VÄLIARVIOINTI: Leader Kantri Vastuu yhteisöstä ja ympäristöstäkehittämisstrategia. ohjelmakaudella

VÄLIARVIOINTI: Leader Kantri Vastuu yhteisöstä ja ympäristöstäkehittämisstrategia ohjelmakaudella 2014 2020 Kantri ry Kesäkuu 2018

TIIVISTELMÄ Leader on yhteisölähtöinen paikallisen kehittämisen toimintapa, jonka tarkoituksena on osallistaa ihmiset kehittämään kotiseutunsa elinvoimaisuutta. Suomessa on 54 paikallista Leader-toimintaryhmää. Kantri on Tampereen seutukunnassa toimiva Leader-toimintaryhmä, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Yhdistys rahoittaa maaseutujen kehittämishankkeita, sekä neuvoo ja tukee toimijoita hankkeiden toteuttamisessa. Ohjelmakaudella 2014 2020 Kantri toimii Vastuu yhteisöstä ja ympäristöstä -kehittämisstrategiansa pohjalta. Strategian kolme toimintalinjaa ovat ympäristövastuinen asuminen, yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso sekä paikallinen yrittäjyys. Kantrissa toteutettiin ohjelmakauden 2014 2020 strategian väliarviointi tiiviissä aikataulussa maaliskuun ja kesäkuun 2018 välisenä aikana. Arvioinnin laati Hanna Manninen osana Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun hallintotieteiden maisteriopintojaan. Väliarvioinnissa tarkasteltiin ja arvioitiin kehittämisstrategian tähänastista toteutumista vielä kesken olevalla ohjelmakaudella sekä Kantrin toimintaa yleisellä tasolla. Tarkoituksena oli arvioida ohjelmakauden toiminnan merkitystä ja tuloksia, jotta toimintaa voidaan tarkastella ja kehittää niin tässä hetkessä kuin tulevaisuutta ajatellen. Väliarvioinnissa lähetettiin kysely yhteensä 133:lle hankeen vastuu- ja yhteyshenkilölle. Hyväksyttyjä vastauksia saatiin 51, jolloin vastausprosentiksi muodostuu 38,3 %. Kyselyn mukaan Kantrin toiminta on kiitettävää. Vastaajista enemmistö ajatteli myönteisesti, että hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuivat, hanke vastasi odotuksia, ja hankkeella saatiin aikaan pitkäkestoista hyötyä alueen asukkaille. Kantrin strategian toimintalinjat nähtiin toteutuvan hankkeissa kiitettävästi. Hankkeissa käytettiin hyvin paikallisia resursseja. Hankkeet myös edistivät hyvin alueen vetovoimaisuutta. Heikompana osa-alueena nähtiin hankkeiden työllistämisvaikutukset, sillä vastaajista enemmistö koki, että hankkeella edistetään kohtalaisesti työpaikkojen syntymistä ja paikallista yritystoimintaa. Nuoret ja ikäihmiset eivät kohtaa hanketoiminnassa. Erityisesti erityisryhmien, kuten maahanmuuttajien, osallistaminen hankkeisiin kaipaa kehittämistä. Leaderrahoitus nähtiin merkittävänä hankkeen onnistumisen kannalta, vaikka rahoituksen hakeminen koettiin haastavaksi ja aikaa vieväksi. Leaderilla on myönteinen vaikutus toiminta-alueeseen. Kantrin kanssa tehty yhteistyö ja yhdistykseltä saatu neuvonta on hyvällä tasolla. Esitettiin huoli siitä, ettei Kantrin toiminta jäykisty. Kantrin tulisi jalkautua laaja-alaisesti toiminta-alueen hanketoimijoiden pariin sekä neuvoa, auttaa ja sparrata heitä. Väliarviointia varten haastateltiin 22 henkilöä seuraavista sidosryhmistä: Kantrin johtokunta ja henkilöstö, Pirkanmaan Leader-toimintaryhmät, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Maaseutuvirasto ja Maa- ja metsätalousministeriö. Haastatteluiden perusteella Kantria voidaan pitää tärkeänä ja vakiintuneena alueellisena kehittäjänä ja toimijana, sekä hyvänä yhteistyökumppanina. Haastateltavat kokivat, että Kantri toteuttaa strategiaansa kiitettävästi maaseudun kehittämiseksi. Kantri sai erityisesti kiitosta laaja-alaisesta verkostoitumisestaan ja kiitettävästä vaikuttamistyöstään maaseudun kehittämiseksi. Kehitysehdotuksiksi Kantrille annettiin hanketoimijoiden pariin jalkautuminen ja aktiivinen neuvominen, hallinnollisen ja viestinnällisen yhteistyön kehittäminen alueen Leader-ryhmien kanssa sekä Kantrin hallinnon ja hankehakemusten käsittelyn systemoittaminen. Henkilöstön ja johtokunnan jäsenten rooleja ja vastuualueita tulisi tarkentaa. Johtokunnan tulisi panostaa erityisesti strategiseen työskentelyyn, hallitustyöskentelyn keskustelevuuden ylläpitämiseen, hanketoimijoiden pariin jalkautumiseen sekä Leadertapahtumiin ja -koulutuksiin osallistumiseen. Pirkanmaan Leader-ryhmät voisivat toimia maaseudun äänitorvena. Tulisi muodostaa aktiivinen kumppanuus kuntien kanssa sekä pyrkiä osallistumaan uuden maakuntahallinnon suunnittelemiseen.

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 7 2 LEADER-TOIMINTA JA KANTRI RY... 7 2.1 Leader-toimintatapa ja -toimintaryhmät... 7 2.2 Leader-toimintaryhmä Kantri ja ohjelmakausi 2014 2020... 10 3 VÄLIARVIOINNIN TOTEUTUS... 14 3.1 Väliarvioinnin luonne ja arvioinnin periaatteista... 14 3.2 Väliarvioinnin tarkoitus ja tavoitteet... 15 3.3 Arviointikysymykset... 16 3.4 Arvioinnin aineistot ja menetelmät... 16 4 KYSELY HANKETOTEUTTAJILLE... 18 4.1 Kyselyn tarkoitus... 18 4.2 Aineiston keruu- ja analyysimenetelmät... 18 4.3 Kyselyn rakenne... 19 4.4 Kyselyn kohdejoukko... 20 4.5 Hankkeiden tausta... 21 4.6 Hankkeen yleisten tavoitteiden toteutuminen... 23 4.7 Hankkeen tavoitteet, odotukset ja asukashyöty... 25 4.8 Strategian toimintalinjojen toteutuminen... 30 4.8.1 Ympäristövastuinen asuminen... 30 4.8.2 Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso... 33 4.8.3 Paikallinen yrittäjyys... 36 4.9 Alueen vetovoimaisuus, paikalliset resurssit ja uusien työpaikkojen syntyminen... 38 4.10 Hankkeen osallistavuus nuorten, seniorien ja erityisryhmien osalta... 43 4.11 Hankkeiden rahoitusprosessi... 47 4.12 Hankkeiden sisältö, toiminta ja jatkuvuus... 52 4.13 Kantrin toiminta... 55 4.14 Kantrin viestintä ja tiedottaminen... 58 5 YHTEENVETO KYSELYSTÄ... 61 6 HAASTATTELUT YHTEISTYÖKUMPPANEILLE... 64 6.1 Haastattelun kohdejoukko... 64 6.2 Aineiston keruu- ja analyysimenetelmät... 64 6.3 Leader- toimintatapa ja -toimintaryhmät... 65 6.4 Pirkanmaan Leader-ryhmät ja Kantri alueellisina kehittäjinä ja toimijoina... 69 6.5 Kantrin ohjelmakauden strategia, toimintalinjojen toteutuminen ja hankkeet... 70

6.6 Leader-periaatteiden toteutuminen... 72 6.7 Kantrin hallinnollinen työ ja henkilöstö... 74 6.8 Kantrin johtokunta... 77 6.9 Yhteistyö Pirkanmaan Leader-toimintaryhmien kesken... 80 6.10 Kantrin yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa... 82 6.11 Viestintä ja tiedottaminen Kantrissa ja Pirkanmaan Leader-ryhmissä... 83 7 YHTEENVETO HAASTATTELUISTA... 85 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET... 87 LÄHTEET... 91 LIITTEET... 93 Julkaisija: Kantri ry Keisarinviitta 22, huoneisto 8, FIN-33960 PIRKKALA Tekijä: Hanna Manninen 20.6.2018

1 JOHDANTO Tämä raportti sisältää Leader-toimintaryhmä Kantrin ohjelmakauden 2014 2020 väliarvioinnin arviointitulokset ja kehittämissuositukset. Väliarvioinnissa tarkastellaan ja arvioidaan yhdistyksen kehittämisstrategian tähänastista toteutumista vielä kesken olevalla ohjelmakaudella 2014 2020 sekä Kantrin toimintaa yleisellä tasolla. Tarkoituksena on arvioida toiminnan merkitystä ja tuloksia, jotta toimintaa voidaan tarkastella, suunnata ja kehittää niin tässä hetkessä kuin tulevaisuutta ajatellen. Väliarviointi on tehty tiiviissä aikataulussa maaliskuun ja kesäkuun 2018 välisenä aikana. Arviointityö on toteutettu korkeakouluharjoitteluna, ja arvioinnin on laatinut Hanna Manninen osana Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun hallintotieteiden maisteriopintojaan. Väliarviointi on pyritty koostamaan siten, että sisältö on helposti ymmärrettävissä, vaikka Leadertoiminta tai Kantri ry:n toiminta olisivat lukijalle ennestään tuntemattomia. Väliarvioinnin toivotaan hyödyttävän kaikkia Kantrin sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä sekä yhteistyökumppaneita. Luonnollisesti raportti toimii Kantrin ohjelmakauden 2014 2020 puolivälin arvioinnin välineenä Kantrin henkilöstölle, johtokunnalle, jäsenille ja muille sidosryhmille. Raportin tavoitteena on hyödyttää niin Kantria Leader-toimintaryhmänä, kuin kaikkia Kantrin kanssa yhteistyötä tekeviä toimijoita. Väliarviointi on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, ja se on vapaasti saatavilla verkkojulkaisuna Kantrin verkkosivuilla osoitteessa www.kantriry.fi. Väliarviointi on rakenteeltaan seuraavanlainen. Johdannon jälkeen toisessa luvussa käydään läpi Leader-toimintaa yleisellä tasolla sekä Kantrin rakennetta ja toimintaa organisaationa. Toisessa luvussa tarkastellaan myös yleisesti Kantrin ohjelmakauden 2014 2020 tavoitteita ja toimintaa. Kolmannessa luvussa kerrotaan tämän väliarvioinnin toteuttamisesta. Ensin kerrotaan väliarvioinnin luonteesta ja arvioinnin periaatteista yleisellä tasolla, minkä jälkeen kerrotaan tämän väliarvioinnin tarkoituksesta ja tavoitteista. Kolmannessa luvussa esitetään myös väliarvioinnin tutkimuskysymykset, sekä esitellään tutkimuksessa käytetyt aineistot ja menetelmät yleisellä tasolla. Neljännessä luvussa kerrotaan tarkemmin hanketoimijoille tehdyn kyselyn aineistosta ja menetelmistä sekä esitetään kyselyn pohjalta saadut tulokset. Viidennessä luvussa tehdään yhteenveto kyselyn tuloksista. Kuudennessa luvussa esitellään sidosryhmille tehtyjen haastattelujen aineistoon ja menetelmiin liittyvät taustatiedot sekä kerrotaan haastattelujen pohjalta saadut tulokset. Seitsemänteen lukuun on koottu yhteenveto haastatteluiden tuloksista. Kahdeksannessa luvussa esitetään johtopäätökset ja kehittämissuositukset. 2 LEADER-TOIMINTA JA KANTRI RY 2.1 Leader-toimintatapa ja -toimintaryhmät Leader on yhteisölähtöinen paikallisen kehittämisen toimintapa, jonka tarkoituksena on osallistaa ihmiset kehittämään kotiseutunsa elinvoimaisuutta. Paikalliset ihmiset ovat asuinalueensa parhaita asiantuntijoita, ja heillä on ideoita ja osaamista alueensa kehittämiseksi. Leader-toiminta on aloitettu Euroopan Unionissa vuonna 1991, ja Suomessa Leader otettiin käyttöön vuonna 1996 7

Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. LEADER on lyhenne ranskankielisistä sanoista Liason Entre Actions de Developpement l'economie Rurale, mikä tarkoittaa suomennettuna "yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä". Suomessa Leader-toiminta on vakiintunut kumppanuuteen perustuvaksi paikallisen toiminnan ja maaseudun kehittämisen verkostoksi. Leaderin perustamisesta saakka tavoitteena on ollut löytää, testata ja vakiinnuttaa innovatiivisia toimintatapoja kestävän maaseututoiminnan kehittämiseksi. Leader-toimintaa toteutetaankin pääasiassa maaseudulla, mutta sitä toteutetaan jossain määrin myös kaupunkialueilla. (Leadertoiminta 2018; Mitä on Leader 2018; Jänis 2016; Viinamäki ym. 2013, 9; mmm.fi 2017.) Leader-toimintaryhmät kannustavat ja tukevat alueen asukkaita osaamisensa hyödyntämisessä ja kotiseutunsa kehittämisessä paikalliset tarpeet ja voimavarat huomioiden. Toimintaryhmät ovat kaikille avoimia ruohonjuuritason kehittämisyhdistyksiä. Kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua Leader-toimintaan, esimerkiksi olemalla mukana Leader-hankkeessa tai liittymällä toimintaryhmän jäseneksi. Suomessa toimii 54 Leader-toimintaryhmää, ja Kantri ry on yksi näistä toimintaryhmistä. Euroopan unionin alueella toimii yli 2 000 Leader-ryhmää. (Leader-toiminta 2018; Mitä on Leader 2018; Jänis 2016; Jakonen 2015, 31.) Leader-toimintaryhmät rahoittavat ja käynnistävät toiminta-alueellaan ohjelmansa mukaisia hankkeita ja muuta toimintaa yhdessä hanketoimijoiden ja muiden organisaatioiden kanssa. Tärkeä toiminnan osa-alue on rahoitusta hakevien toimijoiden neuvonta tukien hakemisessa ja hankkeiden toteuttamisessa. Toimintaryhmät muodostuvat yleensä yhdistyksen henkilöstöstä ja hallituksesta sekä yhdistykseen rekisteröityneistä jäsenistä. Leader-toimintaryhmän hallituksen toiminta perustuu kolmikantaperiaatteeseen, eli hallituksessa on mukana toimintaryhmän alueeseen kuuluvien kuntien ja julkishallinnon edustajia, yhdistysten ja yritysten edustajia sekä yksityishenkilöitä, kuten alueen asukkaita. (Mitä on Leader 2018; Jänis 2016; Jakonen 2015, 31; Viinamäki ym. 2013, 23.) Leader-toimintatavan hallinnointi jakautuu seuraavasti. Toimintaryhmät vastaavat hallinnoinnista paikallisella tasolla. Leader-toimintaryhmät ovat itsenäisiä yhdistyksiä, ja ne myös laativat itsenäisesti toimintaa ja hankepäätöksiä ohjaavan kehittämisstrategiansa. Kehittämissuunnitelma on Leader-toimintaryhmän keskeinen väline, joka sitouttaa toimimaan suunnitelman mukaisten tavoitteiden ja toimintatapojen toteutumiseksi. EU:n jäsenvaltiotasolla hallinnoinnista ja toimintatavan koordinoinnista vastaa Suomessa maa- ja metsätalousministeriö. Jäsenvaltio nimeää maksajaviranomaisena toimivan organisaation. Suomessa hallinnollisiin maksajaviranomaisiin kuuluvat Maaseutuvirasto (Mavi) ja alueelliset ELY-keskukset. ELY-keskukset tekevät lopulliset hankerahoituksen myöntö- ja maksatuspäätökset laillisuusperiaatteiden mukaisesti. (Viinamäki ym. 2013; Hyyryläinen 2007) Leader-toimintaa rahoitetaan EU:n maaseuturahaston lisäksi valtion ja toiminta-alueen kuntien varoista. Suomessa Leader-rahoituksesta noin 42 %:a tulee maaseuturahastosta, 38 %:a valtiolta ja 20 %:a kunnilta. Suomessa maaseuturahaston varoja myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta, jonka yksi toimenpide on Leader. Ohjelmakaudella 2014 2020 Leaderin 8

osuus kehittämisohjelman rahoituksesta on 300 miljoonaa euroa. (Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020; Rahoitus 2018; Euroopan maaseuturahasto 2017.) Leader-rahoitusta myönnetään yleishyödylliseen kehittämis- tai investointihankkeeseen sekä yrityshankkeeseen hanketuen muodossa. Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi yhdistykset, yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Leader-rahoituksella voidaan tukea monipuolisesti toimintaa. Hankkeita voidaan toteuttaa yhden kunnan, koko seutukunnan, useamman toimintaryhmän alueella tai kansainvälisesti. Yrityksillä on mahdollisuus hakea tukea investointeihin, kehittämiseen, toiminnan käynnistämiseen tai laajentamiseen. Yhteisöt ja yhdistykset voivat hakea hanketukea yleishyödyllisiin investointeihin tai toiminnan kehittämiseen. Leader-tukea voi saada 20 90 %:a hankkeen kokonaiskuluista riippuen. Hankkeissa on mukana myös hanketoteuttajan yksityistä rahoitusta, joka voi koostua myös talkootyöstä. Toimialueella toteutettavien hankkeiden rahoituksen myöntämisestä päättää Leader-toimintaryhmä itsenäisesti. Toimintaryhmän hallitus valitsee rahoitettavan hankkeen, ja rahoitettavan hankkeen tulee noudattaa Leader-ryhmän kehittämisstrategian tavoitteita. Lopullisen rahoituspäätöksen tekee ELY-keskus, mutta se voi myöntää avustuksen vain Leader-ryhmän puoltamalle hankkeelle. (Rahoitus 2018; Leader-ryhmät 2017; Hanketoimijan käsikirja 2016.) Leader-toimintatapa pohjautuu seitsemään perusperiaatteeseen, jotka määritellään Neuvoston (EY (N: o) 1698/2005) maaseutuasetuksessa: Alueperusteisuus: aluekohtainen paikallinen kehittämisstrategia laaditaan tietylle noin seutukunnan kokoiselle alueelle. Alhaalta ylöspäin: hankkeissa toteutettavat kehittämisideat ovat paikallislähtöisiä, ja päätösvalta kehittämisstrategian laatimisessa ja toteutuksessa kuuluu paikalliselle toimintaryhmälle. Paikallinen kumppanuus: toiminta yhdistää paikallisesti yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita. Esimerkiksi toimintaryhmän alueen asukkaiden, paikallisten yhteisöjen ja paikallisen julkisen tahon muodostama kolmikantainen hallitus toteuttaa paikallista kumppanuutta. Monialaisuus: paikallinen kehittämisstrategia suunnitellaan ja toteutetaan monialaisesti yhdistäen eri sektoreita, aloja, toimijoita ja hankkeita vuorovaikutukseen. Strategia ei ole rakennettu yhden asian varaan. Innovatiivisuus: kehittämisstrategialla ja hankkeilla on alueen näkökulmasta katsoen jokin uutuusarvo ja pyrkimys uuden luomiseen. Toteutetaan innovatiivisia lähestymistapoja. Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö: toteutetaan yhteistyötä, kumppanuutta ja yhteistyöhankkeita eri alueiden kesken ja eri maiden välillä. Verkostoituminen: toteutetaan kansallista ja kansainvälistä yhteistoimintaa ja kokemuksista oppimista eri toimijoiden, sektoreiden, hankkeiden ja alueiden välillä. Paikallisten kumppanuuksien verkottamista. (Hallitustyöskentelyn opas 2012, 4; Sihvola 2013, 15 16.) 9

2.2 Leader-toimintaryhmä Kantri ja ohjelmakausi 2014 2020 Kantri ry on vuonna 1997 perustettu Tampereen seutukunnan alueella toimiva Leadertoimintaryhmä, joka toteuttaa alueen paikallista kehittämistyötä. Kantrin toiminta-alueeseen kuuluvia kuntia ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kantrin lisäksi Pirkanmaan alueella toimii neljä muuta Leader-ryhmää: Aktiivinen Pohjois-Satakunta, Joutsenten reitti, Pirkan Helmi ja PoKo. (Kantriry.fi.) Kantri toimii tavoitteidensa, visionsa ja arvojensa mukaisesti. Kantrin toimintaa ohjaavia arvoja ovat ympäristövastuisuus, yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys, alueperusteisuus ja paikallisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys, aktiivisuus sekä yhteistyö. Kantrin vision mukaan: Kantrin alue on Suomen vetovoimaisin asuinpaikka, joka tarjoaa monipuolisen ja yhteisöllisen ympäristön yrittää, työskennellä ja opiskella. Tämä ympäristö koostuu kaupunki- ja maaseutualueista, joissa on koulutetut aktiiviset ihmiset, elinvoimainen vastuuta ottava yhteisö, toimiva infrastruktuuri, hoidetut pellot ja metsät sekä monimuotoinen elävä kulttuurimaisema ja puhdas luonto. Ympäristövastuullinen asuminen on mahdollista koko seutukunnan alueella. (Tavoitteemme, Kantriry.fi.) Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: - suorittaa paikallisten ja alueellisten kehittämisohjelmien ja hankesuunnitelmien laatimista ja toteuttaa niitä - toimii jäsentensä yhteistyöelimenä alueen kehittämistyössä - pitää yhteyttä muihin tarvittaviin sidosryhmiin - neuvottelee paikallisista kehittämishankkeista julkisyhteisöjen edustajien kanssa - järjestää kokouksia, luento- ja esitelmätilaisuuksia sekä muuta vastaavaa yhdistyksen sisäistä ja ulospäin suuntautuvaa koulutus- ja tiedotustoimintaa - toimii muilla edellisiin verrattavilla yhdistyksen tarkoitusta edistävillä toimintatavoilla (Tavoitteemme, Kantriry.fi, Kantrin toimintasuunnitelma 2016.) Kantri muodostuu yhdistyksenä jäsenistöstä, johtokunnasta ja palkatusta henkilöstöstä. Jäseniä on kaikkiaan 465, joista henkilöjäseniä 421 ja yhteisöjäseniä 44, joista kolme kuntajäsentä (Kantri ry:n vuosiraportti 2017). Jäsenistö valitsee yhdistykselle kolmikantaperiaatetta noudattavan johtokunnan vuosikokouksessa. Johtokunnan toimikausi on yksi vuosi, ja johtokuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi enintään kaksitoista ja vähintään kuusi jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Johtokunnassa voi toimia yhtäjaksoisesti enintään kuusi vuotta. Johtokunnan puheenjohtajina ovat kuluvalla ohjelmakaudella toimineet Riitta Halme (Lempäälä), Tiina Honkiniemi (Nokia) ja Jenni Mäkinen (Ylöjärvi). Johtokunnan päätehtävä on käsitellä Kantriin saapuneet hankehakemukset, ja päättää siitä, puolletaanko hankkeen rahoitusta vai ei. Puollettujen hakemusten tuen myöntämisestä tekee viranomaispäätöksen Pirkanmaan ELY-keskus. Kantrin henkilöstöön kuuluvat kesäkuussa 2018 toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti ja hankeaktivaattori Joanna Järvinen. Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen hallinnosta johtokunnan alaisuudessa. Niin toiminnanjohtaja kuin hankeaktivaattori avustavat hanketoimijoita rahoituksen hakemisessa sekä 10

hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Ohjelmakaudella 2014 2020 henkilöstöön ovat kuuluneet myös hankeaktivaattori Airi Paananen, kyläaktivaattori Anna Kulmakorpi ja tiedottaja Vilja Pylsy. (Kantri ry vuosiraportit 2014, 2015, 2016 & 2017.) Ohjelmakaudella 2014 2020 Kantri toteuttaa kehittämisstrategiaansa Vastuu yhteisöstä ja ympäristöstä. Strategia ohjaa toimintaa tavoiteltuun suuntaan, mutta on silti mahdollistava ja kokeileva ohjelma, jonka pohjalta kehittämistyötä voidaan tehdä paikallislähtöisesti ja paikallisiin ideoihin perustuen. Strategia on laadittu yhteistyössä toiminta-alueen kuntien asukkaiden kanssa. Strategian kolme paikalliskehittämistä ohjaavaa toimintalinjaa ovat 1. Ympäristövastuinen asuminen, 2. Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso ja 3. Paikallinen yrittäjyys. Läpileikkaavia periaatteita ovat myös innovatiivisuus, mahdollistavuus ja kokeilevuus. Toimintalinjojen sisällöt esitellään tarkemmin taulukossa 1. (Kantrin ohjelmakauden 2014 2020 strategia.) Taulukko 1. Kantrin strategian toimintalinjat Ympäristövastuinen asuminen Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso Paikallinen yrittäjyys Tavoite: Tavoite: Tavoite: Kantrin alueen ympäristö voi aikaisempaa paremmin ja sen käyttö on kestävää. Alueella on mahdollisuus monimuotoiseen asumiseen. Rahoitetaan hankkeita, jotka parantavat ympäristön tilaa tai vähentävät sen kuormitusta. Kantrin alueen yhteisöt ovat aikaisempaa yhteisöllisempiä ja ottavat toiminnassaan huomioon myös erityisryhmät. Kansain- ja alueidenvälinen kanssakäyminen ja yhteistyö on vakiintunutta. Naiset ja nuoret osallistuvat hankkeisiin aktiivisesti. Paikallinen kulttuuri on merkittävä osa alueen vetovoimaa. Rahoitetaan hankkeita, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Paikallinen yrittäjyys, joka perustuu ympäristön ja yhteisön kannalta vastuulliseen toimintaan, tarjoaa toimeentulon aikaisempaa useammalle. Rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään paikallista yritystoimintaa tai siihen liittyvää osaamista. Esimerkiksi maankäyttöön tai ympäristöön liittyviä suunnitelmia, siihen liittyvää tietoisuuden lisäämistä sekä ympäristöön, energiaan ja erityisesti vähähiiliseen talouteen liittyviä investointeja. Esimerkiksi yhteisön käytössä olevia tiloja tai uusia toimintamuotoja, nuoriin ja/ tai muihin erityisryhmiin kohdistuvia hankkeita, kulttuuria tai kansainvälistymistä. Erityisesti yrityksiä, jotka edistävät myös muita Kantrin tavoitteita tai yrityksiä, jotka ovat innovatiivisia osuus kokonaisrahoituksesta 20 % osuus kokonaisrahoituksesta 45 % osuus kokonaisrahoituksesta 35 % Kantri ry:n vuosiraportin 2017 mukaan yhteensä koko ohjelmakauden 2014 2020 aikana on tullut hankehakemuksia 102; joista 39 yritystukea ja 63 yleishyödyllistä. Rahoitusta on koko ohjelmakaudella puollettu yhteensä 2.718.369,61 euron edestä. Julkinen rahoitus on jakautunut toimintalinjoittain seuraavasti: Ympäristö-vastuinen asuminen 443.331,88 euroa (16,3 %), Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso 1.716.664,71 euroa (63,2 %) ja Paikallinen yrittäjyys 558.373,02 11

(20,5 %). Summat sisältävät johtokunnan päätökset sisältäen myös vuoden 2017 puollot, joilla ei vielä ole virallista päätöstä. (Kantri ry vuosiraportti 2017.) Vuonna 2014 toteutettiin strategiaa Ykkösmaaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007 2013, Asukkaan maaseutu: Lähellä mutta kaukana. Tärkeä toimenpide oli valmistella seuraavaa ohjelmakautta, eli ohjelmakautta 2014 2020. Kantrin henkilöstöön kuuluivat yhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti ja hankeaktivaattori Airi Paananen. Eliisa Vesisenaho laati Lempäälän maaseutuohjelman päivityksen. Johtokunnan puheenjohtaja oli Riitta Halme Lempäälästä. Puheenjohtajan lisäksi Kantrin johtokunnassa toimi 11 jäsentä varajäsenineen. (Kantri ry vuosiraportti 2014.) Vuonna 2015 alettiin toteuttaa ohjelmakauden 2014 2020 kehittämisstrategiaa. Kantrin saama rahoitus vuodelle 2015 oli 1.143.571 euroa julkista rahaa, yksityisen rahoituksen kanssa noin kaksi miljoonaa euroa puollettavaksi maaseudun kehittämiseen. Rahoitusta puollettiin yhteensä 1.983.536 euron edestä. Hakijoita oli 32, joista uusia 22. Ympäristövastuisen asumisen toimintalinjaa toteutti kaikkiaan 15, ja pääasiallisesti 7 rahoitettavaksi valittua hanketta. Toimintalinja toteutui kiitettävästi. Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso -toimintalinjaa toteutti kaikkiaan 19 hanketta, ja pääasiallisesti 12 hanketta. Tämäkin toimintalinja toteutui kiitettävästi. Paikallinen yrittäjyys-toimintalinjaa toteutti kaikkiaan 12, ja pääasiallisesti 10 puollettua toimenpidettä/hanketta. Kantrin kolmaskin toimintalinja toteutui melko hyvin. Rahoitusta puollettiin yhteensä 10:lle yritykselle ja yleishyödyllistä kehittämistukea 20:lle yhteisölle. Kantrin Nuoriso-Leader-rahoitusta myönnettiin 20:lle hakijalle, yhteensä 11.169 euroa. Vuoden 2015 hankkeeksi valittiin Vesilahden Museoyhdistys ry:n Perinteiset kädentaidot. Kantrin Nuoriso- Leaderin kannustuspalkkion sai Kaukapartion Partiolaisten retkikämpän kunnostus. Kantrin henkilöstöön kuuluivat yhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti ja hankeaktivaattori Airi Paananen. Vuoden 2015 johtokunnan puheenjohtajana toimi Riitta Halme Lempäälästä. Johtokunnassa oli 11 varsinaista jäsentä ja heillä varajäsenet, ja yhteensä johtokuntaan kuului vuoden 2015 aikana 23 eri henkilöä. (Kantri ry:n vuosiraportti 2015, Kantri ry:n vuosiraportti 2016.) Vuonna 2016 Kantri sai rahoitusta 664.800 euroa julkista rahaa puollettavaksi maaseudun kehittämiseen. Rahoitusta puollettiin 2.175.000 euron kustannuksin. Hakijoita oli 41, joista uusia hakijoita 26. Hakemuksista 7 hylättiin Kantrin johtokunnassa ja 3 Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Ympäristövastuisen asumisen toimintalinjaa toteutti kaikkiaan 9 ja pääasiallisesti 4 hanketta. Toimintalinja toteutui hyvin. Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso -toimintalinjaa toteutti kaikkiaan 18 ja pääasiallisesti 13 hanketta. Toimintalinjan toteuma oli ylitoteutunut pääosin kahden ison laajakaistahankkeen vuoksi. Paikallinen yrittäjyys-toimintalinjaa toteutti pääasiallisesti 20 puollettua toimenpidettä tai hanketta. Painopiste toteutui tyydyttävästi. Nuoriso-Leader-rahoitusta sai 19 hakijaa, yhteensä 15.785 euroa. Kantrissa toteutettiin teemahankkeena Pieninvestoinnit - teemahanketta. Kantrin oma, Kyläaktivaattori-hanke alkoi vuoden 2016 alusta. Myös Pirkanmaan Leader-ryhmien yhteinen Maaseutu Ihmisten kokoisille ideoille-viestintähanke käynnistyi. Kantrin 2016 hankkeeksi valittiin vuonna 2017 Kangasalan ympäristö- ja yrittäjyyskoulun kannatusyhdistys ry:n Raikun ympäristökoulu ja monitoimikeskus -hanke Majametsästä matikka, matikasta patikka. Nuoriso-Leaderin kannustuspalkinnon saaja oli Takamaan kyläyhdistys ry:n Vinkkejä terveellisiin 12

ruokailutottumuksiin. Kantrin henkilöstöön kuuluivat toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti ja hankeaktivaattori Airi Paananen, joka jäi eläkkeelle vuoden 2016 lopussa. Kyläaktivaattorina toimi Anna Kulmakorpi ja tiedottajana Vilja Pylsy. Vuoden 2016 johtokunnan puheenjohtajana toimi Tiina Honkiniemi Nokialta. Johtokunnassa oli yksitoista jäsentä varajäsenineen. (Kantri ry:n vuosiraportti 2016, Kantri ry:n vuosiraportti 2017.) Vuonna 2017 Kantrille tuli 8 yritystukihakemusta ja 22 yleishyödyllistä hakemusta. Johtokunta hylkäsi kolme hakemusta, yksi oli pöydällä vuoden vaihteessa ja yksi hakemus peruutettiin. Rahoitusta puollettiin vuonna 2017 yhteensä 790.560 euron edestä. Puollettu rahoitus jakautui toimintalinjojen mukaan seuraavasti: Ympäristövastuinen asuminen 17,7 %:a, Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso 59,7 %:a ja Paikallinen yrittäjyys 22,6 %:a puolloista. Kuntien ja yksityisten rahoittamaa Kantrin Nuoriso-Leader-rahoitusta myönnettiin 31:lle hakijalle yhteensä 28.385 euroa. Oriveden kaupungin Osallistuva Orivesi -hanke valittiin Kantrin vuoden 2017 hankkeeksi. Kantrin Pieninvestoinnit -teemahanke toteutettiin ajalla 01/2016 11/2017. Kantrin Kyläaktivaattori-hanke toteutettiin ajalla 01/2016 12/2017. Hankkeessa tarjottiin kehittämisapua ja neuvontaa Tampereen seutukunnan maaseutualueiden kylissä toimiville yhteisöille, kuten yhdistyksille ja seuroille, ja pyrittiin siten aktivoimaan kylien toimintaa. Kantrin Nuoret töihin teemahanke oli Kantrin Leader-kehyksestä rahoitettu hanke, jonka avulla tarjottiin mahdollisuutta palkata yhteisöön nuori kesätyöntekijä. Yhteensä työllistettiin 29 nuorta. Vuoden aikana toteutettiin edelleen myös Pirkanmaan Leader-ryhmien yhteistä viestintähanketta Pirkanmaan Maaseutu Ihmisten kokoisille ideoille, jonka toteuttaminen alkoi vuonna 2016. Hanke jatkuu vuonna 2018. Kantrin henkilöstöä olivat yhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti, uutena hankeaktivaattorina aloittanut Joanna Järvinen, kyläaktivaattori Anna Kulmakorpi ja tiedottaja Vilja Pylsy. Vuonna 2017 johtokunnan puheenjohtajana toimi Jenni Mäkinen Ylöjärveltä, ja johtokunnassa oli 11 jäsentä varajäsenineen. (Kantri ry:n vuosiraportti 2017.) Vuonna 2018 hankkeille on osoitettu noin 455.000 euroa julkista rahoitusta, joka on poikkeuksellisen pieni määrä. Kantri toteuttaa vuonna 2018 Pirkanmaan Leader-ryhmien yhteistä viestintähanketta 06/2018 saakka Pirkanmaan Maaseutu Ihmisten kokoisille ideoille ja ajalla 07/ 2018 12/2020 Leader-Pirkanmaa viestinnän kehittämishanketta. Uuden viestintähankkeen tarkoituksena on kehittää Pirkanmaan toimintaryhmien viestintää ammattimaisempaan suuntaan. Hankkeet rahoittaa Pirkanmaan ELY-keskus. Kantrissa toteutetaan kansainvälistä metsäenergiahanketta: Green economy - multiple use of forest, yhteistyössä Metsäkeskuksen ja suomalaisten ja kansainvälisten kumppaneiden (Ruotsi, Luxembourg, Portugali) kanssa. Hankkeen toteutusajaksi on suunniteltu 01/2018 12/2020. Neuvottelut ovat vielä kesken. Kantrin henkilöstöön ovat 06/2018 mennessä kuuluneet toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti ja hankeaktivaattori Joanna Järvinen. Tiedottaja Vilja Pylsy työskenteli Kantrissa 03/2018 asti, ja siirtyi sen jälkeen uusiin työtehtäviin. Uusi tiedottaja aloittaa Kantrissa kesällä 2018. Johtokuntaan valittiin toukokuussa 2018 puheenjohtajaksi Jenni Mäkinen (Ylöjärvi) ja hänen lisäkseen 11 varsinaista jäsentä varajäsenineen. (Kantri ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2018.) 13

3 VÄLIARVIOINNIN TOTEUTUS 3.1 Väliarvioinnin luonne ja arvioinnin periaatteista Arviointi on soveltavaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on saada selvyys päämäärätietoisesta toiminnasta. Arvioinnilla viitataan jonkin asian arvoon tai ansioon, eli arviointi pitää sisällään ajatuksen arvon määrittämisestä. Organisaatioiden toimintaa tulee aktiivisesti seurata, tarkastella ja arvioida, jotta toiminnan arvo voidaan määrittää. Arviointiin tuleekin suhtautua myönteisesti, sillä arvioinnin avulla saadaan selville, onko organisaatio toimiva, onko toiminta hyödyllistä ja voitaisiinko ihmisiä palvella vielä paremmin. Arvioinnin tuloksia tulisi hyödyntää aktiivisesti päätöksenteossa. (Robson 2001, 19 26; Lumijärvi & Kaarlejärvi 2000, 1 3.) Arvioinnin ja arviointitutkimuksen välinen jako ei ole selkeä, mutta toisaalta voidaan määritellä, kumpaa ulottuvuutta arvioinnilla haetaan (Lumijärvi & Kaarlejärvi 2000, 1 2; Kivipelto 2008, 11). Arviointitutkimus on sanana kuvaava, sillä se kertoo, että arviointi perustuu tutkimuksellisiin lähtökohtiin ja menetelmiin sekä suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen tutkimusprosessiin (Kivipelto 2008, 11). Arviointi taas on käytännöllistä toimintaa, joka tulee lähelle toimijoita. Arvioinnin halutaan tuovan ohjeita ja välineitä käytännön toiminnan kehittämiseksi. Käytännön arvioinnin tekee tyypillisesti yksi arvioija paikallisesti, lyhyen ajanjakson sisällä, rajallisilla resursseilla ja fyysisesti yhdestä paikasta käsin. (Robson 2001,18; Kivipelto 2008, 11 12.) Tämä tutkimus on yhtä aikaa arviointitutkimus ja arviointi, joka keskittyy Kantri ry:n kuluvan ohjelmakauden 2014 2020 toteutuksen sekä yhdistyksen yleisen toiminnan arviointiin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien näkökulmista katsottuna. Arviointi on toteutettu tutkimusprosessina, jonka aikana on perehdytty aiheeseen ja aiempaan tutkimustietoon, kerätty ja analysoitu aineisto tutkimusmenetelmillä sekä koostettu tämä raportti, jossa pyritään vastaamaan tutkimusongelmaan (kts. esim. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2009). Kyseessä on myös käytännön arviointi, joka suuntautuu paikallisesti Kantrin toiminta-alueen ja Pirkanmaan sisällä. Arvioinnin toteuttaa kolmen kuukauden korkeakouluharjoitteluna Tampereen yliopiston opiskelija Hanna Manninen Kantri ry:n tarjoamissa puitteissa. Raportin lopussa pyritään antamaan käytännön vinkkejä toiminnan kehittämiseksi. Arviointi on väliarviointi ohjelmakauden ollessa vielä kesken. Nykyisen toiminnan arvioinnin ollessa kyseessä arviointi kohdistuu siihen, mitä toiminnan toteuttamisessa tällä hetkellä tapahtuu ja vastataanko tarpeisiin (Robson 2001, 29). Tämä arviointi tavoittelee kehittävän arvioinnin luonnetta. Arviointi on yleensä tarpeiden, prosessien, vaikutusten ja tehokkuuden arviointia, joko kehittämisen tai saavutusten tai molempien arviointina (Robson 2001, 77 82). Tässä tutkimuksessa yhdistellään molempia näkemyksiä, mutta pääpaino on kehittävässä arvioinnissa tutkimuksen luonteen vuoksi. Robsonin (2001, 83) mukaan kehittävä arviointi on tutkimusotteeltaan pääosin laadullista ja tavoitteiltaan painotus on ehdotuksissa muutoksista ja kehittämisestä. Näitä puolia pyritään painottamaan tässä tutkimuksessa. Kehittävä arviointi pohtii erityisesti sitä, miksi toiminta saa aikaan vaikutuksensa eli kuinka se toimii (mt., 108). 14

Tämä arviointi on luonteeltaan myös osallistava arviointi, koska Kantrin sisäisiä ja ulkoisia toimijoita ja sidosryhmiä on osallistettu tutkimusprosessiin. Arvioinnin olisikin hyvä olla vuorovaikutuksellista toimintaa. Osallistamisella voidaan viitata siihen, että arvioinnissa käytetään eri toimijoita osallistavia menetelmiä (Kivipelto 2008, 24-26.). Toisaalta arvioinnin jälkeen osallisuudella tavoitellaan ennen kaikkea sitä, että toimijat ovat itse arvioinnin pohjalta kehittämässä arvioinnin kohteena olevaa toimintaa (mt.). Suopajärven (2013, 10) mukaan arvioinnin avulla voidaan viestiä toiminnan vaiheista ja kehittämisestä eri toimijoille ja sidosryhmille sekä ylipäätään julkisesti. Arviointitietoa voidaan hyödyntää myös henkilöstön kouluttamisessa ja perehdyttämisessä tai uusien projektien ja toiminnan suunnittelemisessa (mt.). Tässä tutkimuksessa on käytetty eri toimijoita osallistavia ja vuorovaikutuksellisia menetelmiä, kuten keskusteluja, haastatteluja ja kyselyjä. Tavoitteena on, että Kantrin eri toimijat kehittävät arvioinnin pohjalta toimintaa. Väliarvioinnista tiedotetaan Kantrin sidosryhmille ja julkisesti. Tärkeä ulottuvuus on vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi. Vaikuttavuus ja vaikutukset on hyvä määritellä tutkimuksen yhteydessä, vaikka se onkin haasteellista. Vaikuttavuus viittaa arvioinnissa usein tutkittavan omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin vaikuttavuudesta. Vaikutuksissa taas on sisäänrakennettuna oletus syy-seuraus-suhteesta, eli toiminta tuottaa jonkun vaikutuksen. Voidaan arvioida esimerkiksi toiminnan prosesseja, kuten hallinnointia, tiedottamista, yhteistyötä, verkostoitumista tai tavoitteiden toteutumista. Toisaalta vaikuttavuuden voidaan katsoa pitävän sisällään tuloksellisuuden, vaikutukset ja vaikuttamisen prosessit. (Kivipelto 2008, 35 37; Dahler- Larsen 2005, 7; Suopajärvi 2013, 9 10.) Tässä tutkimuksessa tutkitaan vaikuttavuutta ja vaikutuksia, ja ne nähdään limittäisinä käsitteinä. Vaikuttavuutta tutkitaan haastateltavien ja kyselyyn vastanneiden kokemuksen näkökulmasta. Jos tutkittava henkilö kokee ja tuntee Kantrin toiminnan sisällön vaikuttavaksi, on se silloin vaikuttavaa. Toisaalta tarkastellaan myös Kantrin toiminnan ja meneillään olevan ohjelmakauden toiminnan prosesseja, tuloksia ja vaikutuksia. 3.2 Väliarvioinnin tarkoitus ja tavoitteet Väliarvioinnin tarkoituksena on selvittää Kantrin keskeisten sidosryhmien näkemyksiä kuluvasta ohjelmakaudesta 2014 2020 sekä yleisesti yhdistyksestä ja sen toiminnasta. Väliarvioinnin keskeinen tavoite on tuottaa yhtenäinen kokonaiskäsitys ja monipuolisesti tietoa, jota Kantri voi hyödyntää toimintansa kehittämisessä. Väliarviointia voidaan pitää luotettavana kehittämisen välineenä, sillä sen pohjalta tapahtuva kehitystyö perustuu tuntuman sijasta tietoon (Kivipelto 2008, 11). Kuluvan ohjelmakauden ja yhdistyksen yleisen toiminnan osalta tarkasteltiin toimintojen onnistumisia, kehittämistarpeita ja kriittisiä osa-alueita hanketoimijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden näkemysten pohjalta. Myös toiminnan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja merkittävyyttä pyrittiin arvioimaan. Tarkoituksena oli tarkastella, vastataanko toiminnalla sidosryhmien tarpeisiin, ja voidaanko toimintaa ja palveluja näiltä osin jollain tapaa parantaa. Tavoitteena on, että väliarvioinnin pohjalta Kantri voi mahdollisuuksiensa mukaan suunnata vielä kesken olevan ohjelmakautensa sisältöä ja toimintaa sekä erityisesti kehittää yhdistyksen toimintaa yleisellä tasolla. 15

Väliarviointi auttaa tunnistamaan matkan varrella ilmenneitä uusia haasteita ja niihin liittyviä muutostarpeita. Raportissa annetuilla kehittämisehdotuksilla pyritään tukemaan niin nykyisen kuin myös tulevan ohjelmakauden suunnittelua ja sisältöjen suuntaamista. Lisäksi kehittämissuosituksia suunnataan Kantrille organisaationa ja osana sidosryhmien verkostoa yleisen toiminnan kehittämiseksi. Väliarvioinnin toivotaan lisäävän ymmärrystä Kantrin toiminnassa mukana olevien näkemyksistä yhteisessä maaseudun kehittämistyössä. Yhtenä tavoitteena on motivoida ja sitouttaa yhdistyksen toimijoita ja yhteistyökumppaneita mukaan toiminnan kehittämiseen. Yhtenä tavoitteena on, että väliarviointi kiinnostaisi useita lukijoita. Luonnollisesti raportti toimii Kantri ry:n ohjelmakauden 2014 2020 toiminnan puolivälin tiivistettynä kuvauksena ja arvioinnin välineenä Kantrin henkilöstölle. Tärkeä väliarvioinnin kohderyhmä on Kantrin johtokunta, jonka jäseniä on haastateltu väliarviointia varten. Johtokunnan osalta toivotaan, että väliarviointi toimisi hallitustyöskentelyn tukena ja antaisi toiminalle uusia suuntaviivoja. Väliarvioinnin toivotaan hyödyttävän Kantrin ulkoisia sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita. Hanketoimijat ovat Kantrin ydintoiminnan toteuttajia, minkä vuoksi heidän näkemyksiään on tärkeä kuunnella ja jakaa. Hanketoimijat voivat saada väliarvioinnista tietoa toisten hanketoimijoiden kokemuksista sekä Kantrin yhdistystoiminnan suuntaamisesta. Kantrin tärkeitä sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita edustavat myös haastateltujen henkilöiden organisaatiot, kuten Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuverkostopalvelut, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto, toiminta-alueen kunnat ja Pirkanmaan Leader-ryhmät. Näiden tahojen toivotaan myös hyötyvän väliarviointiraportin tuloksista ja kehittämisehdotuksista. Raportti on ylipäätään suunnattu kaikille Leader-toiminnasta ja Kantri ry:n toiminnasta kiinnostuneille, ja se on vapaasti saatavilla. 3.3 Arviointikysymykset Arvioinnille on asetettu seuraavat tutkimuskysymykset. Arviointikysymyksille ei ole etukäteen asetettu kriteerejä tai tavoitteita, ja niihin pyritään vastaamaan tuloksien esittelyn ja käsittelyn yhteydessä. Tutkimuskysymyksiä ovat: - Millaisena Kantrin sisäiset ja ulkoiset toimijat ja yhteistyökumppanit pitävät ohjelmakautta 2014 2020 ja Kantrin toimintaa yleisesti? - Miten strategian toimintalinjat ovat toteutuneet tai alkaneet toteutua? - Mitkä ovat mahdollisia ongelmia ja esteitä tai muita kriittisiä tekijöitä? - Millaisia vaikutuksia ja tuloksia näyttää tähän mennessä ohjelmakaudella 2014 2020 syntyneen, ja millaista arvoa Kantri organisaationa tuottaa? - Mitkä ovat ne yleiset toimintaympäristöön liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat strategian toteutumiseen? - Mitä toiminnan osa-alueita Kantri voisi jatkossa kehittää ja millä tavoilla? 3.4 Arvioinnin aineistot ja menetelmät Väliarviointi on arviointitutkimus, jossa voidaan yhdistellä määrällisiä ja laadullisia aineistoja ja menetelmiä. Ylipäätään tutkimusta vahvistaa erilaisten menetelmien ja aineistojen käyttö. Tämän tutkimuksen aineistoa on lähestytty tulkitsevasta ja ymmärtävästä näkökulmasta, mitä voidaan pitää laadulliselle tutkimukselle ominaisena piirteenä. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, 16

että arviointiprosessi on mahdollisimman avoin, ja tietoa kerätään suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti. (Anttila 2006, 177 179.) Väliarvioinnissa tukeudutaan niin laadullisiin kuin määrällisiin aineistoihin ja menetelmiin, koska tutkimusta varten on haluttu kerätä luotettavaa ja helposti hyödynnettävissä olevaa tietoa monessa eri muodossa. Eri aineistoja yhdistävä arviointiote on laadullinen (Anttila 2006). Menetelmät ja aineisto ovatkin vapaasti valittavissa, mutta arvioinnin luonne ja tarkoitus sekä tutkimuskysymykset ratkaisevat yleensä valinnat, joilla voidaan saada luotettavaa tietoa (Robson 2001, 124 125). Menetelmiltään tämä tutkimus on monipuolinen, mutta toisaalta väljä. Keskeisinä menetelminä työssä käytettiin kyselyä ja teemahaastattelua. Hanketoimijoille tehtiin kysely ja muille Kantrin sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille haastatteluja. Leader-toimintaan liittyviä yleisiä julkaisuja ja tutkimuksia sekä Kantrin raportteja on käytetty tutkimuksen tausta-aineistona. Yhtenä aineistonkeruumenetelmänä voidaan pitää Kantrin päivittäisen toiminnan havainnointia ja keskusteluja, sillä arvioinnin laatija on kirjoittanut raportin yhdistyksen tiloissa. Arvioinnin menetelminä voidaankin pitää tapahtumien havainnointia, keskustelua, toimijoiden mielipiteiden ja näkemysten kuulemista ja mittaamista sekä toiminnan kannalta oleellisten asiakirjojen tarkastelua (kts. esim. Robson 2001, 126). Arviointikysymyksiin vastataan eri aineistojen sisältöjä ja näkökulmia yhdistämällä. Laadullisen aineiston analyysissa on hyödynnetty sisällönanalyysin ajatuksia. Sisällönanalyysi kuvaa tutkimuksessa sitä, että tutkimuskysymyksille on etsitty aineistosta olennaista sisältöä. Aineiston teemoittelulla, yhdistämisellä ja tiivistämisellä on pyritty löytämään arvioinnin kannalta olennaisimmat käsiteltävät asiat (Anttila 2006). Tutkimuksessa on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Määrällisen aineiston analysointi nojaa numeerisen tiedon kokoamiseen ja analysoimiseen, ja aineiston muuttujien pohjalta koostettuihin tunnuslukuihin ja niiden välisiin suhteisiin (kts. esim. Anttila 2006, 180). Organisaation toiminta perustuu yleensä yhdessä sovittuihin arvoihin ja toimintatapoihin, ja onkin järkevää hyödyntää toiminnan taustalla vaikuttavia periaatteita osana arvioinnin kohdentamista ja toiminnan kehittämistä. Toiminnan arvojen ymmärtäminen myös auttaa saamaan paremman otteen arviointiongelmasta. (Robson 2001, 109.) Tässä tutkimuksessa Leader-periaatteita on käytetty tutkimuksen taustalla teoreettisena kehikkona, vaikka aineiston sisällönanalyysi on toteutettu pääasiassa aineistolähtöisesti. On syytä huomioida, että kyseessä on arvioitsijan oma näkemys Leader-periaatteista teoreettisena taustavaikuttimena. Arvioinnissa saatu tieto on tarkoitettu tukemaan Kantrin toiminnan kehittämistä. Kaikki tutkimuksen tuottama tieto on pyritty hyödyntämään niin kattavasti kuin väliarvioinnin laatimiseen varatussa tiiviissä kolmen kuukauden ajassa on kyetty. Arvioinnissa nostetaan esille toimijoiden ja sidosryhmien näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia. Saadun tiedon pohjalta on haluttu koota moniulotteisia näkemyksiä hyödyntävä, mutta yhtenäinen raportti, joka sisältää tulosten ja johtopäätösten lisäksi kehittämissuosituksia. Arviointiraportti on arvioijan tekemä keskustelunavaus, jota Kantrin toiminnan kehittämisestä vastaavat henkilöt voivat hyödyntää omien resurssiensa mukaan sekä oman asiantuntemuksensa pohjalta. Tutkimuksen varauksena 17

voidaan pitää sitä, että Leader-toiminta on väliarvioinnin kirjoittajalle ennestään tuntematonta, mikä vaikuttaa tulkintoihin. Toisaalta tutkimuksen kannalta on hyödyllistä, että aihetta tarkastellaan puolueettomasta näkökulmasta. Tutkimuksen luotettavuutta nostaa tilastollinen aineisto. Kvantitatiivisen tutkimuksen laatua voidaan mitata validiteetilla ja reliabiliteetilla (Heikkilä 2004). Tämän tutkimuksen validiteetti on hyvä, sillä tutkimuskysymykset ovat olleet melko toimivia ja tuoneet laajasti esille tietoa, vaikka tutkimusaihetta olisikin voinut rajata. Kyselyllä saatu aineisto mahdollistaisi tutkimuksen toistettavuuden, eli reliabiliteetti on myös hyvä. 4 KYSELY HANKETOTEUTTAJILLE 4.1 Kyselyn tarkoitus Osana väliarviointia toteutettiin kysely hanketoimijoille, jotka olivat hakeneet Kantrin kautta Leader-rahoitusta ohjelmakaudella 2014 2020. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää hankkeen toimijoilta heidän näkemyksiään hankkeiden toteutuksen onnistumisesta, tavoitteiden saavuttamisesta ja syntyneistä vaikutuksista. Tarkoituksena oli myös kuulla hanketoimijoiden näkemyksiä rahoituksen hakuprosessin toimivuuden ja rahoituksen vaikutusten ja vaikuttavuuden osalta. Vastaajat arvioivat Kantrin toimintaa myös yleisellä tasolla. Aineiston käsittelyn ja tulosten esittelyn taustalla vaikuttavat jo aiemmin esitetyt tutkimuskysymykset. Näkemysten ja arvioiden pohjalta on tavoitteena kehittää monipuolisesti Kantrissa hankkeisiin ja muuhun yleiseen toimintaan liittyviä osa-alueita. 4.2 Aineiston keruu- ja analyysimenetelmät Kysely on yleinen tapa kerätä aineistoa arviointia varten. Se on käyttökelpoinen menetelmä, kun halutaan kerätä kuvailevaa tietoa lukuina ja suhdelukuina. (Robson 2001, 127 130.) Kyselytutkimus on ylipäätään laajasti käytetty tiedonkeruumuoto, jolla voidaan hankkia suhteellisen helposti ja monipuolisesti tietoa erilaisista käsityksistä, mielipiteistä ja asenteista kertovaa aineistoa. Kyselylle on tyypillistä, että tieto on määrällisessä muodossa, ja se kerätään ja käsitellään systemaattisesti ja objektiivisesti. Tiedon tulee olla hyvin ilmiötä edustavaa, vaikka kysyttävän tiedon tulisi olla myös hyvin mietittyä ja rajattua. (Anttila 2006, 182 183.) Kysely toteutettiin huhtikuun 2018 aikana, ja se suunnattiin hankerahoitusta hakeneiden hanketoimijoiden vastuu- ja yhteyshenkilöille. Tiedot rahoitusta hakeneista hankkeista saatiin Kantrin omasta Excel-tiedostosta, ja tarkemmat yhteystiedot kerättiin sähköisestä Hyrräjärjestelmästä. Hankkeita listassa oli yhteensä 113, joista kahden osalta ei löydetty lisätietoja Hyrrästä, ja tiedostossa oli myös Kantrin omia hankkeita. Nämä hankkeet ja Nuoriso-Leaderhankkeet rajattiin kyselyn ulkopuolelle. Hyrrä-järjestelmästä kerättiin 107 hankkeen osalta vastuuja/tai yhteyshenkilön nimi, postiosoite ja/ tai sähköpostiosoite. Hanketoimijoista 11 oli hakenut useammalle kuin yhdelle hankkeelle rahoitusta, joten päällekkäiset yhteystiedot poistettiin listasta näiden toimijoiden osalta. Jokaisen hankkeen osalta kysely lähetettiin vähintään yhdelle henkilölle ja joidenkin hankkeiden osalta kahdelle tai kolmelle henkilölle, jos yhteystietoja oli saatavilla. Kysely toteutettiin niin 18

sähköisenä kyselynä kuin paperilomakkeena, eli vastaajalla oli mahdollisuus valita, vastaako hän kyselyyn sähköisesti vai paperilomakkeella. Molempien kyselymuotojen saatekirjeissä kerrottiin väliarvioinnin tarkoituksesta ja tietojen käyttämisestä. Kysymykset olivat samat molemmissa kyselymuodoissa. Sähköisessä lomakkeessa rajattiin vastausvaihtoehtoja valinta- ja monivalintakysymyksillä, sekä asetettiin osa kysymyksistä pakollisiksi. Paperisessa kyselyssä vastaajan oli mahdollista jättää vastaamatta tai valita valintakysymyksistä useampi vaihtoehto, vaikka hänen oletettiin vastaavan vain yhteen kysymykseen. Molemmissa kyselymuodoissa oli myös avoimia kysymyksiä. Vastaajia pyydettiin vastamaan kyselyyn jokaisen hankkeen osalta erikseen. Vastausaikaa annettiin reilu kaksi viikkoa niin sähköiselle kyselylle kuin paperilomake-kyselylle. Sähköisestä kyselystä lähetettiin muistutus noin viikon jälkeen ensimmäisestä lähetyskerrasta. Paperilomake (Liite 1). lähetettiin postitse saatekirjeen ja vastauskuoren kera yhteensä 96:lle henkilölle. Jokaisen hankkeen osalta valittiin yksi henkilö, jolle lähetettiin paperinen kyselylomake. Yleisimmin paperilomake lähetettiin hankkeen vastuuhenkilölle. Lisäksi kysely lähetettiin hankkeen vastuu- ja/ tai yhteyshenkilöille henkilökohtaisena sähköpostikirjeenä, ja viestissä oli linkki sähköiseen kyselyyn. Sähköpostitse kysely lähetettiin yhteensä 135:lle henkilölle, joista kahdelle viesti ei mennyt perille sähköpostiosoitteen toimimattomuuden vuoksi. Sähköisen kyselyn aineistonkeruu toteutettiin Microsoft Forms-ohjelmalla. Vastaukset palautuivat automaattisesti ja anonyymisti sähköisessä muodossa. Postitse palautetut vastauslomakkeet syötettiin sähköisen kyselyn päätettyä Forms-ohjelmalla yhteiseen sähköiseen koontiin. Kyselyiden avulla kerätyt tiedot siirrettiin IBM SPSS Statistics -ohjelmaan, jolla aineisto analysoitiin, minkä jälkeen tulokset koostettiin tähän väliarviointiraporttiin. Kyselyaineistoa käsitteli vain väliarvioinnin laatija Hanna Manninen. 4.3 Kyselyn rakenne Muutosten ja toiminnan edistymisen tunnistamiseksi kyselyssä käytettiin pohjana ohjelmakauden 2007 2013 ohjelmakauden loppuarvioinnissa hanketoimijoille suunnattua kyselylomaketta. Kyselyä kuitenkin uudistettiin osittain niin kysymysten kuin ulkoasun osalta. Kyselyssä oli yhteensä 13 kysymystä. Kysymykset voidaan jakaa neljään eri tyyppiin: vastaajien taustatietoja kartoittaviin kysymyksiin, tutkimuskohteen toteuttamista kartoittaviin kysymyksiin, hanketoimijoiden tarpeisiin vastaamista mittaaviin kysymyksiin ja parannusehdotuksia sisältäviin kysymyksiin (Robson 2001, 131). Kyselyn alussa kysyttiin tutkimuksen muuttujista. Muuttujat voidaan jaotella vastaajasta tietoa antaviin taustamuuttujiin ja tutkittavasta kohteesta tietoa antaviin tutkimusmuuttujiin (Anttila 2006). Kyselyn kahdessa ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin taustamuuttujista vastaajan sukupuoli ja ikä. Seuraavissa neljässä kysymyksessä kysyttiin tutkimusmuuttujina tietolähde, hankemuoto, hankkeen toteutusalue ja rahoituksen hakutapa. Nämä kysymykset toteutettiin valinta- ja monivalintakysymyksinä. Seitsemäs ja kahdeksas kysymys toteutettiin neliportaisena Likert-tyyppisenä vastaajan mielipidettä mittaavana asteikkona. Seitsemännessä kysymyksessä pyydettiin arvioimaan hankkeen yleisten tavoitteiden toteumista yhdeksän väittämän osalta. Kahdeksannessa kysymyksessä pyydettiin arvioimaan hankkeen osallistavuutta kolmen 19

henkilöryhmän osalta. Yhdeksäs ja kymmenes kysymys toteutettiin avoimina kysymyksinä. Vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa ja kommentoida avoimeen tekstikenttään. Heiltä pyydettiin kommentteja hankkeiden onnistumisesta, kehittämisestä ja jatkuvuudesta. Kysymykset 11 ja 12 toteutettiin jälleen neliportaisena Likert-tyyppisenä vastaajan mielipidettä mittaavana asteikkona. Pyydettiin arvioimaan hankkeen rahoitusprosessia neljän väittämän osalta, ja Kantrin toimintaa neljän väittämän osalta. Viimeinen kysymys oli avoin kysymys, jossa pyydettiin vastaajalta muuta palautetta ja kehittämisehdotuksia Kantrille. Kyselyssä oli yhteensä kolme avointa kysymystä. Ensimmäisessä avoimessa kysymyksessä vastaajilta tiedusteltiin mielipiteitä hankkeen onnistuneista ja epäonnistuneista osa-alueista. Kysymyksen tarkoituksena oli selvittää, miten hanketoimijat kehittäisivät hankkeen sisältöä ja toimintaa. Seuraavassa avoimessa kysymyksessä pyydettiin kertomaan, miten hankkeen toiminta on vastaajan mielestä jatkunut tai jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. Viimeisessä avoimessa kysymyksessä pyydettiin antamaan muuta palautetta Kantrille, sekä yhdistyksen toimintaa ja Leader-toimintaa koskevia kehittämisehdotuksia. Avoimiin kysymyksiin saatiin hyvin vastauksia. Ensimmäiseen avoimeen kysymykseen saatiin 35 vastausta, toiseen kysymykseen 36 vastausta ja kolmanteen kysymykseen 32 vastausta. Ainoastaan seitsemän vastaajaa ei ollut vastannut yhteenkään avoimeen kysymykseen, eli kokonaisuudessaan 44 vastaajaa (86,3 %) vastasi vähintään yhteen avoimeen kysymykseen (N=51). Vastausten sisällöt vaihtelivat sävyltään jokaisen avoimen kysymyksen osalta, ja kysymyksiin annettiin niin myönteistä, neutraalia ja kielteistä palautetta kuin kehittämisideoita sisältäviä vastauksia. Ensimmäisen avoimen kysymyksen tarkoituksena oli kartoittaa hankkeen onnistumisia ja epäonnistumisia sekä kehittämistä vaativia osa-alueita. Vastauksia saatiin pääasiassa koskien hankkeiden sisältöjä, mutta myös hankkeisiin liittyvää hallinnollista työtä käsiteltiin. Osittain palaute oli siten päällekkäistä viimeisen avoimen kysymyksen vastausten kanssa, jossa pyydettiin arvioimaan Kantrin toimintaa ja Leader-toimintaa. Hankkeen jatkumista koskevan kysymyksen vastauksissa annettiin palautetta pääasiassa koskien hankkeiden jatkuvuutta, mutta tässäkin kysymyksessä osa palautteista koski hankkeiden hallinnollista puolta. Vastauksien vaihtelevuuden vuoksi avointen kysymysten palaute koottiinkin yhteen, ja käsiteltiin kokonaisuutena. Avointen kysymysten tulokset esitellään omina kokonaisuuksinaan hankkeiden osalta sekä Kantrin toiminnan ja Leader-toiminnan osalta. 4.4 Kyselyn kohdejoukko Kyselyn perusjoukkona voidaan pitää Kantrilta Leader-rahoitusta ohjelmakaudella 2014 2020 hakeneiden hankkeiden hanketoimijoita. Koska perusjoukko on niin pieni, oli se mahdollista tavoittaa kokonaan kyselyn kohteeksi (kts. Anttila 2006, 183). Tilastoyksikkö on rahoitusta hakeneen hankkeen vastuu- tai muu yhteyshenkilö. Kyselyn kohteena oli yhteensä 107 hanketta, joista kerättiin hankkeen vastuu- ja yhteyshenkilöiden tietoja. Kysely onnistuttiin lähettämään joko sähköisesti tai paperimuodossa tai molemmilla tavoilla yhteensä 133:lle henkilölle. Kyselylomakkeilla saatiin yhteensä 52 vastausta. Sähköisellä kyselyllä saatiin 37 vastausta ja paperilomakkeella 15 vastausta. Yksi paperinen kyselylomake hylättiin, koska 20

vastauksista oli tunnistettavissa, että sama henkilö oli vastannut aiemmin täysin samoin jo sähköisellä kyselyllä. Yhteensä hyväksyttyjä vastauksia kertyi siten 51 kappaletta, ja ne analysoitiin yhtenä aineistona. Sähköinen kysely oli suositumpi kuin postitse palautettava kyselylomake. Postikyselyn vastausmäärä onkin yleensä kaikissa tutkimuksissa alhainen (Robson 2001, 130). Vastausten määrää voidaan kuitenkin pitää hyvänä, sillä Anttilan (2006, 183) mukaan kyselyvastauksia tulisi saada kokoon noin 50 60, jotta aineiston käsittely tilastollisesti on järkevää. Kysely onnistuttiin lähettämään yhteensä 133:lle henkilölle ja hyväksyttyjen vastausten määrä on 51, jolloin vastausprosentiksi muodostuu 38,3 %. Jos vastausprosentti muodostetaan kyselyä koskettaneiden 107:n hankkeen pohjalta, saadaan vastausprosentiksi 47,6 %. Seuraavaksi kuvataan tutkimusjoukon (N=51) jakaantumista. Taustamuuttujat antavat tarkempaa tietoa vastaajista. Vastaajia pyydettiin kertomaan, onko hän nainen vai mies. Kyselyyn vastanneista 61 %:a oli miehiä (n=31) ja 37 %:a naisia (n=19). Yksi henkilö ei vastannut kysymykseen (2 %). Vastaajien ikä ryhmiteltiin taustakysymyksessä kuuteen ryhmään: alle 25-vuotiaat, 25 35-vuotiaat, 36 45-vuotiaat, 46 55-vuotiaat, 56 65-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat. Kyselyyn vastasi eniten henkilöitä ikäryhmästä 36 45-vuotiaat. Vastaajista 37 %:a (n=19) kuului tähän ikäryhmään. Seuraavaksi eniten vastaajia oli ikäryhmästä 56 65-vuotiaat. Heistä 31 %:a (n=16) kuului tähän ikäryhmään. Vastaajia oli melko tasaisesti ikäryhmistä yli 65-vuotiaat (12 %), 46 55-vuotiaat (10 %) ja 25 35-vuotiaat (8 %). Yksikään vastaaja ei ilmoittanut kuuluvansa ikäryhmään alle 25-vuotiaat, ja yksi vastaaja ei ilmoittanut ikäänsä. 4.5 Hankkeiden tausta Kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin, oliko rahoitusta haettu minkä tyyppiselle hankkeelle. Kuviosta 1 käy ilmi, että kysymykseen vastanneista 59 %:a edustaa yhteisöllistä kehittämishanketta (n=29), 24 %:a yhteisöllistä investointihanketta (n=12) ja 16 %:a yrityshanketta (n=8). Yhteensä hanketyyppi esitetään 49:n vastauksen osalta, sillä yksi vastaaja oli määritellyt hankkeen olevan sekä yhteisöllinen kehittämishanke että yhteisöllinen investointihanke. Yksi vastaaja ei ollut määritellyt hanketyyppiä. Nämä vastaukset rajattiin pois, jotta esitetystä kuviosta saatiin selkeä. Kuvio 1. Hanketyyppi Kuvio 2. Hankkeen toteutusalue Vastaajilta tiedusteltiin hankkeen toteutusaluetta. Kuviossa 2 esitellään hankkeiden jakautuminen kokonaisuudessaan toteutusalueittain. Enemmistö hankkeista, 37 %:a toteutuu koko kunnan 21

alueella (n=19). Seuraavaksi eniten, eli hankkeista 29 %:a, toteutuu yksittäisen kylän alueella (n=15). Hanke koskettaa yhtä paljon useampaa kylää kuin useampia kuntia tai seutuja. Molemmissa prosenttiluku on 16 %:a ja vastaajien määrä kahdeksan. Yksi vastaaja ei ollut määritellyt mitä aluetta hankkeen toteutus koski. Hankkeista 82 %:a on kuitenkin toteutettu paikallisesti yksittäisen ja useamman kylän sekä yksittäisen kunnan alueella. Useamman kunnan tai seudun alueelle ulottuvia hankkeita on vähemmän. Hanketyypeittäin tarkasteltuna yhteisöllisiä kehittämishankkeita toteutettiin melko tasaisesti kaikilla alueilla. Eniten niitä toteutettiin koko kunnan alueella (35 %), mutta melkein yhtä paljon useamman kylän (24 %) ja yksittäisen kylän (24 %) alueella, eikä ero useamman kunnan tai seudun alueella toteutettaviin hankkeisiinkaan ole suuri (17 %). Yhteisöllisiä investointihankkeita toteutettiin eniten koko kunnan alueella (50 %) ja seuraavaksi eniten yksittäisen kylän alueella (33 %). Vaihtoehdot useampi kylä ja useampi kunta tai seutu oli valittu molemmat yhden kerran (17 %). Yrityshankkeista suurin osa (50 %) kosketti yksittäistä kylää. Yrityshanke kosketti koko kuntaa 25 %:n vastaajan mielestä ja useampaa kuntaa tai seutua 25 %:n mielestä. Yrityshanketta edustavista vastaajista yksikään ei kokenut hankkeen koskettavan useampaa kylää. Kaiken kaikkiaan eri hanketyyppejä toteutetaan tasaisesti toiminta-alueella. Miehiä oli tasaisesti mukana kaikissa hanketyypeissä, mutta naisista kukaan ei ilmoittanut hanketyypiksi yhteisöllistä investointihanketta. Naisvastaajista 83 %:a (n=15) ilmoitti hanketyypiksi yhteisöllisen kehittämishankkeen, ja ainoastaan kolme naista ilmoitti hanketyypiksi yrityshankkeen (17 %). Miehistä 45 %:a (n=14) ilmoitti hanketyypiksi yhteisöllisen kehittämishankkeen, 39 %:a (n=12) yhteisöllisen investointihankkeen ja 16 %:a (n=5) yrityshankkeen. Naisia oli tasaisesti mukana kaikkia toteutusalueita koskevissa hankkeissa, kun taas miehiä on enemmän mukana yksittäistä kylää ja koko kuntaa koskevissa hankkeissa. Erot eivät kuitenkaan ole suuria. Vastaajilta tiedusteltiin, olivatko he hakeneet hankkeelle rahoitusta Hyrrä-verkkopalvelun kautta vai paperilomakkeella. Suurin osa vastaajista (71 %) oli käyttänyt sähköistä Hyrrä-verkkopalvelua, ja vastaavasti pienempi joukko oli hakenut rahoitusta paperilomakkeella (20 %). Kaksi vastaajaa (4 %) oli hakenut rahoitusta molemmilla tavoilla, ja he täsmensivät kyselyn lisätiedoissa, että olivat yrittäneet hakea rahoitusta aluksi sähköisesti, mutta Hyrrän toimimattomuuden vuoksi olivat käyttäneet paperilomaketta. Vastaajista kolme (6 %) ei ilmoittanut hakutapaa. Naiset (84 %) olivat käyttäneet hieman enemmän sähköistä hakua kuin vastaavasti miehet (64 %). Hakutapa vaihteli myös ikäryhmittäin. Kuviosta 3 näkee, että ikäryhmässä 56 65 vuotta käytettiin eniten molempia hakutapoja, sillä Hyrrän kautta haki 56 %:a (n=9) vastaajista, ja paperilomakkeella haki 37 %:a (n=6) vastanneista. Ikäryhmässä 36 45 vuotta korostuu sähköisen hakutavan käyttö, kun Hyrrän kautta haki 79 %:a (n=15) vastaajista ja paperilomakkeella 16 %:a (n=3) vastaajista. 22

Kuvio 3. Rahoituksen hakeminen ikäryhmittäin Tulosten perusteella ei voi kuitenkaan vetää yksioikoista johtopäätöstä, että vanhemmissa ikäryhmissä käytettäisiin mieluummin paperilomaketta sähköisen haun sijaan. Vaikka vastaajia oli nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa melko vähän, oli näiden ryhmien osalta erilaisten rahoitushakutapojen käyttö tasaisempaa. Ikäryhmässä yli 65 vuotiaat oli käytetty Hyrrä-palvelua tai paperilomakkeen ja Hyrrän yhdistelmää. Kukaan ei ilmoittanut tässä ikäryhmässä käyttäneen ainoastaan paperilomaketta. Samoin ikäluokassa 25 35-vuotiaat oli käytetty molempia hakutapoja, vaikkakin Hyrrää oli käytetty enemmän. Jos vastaajat jaetaan kahteen ikäryhmään a) alle 25 45- vuotiaat ja b) 46 yli 65-vuotiaat, eivät erot hakutapojen välillä ole juurikaan merkittäviä. Nuoremmassa ikäryhmässä 78 %:a (n=18) oli käyttänyt Hyrrää ja 17 %:a (n=4) paperilomaketta. Vanhemmassa ikäryhmässä 67 %:a (n=18) oli käyttänyt Hyrrää, 22 %:a (n= 6) paperilomaketta ja 7 %:a (n=2) molempia hakutapoja. Hyrrää käytetään kaiken kaikkiaan enemmän kuin paperilomaketta. Erityisesti Hyrrän käyttö korostuu ikäryhmässä 36 45 vuotta. Tasaisimmin molempia hakutapoja käytetään ikäryhmässä 56 65 vuotta. Kaiken kaikkiaan erot hakutapojen välillä eivät ole suuria kaikenikäisiä tarkasteltaessa. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että vaikka Hyrrä on pääasiallinen hakukanava, ei siihen tulisi turvautua kokonaan. Jatkossakin olisi tärkeää mahdollistaa rahoituksenhaku paperilomakkeella, sillä jokaisessa ikäryhmässä näytetään käyttävän myös tätä mahdollisuutta. Toisaalta voitaisiin panostaa myös Hyrrän toimivuuteen. 4.6 Hankkeen yleisten tavoitteiden toteutuminen Vastaajia pyydettiin arvioimaan hankkeen yleisten tavoitteiden toteutumista. Hanketavoitteiden toteutumista tarkasteltiin yhteensä yhdeksän väittämän osalta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan hanketavoitteiden toteutumista asteikolla 1 4, jossa 1=ei lainkaan, 2=kohtalaisesti, 3=hyvin ja 4=erinomaisesti. Hankkeiden yleisten tavoitteiden toteutuminen ja vastausten jakaantuminen esitetään väreittäin kuviossa 4. Yhteensä väittämiä tarkastellaan 51:n vastaajan osalta. 23

Kuvio 4. Hankkeen yleisten tavoitteiden toteutuminen Hankkeiden osatavoitteiden toteutuminen on koottu myös taulukkoon 2. Jokaisen väittämän osalta kuvataan vastaajien mielipiteet prosenttiosuuksina (%) ja määrällisesti (n). Jokaisen väittämän osalta esitetään myös keskiarvo, mediaani ja moodi. Mediaani on kuvaava keskiluku, sillä se on muuttujan arvo, jota pienempiä ja suurempia arvoja esiintyy aineistossa yhtä paljon, eikä se ole herkkä poikkeamille (Leppälä 2017, 26). Moodi on muuttujan arvo, joka esiintyy useimmin tai jossa on eniten havaintoja (mt.). Keskiarvo on taas herkkä poikkeaville arvoille (mt.,27), mutta jos se ei poikkea huomattavasti moodista tai mediaanista, voidaan sitä pitää myös kuvaavana lukuna. Hankkeet saavuttavat väittämien mukaiset tavoitteet vastaajien mielestä kokonaisuudessaan kiitettävästi. Mediaani on kahdeksassa väittämässä hyvä (=3) ja ainoastaan yhdessä väittämässä kohtalainen (=2). Moodi on viidessä väittämässä hyvä (=3), kahdessa väittämässä erinomainen (=4) ja yhdessä kohtalainen (=2). Samoin vastausten keskiarvo on kahdeksassa väittämässä keskimäärin hyvä (=3) ja yhdessä kohtalainen (=2). Kahden väittämän osalta enemmistö vastaajista koki, että hanke saavuttaa tavoitteen erinomaisesti. Hanke vastaa erinomaisesti odotuksia 47 %:n mielestä, ja tuottaa erinomaisesti pitkäkestoista hyötyä alueen asukkaille 47 %:n mielestä. Kuuden väittämän osalta enemmistö vastaajista arvioi tavoitteiden toteutuvan hyvin. Ainoastaan yhden väittämän osalta suurin osa vastaajista koki, että tavoite saavutetaan kohtalaisesti. Hankkeen katsotaan edistävän uusien työpaikkojen syntymistä alueelle kohtalaisesti (43 %). Yhdenkään väittämän osalta enemmistö vastaajista ei kokenut, että tavoitetta ei olisi saavutettu lainkaan. 24

Taulukko 2. Hankkeen tavoitteen toteutuminen Hankkeen tavoitteen toteutuminen 1= ei lainkaan 2= kohtalaisesti 3= hyvin 4= erinomaisesti ei vastausta keskiarvo mediaani moodi Hankkeen päättyessä tavoitteet toteutuivat. 4 % (n=2) 10 % (n=5) 51 % (n=26) 27 % (n=14) 8 % (n=4) 3,25 hyvin hyvin Hanke vastaa odotuksia. 4 % (n=2) 6 % (n=3) 41 % (n=21) 47 % (n=24) 2 % (n=1) 3,37 hyvin erinomaisesti Hanke tuottaa pitkäkestoista hyötyä alueen asukkaille. 4 % (n=2) 10 % (n=5) 37 % (n=19) 47 % (n=24) 2 % (n=1) 3,33 hyvin erinomaisesti Hanke edistää alueen ympäristön hyvinvointia. 8 % (n= 4) 25 % (n=13) 41 % (n=21) 23 % (n=12) 2 % (n=1) 2,86 hyvin hyvin Hanke edistää alueen yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai kulttuuria. 6 % (n=3) 18 % (n=9) 49 % (n=25) 25 % (n=13) 2 % (n=1) 3,00 hyvin hyvin Hanke edistää paikallista yritystoimintaa. 10 % (n=5) 35 % (n=18) 39 % (n=20) 14 % (n=7) 2 % (n=1) 2,63 hyvin hyvin Hanke edistää uusien työpaikkojen syntymistä alueelle. 25 % (n=13) 43 % (n=22) 20 % (n=10) 10 % (n=5) 2 % (n=1) 2,20 kohtalaisesti kohtalaisesti Hanke edistää paikallisten resurssien käyttöä (esim. luonnonvarat, työvoima jne.). 8 % (n=4) 25 % (n=13) 43 % (n=22) 22 % (n=11) 2 % (n=1) 2,84 hyvin hyvin Hanke edistää alueen vetovoimaisuutta. 4 % (n=2) 18 % (n=9) 41 % (n=21) 35 % (n=18) 2 % (n=1) 3,14 hyvin hyvin Kokonaisuudessaan tavoitteet toteutuivat hankkeissa kiitettävästi. Seuraavaksi tarkastellaan yleisten tavoitteiden toteutumista tarkemmin keskittyen muutamaan väitteeseen kerrallaan. Aluksi tarkastellaan hankkeen tavoitteiden ja odotusten täyttymistä sekä asukashyötyä omana kokonaisuutenaan. Sitten käydään läpi väittämät, joiden voidaan katsoa arvioivan Kantrin strategiaan sisältyvien toimintalinjojen toteutumista. Näitä väittämiä ovat ympäristön hyvinvointiin, alueen yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja kulttuuriin sekä yritystoimintaan liittyvät väittämät. Lopuksi käsitellään omana kokonaisuutenaan väittämät, joissa pyydetään vastaajaa arvioimaan, miten hanke edistää alueen vetovoimaisuutta, paikallisten resurssien käyttöä ja uusien työpaikkojen syntymistä. 4.7 Hankkeen tavoitteet, odotukset ja asukashyöty Hankkeiden tavoitteiden ja odotusten täyttymistä sekä asukashyötyä mitattiin kolmella väittämällä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, toteutuvatko hankkeelle asetetut tavoitteet hankkeen päättyessä, 25

vastaako hanke odotuksia ja tuottaako hanke pitkäkestoista hyötyä alueen asukkaille. Vastauksien osalta on hyvä huomioida, että osa hankkeista on vastaamisen hetkellä päättynyt, kun taas osa hankkeista on vasta suunnitteluasteella käytännön toteutuksen vielä puuttuessa. Väittämissä ei määritelty hankkeen toteutusvaihetta, joten vastaajat ovat arvioineet niin päättyneitä hankkeita, käynnissä olevia hankkeita kuin vasta käynnistymässä olevia hankkeita. Myöskään syntyvää hyötyä ei määritelty sen tarkemmin. Vastaaja sai itse päättää mitä pitkäkestoinen hyöty hänen mielestään tarkoittaa. Kuvio 5. Hankkeen tavoitteet, odotukset ja hyödyt Kuviosta 5 voi nähdä, että kaikkien kolmen väittämän osalta vastaajat antoivat todella myönteisiä arvioita. Hankkeiden tavoitteet toteutuvat kiitettävästi 78 %:n mielestä. Hanke vastaa kiitettävästi odotuksia 88 %:n mielestä. Vastaajista 84 %:a kokee, että hanke tuottaa pitkäkestoista hyötyä alueen asukkaille. Kokonaisuudessaan yhteisöllisten hankkeiden edustajat vaikuttavat suhtautuvan vielä myönteisemmin väitteiden toteutumiseen kuin yrityshankkeiden edustajat. Väittämät toteutuvat erityisen hyvin, jos hanke koskettaa koko kunnan aluetta. Hankkeen tavoitteiden nähtiin toteutuvan kiitettävästi yksittäisen kylän alueella ja koko kunnan alueella. Hankkeen nähtiin vastaavan odotuksia kiitettävästi sekä tuottavan erinomaisesti hyötyä asukkaille erityisesti silloin, kun toteutusalueena on koko kunnan alue. Heikoiten väittämät toteutuvat silloin, kun hankkeen toteutusalueena on useampi kunta tai seutu, sillä yleensä ei lainkaan -vastauksia oli koko kuntaa ja useampaa kuntaa tai seutua koskevissa vastauksissa. Hankkeen päättyessä tavoitteet toteutuivat Hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen suhtauduttiin myönteisesti (kuvio 6). Hankkeen päättyessä tavoitteet saavutetaan kiitettävästi, mikä voidaan päätellä esimerkiksi väittämän vastausten pohjalta saatavista tunnusluvuista. Väittämän moodi on hyvin (=3), mediaani hyvin (=3) ja keskiarvo 2,86. Yli puolet vastaajista, eli 51 %:a (n=26) koki, että hankkeen päättyessä asetetut tavoitteet toteutuvat hyvin. Tavoitteet saavutetaan erinomaisesti 27 %:n (n=14) mielestä. Viisi vastaajaa (10 %) koki, että tavoitteet saavutetaan kohtalaisesti, ja kaksi vastaajaa (4 %) ajatteli, että tavoitteita ei saavuteta lainkaan. Vastaajista neljä (8 %) jätti vastaamatta tavoitteiden toteutumista mittaavaan väitteeseen. Vastaamatta jättäneiden oli mahdollisesti vaikea arvioida tavoitteiden saavuttamista, koska hanke ei ole vielä päättynyt. 26

Kuvio 6. Hankkeen päättyessä tavoitteet toteutuivat Ohjelmakaudella 2007 2013 vastaajista valtaosa, yhteensä 94 %:a, koki hankkeelle asettamiensa tavoitteiden onnistuneen hyvin tai erinomaisesti (Loppuarviointi 2015, 38). Tässä väliarvioinnissa kysymys oli muotoiltu hieman eri tavoin, eikä vastaajaa pyydetty arvioimaan itse hankkeelleen asettamiensa tavoitteiden toteutumista, vaan ylipäätään toteutuvatko tavoitteet hankkeen päättyessä. Verrattuna edelliseen ohjelmakauteen, tällä ohjelmakaudella 2014 2020 pienempi määrä vastaajista koki, että hankkeen tavoitteet toteutuvat erinomaisesti. Kokonaisuudessaan 78 %:a kokee tällä hetkellä, että hankkeen päättyessä tavoitteet toteutuvat kiitettävästi. Tälläkin ohjelmakaudella vastaajat siis suhtautuvat hankkeen tavoitteiden toteutumiseen hyvin myönteisesti, mutta vielä on hieman kirittävää edellisen ohjelmakauden tuloksiin. Kuvio 7. Hankkeen päättyessä tavoitteet toteutuivat hanketyypeittäin Hanketyypeittäin tarkasteltuna koettiin, että tavoitteet toteutuvat kiitettävimmin yhteisöllisessä investointihankkeessa (kuvio 7). Tavoitteiden koki toteutuvan hyvin 50 %:a (n=6) ja erinomaisesti 42 %:a (n=5). Yksi investointihanketta edustava vastaaja ei ollut vastannut kysymykseen (8 %). Yrityshankkeessa tavoitteiden nähtiin toteutuvan hyvin 63 %:n mielestä (n=5) ja erinomaisesti 25 %:n (n=2) mielestä. Yhden vastaajan mielestä yrityshankkeen tavoitteet eivät toteudu lainkaan (13 %). Vastauksissa oli eniten hajontaa yhteisöllisessä kehittämishankkeessa, mutta tämänkin hanketyypin osalta tavoitteiden nähtiin toteutuvan kiitettävästi. Tavoitteiden nähtiin toteutuvan 27

yhteisöllisessä kehittämishankkeessa hyvin 48 %:n (n=14), erinomaisesti 24 %:n (n=7), kohtalaisesti 17 %:n (n=5) mielestä ja ei lainkaan 3 %:n (n=1) mielestä. Kaksi yhteisöllistä kehittämishanketta edustavaa vastaajaa ei vastannut kysymykseen. Hanke vastaa odotuksia Hankkeen nähtiin tällä ohjelmakaudella vastaavan odotuksia todella kiitettävästi (kuvio 8). Edellisen ohjelmakauden loppuraportissa ei käsitelty hankkeen odotusten täyttymistä, joten vertailua ei siltä osin voi tehdä. Väitteeseen saatiin tässä väliarvioinnissa hyvin myönteistä palautetta. Hanke vastaa odotuksia erinomaisesti 47 %:n (n=24) mielestä ja hyvin 41 %:n (n=21) mielestä. Kolme vastaajaa (6 %) koki, että hanke vastaa odotuksia kohtalaisesti, ja kaksi vastaajaa (4 %) koki, että hanke ei vastaa odotuksia lainkaan. Yksi vastaaja jätti vastaamatta väitteeseen. Suurin osa vastaajista (88 %) siis koki, että hanke vastaa odotuksia erinomaisesti tai hyvin. Myös tunnusluvut ovat tässä väittämässä parhaimmat näiden kolmen väittämän osalta. Väittämän moodi on erinomaisesti (=4), mediaani hyvin (=3) ja keskiarvo 3,27. Tulokset osoittavat, että toimijat ovat asettaneet hankkeelle realistisia odotuksia. Hankkeiden toteutus on ollut toimivaa, koska odotukset ovat täyttyneet kiitettävästi. Kuvio 7. Hanke vastaa odotuksia Yhteisöllisten hankkeiden nähtiin vastaavan odotuksia hieman paremmin kuin yrityshankkeiden, mutta tulokset olivat kuitenkin kaikkien hanketyyppien osalta melko saman suuntaisesti kiitettäviä (kuvio 9). Yrityshankkeiden tulosta laskee erityisesti yhden vastaajan mielipide siitä, että hanke ei ollut onnistunut lainkaan. Toisaalta yrityshankkeen osalta vastauksia on myös pienempi määrä. Erityisesti yhteisöllisen investointihankkeen nähtiin vastaavan odotuksia kiitettävästi. Yhteisöllisen investointihankkeen arvioitiin vastaavan odotuksia erinomaisesti 58 %:n (n=7), hyvin 33 %:n (n=4) ja kohtalaisesti 8 %:n (n=1) mielestä. Yhteisöllisen kehittämishankkeen arvioitiin vastaavan odotuksia erinomaisesti 48 %:n (n=14), hyvin 45 %:n (n=13) ja kohtalaisesti 7 %:n (n=2) mielestä. Yrityshankkeen nähtiin vastaavaan odotuksia erinomaisesti 38 %:n (n=3), hyvin 50 %:n (n=4). ei lainkaan 13 %:n (n=1) mielestä. 28

Kuvio 8. Hanke vastaa odotuksia hanketyypeittäin Hanke tuottaa pitkäkestoista hyötyä alueen asukkaille Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta vastaajat arvioivat tuottaako hanke pitkäkestoista hyötyä alueen asukkaille (kuvio 10). Suurin osa vastaajista (84 %) koki, että hanke tuottaa erinomaisesti tai hyvin pitkäkestoista hyötyä alueen asukkaille. Vastaajista 47 %:a (n=24) koki, että pitkäkestoista hyötyä syntyy erinomaisesti, ja 37 %:a (n=19) puolestaan ajatteli, että pitkäkestoista hyötyä syntyy hyvin. Vastaajista viisi (10 %) koki, että hyöty on kohtalaista ja kahden vastaajan (4 %) mielestä hanke ei tuota lainkaan pitkäkestoista hyötyä alueen asukkaille. Väittämän tunnusluvut ovat seuraavat: moodi erinomaisesti (=4), mediaani hyvin (=3) ja keskiarvo 3,24. Kuvio 9. Hanke tuottaa pitkäkestoista hyötyä alueen asukkaille Tulosten perusteella voidaan todeta, että toiminta-alueen ja asukkaiden osalta Leader-hankkeet ovat hyvin myönteisiä ja tuottavat pitkäkestoisia vaikutuksia myös tällä ohjelmakaudella. Edellisellä ohjelmakaudella yhteensä 79 %:a vastaajista koki, että hanke tuotti kestävää hyötyä asukkaille joko hyvin tai erinomaisesti (Loppuraportti 2015, 40). Väite oli hieman eri tavoin muotoiltu, mutta näyttää siltä, että vastaajat kokevat hankkeilla olevan tällä ohjelmakaudella vielä parempia ja pitkäkestoisempia vaikutuksia alueen asukkaisiin. Tuloksen pohjalta voidaan ajatella, että Leadertoiminta on entistä vakiintuneempaa, ja myös vaikutukset koetaan entistä hyödyllisemmiksi. 29

Yhteisöllisten hankkeiden nähtiin tuottavan pitkäkestoista hyötyä alueen asukkaille useimmiten erinomaisesti, kun taas yrityshanketta edustavat vastaajat kokivat, että hanke tuottaa pitkäkestoista hyötyä useimmiten hyvin (kuvio 11). Yhteisöllisen kehittämishankkeen koettiin tuottavan pitkäkestoista hyötyä erinomaisesti 52 %:n (n=15), hyvin 38 %:n (n=11) ja kohtalaisesti 10 %:n (n=3) mielestä. Yhteisöllisen investointihankkeen nähtiin tuottavan asukkaille hyötyä erinomaisesti 58 %:n (n=7), hyvin 33 %:n (n=4) ja kohtalaisesti 8 %:n (n=1) mielestä. Yrityshankkeiden edustajien vastaukset vaihtelivat enemmän vaihtoehtojen välillä. Useimmiten yrityshankkeen koettiin tuottavan hyötyä hyvin (50 %, n=4). Yksi vastaaja (13 %) ajatteli, että hyötyä syntyy erinomaisesti, ja yksi (13 %) ajatteli, että sitä syntyy kohtalaisesti. Yrityshankkeiden edustajista kaksi henkilöä (25 %) oli sitä mieltä, että pitkäkestoista hyötyä ei synny lainkaan, kun taas yhteisöllisissä hankkeissa yksikään vastaaja ei ollut sitä mieltä, että pitkäkestoista hyötyä ei syntyisi lainkaan. Kuvio 10. Hanke tuottaa pitkäkestoista hyötyä alueen asukkaille hanketyypeittäin 4.8 Strategian toimintalinjojen toteutuminen Kyselyn väittämissä arvioitiin Kantrin strategiaan sisältyvien toimintalinjojen toteutumista. Kantrin toimintakauden 2014 2020 strategiassa Vastuu yhteisöstä ja ympäristöstä esitellään kolme toimintaa ohjaavaa linjausta: 1) Ympäristövastuinen asuminen, 2) Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso sekä 3) Paikallinen yrittäjyys (mt. b). Kyselyn seitsemännessä kysymyksessä esitettiin väittämiä, joiden pohjalta voidaan arvioida näiden toimintalinjausten toteutumista hanketoiminnassa. Kyselyn kahdeksannessa kysymyksessä selvitettiin hankkeen osallistavuutta. Yhdessä väittämässä pyydettiin arvioimaan, kuinka hanke osallistaa alle 30 vuotiaita. Kysymyksen tulokset esitellään myöhemmin luvussa: Hankkeen osallistavuus nuorten, seniorien ja erityisryhmien osalta. Strategian toisen toimintalinjan toteutumista nuorison osallistavuuden osalta arvioidaan kyseisessä luvussa. 4.8.1 Ympäristövastuinen asuminen Kantrin strategian ensimmäinen toimintalinja Ympäristövastuinen asuminen ohjaa esimerkiksi rahoittamaan hankkeita, jotka parantavat ympäristön tilaa tai vähentävät sen kuormitusta (Kantrin strategia 2014, b). Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten hanke edistää alueen ympäristön hyvinvointia, jotta voitiin arvioida strategian ensimmäisen toimintalinjan toteutumista. 30

Kuvio 11. Hanke edistää alueen ympäristön hyvinvointia Vastausten jakaantuminen esitetään kuviossa 12. Vastaajat kokivat, että hankkeet edistävät keskimäärin hyvin ympäristön hyvinvointia. Vastaajat arvioivat useimmiten (moodi), että ympäristön hyvinvointia edistetään hyvin. Vastausten keskimmäinen arvo, eli mediaani on myös hyvin. Väittämään vastasi yhteensä 50 henkilöä, eli yksi henkilö jätti vastaamatta kysymykseen. Vastanneista 41 % (n=21) koki, että hanke edistää alueen ympäristön hyvinvointia hyvin. Lähes yhtä suuret määrät vastaajista kokivat, että hankkeella edistetään ympäristön hyvinvointia kohtalaisesti tai erinomaisesti. Kohtalaisesti edistetään 25 %:n (n=13) mielestä, ja erinomaisesti 24 %:n (n=12) mielestä. Neljän vastaajan (8 %) mielestä hanke ei edistä ympäristön hyvinvointia lainkaan. Vastaajista 60 %:a ajatteli, että hankkeella edistetään ympäristön hyvinvointia kiitettävästi, ja noin 30 %:a koki, että sitä edistetään kohtalaisesti tai ei lainkaan. Näiden tulosten pohjalta voidaan siis todeta, että ympäristövastuisen asumisen toimintalinja toteutuu hyvin. Taulukosta 3 näkee, että vastaukset vaihtelevat ikäryhmittäin. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että nuoremmat vastaajat kokivat ympäristövastuisen asumisen toimintalinjan toteutuvan heikommin kuin vanhemmat ikäryhmät. Ikäryhmässä 25 35-vuotiaat nähtiin hankkeen edistävän ympäristön hyvinvointia heikoiten verrattuna muihin ikäryhmiin. Yksikään ikäryhmän edustaja ei arvioinut hankkeen edistävän ympäristön hyvinvointia erinomaisesti. Toisaalta on huomioitava vastaajien pieni määrä nuorten ikäryhmässä (n=4), mikä vaikuttaa tuloksiin, mutta toisaalta myös ikäryhmässä 46 55-vuotiaat on lähes yhtä monta vastaajaa (n=5), ja arviot ovat silti myönteisempiä kuin nuorilla. Ikäryhmässä 46 55-vuotiaat kolme vastaajaa ajatteli, että hanke edistää ympäristön hyvinvointia erinomaisesti (60 %). Eniten vastaajia on ikäryhmissä 36 45- vuotiaat ja 56 65-vuotiaat, ja näissä ryhmissä suurin osa vastaajista koki, että hanke edistää ympäristön hyvinvointia hyvin. Näissä ikäryhmissä on kuitenkin vastauksia muissakin luokissa, ja esimerkiksi melko moni vastaaja näki kummassakin ikäryhmässä, että ympäristön hyvinvointia edistetään kohtalaisesti. Kaikkein myönteisemmin vaikutukset nähtiin ikäryhmässä yli 65 vuotta, sillä vastaajat ovat arvioineet hankkeen edistävän ympäristön hyvinvointia joko erinomaisesti (50%) tai hyvin (50%). Vastaajia on myös tässä ikäryhmässä melko pieni määrä (n=6). 31

Taulukko 3. Hanke edistää alueen ympäristön hyvinvointia ikäryhmittäin ikäryhmä 25-35 vuotta 36-45 vuotta 46-55 vuotta 56-65 vuotta yli 65 vuotta Yhteensä Hanke edistää alueen ympäristön hyvinvointia (n=50) erinomaisesti hyvin kohtalaisesti ei lainkaan 0 % (n=0) 25 % (n=1) 50 % (n=2) 25 % (n=1) 21 % (n=4) 42 % (n=8) 32 % (n=6) 5 % (n=1) 60 % (n=3) 20 % (n=1) 20 % (n=1) 0 % (n=0) 12 % (n=2) 50 % (n=8) 25 % (n=4) 12 % (n=2) 50 % (n=3) 50 % (n=3) 0 % (n=0) 0 % (n=0) 24 % (n=12) 42 % (n=21) 26 % (n=13) 8 % (n=4) Vastaajista miehet näkivät hankkeiden edistävän ympäristön hyvinvointia paremmin kuin naiset. Miesten mielestä tavoitteet toteutuvat erinomaisesti 23 %:n (n=7) mielestä ja hyvin 45 %:n (n=14) mielestä, kun taas naisten mielestä tavoitteet toteutuivat erinomaisesti 26 %:n (n=5) mielestä ja hyvin 36 %:n (n=7) mielestä. Naiset kokivat miehiä useammin, että tavoitteet toteutuvat kohtalaisesti tai ei lainkaan. Naisten mielestä hanke edistää ympäristön hyvinvointia kohtalaisesti 21 %:n (n=4) ja ei lainkaan 16 %:n (n=3) mielestä, kun taas miesten mielestä tavoitteet toteutuvat kohtalaisesti 29 %:n (n=9) ja ei lainkaan 3 %:n (n=1) mielestä. Kuvio 12. Hanke edistää alueen ympäristön hyvinvointia hanketyypeittäin Väittämän osalta eroja on myös eri hanketyyppien välillä (kuvio 13). Yhteisöhankkeiden nähtiin edistävän ympäristön hyvinvointia paremmin kuin yrityshankkeiden. Yhteisöllisen kehittämishankkeen nähtiin edistävän ympäristön hyvinvointia seuraavasti: hyvin 41 %:a (n=12), kohtalaisesti 28 %:a (n=8), erinomaisesti 24 %:a (n=7) ja ei lainkaan 7 %:a (n=2). Vastaajista 65 %:a siis koki yhteisöllisen kehittämishankeen edistävän ympäristön hyvinvointia kiitettävästi. Yhteisöllisen investointihankkeen ajateltiin edistävän ympäristön hyvinvointia seuraavasti: hyvin 50 %:a (n=6), erinomaisesti 33 %:a (n=4) ja kohtalaisesti 17 %:a (n=2). Yhteisöllisten investointihankkeiden osalta yksikään vastaaja ei nähnyt, että hanke ei edistäisi ympäristön hyvinvointia lainkaan. Vastaajista 83 %:a näki yhteisöllisen investointihankkeen edistävän ympäristön hyvinvointia kiitettävästi. Yrityshankkeen osalta tulokset ovat tasaisempia. Yrityshankkeen nähtiin edistävän ympäristön hyvinvointia yhtä usein hyvin: 38 %:a (n=3) kuin 32

kohtalaisesti: 38 %:a (n=3). Lisäksi kaksi vastaajaa (25 %) näki, että yrityshanke ei edistä ympäristön hyvinvointia lainkaan. Yksikään yrityshanketta edustava vastaaja ei kokenut, että hanke edistäisi ympäristön hyvinvointia erinomaisesti. Hanketoteuttajien osalta tulokset ovat väliarvioinnissa samankaltaisia kuin ohjelmakauden 2007 2013 loppuarvioinnissa, jossa hanketoteuttajia pyydettiin arvioimaan, onko hankkeen avulla parannettu ympäristön hyvinvointia (mt., 42). Väittämä oli muotoiltu eri tavalla vuoden 2015 kyselyssä kuin vuoden 2018 kyselyssä, ja siten mitattava tulos on hieman aiemmasta kyselystä poikkeava, mutta silti tulokset ovat samansuuntaisia. Edelleen yhteisöllisen investointihankkeen nähtiin edistävän ympäristön hyvinvointia parhaiten, yhteisöllisen kehittämishankkeen toiseksi parhaiten ja yrityshankkeen vähiten. Vastaukset vaihtelevat todennäköisesti osittain myös sen mukaan, että kaikki hankkeet eivät ole sisällöllisesti ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi suunniteltuja hankkeita. Kantrin strategiassa ympäristövastuisen asumisen toimintalinjaa toteuttavien hankkeiden osuudeksi kokonaisrahoituksesta on suunniteltu 20 prosenttia (Kantrin strategia 2014, b). Vastauksista ei voi erottaa onko hanke ollut ympäristön hyvinvointia edistävä hanke vai jokin muu hanke. Lisäksi kysymys voi olla vastaajille vaikea. Jo vuoden 2007 2013 loppuarvioinnissa (mt., 42) todettiin, että kysymys voi olla vastaajille vaikea sen moniselitteisyyden vuoksi. Vastaajat voivat kokea, että ympäristön hyvinvoinnista kysyttäessä ympäristöllä tarkoitetaan luonnonympäristöä, eli maaperää sekä ilma- ja vesikehää kasveineen ja eläimineen. Vastaaja voi ymmärtää ympäristön esimerkiksi ihmisen muokkaamana ympäristönä, kuten maisemointiin liittyvänä hankkeena (mt., 42). Ympäristö voidaan kokea laajastikin minä tahansa ympäristönä, ja hyvinvointi esimerkiksi ihmisiä koskevana hyvinvointina. Tulevissa tutkimuksissa olisikin syytä kiinnittää huomiota kysymyksen sisältöön, jotta vastaaja ymmärtäisi mitä esimerkiksi ympäristöllä kysymyksessä tarkoitetaan. 4.8.2 Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso Kantrin strategian toinen toimintalinja Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso ohjaa yhteisöllisiin ja osallistaviin hankkeisiin, sekä ottamaan huomioon erityisryhmiä, naisia ja nuoria. Toimintalinjan mukaan kansainvälistä ja alueiden välistä toimintaa ja yhteistyötä toteutetaan vakiintuneesti, ja paikallinen kulttuuri on merkittävä osa alueen vetovoimaa. Hankkeiden kokonaisrahoituksesta 45 prosenttia tulisi kohdistaa strategian mukaan tämän toimintalinjan mukaisiin hankkeisiin. (Kantrin strategia 2014, b.) Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten hanke edistää alueen yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai kulttuuria. Tällä väittämällä mitattiin strategian toiseen toimintalinjaan sisältyvien osa-alueiden, eli yhteisöllisten ja osallistavien hankkeiden sekä paikallisen kulttuurin, toteutumista (kuvio 14). Vastaajat kokivat, että hankkeet edistävät keskimäärin hyvin näitä osa-alueita. Vastaajat arvioivat useimmiten (moodi), että yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai kulttuuria edistetään hyvin. Vastausten keskimmäinen arvo, eli mediaani, on myös hyvin. Vastaajista 49 %:a (n=25) koki, että hanke edistää 33

alueen yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai kulttuuria hyvin. Hanke edisti erinomaisesti näitä osa-alueita 25 %:n (n=13) mielestä, ja kohtalaisesti 18 %:n (n=9) mielestä. Kolme vastaajaa (6 %) koki, että hanke ei edistänyt näitä osa-alueita lainkaan, ja yksi vastaaja jätti vastaamatta väittämään. Kuitenkin voidaan tulosten perusteella sanoa, että tämäkin toimintalinja toteutuu hanketoimijoiden mielestä kiitettävästi. Kuvio 13. Hanke edistää alueen yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai kulttuuria Naiset ja miehet näkivät hankkeen edistävän yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai kulttuuria melko samankaltaisesti. Niin naiset kuin miehet näkivät osa-alueiden edistyvän kiitettävästi. Hanke edistää teemoja erinomaisesti naisten osalta 32 %:n (n=6) mielestä, ja miesten osalta 23 %:n (n=7) mielestä. Hanke edistää teemoja hyvin naisten osalta 42 %:n (n=8), ja miesten osalta 55 %:n (n=17) mielestä. Osan vastaajien mielestä teemat edistyivät kohtalaisesti tai ei lainkaan. Hankkeen nähtiin edistävän yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai kulttuuria kohtalaisesti naisten osalta 21 %:n (n=4) mielestä ja miesten osalta 16 %:n (n=5) mielestä. Naisista 5 %:a (n=1) ja miehistä 6 %:a (n=2) koki, että hanke ei edistä näitä osa-alueita lainkaan. Myös tämän väittämän osalta vastaukset vaihtelivat ikäryhmittäin (taulukko 4). Ikäryhmän 25 35- vuotiaat mielestä hanke edistää alueen yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kulttuuria jälleen heikoiten verrattuna muihin ikäryhmiin. Vastaajien pieni määrä (n=4) on huomioitava, mutta joka tapauksessa neljästä vastaajasta kaksi vastaajaa arvioi, että hanke ei edistä lainkaan yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai kulttuuria (50%). Vastaajamäärältään samansuuruisessa (n=5) ikäryhmässä 46 55-vuotiaat osaalueiden edistyminen nähtiin myönteisemmin. Yksikään vastaaja tästä ryhmästä ei kokenut, että yhteisöllisyys, osallisuus tai kulttuuri eivät edistyisi lainkaan, mutta vastauksia on melko tasaisesti muissa luokissa. Ikäryhmässä 36 45-vuotiaat suurin osa vastaajista ajatteli, että hankkeella edistetään kysyttyjä osa-alueita hyvin (42 %). Vastauksia on myös samansuuruisesti luokissa erinomaisesti (26 %) ja kohtalaisesti (26 %). Ikäryhmässä 56 65-vuotiaat yhteisöllisyyden, osallisuuden ja kulttuurin edistäminen nähtiin myönteisesti, sillä yli 90 %:a ajatteli osa-alueiden toteutuvan erinomaisesti (69 %) tai hyvin (25 %). Kaikkein myönteisemmin vaikutukset nähtiin jälleen ikäryhmässä yli 65 vuotta, sillä vastaajat arvioivat hankkeen edistävän alueen yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kulttuuria ainoastaan joko erinomaisesti (50 %) tai hyvin (50%). 34

Taulukko 4. Hanke edistää alueen yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai kulttuuria ikäryhmittäin ikäryhmä 25-35 vuotta 36-45 vuotta 46-55 vuotta 56-65 vuotta yli 65 vuotta Yhteensä Hanke edistää alueen yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kulttuuria (n=50) erinomaisesti hyvin kohtalaisesti ei lainkaan 0 % (n=0) 25 % (n=1) 25 % (n=1) 50 % (n=2) 26 % (n=5) 42 % (n=8) 26 % (n=5) 5 % (n=1) 20 % (n=1) 40 % (n=2) 40 % (n=2) 0 % (n=0) 25 % (n=4) 69% (n=11) 6 % (n=1) 0 % (n=0) 50 % (n=3) 50 % (n=3) 0 % (n=0) 0 % (n=0) 26 % (n=13) 50 % (n=25) 18 % (n=13) 6 % (n=3) Väittämän vastausten jakautumista voidaan tarkastella hanketyypeittäin (kuvio 15). Yhteisöllisen kehittämishankkeen nähtiin edistävän alueen yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai kulttuuria seuraavasti: hyvin 48 %:a (n=14), erinomaisesti 28 %:a (n=8) ja kohtalaisesti 24 %:a (n=7). Yksikään vastaaja ei valinnut vaihtoehtoa ei lainkaan. Vastaajista 76 %:a koki yhteisöllisen kehittämishankeen edistävän osa-alueita kiitettävästi. Yhteisöllisen investointihankkeen ajateltiin edistävän alueen yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai kulttuuria todella kiitettävästi. Vastaajista 67 %:a (n=8), koki, että yhteisöllinen investointihanke edistää osa-alueita hyvin, ja 33 %:a (n=4) näki, että näin tapahtuu erinomaisesti. Yrityshankkeen nähtiin edistävän alueen yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai kulttuuria hyvin: 38 %:a (n=3), kohtalaisesti: 25 %:a (n=2) tai ei lainkaan: 38 %:a (n=3). Yrityshankkeen ei nähty edistävän yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai kulttuuria erinomaisesti kertaakaan. Kuvio 14. Hanke edistää alueen yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai kulttuuria hanketyypeittäin Väittämässä mitattiin yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämisen lisäksi kulttuurin edistämistä. Vuoden 2015 loppuarvioinnissa vastaavassa väittämässä ei ollut mukana kulttuurin edistämisen osa-aluetta, sillä silloin väittämässä pyydettiin arvioimaan, pystyttiinkö hankkeen avulla lisäämään yhteisöllisyyttä tai sosiaalista yhteenkuuluvuutta alueella (mt., 45). Vertailu on siten vaikeaa tämän väittämän osalta, koska aikaisemman arvioinnin vastaavaan väittämään ei oltu sisällytetty osaalueeksi kulttuuria. 35

Teemoina yhteisöllisyys, osallisuus ja kulttuuri voivat olla vaikeasti ymmärrettäviä. Jo pelkästään yhteisöllisyys ja osallisuus voivat merkitä vastaajille eri asioita. Lisäksi kulttuuri on oma kokonaisuutensa, jonka edistämistä olisi voitu mitata yksittäisellä väittämällä. Toisaalta ainoastaan yksi vastaaja jätti vastaamatta kysymykseen, mikä kertoo siitä, että vastaajat eivät kokeneet kysymystä niin vaikeaksi, että olisivat jättäneet vastaamatta siihen kokonaan. Kokonaisuudessaan vastaajien mukaan strategian toisen toimintalinjan periaatteisiin sisältyvät yhteisöllisyys, osallisuus tai kulttuuri toteutuvat hankkeissa kiitettävästi, sillä 74 %:a vastaajista vastasi väittämään vaihtoehdoilla hyvin tai erinomaisesti. Yrityshankkeissa osa-alueet eivät toteutuneet niin hyvin, mutta toisaalta yhteisöllisyys, osallisuus ja kulttuuri voivat teemoina olla yritysmaailmassa vaikeasti täytettäviä. 4.8.3 Paikallinen yrittäjyys Kantrin strategian kolmas toimintalinja Paikallinen yrittäjyys ohjaa kehittämään paikallista yritystoimintaa tai siihen liittyvää osaamista edistäviä hankkeita. Tavoitteena on ympäristön ja yhteisön kannalta vastuullinen ja paikallinen yritystoiminta. Hankkeiden osalta huomioidaan mm. innovatiivisuus. Hankkeiden kokonaisrahoituksesta 35 prosenttia tulisi kohdistaa strategian mukaan tämän toimintalinjan mukaisiin hankkeisiin. (Kantrin strategia 2014, b.) Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten hanke edistää paikallista yritystoimintaa. Tällä väittämällä mitattiin strategian kolmanteen toimintalinjaan sisältyvien osa-alueiden toteutumista (kuvio 16). Vastaajat kokivat, että hankkeet edistävät keskimäärin hyvin yritystoimintaa. Vastaajat arvioivat useimmiten (moodi), että yritystoimintaa edistetään hyvin. Vastausten keskimmäinen arvo, eli mediaani on myös hyvin. Kuvio 15. Hanke edistää paikallista yritystoimintaa Vastaajista 39 %:a (n=20) koki, että hanke edistää hyvin paikallista yritystoimintaa. Hanke edisti yritystoimintaa kohtalaisesti 35 %:n (n=18) mielestä, ja erinomaisesti 14 %:n (n=9) mielestä. Viisi vastaajaa (10 %) koki, että hanke ei edistänyt yritystoimintaa lainkaan, ja yksi vastaaja jätti vastaamatta väittämään. Tämäkin toimintalinja siis toteutuu kiitettävästi. 36

Tarkastellaan tuloksia ikäryhmän mukaan (taulukko 5). Tällä kertaan ikäryhmään 25 35-vuotiaat kuuluvat kokivat, että hanke edistää paikallista yritystoimintaa parhaiten verrattuna muihin ikäryhmiin. Neljästä vastaajasta kaksi arvioi, että hanke edistää hyvin yritystoimintaa (50%), yksi vastaaja (25 %) arvioi tavoitetta edistettävän erinomaisesti ja yksi (25 %) kohtalaisesti. Vastaajamäärältään samansuuruisessa (n=5) ikäryhmässä 46 55-vuotiaat vastauksia oli melko tasaisesti kaikissa luokissa. Ikäryhmästä 60 %:a (n=3) koki yritystoimintaa edistettävän kiitettävästi. Ikäryhmässä 36 45-vuotiaat enemmistö vastaajista koki, että yritystoimintaa edistetään kiitettävästi (79 %). Tämä ryhmä olikin toinen myönteisimmin väitteeseen suhtautuva. Ikäryhmässä 56 65-vuotiaat paikallisen yritystoiminnan edistymiseen suhtauduttiin kriittisemmin, sillä 56 %:a (n=9) koki yritystoiminnan edistyvän kohtalaisesti, ja 19 %:a (n=3) ajatteli, että osa-alue ei edisty lainkaan. Myös ikäryhmässä yli 65 vuotta tämän toimintalinjan ei nähty toteutuvan niin hyvin kuin muiden toimintalinjojen, sillä 67 %:a (n=4) koki, että yritystoiminta edistyy kohtalaisesti, ja 33 %:a ajatteli, että se edistyy hyvin (n=2) Taulukko 5. Hanke edistää paikallista yritystoimintaa ikäryhmittäin ikäryhmä 25-35 vuotta 36-45 vuotta 46-55 vuotta 56-65 vuotta yli 65 vuotta Yhteensä Hanke edistää paikallista yritystoimintaa (n=50) erinomaisesti hyvin kohtalaisesti ei lainkaan 25 % (n=1) 50 % (n=2) 25 % (n=1) 0 % (n=0) 16 % (n=3) 63 % (n=12) 16 % (n=3) 5 % (n=1) 20 % (n=1) 40 % (n=2) 20 % (n=1) 20 % (n=1) 13 % (n=2) 13 % (n=2) 56 % (n=9) 19 % (n=3) 0 % (n=0) 33 % (n=2) 67 % (n=4) 0 % (n=0) 14 % (n=7) 40 % (n=20) 36 % (n=18) 10 % (n=5) Naiset ja miehet näkivät hankkeen edistävän paikallista yritystoimintaa hieman eri tavoin. Naiset valitsivat tasaisesti eri vastausvaihtoehtoja. Naisten vastauksissa hanke edistää yritystoimintaa seuraavasti: erinomaisesti 26 % (n=5), hyvin 26 % (n=5), kohtalaisesti 26 % (n=5) ja ei lainkaan 21 % (n=4). Miesten vastaukset keskittyivät enemmän vaihtoehtoihin hyvin tai kohtalaisesti. Miesten mielestä hanke edistää paikallista yritystoimintaa erinomaisesti 6 %:n (n=2), hyvin 48 %:n (n=15), kohtalaisesti 42 %:n (n=13) ja ei lainkaan 3 %:n (n=1) mukaan. Hanketyypeittäin tarkasteltuna väittämän vastaukset jakautuvat seuraavasti (kuvio 17). Odotetusti yrityshankkeen nähtiin edistävän paikallista yritystoimintaa parhaiten. Yrityshankkeen nähtiin edistävän yritystoimintaa erinomaisesti 38 %:n (n=3) ja hyvin 50 %:n (n=4) vastaajan mielestä. Yksi vastaaja (13 %) koki, että edistäminen on kohtalaista. Vastaukset jakautuivat tasaisemmin eri vaihtoehtojen välille yhteisöllisen kehittämishankkeen osalta. Yhteisöllisen kehittämishankkeen koettiin edistävän paikallista yritystoimintaa erinomaisesti 14 %:n (n=4), hyvin 45 %:n (n=13), kohtalaisesti 28 %:n (n=8) ja ei lainkaan 14 %:n (n=4) mielestä. Yhteisöllisen investointihankkeen nähtiin edistävän paikallista yritystoimintaa huonoiten. Vastaajista 75 %:a (n=9) koki, että yhteisöllinen investointihanke edistää yritystoimintaa kohtalaisesti. Vastaajista kaksi (17 %) koki sitä edistettävän hyvin, ja yksi vastaaja (14 %) ajatteli, että osa-alue ei edisty lainkaan. 37

Kuvio 16. Hanke edistää paikallista yritystoimintaa hanketyypeittäin 4.9 Alueen vetovoimaisuus, paikalliset resurssit ja uusien työpaikkojen syntyminen Kolme väittämää mittasi, kuinka vastaajat kokivat hankkeen edistävän alueen vetovoimaisuutta, paikallisten resurssien (esim. luonnonvarojen ja työvoiman) käyttöä sekä uusien työpaikkojen syntymistä alueelle. Jokaiseen väittämään vastasi yhteensä 50 vastaajaa. Hanke edistää alueen vetovoimaisuutta Vastaajat näkivät hankkeen edistävän alueen vetovoimaisuutta kiitettävästi, sillä vastaajista 41 %:a (n=21) koki niin tapahtuvan hyvin, ja 35 %:a (n=18) ajatteli niin tapahtuvan erinomaisesti (kuvio 18). Yhdeksän vastaajaa (18 %) koki, että hanke edistää alueen vetovoimaisuutta kohtalaisesti, ja kaksi vastaajaa (4 %) koki, että hanke ei edistä alueen vetovoimaisuutta lainkaan. Yksi vastaaja jätti vastaamatta väitteeseen. Enemmistö vastaajista (76 %) siis koki, että hanke edistää alueen vetovoimaisuutta kiitettävästi. Myös tunnusluvut kertovat saman tuloksen. Väittämän moodi on hyvin (=3), mediaani hyvin (=3) ja keskiarvo 3,04. Verrattuna edelliseen ohjelmakauteen tulokset ovat parantuneet huomattavasti. Loppuraportissa 2015 kerrotaan, että vastaajat eivät olleet kovin yksimielisiä siitä, tekikö hanke alueesta vetovoimaisemman. Tuolloin vastaajista 43 prosenttia vastasi hyvin, ja 31 prosenttia vastasi kohtalaisesti. (Mt., 39.) Voidaankin ajatella, että Leader- ja hanketoiminnan on mahdollisesti viime vuosina huomattu olevan merkittävää toiminta-alueen kannalta, ja hankkeilla olevan todellisia vaikutuksia alueen vetovoimaisuuteen. Voi olla, että hanketoiminnan vaikutukset ovat tältä osin parantuneet, tai tällä ohjelmakaudella toteutettavat hankkeet ovat sen tyyppisiä, että ne vaikuttavat alueen vetovoimaisuuteen paremmin. Seuraavissa tutkimuksissa olisikin mielenkiintoista kysyä, millä konkreettisilla tavoilla vastaajat kokevat hankkeiden parantavan alueen vetovoimaisuutta. 38

Kuvio 17. Hanke edistää alueen vetovoimaisuutta Ikäryhmittäin tarkasteltuna vastauksissa ei ole suurta eroa eri ikäryhmien välillä, kun pyydettiin arvioimaan edistääkö hanke alueen vetovoimaisuutta. Hanketyyppien osalta on jonkin verran eroa (kuvio 19). Erityisesti yhteisöllisen investointihankkeen nähtiin edistävän alueen vetovoimaisuutta, sillä 58 %:a (n=7) ajatteli yhteisöllisen investointihankkeen edistävän vetovoimaisuutta erinomaisesti, 33 %:a (n=4) ajatteli, että hyvin ja vain 8%:a (n=1), että kohtalaisesti. Yhteisöllisten kehittämishankkeiden ja yrityshankkeiden osalta vastattiin tasaisesti kaikkia vastausvaihtoehtoja. Enemmistö kummastakin hanketyypistä ajatteli, että alueen vetovoimaisuus edistyy kiitettävästi, mutta muutamat vastaajat näkivät, että vetovoimaisuus edistyy kohtalaisesti tai ei lainkaan. Kuvio 18. Hanke edistää alueen vetovoimaisuutta hanketyypeittäin Hanke edistää paikallisten resurssien käyttöä (esim. luonnonvarat, työvoima jne.) Hankkeen nähtiin edistävän paikallisten resurssien käyttöä kokonaisuudessaan hyvin, mutta vastauksissa oli hieman enemmän hajontaa eri vastausten kesken verrattuna aiempaa väittämään (kuvio 20). Vastaajista 43 %:a (n=22) koki, että paikallisia resursseja käytetään hyvin, ja 22 %:a (n=11) ajatteli niin tapahtuvan erinomaisesti. Kuitenkin myös 25 %:a koki, että hanke edistää paikallisten resurssien käyttöä kohtalaisesti, ja neljä vastaajaa (8 %) vastasi, että näin ei tapahdu lainkaan. Tunnuslukujen mukaan väite toteutuu kuitenkin hyvin, sillä väittämän moodi on hyvin (=3), mediaani hyvin (=3) ja keskiarvo 2,75. 39

Kuvio 19. Hanke edistää paikallisten resurssien käyttöä Verrattuna edellisen ohjelmakauden 2007 2013 loppuarviointiin, tässä väliarvioinnissa saadut tulokset paikallisten resurssien käytöstä ovat samankaltaisia. Vuoden 2015 loppuarvioinnissa todetaan, että tulokset jakautuvat melko tasaisesti eri vaihtoehtojen välillä (mt., 46). Onkin totta, että resurssien määrä ja paikallisuus ovat täysin hankekohtaisia, tai hankkeessa ei edes ole asetettu tavoitteeksi hyödyntää paikallisia resursseja (mt.). Resurssien käyttöä voi myös olla vaikea arvioida, tai päättää mikä lasketaan resurssiksi ja mikä ei. Vanhemmat ikäluokat kokivat hankkeen edistävän paikallisten resurssien käyttöä vähemmän kuin nuoremmat ikäluokat. Ikäluokkaan 25 35-vuotiaat sijoittuvat vastaajat ajattelivat, että hanke edistää resurssien käyttöä hyvin (75 %, n=3) tai erinomaisesti (25 %, n=1). Nuoret siis suhtautuivat väitteeseen hyvin myönteisesti. Samoin ikäryhmään 36 45-vuotiaat kuuluvista vastaajista enemmistö suhtautui väittämään myönteisesti. Ikäryhmän vastauksissa resursseja käytetään erinomaisesti 32 %:n (n=6), hyvin 53 %:n (n=10) ja kohtalaisesti 16 %:n (n=3) mielestä. Ikäryhmässä 46 55-vuotiaat vastattiin seuraavasti: erinomaisesti 20 %:a (n=1), hyvin 40 %:a (n=2) ja kohtalaisesti 40 %:a (n=2). Ikäryhmässä 56 65-vuotiaat vastaukset jakautuvat tasaisesti eri vaihtoehtojen välille. Vastaajista 19 %:a (n=3) ajatteli resursseja käytettävän erinomaisesti, 25 %:n (n=4) mielestä hanke edistää niitä hyvin, ja 31 %:a (n=5) koki edistämisen kohtalaiseksi. Tämä ikäryhmä oli myös ainoa, jossa ajateltiin, että hanke edistää resursseja kohtalaisesti, sillä 25 %:a (n=4) ajatteli näin. Ikäryhmässä yli 65 vuotiaat puolet (50 %, n=3) ajatteli, että hanke edistää paikallisten resurssien käyttöä hyvin ja puolet vastasi, että kohtalaisesti. 40

Kuvio 20. Hanke edistää paikallisten resurssien käyttöä hanketyypeittäin Yrityshankkeen nähtiin edistävän paikallisten resurssien käyttöä parhaiten verrattuna muihin hanketyyppeihin (kuvio 21). Yrityshankkeen osalta vastattiin seuraavasti: hyvin 75 %:a (n=6), erinomaisesti 13 %:a (n=1) ja kohtalaisesti 13 %:a (n=1). Tulokset ovat odotettavia, sillä yrityshankkeissa voidaan olettaa käytettävän erilaisia ja konkreettisia resursseja enemmän kuin yhteisöllisissä hankkeissa. Yhteisöllisten hankkeiden osalta vastattiin melko tasaisesti kaikkia vastausvaihtoehtoja. Yhteisöllisen kehittämishankkeen nähtiin edistävän paikallisia resursseja hieman paremmin kuin yhteisöllisen investointihankkeen. Hanke edistää uusien työpaikkojen syntymistä alueelle Vastaajat kokivat, että hanke edistää melko heikosti uusien työpaikkojen syntymistä alueelle (kuvio 22). Enemmistö vastaajista koki, että työpaikkoja syntyy kohtalaisesti, sillä vastaajista 43 %:a (n=22) vastasi näin. Vastaajista 25 %:a (n=13) koki, että työpaikkoja ei synny lainkaan. Vastaajista 20 %:a (10) koki, että työpaikkoja syntyy hyvin, ja 10 %:a (n=5) ajatteli, että hanke edistää työpaikkojen syntymistä erinomaisesti. Tunnusluvut ovat myös muita väittämiä huonommat, moodi on kohtalaisesti (=2), mediaani kohtalaisesti (=2) ja keskiarvo 2,1. Kuvio 21. Hanke edistää uusien työpaikkojen syntymistä alueelle 41

Yrityshankkeen nähtiin edistävän parhaiten työpaikkojen syntymistä alueelle, sillä 38 %:n (n=3) mielestä työpaikkoja syntyi yrityshankkeen ansiosta alueelle erinomaisesti, 38 %:n (n=3) mielestä hyvin ja 25 %:n (n=2) mielestä kohtalaisesti (kuvio 22). Yhteisöllisen kehittämishankkeen osalta annettiin kaikkia vastausvaihtoehtoja, mutta suurin osa vastaajista näki kuitenkin yhteisöllisen kehittämishankkeen edistävän työpaikkojen syntymistä kohtalaisesti (48 %, n=14) tai ei lainkaan (21 %, n=6). Yhteisöllisen investointihankkeen nähtiin edistävän työpaikkojen syntymistä vain kohtalaisesti (50 %, n=6), tai investointihankkeen ei nähty edistävän työpaikkojen syntymistä lainkaan (50 %, n=6). Tulokset ovat samankaltaisia edellisen ohjelmakauden loppuarvioinnin tulosten kanssa. Vuoden 2015 loppuarvioinnissa todettiin, että hanketyyppien mukaisessa tarkastelussa työpaikkojen syntyminen keskittyi yrityshankkeisiin, ja yhteisöllisten hanketyyppien osalta lähes 70 prosenttia vastaajista koki, ettei uusia työpaikkoja syntynyt lainkaan (mt., 47). Myös tämän väliarvioinnin tulosten pohjalta voidaan edelleen todeta, että yhteisölliset hankkeet pystyvät harvoin luomaan toiminta-alueelle työpaikkoja. Toisaalta voidaan pohtia, onko niiden tarvekaan luoda työpaikkoja, ja tarvitseeko tätä osa-aluetta edes kovin paljon mitata. Kuvio 22. Hanke edistää uusien työpaikkojen syntymistä alueelle hanketyypeittäin Ikäluokista nuoremmat suhtautuivat myönteisemmin siihen, että hanke edistää uusien työpaikkojen syntymistä alueelle. Kaikissa muissa ikäluokissa, paitsi ikäluokassa 25 35-vuotiaat, annettiin vastauksia, että hanke ei edistä lainkaan työpaikkojen syntyä. Ikäluokasta 25 35-vuotiaat puolet vastaajista (50 %, n=2) koki, että työpaikkoja syntyy kohtalaisesti, kun taas yksi vastaaja (25%) ajatteli, että näin tapahtuu erinomaisesti ja yksi vastaaja (25 %), että näin tapahtuu hyvin. Myös ikäryhmässä 36 45-vuotiaat suhtauduttiin vanhempiin ikäluokkiin verrattuna myönteisemmin väittämään, sillä vastaajista 47 %:a (n=9) koki, että hanke edistää työpaikkojen syntyä kiitettävästi, 42 %:a (n=8) vastaajista ajatteli, että kohtalaisesti ja kaksi vastaajaa (11 %) koki, että työpaikkoja ei synny lainkaan. Ikäluokassa 56 65-vuotiaat yhteensä vain kolme vastaajaa koki, että työpaikkoja syntyy erinomaisesti (13 %) tai hyvin (6 %). Enemmistö, eli 44 %:a (n=7) ikäryhmän vastaajista koki, että työpaikkoja ei synny hankkeen ansiosta lainkaan, ja 38 %:a (n=6) ajatteli, että niitä syntyy kohtalaisesti. Ikäryhmässä yli 65-vuotiaat koettiin, että työpaikkoja syntyy kohtalaisesti (67 %, n=4) tai ei lainkaan (33 %, n=2). 42

4.10 Hankkeen osallistavuus nuorten, seniorien ja erityisryhmien osalta Kantrin strategian toisen toimintalinjan Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso mukaan tulee tukea nuoriin ja/tai muihin erityisryhmiin kohdistuvia hankkeita (Kantrin strategia 2014, b). Kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan kysymyksessä kahdeksan hankkeen osallistavuutta kolmen ryhmän osalta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon hankkeessa on tai oli mukana nuoria eli alle 30-vuotiaita, senioreja eli yli 65-vuotiaita ja muita erityisryhmiä, kuten esimerkiksi maahanmuuttajia. Vastaukset eri ryhmien osalta esitellään kuviossa 24. Kuvio 23. Hankkeen osallistavuus eri ryhmien osalta Hankkeessa mukana nuoria (alle 30-vuotiaita) Vastaajat kokivat, että hankkeet osallistavat keskimäärin kohtalaisesti nuoria, alle 30-vuotiaita henkilöitä. On kuitenkin hyvä huomioida, että kyselyitä ei lähetetty Nuoriso-Leader -hankkeille. Jos Nuoriso-Leader-hankkeet olisi otettu mukaan kyselyyn, olisivat tulokset oletettavasti olleet parempia. Vastaajat arvioivat useimmiten (moodi), että hankkeissa on kohtalaisesti mukana nuoria. Vastausten keskimmäinen arvo (mediaani) on myös kohtalaisesti. Vastaajista 35 %:a (n=18) koki, että nuoria on mukana kohtalaisesti, ja 24 %:a (n=12) ilmoitti, että nuoria ei ollut mukana lainkaan. Kuitenkin vastaajista 22 %:a (n=11) koki, että hankkeet osallistivat nuoria hyvin ja 16 %:a (n=7) näki, että heitä osallistettiin erinomaisesti. Naiset ajattelivat hankkeen osallistavan nuoria paremmin kuin miehet. Naisista 58 %:a (n=11) koki hankkeen osallistavan hyvin tai erinomaisesti nuoria, kun taas miehistä näin ajatteli 26 %:a (n=8). Miehistä 42 %:a (n=13) ajatteli, että hankkeissa on kohtalaisesti mukana nuoria, ja 32 %:n (n=10) mielestä hanke ei osallista lainkaan nuoria. Naisista 26 %:a (n=5) ajatteli, että nuoria osallistetaaan kohtalaisesti ja 10 %:a (n=2) koki, että heitä ei osallisteta lainkaan. Vanhemmat vastaajat kokivat nuoria useammin, että hankkeissa ei ole mukana nuoria. Yli 65- vuotiaat kokivat hankkeen osallistavan alle 30-vuotiaita huonosti, sillä heistä 67 %:a (n=4) koki, että 43