Kohdentuuko kuntoutus oikein? Ilona Autti-Rämö ja Anna-Liisa Salminen

Samankaltaiset tiedostot
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Katse tuleviin uudistuksiin

Kohti rekisteröitymismenettelyä

Kelan kuntoutus muutoksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset

Ajankohtaista kuntoutuksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Keski-Uudenmaan soten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Mielenterveyskuntoutus ajankohtaista Kelan näkökulmasta

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Palvelumuotoilu ja tuleva tuotteistamisen malli

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan

Kykyviisari kehitteillä oleva arviointimenetelmä työttömän työ- ja toimintakyvyn muutosten arviointiin

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Osatyökykyisille tie työelämään

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Mikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Sosiaalipalvelujen hankinnat STM - TEM

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Läheisen ohjaus terapiatyössä Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Kelan asiantuntijalausunto

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Etäkuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa

Laadukas ohjaus ja valmennuksen arki + ryhmätyöt Varkaus. Petri Puroaho

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Mikä on muuttunut hankkeen myötä

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Kuntous ja sote -uudistus

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista?

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

OTE- Kelan kokeilu-uudet ohjautumisen mallit. Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Vaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö. Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija

Kohti rekisteröitymismenettelyä. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus Kelan päätalo Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Sosiaaliturvan selvittäminen

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Kelan etäkuntoutus-hanke ( )

Kela kuntouttaja 2009

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Mikä on Kelan rooli tulevaisuudessa

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Ammatillisen kuntoutuksen käytännön haasteet

Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Kykyviisari muutoksen jäljillä

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA

Transkriptio:

Kohdentuuko kuntoutus oikein? Ilona Autti-Rämö ja Anna-Liisa Salminen

Sidonnaisuudet Ei taloudellisia sidonnaisuuksia Kuntoutuminen kirjan toimittajia Älyllisen sidonnaisuuden arvioimisen jätämme kuulijoiden varaan mutta emme ole agendaa esittämässä 2 23.11.2018 Kutken seminaari

Kuntoutuksen resurssit ja kuntoutuksen tarve 3 23.11.2018 Kutken seminaari

Kun resurssit on rajalliset niin joudutaan Sääntelemään (rationing) Priorisoimaan (kenelle, mitä, miten) Näitä ei tule tehdä tunteella vaan järkiperäisesti ohjaamalla Miten toisin toimien resurssit voidaan kohdentaa laajemmin menettämättä terveyshyötyä tai jopa lisäten terveyshyötyä 4 23.11.2018 Kutken seminaari

Keskeisiä kysymyksiä Ihmisarvo Tarve-oikeudenmukaisuus Miten tarve määritetään? Yhtäläinen pääsy kuntoutukseen vai yhtäläinen oikeus terveyshyötyyn? Miten huomioidaan kyky hyötyä? Vaikuttavuus - Mihin vaikutukset perustuu? Òikea-aikaisuus - muutoksen mahdollisuus Motivaatio halu muutokseen Sitoutuminen kohteesta aktiiviseksi toimijaksi Ympäristön asenteet osallistumisen mahdollistaminen Osaava ammattitaitoinen henkilöstö yleinen ja spesifi osaaminen Muutosta tukeva lähiverkosto joustavuus ja vastuunotto Taloudellinen tuki mahdollisuus toteutua 5 23.11.2018 Kutken seminaari

Mihin kuntoutuksen tulisi kohdentua? Yksilö Ympäristö Biolääketieteellinen Biopsykososiaalinen Kehon tason ongelmat Suoriutumisen vaikeudet Osallistumisen vaikeudet Sairaus, vamma tai niiden uhka 6

Kuntoutus ei ole korjaamista vaan mahdollistamista Muokattu Juvonen-Posti ym - Eri interventiot - Sisältö, laatu, intensiteetti - Kyky hyötyä - Resurssit - Positiiviset ja negatiiviset kokemukset - Yhteistyö Päivähoito/ esikoulu/ Opiskelu/ Työelämä Kuntoutuksen ammattilaiset Arki: perhe, ystävät harrastukset, Terveydenhuolto Sosiaalinen tuki Esteet ja mahdollistajat Toimintakyvyn muutos Muutokset arjessa Ympäristö sidonnaisuus 7 23.11.2018 Kutken seminaari 7 7

Miten vaikutukset mitataan? SMART GAS = tavoitteen asettamisen mittari POEM = Patient oriented evidence/outcomes that matters Kehon tason ongelmat Suoriutuminen Osallistuminen Koettu ja todettu (pienin mahdollinen tunnistettava/kliinisesti merkittävä muutos ei ole sama kuin tilastollisesti merkittävä p-arvo) Esteet ja mahdollistajat (menetelmä voi olla hyvä mutta ympäristö ei tue) 8 23.11.2018 Kutken seminaari

Tavoitteena on kuntoutuminen, kuntoutus on siihen väline Kuntoutumisen prosessi on tavoitteellisesti etenevä, kuntoutujan ja asiantuntijoiden yhdessä suunnittelema prosessi, jossa kuntoutujan oma aktiivinen rooli on keskeinen. Sen ajalliseen ja sujuvaan toteutumiseen vaikuttavat keskeisesti kuntoutujan elämään liittyvät suunnittelemattomat tekijät, motivaatio, vuorovaikutteinen yhteistyö sekä kuntoutumisen ammattilaisten kanssa että vastuullisten hallinnonalojen kesken. 9 23.11.2018 Kutken seminaari

Kuntoutus kohdentuu oikein kun sitä hakevat ja saavat ne, jotka kuntoutusta eniten tarvitsevat ja joiden toiminta- ja työkykyyn kuntoutuksella on mahdollista vaikuttaa (Pensola ym. 2012, 12)

Suoyrjö,2010

https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tyoelakekuntoutus/

Työttömien ja osatyökykyisten kuntoutus Vuoden 2018 alussa 81 000 pitkäaikaistyötöntä työnhakijaa, joista 27 000 työkyvyttömiä, noin 16 000 työttömänä työnhakijana olevan työkykyä voitaisiin hoidoilla ja kuntoutuksella nykyisestään kohentaa (Oivo ja Kerätär, 2018) 6 % työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli ollut Kelan järjestämässä kuntoutuksessa ja reilu prosentti työeläkekuntoutuksessa (Laaksonen ym. 2014) Työkyvyttömyyseläkkeen hakemusvuonna ja sitä edeltävänä vuonna runsaat 9 % oli ollut kuntoutuksessa, hylkäyksen ja myönnön saaneiden välillä ei ollut eroja kuntoutukseen osallistumisessa (Huurinainen 2016) 16 23.11.2018 Kutken seminaari

Sattumanvarainen saatavuus n. 40% sydänpotilaista ohjataan kuntoutukseen mikä on alle eurooppalaisen keskitason, sairaalavaiheessa käytännöt ovat vielä melko yhtenäiset, mutta ohjauskäytännöt jatkokuntoutukseen vaihtelevat (Pietilä, 2017) Aivovammapotilaiden kuntoutukseen ohjaaminen haasteellista ja epäyhtenäistä, etenkin lievemmissä vammoissa. Kansainvälisesti verraten huomattavasti harvempi aivovamman saanut henkilö palaa Suomessa työelämään. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kuntoutustarpeisiin vastaaminen 17 23.11.2018 Kutken seminaari

Pensola ym. 2012

Kuntoutujaan liittyvät tekijät Palvelujen tarjonta ja organisointi Kuntoutumistarve Varallisuus, työtilanne, perhetilanne Tiedotus ja neuvo Ohjaus Palvelujen sijainti ja aukio Teknologia Arviointi Kilpailutus Lainsäädäntö

Kuntoutujaan liittyviä tekijöitä Sairaus/toimintakyvyn rajoittuminen, työ-/opiskelukyvyn rajoittuminen Koulutus Tulot Ammatti Työvoima-asema Työpaikka Perheellisyys Alue Hakemisvalmiudet: Tietoisuus, tieto ja taidot Motivaatio ja asenteet

Palvelujen tarjonta ja organisointi Kriteerit Näyttö ja sen hyödyntäminen Valinnanvapaus Kuntoutuskoordinaattorit Työtavat ja kuntoutukseen ohjaamisen mallit Etäkuntoutus, uudet teknologiset ratkaisut

Kelan kuntoutuksen palvelutuotannon kokonaisuudistus Rekisteröitymismenettely Rekku-projekti rekisteröitymisjärjestelmä asiakkaan valintaa tukeva järjestelmä hintojen määrittely uusi rekisteröitymisen prosessi uusi sopimuksenhallinnan prosessi palveluntuottajan roolin oleellinen muuttuminen Uudet ohjauksen ja päätöksenteon tavat uusi hakemisen prosessi sähköinen hakeminen uusi päätöksenteon prosessi Suorapäätös Suullinen hakeminen Tuotteistaminen palvelukuvaukset palvelulupaus asiakkaalle uusi tuotteistamisen prosessi hyvän kuntoutuksen tukipalvelu laadun seuranta (auditointi, tutkimus, yhteiskehittäminen) Palveluntuottajien tuki-palvelu nykyisen sivuston uudistus (yhteistyökumppanit) uusi sivusto rekisteröitymismenettelyyn ja palvelukuvauksille uusi sivusto asiakkaan valintaa varten yhteiskehittäminen laadunseuranta

Tiedotus, neuvonta ja palveluihin ohjaus Kohderyhmät Tietosisällöt Tiedon esitystapa Vertaistuen merkitys

Henkilöstön osaaminen ja asenteet Tietoisuus ja tiedot Taidot Motivaatio ja asenteet Voimavarat Eettiset valinnat Mikä ohjaa päätöksentekoa?

Am I doing the right thing in the right way with the right person at the right time in the right place and am I the right person to be doing it? Anne Cusick Australian OT (2001, p.203)

Kenen näkökulma ratkaisee? Potilaan näkökulma: Tulenko kuulluksi, mikä toimii minulla? Kyseessä on minun tulevaisuus, ei heidän! Organisaation näkökulma Mahdollistaako organisaatio, että interventio toimii Yhteiskunnallinen näkökulma: Tukeeko ympäristö muutoksen mahdollisuutta? Näyttöön perustuva terveydenhuolto: Tutkimusten hierarkia Voiko se toimia? Kenelle ja millä edellytyksillä? Toimiva kuntoutus arjessa Maksajan näkökulma: Mikä on kustannusvaikuttavuus ja vaihtoehtokustannukset? Saadaanko resurssi panokselle vastinetta? 26 23.11.2018 Kutken seminaari