LUOVA TALOUS JA KULTTUURIYRITTÄJYYS LIITE 6.9. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA 2015-2025



Samankaltaiset tiedostot
LIITE 6.4. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA KULTTUURIN TULEVAISUUSFOORUMI EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

K3 WORKSHOP/ Odotukset

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta

1 / klo Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

Elinkeinopoliittinen ohjelma

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

Luovan talouden kehittämishaasteet

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Keski-Suomen kasvuohjelma

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

K E S K I - P O H J A N M A A N K A M A R I O R K E S T E R I

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa

Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

Kulttuurihyvinvoinnin portaat

TERVEISET KULTTUURISTRATEGIATYÖHÖN Koonti tulevaisuusfoorumin osallistujien ideoista ja ehdotuksista kulttuuristrategiatyöhön.

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Saarijärven elinkeinostrategia.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Haaste. Muuttoliikkeen kääntäminen positiiviseksi Minkä tyyppisiä muuttajia ja yrityksiä erityisesti halutaan?

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

LIITE 6.3. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA KUNNAN KULTTUURIPALVELUT EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

Kaupunginvaltuusto

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Maahanmuuttajien työllistäminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

KULTTUURIN JA TAITEEN RAJAPINNAT LIITE 6.8. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Taiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta?

Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku Riitta Nieminen

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Ideasta suunnitelmaksi

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Elinkeino-ohjelman painoalat

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

Transkriptio:

VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA 2015-2025 LIITE 6.9. LUOVA TALOUS JA KULTTUURIYRITTÄJYYS V TO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

LUOVA TALOUS JA KULTTUURIYRITTÄJYYS 27.11.2014, SALO VISIOITA TULEVAISUUTEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KATSE KOHTI VUOTTA 2025 Teknologian kehitys, palveluiden merkityksen kasvu sekä globalisaatio avaavat uusia mahdollisuuksia luoville aloille. Monialaisen tutkimuksen edistäminen, työkalujen ja mittareiden kehittäminen sekä asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää. Arvostuksen kohottamiseksi asioita on tehtävä isosti. Tehdään Varsinais-Suomeen luovien alojen SLUSH-tapahtuma. Kärkiosaaminen ja erikoistuminen auttavat alueita profiloitumaan. Ymmärretään yhteistyön merkitys julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Verkostot sekä yritys- ja osuuskuntatoiminta nähdään mahdollisuutena. Yrittäjyysedellytyksiä vahvistetaan ja taide ja kulttuuri nähdään laajemmin hyvinvoinnin tuottajana. ASENTEISIIN VAIKUTTAMINEN Kiinnostus kulttuuriin alkaa kotikasvatuksesta. Tarjotaan kulttuurielämyksiä jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koulujen taideopetusta lisätään. Lasten pitää saada taideopetusta riittävästi kouluissa, samoin yrittäjyyskasvatusta. Ymmärretään, että palvelut ja tuotteet tuovat kulttuurialalle lisäarvoa. Koulussa on riittävästi taidekasvatusta ja kulttuurielämyksiä, jolloin lapsista kasvaa myös kulttuuria ymmärtäviä ja luovia osaajia, jotka osaavat myös tulevaisuudessa kuluttaa kulttuuripalveluita. YRITTÄMISEN EDELLYTYSTEN VAHVISTAMINEN JA ESTEIDEN POISTAMINEN Yhteiskunnan pitää luoda mahdollisuuksia ja madaltaa huomattavasti kynnystä yrittämiseen. Alkaville uusille yrityksille pitää antaa starttitukea. Uusi yrittäjä ei saa pudota toimeentuloloukkuun niin kuin nyt tapahtuu. Otetaan mallia Englannista, jossa yrityksen perustaminen on helppoa. Tuetaan uusia yrittäjiä verotuksen keinoin ja yrityksen perustamiskuluja vähentämällä. Ymmärretään, että kulttuuriin kannattaa panostaa. Luovat alat synnyttävät uutta elinkeinotoimintaa. YHTEISTYÖN JA VERKOSTOJEN MERKITYS Ymmärretään verkostomaisen työskentelyn mahdollisuudet erityisesti pienille yrittäjille. Tehdään yhteistyötä eri elinkeinojen ja toimialojen kanssa. Tuottajat ovat taiteen ja liike-elämän yhdistäjiä ja sitouttajia. Kokemuksellisuus tuotteistetaan kansainvälisille markkinoille esimerkiksi matkailusovelluksina, joissa yhdistyvät matkailu ja ict sekä kokemuksellisuus tuotteistettuna osaamisena. Lisätään luovuutta perinteisille toimialoille korostamalla kokemuksellisuutta. UUDET YRITTÄMISEN MUODOT Uudistuneen osuuskuntalain avulla osuuskunnat pystyvät entistä helpommin ottamaan vastaan ulkopuolista rahoitusta. Hyödynnetään uudistunutta osuuskuntamallia. Vuonna 2015 Varsinais-Suomi on luovan talouden keskus. Animaatioala on yksi luovan talouden kärkialoista Varsinais-Suomessa. Kulttuurihyvinvointi nähdään kunnissa kärkenä. Maakunnassa ymmärretään ja tunnustetaan luovuuden taloudellinen ja henkinen merkitys. Maakunnassa tinkimättömyys on tekemisen tapa. 2 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

LUOVIEN ALOJEN UUDET YHTEISTYÖMUODOT JA TAVOITTEET Maakunnassa on poikkisektoraalista yhteistyötä ja rajoja rikotaan. Uudenlaiset työn tekemisen tavat ja muodot on sisäistetty. Maakunnan viranomaiset ovat tietoisia luovan sektorin kehityksestä, jolloin monipuolinen ammatillinen toiminta sekä uudenlaiset ansaintalogiikat ovat sallittuja. Maakunnassa kulttuuri meets business. Käytössä on verokannustimia taiteen tukijoille. Liike-elämä kaipaa luovuutta ja luovat alat tarvitsevat liiketoimintaosaamista. Taiteilijan rooli on muuttunut: taiteen tekemistä osataan soveltaa monialaisesti. Taiteilijat ovat yrittäjiä, joilla on laajat kontaktit yritysmaailmaan. Molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Kolmas sektori ja kaupunkikoneisto sekä viranomaiset, yritykset ja elinkeinoelämä tekevät yhteistyötä. Oikea asenne (ja asennekasvatus) mahdollistavat yhteistyön. Lahjoitukset maakunnan kulttuurilaitoksiin ovat mahdollisia. TOIMENPITEET (KULTTUURI JA MATKAILU) TUOTTEET JA PALVELUT Maakunnassa tuotetaan kansainvälisiä vientituotteita ja laadukkaita lähipalveluita. Maakunnassa on paikallistaiteen ja -kulttuurin suoramyyntiä lähiruokapalvelujen tavoin. Maakunnassa ymmärretään kulttuuria ympäröivien palveluiden merkitys (kulttuurikokemuksen yhteydessä majoitus, ruokailut, liikkuminen, ostokset ym.). Maakunnan palvelu- tai tuotepaketit ovat huippuunsa hiottuja. Tuotekehitystä tehdään yhteisesti eri toimialojen kesken. Maakunnallinen toimintarakenne tukee yrittäjyyttä, StartUpp:ien syntymistä, tuotekehitystä, markkinointia ja yhteistyötä. Maakunnassa tehdään aktiivista kasvatustyötä, jotta esityksiin ja tapahtumiin saadaan uutta yleisöä. Maakunnassa ymmärretään niche-ajattelu. Taiteilija voi erikoistua entistä kapea-alaisempaan osaamiseen, jolle löytyy yleisöä tai ostajia kansainvälisiltä markkinoilta, big picture. YRITYSTOIMINTA JA OSUUSKUNNAT Yritystoiminnan aloittamisen kynnys on matala. Uusi yrittäjä ei jää yrityksen perustamisvaiheessa toimeentuloloukkuun. Osuuskunnat ovat yksittäisten taiteilijoiden tuotteistajia ja toimivat taidevälittäjinä yritysten suuntaan. Yritysten ja osuuskuntien palveluprofiileja kehitetään jatkuvasti, myynti- ja erottautumistaidot ovat kunnossa. Yrittäjät ja osuuskuntien jäsenet toimivat ammattimaisesti, vetäjät ovat ammattilaisia. Hyödynnetään osuuskuntien luovan yhteisön voima ja yhteisöllisyys. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

KULTTUURITUOTTAJAT Taiteilijat toimivat museoiden ja näyttelyiden visualisoijina (ammattilaisten monialaisuus). Eduntainment (viihde+koulutus) on käytössä oleva palvelumalli. Kulttuurituottajat ja välittäjät saavat palveluistaan palkkaa. Kolmannella sektorilla toimii ns. kiertäviä kulttuurituottajia, joiden palveluita julkinen sektorikin ostaa. YHTEISTYÖ JA OSAAMINEN Tarjotaan korkeakoulutasoista koulutusta myös jatkokoulutukseen. Taiteilijat osallistuvat koulutukseen ja tarjoavat palveluja kunnille. Taiteilijat osallistuvat hyvinvointihankkeisiin. Yhteisötaiteellista osaamista lisätään erityisesti kulttuurihyvinvointi-akselilla. Järjestetään Varsinais-Suomeen Slush-tapahtuma, joka kerää taiteilijat, luovan alan yrittäjät, rahoittajat ja päättäjät yhteen herättämään kansainvälistä huomiota. Lisätään koulutuksella luovien alojen toimijoiden (yhteis)markkinointi-, liiketoiminta- ja talousosaamista. KASVATUS Vahvistetaan lasten sivistystä sekä sosiaalisia taitoja ja keskustelutaitoja. Visuaalinen ajattelu alkaa nuorena. Olemme vauvasta vaariin kulttuurin kuluttajia. TILAT JA YHTEISÖLLISYYS Tuodaan eri kulttuurijärjestöjä yhteen. Rakennetaan luovien alojen esittäytymiseen soveltuva kaikkien kaupunkilaisten olohuone, jossa yhteistyötä voidaan tehdä kaupunkilaisten, kaupungin, yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Olemassa olevat kirjastot ja kylätalot soveltuvat tähän toimintaan. Vahvistetaan yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä. Avataan verkostot, joiden kautta kuka tahansa voi ottaa yhteyttä kehen tahansa uusien asioiden ideoimiseksi. TAIDETTA IHMISTEN LUOKSE Viedään kulttuuria käyttäjän luo, ei aina toisin päin. Pidetään yllä ja esillä prosenttitaideperiaatetta. Luodaan valotaidetta kaupunkeihin, valaistaan yksittäiset rakennukset, puut, elävöitetään katuvalaistusta. Netistä löytyy mm. videoita, joissa on taiteilija- ja tapahtumaesittelyjä. KOLMAS SEKTORI JA AMMATTILAISUUS Ammattilaisuus versus harrastelijat. Harrastajateattereissa palkka ei ole vain rahaa, vaan myös haasteista suoriutumisen luomaa iloa. Projektit työllistävät, mutta hanke on vain väline, jonka pitää johtaa yrittäjyyteen. 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

RESURSSIVIISAUS Hyödynnetään olemassa olevat resurssit ja tilat sekä kulttuuriperinnettä. Varsinais-Suomi on edelläkävijä, innovatiivinen, kansainvälinen ja vetovoimainen maakunta. Alue on myös edelläkävijä taiteen ja muiden alojen innovatiivisessa ja produktiivisessa vuoropuhelussa, törmäyttämisessä. On kehitetty laadukkaita kulttuuripalveluita - Turku veturina Alueen houkuttelevuus myös asuin- ja työssäkäyntipaikkana kasvaa. Turussa on kansainvälinen, elinvoimainen ja dynaaminen taidealan koulutus- ja tutkimuskeskittymä. Luova toimiala ja kulttuuri tuovat aineettoman arvonluonnin kautta merkittävän panoksen alueelle ja koko elinkeinoelämälle. Taiteellinen osaaminen ja luovuus ovat siirtyneet sivusta työn tekemisen keskiöön. Taiteen ja kulttuurin vientituotteet ovat korkealaatuisia. Alueella on monipuolinen kulttuurikenttä, joka rikastuttaa, työllistää ja luo hyvinvointia. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5