikkuvarpunen 32000 19. Hömötiainen 33000 19. Kirjosieppo 47000 20. Viherpeippo 41000 20. Punakylkirastas 31000 20. Västäräkki 32000 20. Pensaskerttu 46000 21. Sepelkyyhky 36000 21. Varpunen 30000 21. Töyhtötiainen 32000 21. Sirittäjä 40000 22. Varpunen 36000 22. Sepelkyyhky 25000 22. Viherpeippo 31000 22. Käpytikka 32000 23. Pikkuvarpunen 29000 23. Käpytikka 25000 23. Käpytikka 28000 23. Puukiipijä 32000 24. Naakka 28000 24. Töyhtötiainen 21000 24. Sepelkyyhky 26000 24. Hernekerttu 31000 25. Töyhtötiainen 28000 25. Rautiainen 18000 25. Sirittäjä 25000 25. Tiltaltti 31000 26. Käpytikka 23000 26. Kottarainen 16000 26. Pyy 25000 26. Pyy 29000 27. Hernekerttu 23000 27. Naakka 16000 27. Puukiipijä 23000 27. Sepelkyyhky 26000 28. Mustapääkerttu 22000 28. Hömötiainen 15000 28. Kiuru 22000 28. Västäräkki 25000 29. Kottarainen 21000 29. Harakka 14000 29. Pikkuvarpunen 21000 29. Lehtokurppa 24000 30. Varis 19000 30. Ruokokerttunen 14000 30. Tiltaltti 19000 30. Punatulkku 23000 31. Pikkukäpylintu 18000 31. Varis 13000 31. Harakka 18000 31. Pikkukäpylintu 20000 32. Harakka 17000 32. Puukiipijä 13000 32. Mustapääkerttu 17000 32. Peukaloinen 19000 33. Tiltaltti 16000 33. Mustapääkerttu 13000 33. Hernekerttu 16000 33. Viherpeippo 18000 34. Puukiipijä 15000 34. Hernekerttu 13000 34. Naakka 16000 34. Teeri 17000 35. Kivitasku 15000 35. Tiltaltti 11000 35. Lehtokurppa 15000 35. Harakka 17000 36. Haarapääsky 11000 36. Kuusitiainen 11000 36. Pikkukäpylintu 14000 36. Metsäviklo 17000 37. Sirittäjä 11000 37. Töyhtöhyyppä 9600 37. Peukaloinen 14000 37. Kulorastas 17000 38. Hemppo 11000 38. Haarapääsky 8900 38. Pensastasku 13000 38. Leppälintu 16000 39. Rautiainen 11000 39. Pikkukäpylintu 8000 39. Varis 13000 39. Närhi 15000 40. Lehtokurppa 11000 40. Närhi 7800 40. Töyhtöhyyppä 12000 40. Varis 15000 Lintutiheydet on laskettu käyttäen Järvisen ja Väisäsen (1983) julkaisemaa kaavaa. Kaavan mukaan alueen linjojen parimäärät lasketaan yhteen ja jaetaan linjojen kokonaispituudella. Saatu osamäärä kerrotaan lajikohtaisella kuuluvuuskertoimella, joka ottaa huomioon lajikohtaisen havaittavuuden pääsaran ja apusaran suhteessa. Kuuluvuuskertoimia tarvitaan korjaamaan aineistoa lajien erilaisesta havaittavuudesta johtuen. Esimerkiksi käen kuulee hyvinkin kaukaa, kun taas metso jää helposti havaitsematta pääsaran ulkopuolelta. Kuuluvuuskerroin lasketaan käyttäen pääsaran ja apusaran suhdetta matemaattisella kaavalla K = 40 40 * (1 p), jossa K on lajin kuuluvuuskerroin ja p on lajin pääsarkahavaintojen osuus (välillä 0 1). Lintutiheyksien laskemisen matemaattinen kaava on puolestaan T = K x TS / L, jossa T on tiheys, K on lajikohtainen kuuluvuuskerroin, TS on tutkimussaran parimäärä ja L = linjan pituus kilometreinä. Laji- Järripeippo Fringilla montifringilla yltää Top 40:iin vain kolmella pohjoisimmilla alueella, mutta Lapissa laji kiilaa heti pajulinnun jälkeen kakkossijalle. Ari Seppä 72 LINNUT-VUOSIKIRJA 2014

Linnustonseuranta Table 3. Regional population size estimates for 40 most abundant land bird species. The English version of the table see web-page www.luomus.fi/sites/default/files/files/table3.xlsx 5. Kuikka 6. PKLTY 7. KSLY 8. SSLTY Sija Laji Paria Sija Laji Paria Sija Laji Paria Sija Laji Paria 1. Peippo 690000 1. Peippo 600000 1. Peippo 550000 1. Peippo 570000 2. Pajulintu 490000 2. Pajulintu 510000 2. Pajulintu 270000 2. Pajulintu 470000 3. Räkättirastas 240000 3. Punarinta 200000 3. Punarinta 180000 3. Metsäkirvinen 180000 4. Punarinta 170000 4. Metsäkirvinen 140000 4. Harmaasieppo 120000 4. Punarinta 150000 5. Punakylkirastas 120000 5. Räkättirastas 140000 5. Vihervarpunen 120000 5. Harmaasieppo 130000 6. Talitiainen 120000 6. Talitiainen 130000 6. Talitiainen 110000 6. Talitiainen 130000 7. Metsäkirvinen 100000 7. Vihervarpunen 130000 7. Räkättirastas 110000 7. Keltasirkku 120000 8. Vihervarpunen 100000 8. Harmaasieppo 120000 8. Metsäkirvinen 100000 8. Räkättirastas 110000 9. Lehtokerttu 93000 9. Punakylkirastas 98000 9. Hippiäinen 94000 9. Vihervarpunen 86000 10. Laulurastas 75000 10. Lehtokerttu 86000 10. Punakylkirastas 70000 10. Hippiäinen 63000 11. Hippiäinen 75000 11. Laulurastas 79000 11. Keltasirkku 68000 11. Punakylkirastas 61000 12. Harmaasieppo 73000 12. Hippiäinen 74000 12. Laulurastas 61000 12. Västäräkki 58000 13. Keltasirkku 65000 13. Hömötiainen 52000 13. Lehtokerttu 55000 13. Töyhtötiainen 51000 14. Rautiainen 51000 14. Rautiainen 49000 14. Hömötiainen 54000 14. Varpunen 50000 15. Hömötiainen 48000 15. Keltasirkku 47000 15. Rautiainen 47000 15. Laulurastas 48000 16. Lehtokurppa 38000 16. Töyhtötiainen 37000 16. Sinitiainen 47000 16. Lehtokerttu 45000 17. Mustarastas 31000 17. Sinitiainen 36000 17. Töyhtötiainen 38000 17. Hömötiainen 42000 18. Tiltaltti 29000 18. Kirjosieppo 30000 18. Tiltaltti 34000 18. Kirjosieppo 37000 19. Västäräkki 27000 19. Leppälintu 28000 19. Pyy 33000 19. Sinitiainen 31000 20. Töyhtötiainen 27000 20. Mustarastas 28000 20. Kirjosieppo 31000 20. Kiuru 26000 21. Sinitiainen 27000 21. Lehtokurppa 27000 21. Mustarastas 29000 21. Viherpeippo 24000 22. Pikkukäpylintu 25000 22. Pikkukäpylintu 26000 22. Käpytikka 27000 22. Mustarastas 24000 23. Käpytikka 25000 23. Västäräkki 26000 23. Puukiipijä 20000 23. Tiltaltti 22000 24. Metsäviklo 23000 24. Hernekerttu 26000 24. Västäräkki 19000 24. Hernekerttu 22000 25. Pyy 21000 25. Pyy 25000 25. Hernekerttu 18000 25. Teeri 22000 26. Punavarpunen 21000 26. Pensaskerttu 25000 26. Pikkukäpylintu 17000 26. Pensastasku 22000 27. Kirjosieppo 21000 27. Käpytikka 23000 27. Varpunen 14000 27. Naakka 21000 28. Sepelkyyhky 20000 28. Tiltaltti 21000 28. Viherpeippo 14000 28. Sepelkyyhky 20000 29. Viherpeippo 19000 29. Punavarpunen 20000 29. Leppälintu 13000 29. Rautiainen 20000 30. Hernekerttu 18000 30. Sirittäjä 19000 30. Peukaloinen 13000 30. Harakka 20000 31. Harakka 17000 31. Punatulkku 19000 31. Punatulkku 13000 31. Pyy 19000 32. Varpunen 17000 32. Sepelkyyhky 19000 32. Teeri 12000 32. Käpytikka 17000 33. Sirittäjä 15000 33. Metso 17000 33. Metsäviklo 12000 33. Leppälintu 17000 34. Pensaskerttu 15000 34. Puukiipijä 17000 34. Varis 11000 34. Niittykirvinen 16000 35. Varis 15000 35. Pensastasku 17000 35. Sepelkyyhky 11000 35. Pensaskerttu 15000 36. Peukaloinen 13000 36. Viherpeippo 14000 36. Harakka 10000 36. Pikkukäpylintu 14000 37. Punatulkku 13000 37. Metsäviklo 14000 37. Sirittäjä 10000 37. Varis 14000 38. Teeri 13000 38. Teeri 13000 38. Pensaskerttu 9000 38. Töyhtöhyyppä 13000 39. Taivaanvuohi 13000 39. Harakka 13000 39. Punavarpunen 8000 39. Sirittäjä 12000 40. Töyhtöhyyppä 13000 40. Kulorastas 11000 40. Närhi 8000 40. Metsäviklo 12000 kohtaiset kuuluvuuskertoimet on laskettu sekä eteläiseen ja pohjoiseen Suomeen (rajana yhtenäiskoordinaatti 710) että valtakunnallisesti, ja ne on esitetty taulukossa 1. Kuuluvuuskertoimet perustuvat koko Suomen aineistoon 1970-luvulta lähtien. Kuuluvuuskertoimet on laskettu alueelta, mikäli lajista on vähintään 20 havaintoa, joista vähintään yksi on pääsaralta. Pohjoisia kuuluvuuskertoimia on käytetty laskettaessa Pohjois-Pohjanmaan, Kemi-Tornion, Kainuun ja Kuusamon sekä Lapin alueiden parimääriä. Eteläisiä kuuluvuuskertoimia on käytetty muun Suomen parimääriä laskettaessa. Mikäli lajista ei ole riittävästi aineistoa eteläisen tai pohjoisen kuuluvuuskertoimen laskemiseen (esimerkiksi kuukkeli etelässä ja kuhankeittäjä pohjoisessa), on näissä tapauksissa käytetty koko valtakunnan yhteistä kuuluvuuskerrointa. Alueellisten kannanarvioiden laskennassa tiheydet on kerrottu alueiden maapinta-alalla, jotka on esitetty taulukossa 2. Pesivät keltavästäräkit Motacilla flava tulevat usein linjalla varoittelemaan apusaran puolelta pääsaralle, ja kokematon laskija voi ahmia tällaiset linnut helposti pääsaralle. Keltavästäräkki on taantunut voimakkaasti Etelä- ja Keski-Suomessa, ja laji yltää Top 40:een enää pohjoisimmilla alueilla. Ari Seppä LINNUT-VUOSIKIRJA 2014 73

Alueelliset maalintukannat 9. LHLH K-HLY PiLY 10. PLY RSLH SpLY MLY 11. KPLY 12. PPLY Xenus Sija Laji Paria Sija Laji Paria Sija Laji Paria Sija Laji Paria 1. Peippo 670000 1. Peippo 620000 1. Peippo 460000 1. Pajulintu 780000 2. Pajulintu 420000 2. Pajulintu 410000 2. Pajulintu 420000 2. Peippo 540000 3. Punarinta 220000 3. Punarinta 210000 3. Metsäkirvinen 120000 3. Metsäkirvinen 180000 4. Talitiainen 180000 4. Talitiainen 120000 4. Harmaasieppo 120000 4. Vihervarpunen 170000 5. Räkättirastas 150000 5. Harmaasieppo 120000 5. Punarinta 120000 5. Harmaasieppo 170000 6. Hippiäinen 140000 6. Keltasirkku 110000 6. Räkättirastas 100000 6. Punarinta 160000 7. Metsäkirvinen 120000 7. Metsäkirvinen 110000 7. Talitiainen 95000 7. Talitiainen 120000 8. Keltasirkku 110000 8. Vihervarpunen 89000 8. Vihervarpunen 93000 8. Hömötiainen 80000 9. Vihervarpunen 96000 9. Hippiäinen 81000 9. Keltasirkku 88000 9. Keltasirkku 65000 10. Harmaasieppo 91000 10. Mustarastas 76000 10. Punakylkirastas 63000 10. Laulurastas 65000 11. Laulurastas 87000 11. Räkättirastas 75000 11. Hippiäinen 47000 11. Punakylkirastas 65000 12. Sinitiainen 87000 12. Punakylkirastas 69000 12. Varpunen 43000 12. Niittykirvinen 61000 13. Mustarastas 86000 13. Lehtokerttu 65000 13. Västäräkki 40000 13. Hippiäinen 60000 14. Punakylkirastas 82000 14. Sinitiainen 61000 14. Lehtokerttu 38000 14. Leppälintu 58000 15. Lehtokerttu 76000 15. Laulurastas 61000 15. Hömötiainen 37000 15. Järripeippo 53000 16. Tiltaltti 56000 16. Tiltaltti 51000 16. Laulurastas 35000 16. Keltavästäräkki 51000 17. Töyhtötiainen 45000 17. Hömötiainen 46000 17. Pikkukäpylintu 34000 17. Kirjosieppo 49000 18. Kirjosieppo 45000 18. Töyhtötiainen 45000 18. Kirjosieppo 33000 18. Metso 44000 19. Pensaskerttu 44000 19. Kirjosieppo 44000 19. Pensastasku 32000 19. Pikkukäpylintu 38000 20. Hömötiainen 44000 20. Västäräkki 43000 20. Töyhtötiainen 28000 20. Räkättirastas 35000 21. Rautiainen 43000 21. Hernekerttu 37000 21. Sinitiainen 27000 21. Pajusirkku 35000 22. Sepelkyyhky 37000 22. Sepelkyyhky 34000 22. Sepelkyyhky 21000 22. Teeri 33000 23. Västäräkki 32000 23. Rautiainen 32000 23. Kiuru 19000 23. Pohjansirkku 30000 24. Käpytikka 31000 24. Käpytikka 27000 24. Viherpeippo 19000 24. Käpytikka 29000 25. Puukiipijä 30000 25. Pikkukäpylintu 26000 25. Leppälintu 18000 25. Liro 28000 26. Hernekerttu 29000 26. Viherpeippo 25000 26. Hernekerttu 18000 26. Rautiainen 28000 27. Kiuru 28000 27. Pensastasku 22000 27. Rautiainen 18000 27. Västäräkki 24000 28. Viherpeippo 23000 28. Puukiipijä 20000 28. Teeri 17000 28. Hernekerttu 23000 29. Varis 23000 29. Kiuru 18000 29. Töyhtöhyyppä 17000 29. Pensastasku 20000 30. Naakka 22000 30. Pensaskerttu 17000 30. Käpytikka 17000 30. Töyhtötiainen 20000 31. Lehtokurppa 21000 31. Mustapääkerttu 17000 31. Tiltaltti 17000 31. Lehtokerttu 19000 32. Pyy 20000 32. Pikkuvarpunen 17000 32. Mustarastas 17000 32. Pyy 18000 33. Pensastasku 20000 33. Metsäviklo 16000 33. Haarapääsky 14000 33. Punatulkku 17000 34. Pikkukäpylintu 20000 34. Närhi 15000 34. Harakka 14000 34. Ruokokerttunen 16000 35. Pikkuvarpunen 18000 35. Sirittäjä 14000 35. Niittykirvinen 13000 35. Puukiipijä 14000 36. Sirittäjä 16000 36. Harakka 13000 36. Metsäviklo 13000 36. Sepelkyyhky 14000 37. Teeri 16000 37. Haarapääsky 13000 37. Pajusirkku 12000 37. Kulorastas 13000 38. Mustapääkerttu 15000 38. Teeri 13000 38. Punatulkku 11000 38. Käki 13000 39. Metsäviklo 14000 39. Leppälintu 12000 39. Varis 11000 39. Sinitiainen 13000 40. Närhi 14000 40. Ruokokerttunen 12000 40. Naakka 11000 40. Taivaanvuohi 12000 Pajulintu Phylloscopus trochilus on runsain laji Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa, mutta jää peipon jälkeen kakkoseksi eteläisemmillä alueilla. Runsaimmillaan yhdellä vakiolinjalla voidaan havaita toistasataa pajulintua. Ari Seppä Tulokset Peippo ja pajulintu kilpailevat runsaimman lajin tittelistä koko maassa (taulukko 3). Peippo vie voiton lähes koko maassa, mutta pohjoisessa pajulintu on runsain laji. Punarinta, räkättirastas, talitiainen, metsäkirvinen, harmaasieppo ja vihervarpunen valtaavat seuraavat sijat valtaosassa maata järjestyksen vaihdellessa tarkastelualueittain. Aivan erilainen lajikoostumus on Lapissa, jossa järripeippo, keltavästäräkki, punakylkirastas, niittykirvinen ja urpiainen ovat pajulinnun jälkeen runsaimmat pesimälajit. Vesilinnut on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle, sillä niille kuuluvuuskertoimien käyttäminen ei ole luotettavaa. Määrittämättömät käpylinnut on yhdistetty pikkukäpylintuihin lajilleen määritettyjen käpylintujen runsaussuhteina. Huomaa, että määrät ovat 2006 2014 keskikantoja, joten esimerkiksi voimakkaasti runsastuneella lajilla nykykanta voi olla lukuarvoa korkeampi. Lisäksi joillakin lajeilla, kuten pikkukäpylinnuilla, vuosivaihtelu on suurta, mutta keskikannanarvio ei kuvaa huippu- ja pohjavuosien vaihtelua. 74 LINNUT-VUOSIKIRJA 2014

Linnustonseuranta 13. KLY Kuusamo 14. LLY Sija Laji Paria Sija Laji Paria 1. Pajulintu 530000 1. Pajulintu 1500000 2. Peippo 410000 2. Järripeippo 1100000 3. Vihervarpunen 200000 3. Keltavästäräkki 460000 4. Punarinta 160000 4. Punakylkirastas 410000 5. Metsäkirvinen 150000 5. Niittykirvinen 400000 6. Harmaasieppo 130000 6. Urpiainen 390000 7. Talitiainen 110000 7. Leppälintu 340000 8. Järripeippo 95000 8. Liro 300000 9. Punakylkirastas 83000 9. Vihervarpunen 260000 10. Laulurastas 79000 10. Harmaasieppo 260000 11. Leppälintu 77000 11. Peippo 220000 12. Räkättirastas 68000 12. Metsäkirvinen 190000 13. Hömötiainen 63000 13. Laulurastas 150000 14. Hippiäinen 54000 14. Lapinsirkku 140000 15. Pikkukäpylintu 45000 15. Hömötiainen 130000 16. Käpytikka 44000 16. Pajusirkku 130000 17. Pohjansirkku 43000 17. Pohjansirkku 120000 18. Keltavästäräkki 38000 18. Punarinta 110000 19. Metso 36000 19. Pikkukäpylintu 88000 20. Pyy 32000 20. Talitiainen 83000 21. Liro 26000 21. Kapustarinta 77000 22. Rautiainen 25000 22. Lapintiainen 76000 23. Kirjosieppo 22000 23. Metso 76000 24. Teeri 21000 24. Räkättirastas 74000 25. Punatulkku 20000 25. Riekko 74000 26. Västäräkki 19000 26. Kuukkeli 71000 27. Keltasirkku 17000 27. Käpytikka 63000 28. Kulorastas 16000 28. Tilhi 57000 29. Hernekerttu 16000 29. Sinirinta 54000 30. Niittykirvinen 16000 30. Taivaanvuohi 47000 31. Pajusirkku 15000 31. Kivitasku 45000 32. Töyhtötiainen 15000 32. Teeri 42000 33. Lehtokerttu 15000 33. Kirjosieppo 41000 34. Urpiainen 14000 34. Pyy 33000 35. Metsäviklo 14000 35. Pensastasku 31000 36. Puukiipijä 13000 36. Rautiainen 31000 37. Tilhi 13000 37. Kulorastas 29000 38. Sinitiainen 12000 38. Punatulkku 29000 39. Pensastasku 12000 39. Hippiäinen 26000 40. Valkoviklo 11000 40. Jänkäsirriäinen 24000 Urpiaisen Carduelis flammea pesimäkanta keskittyy pohjoiseen ja laji on vakiolinjojen perusteella keskimäärin kuudenneksi runsain laji Lapissa. Urpiaisen vuosivaihtelut ovat voimakkaita, minkä vuoksi lajien välinen runsaussuhde vaihtelee vuosittain. Etelämpänä laji yltää Top 40 listalle vain Kainuu-Kuusamo alueella. Matti Rekilä Peippo Fringilla coelebs on runsaslukuisin pesimälaji Etelä- ja Keski-Suomessa. Vain Lapissa se putoaa Top kymmenestä. Pajulinnun viimeaikaisen taantumisen takia peippo ja pajulintu ovat nykyään yhtä runsaita Suomessa, ja runsaimman lajin titteli riippunee vuosittaisesta kannanvaihtelusta. Ari Seppä LINNUT-VUOSIKIRJA 2014 75

Alueelliset maalintukannat Kuuluvuuskertoimia tulisikin kehittää niin, että ne ottaisivat paremmin huomioon mm. laulukauden hiipumisen kesän edetessä ja vuorokauden sisällä (yleensä lauluaktiivisuus hiipuu auringonnoususta linjan lopetukseen). Kaukaisimmat vakiolinjat ovat kymmenien kilometrien päässä lähimmistä teistä. Patikointia vaativat vakiolinjat ovat kuitenkin usein myös linnustollisesti antoisia. Kuvassa esimerkki hyvästä laskentakansiosta. Aleksi Lehikoinen Aluejaossa (kuva 1) pienimmät paikallisyhdistykset on yhdistetty muihin elinympäristöltään samankaltaisiin eliömaantieteellisen jaottelun mukaisesti. Yhdistelyllä on pyritty siis lisäämään kunkin esitetyn osa-alueen tulosten luotettavuutta. Lukuja tarkastellessa on hyvä muistaa, että linjalaskentojen antamat runsaudet eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan nimenomaan arvioita. Linjalaskennan tuloksista johdetut lajien väliset runsaussuhteet edustavat kunkin alueen elinympäristöjakauman osuvuutta linjoilla. Valtakunnallisesti vakiolinjat edustavat kattavasti koko Suomea, mutta alueellisesti pienempi otos voi olla painottunut esimerkiksi metsiin, jolloin asutus- ja maatalousympäristöjen lajeja on havaittu vähemmän. Lisäksi on hyvä muistaa, että linjalaskentojen aineistosta johdetut tiheydet eivät ole absoluuttisia tiheyksiä, johtuen siitä, ettei linjalaskennassa havaita kaikkia linjan pääsaran lintuja. Lopuksi Vakiolinjat tuottavat arvokasta tietoa lajien runsaussuhteista niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Vakiolinjat ovatkin nykyään suomalaisen linnustonseurannan selkäranka ja tärkein yksittäinen seurantamuoto. Viime aikoina on vuosittain laskettu yhteensä 200 230 vakiolinjaa. Linnustonseurannan tavoitteena on, että vuosittain laskettaisiin noin 300 linjaa ja, että jokaisen vakiolinjan laskenta toistettaisiin vähintään viiden vuoden välein. Tämän tavoitteen toteutuessa olisi mahdollista päivittää yhdistyskohtaisia parimääräarvioita säännöllisesti ja siten tarkastella linnustonmuutoksia paikallistasolla. Yhdistyskohtaisia tai muita alueellisia tarkasteluja varten aineistoa voi pyytää linnustonseurannalta. Toivottavasti mahdollisimman moni yhdistys ottaa vakiolinjojen markkinoinnin ja laskennan osaksi omaa yhdistystoimintaansa! Lisätietoja vakiolinjoista löytyy Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilta osoitteesta: http://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta. Käen Cuculus canorus kukuntaa kuulee yleisesti koko maassa, mutta tiheydet ovat alhaisia. Käen kuuluvuuskerroin on hyvin alhainen, ja laji havaitaan tyypillisesti apusaralla kukkumassa. Käki yltää Top 40-listalle vain Pohjois-Pohjanmaan ja Meri-Lapin alueilla. Jorma Luhta 76 LINNUT-VUOSIKIRJA 2014

Linnustonseuranta Pyy Tetrastes bonasia on valtakunnallisesti toiseksi runsain kanalintulajimme teeren jälkeen ja laji esiintyy useimpien alueiden Top 40 taulukossa aina Kymenlaaksosta Lappiin. Tero Pelkonen Kiitokset Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia vapaaehtoisia, jotka ovat osallistuneet Luomuksen vakiolinjojen ja muiden linjojen laskentoihin. Keräämänne aineisto on mahdollistanut kuuluvuuskertoimien päivittämisen ja esittämiemme runsauslukujen laskemisen. Kiitämme ympäristöministeriötä, joka on taloudellisesti tukenut vakiolinjojen laskemista vuosittain. Kiitokset Timo Metsäselle, BirdLife Suomi, luvasta käyttää ja muokata karttakuvaa. Kirjoittajien osoite: Luonnontieteellinen keskusmuseo, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@ helsinki.fi. Kirjallisuus Euroopan Unioni 2015: http://bd.eionet.europa.eu/activities/reporting/article_12/reports_2013/member_state_deliveries (viitattu 3.3.2015) Järvinen, O. & Väisänen, R. A. 1983: Correction coefficients for line transect censuses of breeding birds. Ornis Fennica 60: 97 104. Merikallio, E. 1958: Finnish birds. Their distribution and numbers. Fauna Fennica 5: 1 181. Rajasärkkä, A. 2011: 30 vuotta suojelualueiden linnuston linjalaskentoja. Linnut-vuosikirja 2010: 64 74. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen lintuatlas III. Luonnontieteellinen keskusmuseo & Ympäristöministeriö. http://atlas3.lintuatlas.fi (viitattu 3.3.2015) Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki, Finland. Summary: Regional population estimates for land bird species in Finland Line transect counts of land birds has been conducted in Finland already since 1940 s. Olli Järvinen and Risto Väisänen developed the method in 1970 s and 1980 s, and the same method (Järvinen & Väisänen 1983 and references within it) have been used to calculate relative densities of bird species in Finland. Here we present population estimates of common land bird species for 14 different regions in Finland (Fig. 1, Table 3). The estimates are based on line transects and correction coefficients, which are correcting species-specific detectability (Table 2; e.g. cockoo Cuculus canorus can be heard from far away, where as capercaillie Tetrao urogallus is usually observed only when the bird is flushed). The population estimates are often underestimates since all the birds even within the 50 meter wide main belt are not observed during one visit census. Nevertheless, they will give nice overview of the species composition in different parts of the country (Table 3). The English version of the estimates including English names of the species are found on web-page www.luomus.fi/sites/ default/files/files/table3.xlsx. The estimates are based on fixed position line transects that were established in 2006. Altogether there are more than 560 routes, which all have been counted at least once and they cover the whole Finland within 25 km interval. LINNUT-VUOSIKIRJA 2014 77