PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Kokkola/Karleby Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 4.2.2008 LSU 2004 Y 1145 ASIA HAKIJA Turkistarhan ja rehusekoittamon toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Leppävuoren Turkis Oy Yhteyshenkilö: Kari Leppävuori Sahamyllyntie 1 69700 Veteli TURKISTARHAN JA REHUSEKOITTAMON SIJAINTI JA TOIMINTA Turkistarha sijaitsee Vetelin kunnan Räyringin kylässä kiinteistöillä Junkilehto RN:o 6:202, Junkilepikko RN:o 6:201, Lisäpalsta RN:o 6:294 ja Kettula RN:o 6:186. Rehusekoittamo sijaitsee kiinteistöllä Junkilepikko RN:o 6:201 ja varjotaloja kaikilla kiinteistöillä. Turkistarhassa pidetään nykyisin noin 1 500 siitosnaaraskettua pentuineen. Turkistarhan pinta ala on noin kolme hehtaaria. Alueella on 35 varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 2 215 metriä. Turkistarhalla valmistetaan rehua tarhan omaan käyttöön noin 800 000 kiloa vuodessa. Rehusekoittamo on niin sanottu tilarehustamo. Ympäristölupaa haetaan nykyiselle toiminnalle. Turkistarhaalueella sijaitsee myös nahottamo varastorakennus ja lantala. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA ASIAN VIREILLETULO Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on vähintään 50 siitosnaarasketulle tarkoitettu turkistarha. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 10 l mukaan rehusekoittamolla on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 35 :n mukaan, jos samalla toiminta alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksella tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Länsi Suomen ympäristökeskus on 2.2.2005 velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan turkistarhalle ja rehusekoittamolle ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 ja 7 :n perusteella. Lupahakemus on tullut vireille 2.12.2004. Lupahakemusta on täydennetty 28.2.2007 ja 14.3.2007. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään turkistarhan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 b mukaan, koska kyseessä on vähintään 600 siitosnaarasketulle tarkoitettu turkistarha. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisisi 1 momentin kohdan j mukaan rehusekoittamoa koskevan lupa asian. Ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin mukaan kuitenkin, jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin 35 :n 4 momentissa säädetään, eri toimintojen lupa asian ratkaisee ympäristökeskus, jos yhdenkin toiminnan lupa asia kuuluu sen toimivaltaan. TOIMINNAN AIKAISEMMAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä toiminnalla on Vetelin kunnan ympäristölautakunnan 3.9.1998 myöntämä ympäristölupamenettelylain 2 :n mukainen ympäristölupa. Ympäristöluvan mukaan turkistarhassa saadaan pitää enintään 1 000 siitosnaaraskettua ja rehusekoittamossa voidaan valmistaa rehua omaa käyttöä varten. Valmistettavaa rehumäärää ei päätöksessä ole rajoitettu. Alue on kaavoittamatonta haja asutusaluetta. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Turkistarhan lähiympäristö on metsää. Vieressä sijaitsee kaksi muuta turkistarhaa. Asiakirjojen ja karttaselvitysten mukaan lähin asuinkiinteistö sijaitsee luoteessa noin 700 metrin etäisyydellä. Finnilän kylä sijaitsee samalla suunnalla noin kilometrin etäisyydellä. Turkistarha ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole tiedossa olevia talousvesikaivoja. Tarhan käyttövesi ostetaan Vetelin kunnan vesilaitokselta. Lähimpään vesistöön, Perhonjokeen, on etäisyyttä noin 1,5 kilometriä. Maaperä on hiesua taikka hiesumoreenia. TURKISTARHAN TOIMINTA Varjotalot ja tuotanto Leppävuoren Turkis Oy:n turkistarhassa on 35 varjotaloa, joissa pidetään noin 1 500 siitosnaaraskettua. Turkistarhan tuotanto on noin 8 250 nahkaa vuodessa. Varjotalojen yhteispituus on noin 2 215 metriä. Osassa varjotaloja on vanhat häkit, joissa saa pitää eläinsuojelulain mukaan kyseistä eläinmäärää vuoden 2010 loppuun saakka. Varjotalot on varustettu nippajuottojärjestelmällä. Varjotaloissa ei ole sadevesikouruja. Räystäät ulottuvat noin 30 senttimetriä häkin ulkoreunan ulkopuolelle. Lannan ja jätevesien varastointi sekä hyödyntäminen Turkistarha on ympärysojitettu ja tarha alue on kuivattu sala ja avo ojituksella. Osa varjotaloista on alustarakenteeltaan maavaraisia ja osassa, 40%:lla, on vesitiiviit lanta alustat ilman, että nesteet johdetaan erilliseen säiliöön. Varjotalojen lanta alustat on korotettu noin 30 40 senttimetriä ympäröivästä maanpinnasta. Virtsaa imeytetään kuivikkeisiin ja kuivikkeena käytetään turvetta noin 400 m³ vuodessa. Lanta poistetaan kerran vuodessa syksyllä ja varastoidaan 400 m 2 :n kokoisessa asfalttipohjaisessa lantalassa. Lantalassa on kolmella sivulla 150 senttimetrin korkuiset reunat ja 30 senttimetrin korkuinen ajoluiska. Osa lannasta hyödynnetään lannoitteena hakijan omalla pellolla ja osa toimitetaan ympäristöluvan omaavaan kompostointilaitokseen, Natural Compost Oy:lle. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 30 hehtaaria, josta omaa peltoa on 15 ja vuokrapeltoa on 15 hehtaaria. Kompostointilaitoksen kanssa tehty sopimus kattaa koko vuosittaisen lantamäärän. Lantaa muodostuu laskennallisesti noin 750 m³ vuodessa.

3 Jätevesille ei ole alueella viemäröintiä. Rehusiilojen ja ruokintalaitteiden pesusta muodostuvat sekä rehusekoittamon jätevedet johdetaan viiden kuution kokoiseen umpisäiliöön. Jätevesiä syntyy vuodessa noin 10 20 m³ ja ne toimitetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi Kaustiselle. Valumavesien käsittely Kiinteistöltä Kettula RN:o 6:186 valumavedet johdetaan ja käsitellään kemikaloimalla viereisellä kiinteistöllä sijaitsevalla Leppävuoren Turkis Oy:n puhdistamossa. Vesien käsittelystä on hakemuksessa esitetty sopimus saada johtaa vedet kyseiseen puhdistamoon. Kiinteistöllä sijaitsee yhdeksän varjotaloa. Kiinteistön Junkilepikko RN:o 6:201 valumavedet johdetaan rakennettavaan hiekkasuodattimeen. Kiinteistöllä sijaitsee 11 varjotaloa ja kiinteistöllä Junkilehto RN:o 6:202 sijaitsevien varjotalojen alustat ovat tiiviit. Junkilepikon RN:o 6:201, Junkilehdon RN:o 6:202 ja Lisäpalstan RN:o 6:294 valumavedet johdetaan ojituksella 150 m³:n kokoiseen tasausaltaaseen, johon kiintoaine kerääntyy. Suunnitelman mukaan altaasta rakennetaan lähteväksi kolme sorastusojaa. Jokaisessa ojassa on suodatuspato, jonka pinta ala on noin 40 m 2. Suodatuspatojen yhteenlaskettu pinta ala on noin 120 m 2. Suodatuspatojen jälkeen avo ojat yhtyvät ja vedet johdetaan imeytykseen suoperäiseen maastoon. Jätteet ja liikenne Turkistarhalla muodostuu ruhoja ja kaavintarasvaa noin 110 tonnia vuodessa. Ne toimitetaan käsiteltäväksi E P:n Minkinrehu Oy:lle, josta ne palautuvat käsiteltyinä oman rehusekoittamotoiminnan raaka aineeksi. Myös nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet käsitellään hakemuksen mukaan rehusekoittamossa. Kaavintapuru, jota muodostuu noin 2,5 tonnia vuodessa, poltetaan turkistarhan lämpökeskuksessa. Muut jätteet, kuten metallijäte, sekajäte ja ongelmajäte toimitetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti niille osoitettuihin paikkoihin ja edelleen keräykseen. Turkistarhan liikenne muodostuu pääosin rehun ja lannan sekä nahoitusaikana syksyllä ja alkutalvella ruhojen ja nahkojen kuljetuksista. Rehusekoittamotoiminnan liikenne muodostuu jätteiden ja raaka aineiden kuljetuksista. Muu liikenne on tarhalla tapahtuvaa työkoneliikennettä. Tarhalla on 2 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja altaalla. Lisäksi tarhalla on muita öljytuotteita noin 2 000 litran verran ja kemikaaleja osan vuodesta noin 2000 3000 litran verran. Rehusekoittamon toiminta Rehusekoittamo koostuu sekoittamotilasta, jossa rehun sekoittaminen tapahtuu sekä rehuun käytettävän raaka aineen pakkasvarastotilasta. Sekoittamo on rakennettu vuonna 1998 ja sen pinta ala on noin 200 m 2. Pakkasvaraston pinta ala on noin 80 m 2 ja varastoon sopii noin 360 m 3 pakastettavaa tavaraa. Teräksinen siilo ja sekoittaja, tilavuudeltaan 5 000 kiloa, sijaitsevat sekoittamon sisätiloissa. Kuljetinhihnat ja sekoitusruuvi ovat terästä. Sekoittamon sisätiloissa sijaitsee myös mylly, jossa teuraskanajäte jauhetaan. Sekoittamon lattiat ovat betonia ja lattian pesuvedet johdetaan viemäröinnillä umpisäiliöön. Myös muut toiminnassa tulevat jätevedet, kuten laitteistojen pesuvedet, johdetaan umpisäiliöön. Rehua tehdään omaan toimintaan noin 800 000 kiloa vuodessa ja toiminta aika on hakemuksen mukaan heinäkuusta joulukuuhun. Muuna aikana rehu ostetaan ulkopuoliselta. Rehun raaka aineet muodostuvat viljoista, vitamiineista ja valkuaisaineista, jotka kaikki hankitaan Feedex Oy:lta Kolpista. Lihaluujauho toimitetaan Honkajoki Oy:lta tai Findest Protein Oy:lta. Lihaluujauhoa käytetään noin 24 000 kiloa vuodessa. Valmiiksi hapotettu nestemäinen teurasjäte ja pakastettu silakka toimitetaan E P:n Minkinrehu Oy:ltä. Hapotettua teurasjätettä

4 käytetään rehun perusraaka aineena noin 300 000 kiloa vuodessa. Tuoretta silakkaa hankitaan alueen kalastajilta ja pakastetaan itse. Kalaa käytetään rehun raaka aineena yhteensä noin 100 000 kiloa vuodessa. Lisäksi rehun valmistuksessa käytetään tuoretta teuraskanajätettä noin 100 000 kiloa vuodessa. Teuraskanajäte jauhetaan ja hapotetaan itse 0,5%:ksi muurahais ja rikkihapolla, joita käytetään hapotukseen vuodessa yhteensä noin 2 000 3 000 litraa. Kaikki rehuun käytettävät jätteet ja raaka aineet tuodaan umpisäiliöissä tai tiiviissä konteissa sekoittamolle, josta ne siirretään välittömästi sisätiloihin joko varastoitavaksi ja myöhemmin käytettäväksi tai suoraan sekoitettavaksi. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 25.7. 23.8.2005. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Vetelin kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kivihyypäntie 1. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa sekä Vetelin kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vetelin kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Turkistarhalla on lupaharkinnan johdosta tehty tarkastus 3.10.2003. Lausunnot Vetelin kunnan ympäristölautakunta on 22.8.2005 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan katsonut, että turkistarhan sijainti Vimpelintien ja Finnilän taajaman välittömässä läheisyydessä edellyttää, että ympäristölupaan tulee antaa riittävät määräykset ainakin seuraavista asioista: lanta alustojen tyhjentäminen ja kuivittaminen sekä lannan varastointi, valumavesien sekä jäte ja pesuvesien käsittely, jätteiden varastointi ja käsittely, tarha alueen yleinen siisteys, toiminnan tarkkailu ja raportointi sekä mahdolliset muutokset toiminnassa. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei jättänyt lausunnosta vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Leppävuoren Turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan ja sen rehusekoittamon toiminnalle Vetelin kunnan Räyringin kylään kiinteistöille Junkilehto RN:o 6:202, Junkilepikko RN:o 6:201, Lisäpalsta RN:o 6:294 ja Kettula RN:o 6:186 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin.

5 Turkistarhassa saa pitää enintään 1 500 siitosnaaraskettua pentuineen kuitenkin niin, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään 10 800 kettua. Tätä eläinmäärää voidaan pitää vuoden 2010 loppuun saakka. Sen jälkeen eläinmäärää on vähennettävä siten, että turkistarhassa voidaan pitää enintään 1 000 siitosnaaraskettua pentuineen kuitenkin niin, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään 7 200 kettua. Eläimet tulee sijoittaa hakemuksen mukaisesti varjotaloihin, joiden yhteispituus on enintään 2 215 metriä. Turkistarhan yhteydessä olevassa rehusekoittamossa saa valmistaa turkiseläinten rehua enintään 800 000 kiloa vuodessa lupamääräyksessä 8. tarkemmin ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen nippajuottojärjestelmää tulee huoltaa säännöllisesti. Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 senttimetriä häkin ulkoreunan ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti ne tulee varustaa sadevesikouruilla. Varjotalojen lanta alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 senttimetriä ympäröivästä maanpinnasta ja korotusta tulee ylläpitää. Lanta alustoilla tulee käyttää riittävästi kuiviketurvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja vähintään myös kerran lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee jatkuvasti olla vähintään 10 senttimetriä. 2. Lannan poisto ja varastointi Lanta tulee poistaa varjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa siten, että lannan poistoajankohdat ajoittuvat keväälle ja myöhäiselle syksylle. Lannan poisto tulee suorittaa ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat mahdollisimman kuivia ja kantavia. Lannan poistossa tulee noudattaa tarkkuutta niin, ettei lantaa pääse varisemaan varjotalojen väleihin. Lanta tulee varastoida tarha alueen lantalassa. Vaadittu lantalatilavuus tulee olla vähintään 750 m 3. Lantala tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lantalan pohja ja reunat tulee olla sellaisia, että valumat ympäristöön voidaan estää. Lantalan nesteet tulee joko imeyttää turpeeseen tai ne tulee johtaa tiiviiseen umpisäiliöön. Lantala tulee lisäksi varustaa vähintään 50 senttimetrin korkuisella vesitiiviistä materiaalista rakennetulla ajoluiskalla. Lanta tulee varastoinnin ajaksi peittää vähintään 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. 3. Lannan hyödyntäminen Vuosittaista lantamäärää koskeva lanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena ja/tai se tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Hakijan tulee pitää kirjaa lannan vuosittaisesta hyödyntämisestä määräyksessä 9. edellytetyllä tavalla. Lannan lannoitekäytössä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lisäksi tulee ottaa huomioon viljeltävän kasvin ravinnetarve, lannan ja virtsan typpi sekä fosforipitoisuudet. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että levityspeltojen läheisyydessä asuville ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa.

6 Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10 15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää nestemäisiä orgaanisia lannoitteita. Kuivalannan levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. 4. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilot tulee varustaa tiiviillä betonialustalla. Rehunjakelulaitteiden pesusta syntyvät jätevedet, ruhojen välivarastoinnista syntyvät jätevedet, huoltorakennuksen, sosiaalitilojen ja rehusekoittamon jätevedet tulee johtaa vesitiiviiseen umpisäiliöön. Säiliö tulee tyhjentää tarvittaessa ja jätevedet tulee toimittaa luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. 5. Valumavesien keräys ja käsittely Turkistarhan valumavedet tulee johtaa alueelta hakemuksen mukaisesti maanpinnan muotoilulla ja ojituksella valumavesien käsittelyjärjestelmiin. Kiinteistöltä Kettula RN:o 6:186 valumavedet tulee johtaa ja käsitellä kemikaloimalla viereisellä kiinteistöllä sijaitsevalla Leppävuoren Turkis Oy:n puhdistamossa. Muiden kiinteistöjen, Junkilepikon RN:o 6:201, Junkilehdon RN:o 6:202 ja lisäpalstan RN:o 6:294 valumavedet tulee johtaa toimivalla ojituksella 150 m³:n kokoiseen tasausaltaaseen ja edelleen suunnitelman mukaiseen vähintään 120 m 2 kokoiseen hiekkasuodattimeen. Allas tulee tyhjentää tarvittaessa ja liete tulee toimittaa lannoitteeksi pellolle tai luvan omaavaan laitokseen. Hikkasuodattimen massat tulee vaihtaa määräyksen 9. mukaisesti. Valumavesien käsittelyjärjestelmä tulee rakentaa 28.11.2008 mennessä. 6. Jätteiden varastointi ja hyödyntäminen Jätteiden varastointi alueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Ruhoja, kaavintarasvaa tai itsestään kuolleita eläimiä ei saa käyttää sellaisenaan rehun raaka aineena, vaan ne tulee ensin käsitellä luvan omaavassa laitoksessa. Rasvaista kaavintapurua ei saa polttaa turkistarhan lämpökeskuksessa. Rasvainen kaavintapuru tulee toimittaa luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Polttoainesäiliö tulee varustaa suoja altaan lisäksi katoksella, ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estolaitteella. Toimenpiteet tulee tehdä 28.11.2008 mennessä. Muut öljytuotteet ja kemikaalit tulee varastoida tiiviissä omissa astioissaan sisätiloissa. Öljyvahingon varalta tulee öljyvarastojen läheisyyteen varata riittävästi imeytysmateriaalia.

7 7. Ruhojen varastointi Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa tai muussa vastaavassa suljetussa tilassa. Kiinteä ruhovarasto tulee varustaa vesitiiviillä umpisäiliöllä. Ruhoalusta tulee kattaa tai ruhot tulee varastoinnin ajaksi muutoin suojata tuhoeläimiltä. Ruhot tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti, vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kolme kertaa viikossa käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viikko sen jälkeen, kun nahkonta turkistarhalla on päättynyt. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Nahkontakauden ulkopuolella kuolleille eläimille tulee varata asianmukainen kylmäsäilytystila, kuten esimerkiksi varastoon sijoitettava pakastin. Kuolleet eläimet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. 8. Rehun valmistus Rehun valmistuksessa saa käyttää vain niitä luvan omaavassa laitoksessa käsiteltyjä raakaaineita, kuten lihaluujauhoa tai happokäsiteltyä teurasjätettä tai muita raaka aineita, kuten viljaa ja kalaa tai valmiita tuotteita, kuten vitamiineja ja niiden kokonaismääriä mitä hakija on hakemuksessaan esittänyt. Toiminnanharjoittaja saa ottaa vastaan enintään 100 000 kiloa tuoretta, käsittelemätöntä teuraskanajätettä. Teuraskanajäte tulee jauhaa välittömästi sisätiloihin sijoitetussa myllyssä ja hapottaa maa ja metsätalousministeriön siitä antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Muutoinkin rehun valmistuksessa ja käytössä tulee noudattaa kyseisen valvontaviranomaisen ohjeita ja määräyksiä sekä tehdä siitä annetun erityislainsäädännön mukaiset ilmoitukset. Mikäli rehun valmistusmäärä muuttuu tai sekoitettavien rehuraaka aineiden tai jätteiden laji tai määrä muuttuvat, tulee toiminnanharjoittajan ilmoittaa siitä ympäristökeskukselle kohdassa 11. edellytetyllä tavalla. Rehun valmistuksessa käytettävät jätteet ja raaka aineet tulee kuljettaa, kuormata ja varastoida niin, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Kaikki jätteet ja raaka aineet tulee kuljettaa sekoittamolle tiiviissä umpisäiliöissä ja kuormat tulee välittömästi purkaa sisätiloihin joko suoraan käytettäväksi rehun valmistuksessa tai sijoitettavaksi pakkasvarastoon. Rehuun käytettäviä jätteitä ja raaka aineita ei saa varastoida ulkotiloissa eikä niitä saa varastoida ylivuotisesti. Jokavuotisen rehun valmistuksen päättyessä joulu tammikuussa tulee kaikki tilat sekä varastot puhdistaa ja desinfioida perusteellisesti. Valmis rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai katetuissa säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunvalmistuksessa ja jakelussa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Valumavesien käsittelyjärjestelmiä tulee tarkkailla. Hiekkasuodattimesta tulee ottaa vuosittaiset vesinäytteet tasausaltaaseen tulevasta ja hiekkasuodattimesta lähtevästä vedestä. Vesinäytteistä tulee määritellä kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Ensimmäiset vesinäytteet tulee ottaa vuonna 2009 keväällä. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai soveltuvan koulutuksen saaneen. Näytteitä otetaan kunnes ympäristökeskus toisin määrää. Ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa näytteenoton ajankohtia ja määritysvalikoimaa.

8 Turkistarha alueelta lähtevän valumaveden kokonaisfosforin tavoitepitoisuuden tulee olla alle 2 mg/l. Hiekkasuodattimen massat tulee vaihtaa vähintään viiden vuoden välein mikäli suodattimen toimivuutta koskevat tulokset eivät osoita sen olevan tarpeetonta. Mikäli kokonaisfosforin pitoisuus vuosikeskiarvona laskien jää kahden peräkkäisen vuoden aikana alle tavoitearvon, tulee toiminnanharjoittajan esittää siitä tehostettu valumavesien käsittelysuunnitelma. Toimintaa, kuten rehusekoittamo ja juottolaitteiston sekä valumavesien käsittelylaitteiston kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein ja havaitut ongelmat, kuten vuodot, tulee korjata välittömästi. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan ja rehusekoittamon toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot seuraavista: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä lantamäärä, lannan poistoajankohta ja toimituspaikat (tositteet) uudet tai muuttuneet lannan levityspinta alat jätevesisäiliöiden tyhjennyskerrat ja toimituspaikat turkiseläinruhojen ja itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat valumavesien käsittelyn tarkkailutulokset rehusekoittamon toiminta aika (vrk/v) rehun valmistuksessa käytettävät jätteet, raaka aineet ja niiden määrä valmistetun rehun määrä Kirjanpito edellä mainittuine tietoineen tulee lähettää vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. 10. Muut määräykset Tarha alue tulee myös laajennuksen osalta aidata tai varjotalot tulee rakentaa pakovarmoiksi. Turkistarha, lantalan ja rehusekoittamon ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. 11. Ilmoitus toiminnan muutoksista Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos tai rehun sekoittamisessa tapahtuva muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. 12. Vakuuden asettaminen Luvan saajan on talletettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta Länsi Suomen ympäristökeskuksen haltuun 2 500 euron vakuus rehusekoittamon jätehuollon ja alueen jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka kunnes ympäristökeskus on hyväksynyt suoritetut jälkihoitotoimenpiteet. Vakuuden määrää voidaan lupaehtojen tarkistamisen yhteydessä muuttaa.

9 PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentin mukaan jätteen hyödyntämis tai käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Saman lainkohdan 4 momentin mukaan jätteen hyödyntämis ja käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä tulee olla lisäksi toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteen laitos tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Ympäristökeskus on myöntänyt luvan hakemuksen mukaiselle nykyiselle siitoseläinmäärälle ja huomioinut siinä turkistarhan varjotalojen yhteispituuden ja häkkikoon ja siten turkistarhassa pidettävän kokonaiseläinmäärän. Olemassa olevien varjotalojen pituus ja häkkikoko on sellainen, joissa voidaan kasvattaa 1 350 siitosnaaraskettua pentuineen, kun otetaan huomioon, että siitoseläinten enimmäispentumäärä on seitsemän. Näin laskettuna kyseessä olevan turkistarhan kokonaiseläinmääräksi saadaan 10 800. Siitoseläimiä voidaan pitää myös enemmän kuin 1 350, mihin ratkaisussa on päädytty, mikäli turkistarhan kokonaiseläinmäärä ei ylity. Toiminnassa olevien turkistarhojen on täytettävä päätöksen MMM 16/EEO/1999 mukaiset häkkien tilavaatimukset vuoden 2010 loppuun mennessä. Hakija on esittänyt hakemuksessaan hakevansa ympäristölupaa nykyiselle toiminnalle ilman, että uusia varjotaloja rakennetaan tai, että nykyisiin varjotaloihin asennetaan esimerkiksi kerroshäkkejä. Koska 2011 alkaen nykyisissä varjotalo ja häkkiratkaisuissa ei voida pitää hakemuksen mukaista eläinmäärää, ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi rajoittaa sitä. Rehusekoittamon toimintaa koskeva lupamääräys on myönnetty hakemuksen mukaisena ja rehua saadaan valmistaa enintään 800 000 kiloa vuodessa turkistarhan omaan käyttöön. Rehusekoittamon katsotaan tällöin olevan niin sanottu tilarehustamo. Rehun valmistus voidaan

10 toteuttaa vain rehua sekoittamalla, kaikkien raaka aineiden ollessa kyseiseen tarkoitukseen jossain muualla jo käsiteltyä tai ne ovat valmiita tuotteita tai rehuun muutoin sellaisenaan soveltuvia lukuun ottamatta tuoretta, käsittelemätöntä teuraskanajätettä, jota toiminnanharjoittaja saa ottaa vastaan enintään 100 000 kiloa vuodessa. Teuraskanajäte tulee käsitellä ennen rehun raaka aineena käyttämistä jauhamalla ja hapottamalla se maa ja metsätalousministeriön siitä erikseen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Ympäristökeskus ei ole antanut siitä tai muutoinkaan rehun sekoittamisesta määräyksiä, joista säädetään erikseen maa ja metsätalousministeriön asetuksessa 850/2005 ja jota valvoo kunnaneläinlääkäri. Toiminnan sijoituspaikka on kaavoittamatonta metsätalousvaltaista aluetta, jolla turkistarhauselinkeinon harjoittamisen ja rehusekoittamotoiminnan voidaan katsoa alueelle soveltuvaksi toiminnaksi. Lähialueella sijaitsee kaksi muuta suureksi luokiteltavaa turkistarhaa. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 700 metrin etäisyydellä ja Finnilän taajama noin kilometrin etäisyydellä luoteeseen. Toiminnan vaikutusalueella ei siten sijaitse asuinkiinteistöjä, lomaasuntoja tai muita kohteita, joihin toiminnasta mahdollisesti aiheutuva kohtuuton rasitus voisi kohdistua. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin vesistö, Perhonjoki, sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä koillisessa. Hakija on asentanut uusimpien varjotalojen alle vesitiiviit lanta alustat (HDPE kalvo). Oikein asennettuna vesitiiviiltä kalvoilta tulisi virtsa kerätä salaojissa vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Hakija ei näitä kuitenkaan ole hakemuksen ja tarkastuskäynnillä todetun mukaan asentanut. Ympäristökeskus katsoo, että tällä tekniikalla toteutettuna lanta ei pääse kosketuksiin maaperään, mutta virtsaa saattaa huuhtoutua ympäristöön. Ympäristökeskus on turkistarhoja koskevassa lupaharkinnassa katsonut, että mikäli lanta alustat eivät ole vesitiiviit, tulee alueen valumavedet käsitellä erillisessä puhdistamossa. Pienten ja keskisuurten turkistarhojen yleisin hyväksyttävä valumavesien käsittelymenetelmä on suodattaminen ja suurten turkistarhojen kemikalointi. Koska turkistarhan lanta alustat eivät ole vesitiiviit tulee koko tarha alueen valumavedet käsitellä. Ympäristökeskus on hyväksynyt hakemuksessa esitetyn vesienkäsittelyn ja määrännyt puhdistettavalle valumavedelle kokonaisfosforin osalta tavoitearvon. Mikäli puhdistamossa ei päästä asetettuun arvoon lupamääräyksessä edellytetyllä tavalla, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä tehokkaampiin puhdistustoimenpiteisiin, kuten esimerkiksi kemikalointiin. Rehusekoittamon jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviiseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen. Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että nykyisen turkistarhan ja rehusekoittamon sijoituspaikka on toiminnalle sopiva. Lähimpiin kohteisiin, asuinkiinteistöihin ja loma asuntoihin on riittävästi etäisyyttä. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Edellä olevan perusteella ja, kun otetaan huomioon toiminnan sijainti, luonne sekä hakijan esittämät että päätöksessä määrätyt ympäristönsuojelutoimenpiteet, Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että luvan mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua luvan myöntämisedellytysten estettä. Lupamääräysten perustelut Ympäristökuormituksen vähentämiseksi varjotalot tulee varustaa riittävän pitkillä räystäillä ja lanta alustojen riittävillä korotuksilla. Kuivikkeiden, erityisesti turpeen riittävä käyttö, vähentää ilman typpikuormitusta ja lannasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Turpeen käyttö vähentää myös kärpästen määrää. (määräys 1) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Tärkein lannanpoistoajankohta on syksy, jolloin lantaa muodostuu eniten. Lantalan rakenteet tulee olla vesitiivistä materiaalia ympäristön, erityisesti maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuu

11 den tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Hakemuksen mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 750 m³ vuodessa ja esitetty varastotilavuus, 400 m 2 reunakorkeudet huomioiden, on siten riittävä. Lantalan vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (määräys 2) Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt sekä hyödyntävänsä lantaa pellolla lannoitteena että toimittavansa sitä voimassa olevaan luovutussopimukseen perustuen ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Ympäristökeskus on hyväksynyt molemmat lannan hyödyntämistavat mikäli siitä pidetään kirjaa määräyksessä 9. edellytetyllä tavalla. Lannan levityksestä annetut määräykset vähentävät nitraattien huuhtoutumista vesistöihin ja määräyksessä on huomioitu valtioneuvoston asetus 931/2000. Vaikka hakijalla ei olekaan hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa määräyksiä mikäli lannan levitysalat myöhemmin muuttuvat. Lantaa ja nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää luokitelluilla pohjavesialueilla lannoitteena pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 3) Toiminnassa syntyvien jätevesien varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu maaperän sekä pinta ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Käsittelemällä turkistarha alueen valumavedet erillisessä puhdistamossa vähennetään toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta, erityisesti typen ja fosforin osalta. Tehokas käsittely vaatii suunniteltua ja oikein toteutettua ojitusta, jotta mahdollisimman suuri osa alueelta ympäristöön johtavasta valumavedestä voitaisiin käsitellä. (määräykset 4 ja 5) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Rehua ei saa sekoittaa käsittelemättömistä jätteistä, koska hakemuksen mukainen sekoittaminen ei tee jätettä vaarattomaksi esimerkiksi taudinaiheuttajien hävittämisen osalta. Turkistarhaustoiminnassa syntyvät jätteet on siksi määrätty ensin käsiteltäväksi muualla. Rasvaisen kaavintapurun polttoon sovelletaan valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta (362/2003). Kyseisen jätteen poltto on tällä perusteella kielletty, koska turkistarhan lämpökeskus ei täytä asetuksen vaatimuksia. Puhtaan puujätteen polttoon asetusta ei sovelleta. Polttoaineiden ja kemikaalien asianmukaisella varastoinnilla vähennetään maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa. (määräys 6) Ruhojen varastointivaatimuksia koskeva määräys on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toimittamalla ruhot ja kaavintarasva luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (määräys 7) Rehun valmistukseen käytettävät jätteet ja raaka aineet on rajattu hakemuksen mukaisesti koskemaan vain siinä ilmoitettuja jätteitä ja raaka aineita sekä niiden määriä. Varastoitavan jätteen ja raaka aineen määrää on rajoitettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Rehun valmistusta koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain ja jätelain nojalla terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi ja, ettei käytettävät raaka aineet kävisi pilaantumisen takia hyödyntämiskelvottomiksi. Rehua valmistavia laitoksia ja eräiden sivutuotteiden käyttöä valvoo myös kunnaneläinlääkäri maa ja metsätalousministeriön asetuksen 850/2005 mukaisesti ja toiminnanharjoittajan on toiminnassaan otettava huomioon kyseinen erityislainsäädäntö. (määräys 8) Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja riskien vähentämiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lantala ja umpisäiliörakenteita, valumavesien käsittelyjärjestelmää ja rehusekoittamon laitteistoja voidaan varmistua niiden kunnosta ja korja

12 ta välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Turkistarhan ja rehusekoittamon toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 9) Pitämällä tarha alue siistinä ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten, kuten rottien ja lokkilintujen mahdollisuutta ruokailla alueella. Aitaamalla tarha alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. (määräys 10) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 11) Luvan myöntäminen edellyttää jätteen hyödyntämis ja käsittelytoimintaa harjoittavalta vakuutta tai muuta vastaavaa järjestelyä asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. (määräys 12) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa 3.9.1998 annetun Vetelin kunnan ympäristölautakunnan ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan turkistarhan ja rehusekoittamon toiminnalle. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2013 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2012 koskeva kirjanpito. Erityisesti valumavesien käsittelyn toimivuutta koskeva selvitys tulee esittää hakemuksen yhteydessä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

13 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus (31.05.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Vetelin kunnanhallitus Vetelin ympäristölautakunta Tunkkarin terveydenhuollon kuntayhtymä/ympäristöterveydenhuolto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Vetelin kunnan virallisella ilmoitustaululla.

14 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Anne Polso Liitteet Asemapiirros Valitusosoitus Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.