Jäätikön kuljetussuunnat Pielavedellä Q): 9-41 ARKJCT: ;+, i h Ali: Outokumpu Oy:n Malminetsintäosaston toimeksiannosta olen tutustunut viime heinäkuun 14-30 päivien välisenä aikana Pielaveden seudun kvartaarigeologisiin muodostumiin. Tehtavana oli selvitellä jäätikön kuljetusta mainitulla alueella. Tehdyt havainnot olen koonnut oheiseen karttaan. Lisäksi olen merkinnyt siihen aikaisempia havaintoja, joita samalta alueelta on julkaistu Kuopion maalajikartan selityksessa. Kartan selityksenä esitän seuraavaa. Aikaisemat uurrehavainnot on piirretty punaisilla nuolilla siten, että nuolen varressa oleva piste pyrkii osoittamaan havaintopaikan. Nuolen vieressä oleva luku ilmaisee jaätikön tulosuunnan astelukuna laskettuna pohjoisesta myötapäivään, vaikka nuoli osoittaa menosuuntaa. Siten etelä on 180, länsi 270 ja pohjoinen 360'. Tästä merkintätavasta poiketen olen ilmaissut omat havaintoni tulosuuntaa osoittavilla vektoreilla, jotka lahtevät havaintopaikasta. Mikali havaintopaikalla jokin suunta esiintyi erittäin voimakkaina kulutusmerkkeinä, on se ilmaistu muita pitemmällä vektorilla, Epävarma tai heikosti nakyvä suunta on merkitty katkoviivalla. Lisäksi on eri systeemeihin kuuluvat kulutusmerkit osoitettu eri viirein. Neljä moreenista seka yksi harjuaineksesta suoritettua suuntauslaskua on karttaan merkitty omilla merkeillaän. Kartta osoittaa jiiatikön edenneen tarkasteltavan alueen yli useammasta suunnasta ja kuljettaneen mukanaan aina moreenia, koska tämän kivet ovat naarmuttaneet kalli-
oiden pintoja. Vanhin kallioista tavattu jäätikön liike on suuntautunut luoteesta kaakkoon. Sen tulosuunta vaihtelee 300-330' välillä. Tämän vaiheen aikana jaätikkö on kuluttanut kallkperaa sangen voimakkaasti antaen kallioille silokallion muodon. Sama ilmenee myös siitä, etta jyrkillä, jaan liikettä vastaan kohtisuoraan kohoavilla rantakallioilla näkyy paikoin leveitä kouruja. Samalla silokallioiden särkyneet suojasivut ilmaisevat jiiatikön irroithaneen niistä runsaasti lohkareita. Jaa näyttää tämän kuljetusvaiheen aikana olleen niin paksu, että se n liike on tapahtunut yhdensuuntaisesti yli koko alueen, siis topografia.sta sui~restikaan vs.littämcit,ta. Tämän vaiheen aikan3 syntyneet kulutusrerkit olen piil.ti'.;;jv vihreillä su-untaviivoilla. On ilmeista, etts.;55wiallinen lohkare- ja moreenikuljetus on koko alueella ta.pa.hti,nijt.juuri tiissa suunnassa eli suuntien 330-300' (~30-60'~) valisestä sektorista. Pielaveden kirkon etelapuolitse olen piirtänyt karttaan punaisella katkoviivan, joka jakaa alueen kahteen osaan. Viivatai oikeastaan vyöhyke kulkee Jylhanniemestä Lammassalon saaren halki Pangansalon saaren eteläosaan ja sieltki Pielaveden kirkonkylän eteläpuolitse Pulkonlahden tienhaaraan idgssä. Viivan kohdalla sijaitsevat kalliot ovat veden virtauksen kuluttamia ja niissä nakyvät heikot jaiitikön kuljetuksen merkit kggvat länsiluoteesta itakaakkoon. Linjan pohjoispuolella on kallioissa leimaa antavana pohjoisluoteesta tapahtuneen kuljetuksen jattämat kulutusmerkit. Ne on merkitty sinisillä suuntaviivoilla. Ne leikkaavat useilla havaintopaikoilla edellä mainittua 300' suunnan merkkejä ja ovat naita nuorempia. Parissa paikassa mitattiin lisaksi pohjois-eteläisiä uurteita, jotka edustavat viimeistä, joskin heikkoa jäätikön liikesuuntaa. Samanlainen uurresuunnan (ja jaan liikkeen) kääntyminen on havaittavissa myöskin edellä mainitun linjan eteläpuolella.
'9561 eqnnysaas euohrod 6 ~ ssr2urs~a~ *uooyye~yg~aqa #ssoqsr~edmk uasrpmeg GC UaasrIIroyeqr Fssoqsr~#dmA ueiasoqjnh srrs 'eu-eynm uaprayyn1 uoyrqo3c uardmr~onu uapyeu ureh uaauaypy uasyaure q~~eqqroso ~yqoc'~coyynjha~eyyo~ UryejsreIIas #Aquyrsa JOA e11aanp Eqqa 'eqs~~~opyem uo rsytsr7 *vqrajeyyo1 apwq - qeh.sq ess~uuydueem uryuaqa aaysoy BmBa *sssanqnehs uaclay uasroq uaprru qaauurha~~uro~1~q qeho qsyynrhaj-eyyo1 qaaunqsoponur urmas -reyrg *essesoelaqa uas UaasrTIroySqr BC ess~sos~ocyod uaanp uooy -yeeywlaqé esyqem uemurayfh nqqaqac~ny uo.sqsaure uaay1-cuas -uooy -ysey eqsaaqonl rsyrsua qnunqysdeq e1iaanis ellnqryqnq uo snqac -1nq uoyyqmc Eqqa '#qsrarnp uo el1aaqsn~ad unqouss e11ap3 =uooyye~y~~aqa wssoqsr~gdma uasrlem -ms BC UaasrIIroyZqr 9ssoqsr~~dmK ublasoqjnw qennqnshe qsyynrh -ajeyyol uaprru uro11oc <eueynni uaprayrehayrrl uardmr~onu uoyrq -e#c uyysoam XaTxxa qaaukq~rrs uaiiour8u qenysrlo qaajeyyo1 ~ E A -Kqurrsa e~~suurduee~ *rjnus qn1-o uo EIIars -eyqry eysoq '~yqess uee~ador1p3y qnunqqotn ~ m n -g:2ua sssepyoy.eyoc a1o as eyra ssseso -ETA uoyrqpec uaaunquayo suedmrsyqemroh qnunqunq uo ayrri uau eram-cch Fqqa <uayrrs eeqq~rh #mg& '~Cayy~arn uasynqnlnq usmmyyueh ueeqs-eourw essrheqqrsney uo essrorlpy e1le uruaajom sssrm 's1-1royrsd uryet1rsrslias ~ ~SBA~B~SBA ETqaqrrT pqsyamrrh uaaukqusey uarhry uruaajom qshasr-emlr qrskk1su-esnequnns uruaajom *qryjam uasynqaf~ny uaaunqyedeq OOOg eqs-euunns 'ueyue~ uroyred uruom q ~hky~u e~1a~ondwcons ec vq~e uas eqqnm 'u~rqr EqsauuET uaallruunns AAqu~q squnnsajjnn urj -onu e1laiondnlaq.a UE~A~S * ( o g ) 051z wqsauunns edoc uaauuapa uoyrqmc q-e~eqqroso -eyqoc 'qry~amsnqnlny qehalo e ~~suu-e~rsu~~ uo~sssearure~ qshasremlr eqsrmaqueey uaayyrr1 ue~c =qureyy=mroa *q -1ror1pysque~ ueiasoqjnh mrhasqr1ieh qs~o qryjamsnqn1ny usuunns uasrfmrnry-pp *rsyshayiny uaasrl1roy Bqs-e-eunoT urmnraqqrs BC jsyas ursua qkukque~y g1ars uo ayrrl uauyaqo-n~rsuq rdmasrsyrv
.Jiiiitikön ------------ ku1;jetuscaunnat ---------------------- Pielavedellä. Kuvien selit~kset: 1. Vahvat SY-suuntb ise t uurteet SZviiin kánuvan S-puoli Kilakyn Z-rmta 4. Váhv;it Ii,,'-suuntijset uurteet sek5 28-sauntáiset u~rtéet '. S2vi::n S-puoli. Lilakan E-ranta 5. Vbhvi,t l;,l-suunt~icet uurteet Pielavesi, FalcrLieEi 6. Lïl-suuntriset uurteet seki "crlicks"-~erkit Fielaveden G'osa 7. "Crac%sll-rnerkkej5 Piel:2veden 1:-osa 8. Kuogpaista kbllionpintaa n. s. ";jakajall-alueella 10. Virran talosta Saviii 12. Palonienessii. E. Tnnner 13. Verkkoraja Pieluvedella 14. Silokallioita Yiel~vedell5. 15. Karttaliite