Kasvupalvelu-uudistus ja Uudenmaan erillisratkaisu Sami Sarvilinna, kansliapäällikkö
Kasvupalvelu- ja maakuntauudistus Maakuntalaki Kasvupalvelulaki ml. Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa Osaaminen ja rekrytointi ALKE- ja kasvu-palvelun rahoituslaki Kotouttamis-laki Tiedonhallintalaki (myöhemmin) 2.3.2018 Sami Sarvilinna 2
Kasvupalvelu-uudistus ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään maakunnallisiksi kasvupalveluiksi ja siirrytään markkinaehtoiseen tuotantoon eriyttämällä järjestäminen ja tuottaminen Maakunnallisina kasvupalveluina tulee järjestää rekrytointi- ja osaamispalveluita voidaan järjestää palvelukokonaisuuksia, jotka koskevat. yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, innovaatioiden kehittämiselle edellytyksiä luovia, kansainvälistymistä voidaan myöntää kasvupalvelujen rahoituslain mukaista rahoitusta 2.3.2018 Sami Sarvilinna 3
Aikataulu 2018 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Esivalmistelu Hallituksen esitys alke- ja kasvupalvelulaiksi eduskuntaan 4/2018 - toimeenpanovaiheen projektisuunnitelman valmistelu Tilannekuvan valmistelu ja valmistautuminen ALKE-keskusteluja varten ALKE-keskustelut ja ohjausneuvottelut vuodelle 2020 TEM:n kanssa Hallituksen esitys kasvupalvelun sisältölaieista eduskuntaan 5/2018 2019 Kuntayhtymän perussopimuksen tulee olla lakiluonnosten mukaan hyväksytty 1.3.2019. Ne Uudenmaan kunnat, jotka ilmoittavat halukkuutensa kuntayhtymän jäsenyyteen kesäkuun 2019 loppuun mennessä on otettava kuntayhtymän jäseniksi vuoden 2020 alusta. 2020 Tehtävien ja vastuiden siirto kuntayhtymälle. Toiminta alkaa. 2.3.2018 Sami Sarvilinna 4
Uudenmaan erillisratkaisu Kasvupalveluiden järjestämisvastuu Uudellamaalla siirrettäisiin perustettavalle kuntayhtymälle, jonka lakisääteisinä jäseninä olisivat pääkaupunkiseudun kaupungit. Lakiluonnoksen mukaan kuntayhtymä perussopimuksesta pitäisi olla päätetty 1.3.2019 mennessä. Myös muilla Uudenmaan kunnilla olisi mahdollisuus liittyä kuntayhtymän jäseniksi. Kuntayhtymän jäsenyys alkaisi seuraavan kalenterivuoden alusta, kun kunta on ilmoittanut kuntayhtymälle jäsenyydestään vähintään kuusi kuukautta ennen jäsenyyden alkamista. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttäisi yhtymäkokous. Yhden kunnan ääniosuus voisi kuitenkin olla enintään 50 prosenttia. Rahoitus tulisi suoraan valtiolta kuntayhtymälle, kuten maakunnille. Rahoitusta ja valtion ohjausta simuloidaan talvella ja keväällä 2017-2018 osana esivalmistelua. Ensimmäiset varsinaiset neuvottelut olisivat jo loppuvuodesta 2018. 2.3.2018 Sami Sarvilinna 5
Kuntayhtymän tehtävät lakiluonnoksen mukaan 3 Kuntayhtymän tehtävät 1) alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetussa laissa ( / ) tarkoitetut maakunnan tehtävät, lukuun ottamatta lain 2 luvun 4í13 :ssä alueiden kehittämisestä ja 14 :n 2 momentissa tarkoitettua yhteensovittamista maakunnan ja kunnan muiden palvelujen kanssa; 2) julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista annetussa laissa ( / ) tarkoitetut maakunnan tehtävät; 3) työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetut maakunnan tehtävät; 4) alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetussa laissa tarkoitetut Uudenmaan kuntayhtymän tehtävät; 5) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa ( / ) tarkoitetut maakunnan tehtävät; sekä 6) ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitetut maakunnan tehtävät. 4 Muut tehtävät Kuntayhtymien jäsenkunnat voivat kuntayhtymän perussopimuksessa sopia, että kuntayhtymä voi ottaa hoitaakseen edellä 3 :ssä säädettyjen tehtävien lisäksi kuntien yleisen toimialan tehtäviä. 2.3.2018 Sami Sarvilinna 6
Erillisratkaisun perustelut Mahdollistaa pääkaupunkiseudun kolmen suuren kaupungin merkittävien resurssien paremman yhteensovittamisen maakunnallisiin kasvupalveluihin verrattuna maakuntamalliin, jossa säilyy nykymallin ongelmat: Alueen väestö-, elinkeino- ja työmarkkinoiden rakenne vaatii erilaisia ratkaisuja kuin muissa maakunnissa Helsinki, Espoo ja Vantaa vertautuvat kooltaan ja työllisyys-, maahanmuutto- ja yrityspalveluiden resursseiltaan suuriin maakuntiin Erilliseen sopimiseen perustuvat järjestelmät ml. allianssi-malli olisivat liian raskaita, koska keskuskaupunki muodostuu kolmesta suuresta kaupungista Kuntayhtymä tarjoaa pysyvän rakenteen sopimiseen Malli parantaa ja selkeyttää yritys- ja henkilöasiakkaiden palveluja. Ei moninkertaista arviointia ja pullonkauloja eri organisaatioiden välillä Ei tiedonsiirtoihin liittyviä ongelmia yhteinen asiakastieto Laajat palveluvalikot kaikkien käytössä Asiakkaalle selkeämpi, kun ei useita palvelunjärjestäjiä asiakkaan näkökulmasta samoissa palveluissa Kunnilla on suora veropohjaan liittyvä intressi huolehtia kasvupalveluiden onnistuneesta toteutuksesta 2.3.2018 Sami Sarvilinna 7
Erillisratkaisun esivalmistelu 1-5 / 2018 2.3.2018 Sami Sarvilinna 8
Kevään 2018 esivalmistelu Kaupunginjohtajat ovat linjanneet, että varsinainen erillisratkaisun ja kuntayhtymän valmistelu ja toimeenpanon suunnittelu voidaan aloittaa, kun hallitus antaa erillisratkaisun sisältävän lakiesityksen eduskunnalle. Toimeenpanon projektisuunnitelma voidaan tehdä osana esivalmistelua, kun hallitus on antanut esityksensä eduskunnalle. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat päättivät esivalmistelusta vuoden 2017 marraskuun lopussa. Kaupunginjohtajat asettivat kasvupalveluryhmän johtamaan esivalmistelua toukokuun 2018 loppuun. Esivalmistelu tehdään toiminnallisista lähtökohdista ja siinä ei valmistella kuntayhtymään liittyviä hallinnollisia kysymyksiä. Valmistelun tavoite on selvittää asiakasnäkökulmasta Uudenmaan kasvupalvelukokonaisuutta. 2.3.2018 Sami Sarvilinna 9
Esivalmistelun viisi kokonaisuutta 1) Pohja strategialle nykyisten toimintojen yhteensovittaminen maakunnallisiin kasvupalveluihin 2) Alueellinen markkinavuoropuhelu ja hankintastrategian esiselvitys 3) Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen toimivista käytännöistä ja palveluista 4) Palvelutarve 2020 selvitys, johon kootaan aikaisempi tutkimus palvelutarpeista ja niihin vastaamisesta sekä palveluiden vaikuttavuudesta 5) Yhteensovittamisesta ja yhteistyöstä maakuntavalmisteluun, jonka kanssa tehdään yhteistyötä etenkin sote-rajapintaan liittyen. 2.3.2018 Sami Sarvilinna 10